| TÄMÄ ON VIIMEINEN HECTOR-ALBUMI - Soundi '78 | RUNOILIJA JA YHDENMIEHENBÄNDI - Soundi -79 | JUSSI RAITTINEN MUISTELEE: HECTORIN PALKKASOTURI | JÄÄKIEKKOILIJAN YKSINPUHELU - Soundi '82 | HECTOR AVAA OVET SALAISUUKSIEN TALOON - Soundi '94 | HECTOR JUHLII - Soundi '95 | EI MIKÄÄN YHDEN HITIN TEKIJÄ - Hesari '97 | HECTORISSA ON MONEKSI - Soundi '99 | HECTORIN ELÄMÄÄ AREENOIDEN JÄLKEEN - Finnet.fi | MESTARIT EIVÄT TEHNEET HECTORILLE PELKKÄÄ HYVÄÄ - Radiomafia | AIKA JÄTTI - HESARI | HECTOR RAKENTAA KUVIA MIELELLE - Musa.fi '01 | HECTOR JA MIELEN HARMAAT ALUEET - TV2 '01 | SANOISTA: HECTOR - Rumba '01 | JAKE NYMAN HECTORISTA | MARKKU SALO HECTORISTA |

SANOISTA osa 3:
Heikki 'HECTOR' Harma
Teksti: PASI KOSTIAINEN - RUMBA 24/01

[ PRINTATTAVA VERSIO (3 sivua) ]

Heikki "Hector" Harma teki laulutekstejä ensimmäisessä Suomi-rock -aallossa Juicen ja Daven rinnalla. Näistä Hector oli suorin linkki perinteiseen helismaalaiseen sanoitusperinteeseen.

Tänä syksynä Hectorilta julkaistiin albumillinen versioita Reino Helismaan kappaleista. Levytystä voi pitää todellisena kunnianosoituksena lauluntekijän omille musiikillisille juurille, sillä Heikki Harma imi vaikutteita Helismaan tekstimaailmasta jo kauan ennen kuin sai nimen Hector.

- Lapsen muistissa on tietyt sananparret: "kaksi vanhaa tukkijätkää tummuessa illan". Se valtava tekstivirta ei ollut käytössä tavallisessa puheyhteydessä ihmisten kanssa, vaan ainoastaan laulujen sanoituksissa. Ja sitä tuli siihen aikaan paljon radiosta, koska Helismaa oli niin keskeinen lyyrikko, Hector muistelee.

- Se maailma piirtyi poikkeuksellisen vahvasti omalle kovalevylle niin, että kun sitten alkoi itse tehdä tekstejä, niin kaikkea peilasi Helismaan kautta.

Hector alkoi itse tehdä tekstejä 1960-luvun puolivälissä. Helismaata tärkeämmäksi vaikuttajaksi itselleen hän tunnusti silloin John Lennonin ja Bob Dylanin. Elettiin suurta murrosta, jolloin pop-musiikissa alettiin laulaa muustakin kuin rakkaudesta ja hauskanpidosta.

- Dylan ja Lennon ovat omaa ikäluokkaani, mutta tärkein oppi siitä, mitä lauluteksti on, tulee Helismaalta.

^ YLÖS ^
HARJOITTELUA FOLK-KLUBEILLA JA CUMULUKSESSA

- Ennen 1960-luvun puoliväliä suomenkieliset pop- ja rock-kappaleet olivat olleet lähinnä käännösiskelmiä. Niiden joukkoon mahtui osumiakin, mutta monessa kuului sukupolvien välinen ristiriita. Pop ja rock kehittyivät harppauksin nuorten tekeminä, iskelmällisen liukuhihnatuotannon suoltamiseen tottuneet vanhemmat musiikkiammattilaiset eivät aina pysyneet vauhdissa mukana.

Hector oli folkista innostunut nuori 1960-luvulla. Silloin folk pisti laulutekstien kirjoittamisen säännöstöä uusiksi samalla tavalla mullistaen kuin suomalainen hip-hop viime vuosina. Molemmissa ilmiöissä oli ja on merkittävänä pohjana amerikkalaisen suuntauksen kansallistaminen. Suoraan amerikkalaisilta saatiin ja saadaan ainakin laulujen aiheita ja mallia tekstien rytmitykseen musiikin mukaan. Ja 1960-luvulla, Vietnamin sodan ja suurvaltojen kilpavarustelun melskeissä oli tietysti ajan hengen mukaista laulaa rauhan puolesta.

- Folk oli Suomessa hyvin pääkaupunkilainen ilmiö. Lisäksi folk-piirejä oli ehkä vain muutamassa muussa yliopistokaupungissa. Muualla maailmassa folk oli paljon isompi juttu: uusia lauluntekijöitä tuli esille pirusti. Järjestettiin folk-klubeja, joissa oli tarjolla lava ja mikki. Sinne sai mennä esiintymään kuin stand up -koomikkojen klubeihin, Hector muistelee.

- 1960-luvun puolivälissä olikin paljon luovaa voimaa liikkeellä. Monet tyypit katosivat parissa, kolmessa vuodessa elleivät he sitten jääneet tälle uralle. Muistan sellaisia nimiä kuin Max Mäkelä ja Jukka Ruohomäki, luokkakaverini, joka esiintyi nimellä Folk-Juuso. Ja Michelle, sittemmin klassisena säveltäjänä tunnettu Mikko Heiniö, joka esitti herkkiä donovanmaisia biisejä. Jukka Kuoppamäki esitti näissä klubeissa myös ensimmäisiä omia biisejään ja Pertsa Reponen, joka teki tekstejä Hootenanny Triolle.

Tuon ajan Hector-biisit ovat suurelta osin kadonneet. Lauluntekijä kirjoitti ne esitettäviksi eikä niitä taltioitu. Tosin Hectorin ensimmäinen oma julkisesti esitetty kappale Huuto kajahti ilmoille Munkkivuoren seurakuntasalissa pidetyssä folk-klubissa, joka radioitiin. Mainittakoon, että Huutoa kirjoittaessaan Hector ei tiennyt Allan Gingsbergin samannimisestä beat-kirjallisuuden kulmakiveksi nostetusta teoksesta.

Folk-klubeille ja Cumulus -yhtyeelle kirjoittaminen oli kuitenkin harjoittelua, joten Hector oli jo varsin kokenut tekstittäjä aloittaessaan 1970-luvulla tosissaan soololevyjen tekemisen.

Läpimurtokappale Palkkasoturi syntyi kuitenkin jo 1960-luvulla puhdasoppisen folk-käännöksenä.

- Biisin nimi oli alun perin Univeral Soldier. Eihän se tarkoita palkkasoturia. Väärä käännös heti aluksi.

Biisistä tuli kuitenkin hitti. Sen ansiosta Hectoria lennätettiin esiintymään maaseudun tanssilavoille, jossa folkiin suhtauduttiin yllättävän luontevasti. Paritanssi jatkui, vaikka illan yhtyeen tauoilla lavalle ilmestyi kitaroineen pitkä risuparta Helsingistä.

- Ajattelin, että on tää jumalauta outoa kansaa. Ne eivät edes huomaa, ettei tämä ole tanssimusaa. Hiihtoliiton määräysten mukaan mentiin, vaikka lavalla jätkä lauloi kipeitä lauluja sotaa vastaan!

^ YLÖS ^
SUOMI-ROCKIN ETUJOUKOISSA JUICEN JA DAVEN KANSSA

- Hectorin mukaan "mallikuvasto tekstittämiseen oli olemassa". Se tuli siis Dylaninlta ja kumppaneilta. Ilmapiiri Suomessa oli "porvarillis-konservatiivinen", joten ulkomailta tullut rohkaisu oli tarpeellista asennemuokkausta.

Todellinen, suomalaisista lähtökohdista ponnistava ja suomen kielen ehdoilla toimiva rock-sanoittaminen puhkesi kuitenkin varsinaisesti kukkaansa vasta 1970-luvulla. Ja yksi ensimmäinen aallon merkittävimmistä sanoittajista oli Hector.

- Sitä pioneerijoukkoahan mä olen. Ensimmäisinä aikalaisina Juice, Dave ja minä iskimme tarinaa, Hector toteaa.

Eikä liioittele pätkääkään. Sittemmin markkinoilta kadonneelle PSO-levy-yhtiölle Hector levytti ensimmäisen soololevynsä Nostalgia, joka kirvoitti sen ajan kriitikoilta loistoarvostelut.

- Dave oli valmis erikoislahjakkuus rock'n'roll-suomeksi -tyyppinä. Mä tein enemmän perinteisellä tavalla, mutta puin ne tekstit sellaiseen muotoon, että ne olivat kiinnostavampia kuin iskelmässä, sanoittaja vertaa.

- Dave teki todellista suomenkielistä rockia; Juicen, (Mikko) Alatalon, (Harri) Rinteen tamperelaisälykköjen ja opiskelijakundien ironisoiva tapa oli se toinen. Mun tonttini oli olla Suomi-rockin mystikko-klovni.

Olitko myös eniten linkki vanhaan helismaalaiseen tapaa tehdä tekstejä?

- Varmasti. Olin myös vanhin. Rootsini olivat pidemmällä siinä vanhassa.

Hector eli 1970-luvulla tuotteliasta, luovaa kautta. Samaan aikaan hän työskenteli myös toimittajana. Se oli hyvä yhdistelmä, sillä ollessaan yksi harvoista Yleisradion pop-kulttuurista kiinnostuneista toimittajista Hectorilla oli etuoikeus päästä tutkimaan maailman musiikki-ilmiöitä tuoreeltaan. Nyt hän tunnustaa, että vaikutteitakin tuli otettua. Ja mikäpä ottaessa, sillä arvostelumenestys Nostalgian jälkeen julkaistu Herra Mirandos merkitsi Hectorille myös läpimurtoa ostavan yleisön suosikiksi.

- Se oli trippi tuntemattomaan! Kun siltä levyltä alettiin julkaista sinkkuja, ja radiot soittivat kaikkea ihan perkeleesti ja jengi toivoi niitä Sävellahjoihin niin paljon, että mun oli kiusallista olla Yleisradiossa töissä, Hector tunnustaa.

Hector tajusi, että kansa otti omakseen, koska ymmärsi kerrankin rock-artistin sanoitukset. Se oli Suomi-rockin ensimmäistä kulta-aikaa. Ja Hectoria imartelivat paitsi kriitikot ja yleisö, myös muusikko-kollegojen kehut:

- Sain lukea, että Tasavallan Presidentin kundit sanoivat: "Koska meillä ei ole tuollaisia suomenkielisiä tekstejä, teemme vain englanniksi."

^ YLÖS ^
"BLOKKI ON BLOKKI -- SILLOIN EI SYNNY MITÄÄN"

- Kirjoittaminen oli 1970-luvulla helvetin paljon helpompaa kuin sittemmin, tai varsinkaan nykyään, Hector arvioi.

Hän sanoo kärsineensä aika ajoin ns. writer's blockista, jolloin paperille ei tartu yhtään oman riman ylittävää tekstinpätkää.

- Blokki on blokki. Silloin ei synny mitään, hän tokaisee.

Hectorin pitkälle uralle mahtuu monenlaista. Muutama kappale on levytetty jopa englanniksi, koska se on tuntunut niiden tapauksessa oikealta ratkaisulta. Palkkasoturin ja Herra Mirandoksen jälkeen Hector sanoo tehneensä epäonnistuneitakin kokeiluja, mutta paljon on myös syntynyt kappaleita, jotka kansa on ottanut omakseen. Ajatellaan vaikkapa ralleja Ei mittään (työttömän arkiviisu) ja Juodaan viinaa. Tai Hectorin pohdiskelevampia, synkkien havaintojen ympärille kirjoitettuja kappaleita kuten Olen hautausmaa tai Lumi teki enkelin eteiseen.

Lumi teki enkelin eteiseen on todennäköisesti Hectorin tunnetuin kappale. Sen vetovoiman kestävyyden Hector sai kokea muun muassa Mestarien keikoilla areenoilla ja olympiastadionilla, joissa lauluun yhtyivät isät ja pojat, äidit ja tyttäret.

- Se oli ensimmäinen "tosilaulu", Hector kertoo.

- Aihe tuli lehtijutusta, jossa käsiteltiin nuoren tytön itsemurhaa. En muista oliko se tapahtunut Kainuussa vai Pohjois-Karjalassa, mutta joka tapauksessa jossain syvällä Suomessa. Se juttu liikahdutti. Mietin, mikä sain muistaakseni 15-vuotiaan tytön tekemään itsemurhan. Sanoitus oli faktan ja fiktion summa: loin uutisen perusteella muodostuneesta tarinasta oman tarinani.

- Kerran, just kun olin menossa Oulussa lavalle tuli radiotoimittaja Lyly Rajala kysymään: "Mikä siinä Lumi teki enkelin eteiseen niin kummallista on, kun kaikki siitä tykkää?" Se jälkeen olen miettinyt asiaa itsekin. Niin, mikä siinä on. Sehän on kauhean angstinen, pelottavan tumma laulu, jota jengi haluaa laulaa stendarit kädessä. Se on aika far-out, Hector pyörittelee ja keksii ainakin yhden selityksen: 35-vuotiskiertueella Hector on nähnyt laulun vetoavan erityisesti ihmisiin, jotka olivat noin 15-vuotiaita laulun julkaisun aikaan vuonna 1973.

- Eli se on mennyt niiden 15-vuotiaiden tajuntaan se samaistuminen siihen nuoreen gimmaan, vaikka ne eivät olisi laulun taustasta mitään tienneetkään.

^ YLÖS ^
"JOKA VUOSI KUN TEKEE JOTAIN, TARKISTAA TILANTEEN"

Palataan vielä alun rinnastukseen folk ja hip hop. Perinteiset sanoittamisen säännöt oppinut veteraani varmaan kauhistuu hip hop -sankarien tapaa murjoa messagensa läpi flown ehdoilla, kieliopista tai helismaalaisesta riimikäytännöstä vähät välittäen.

Eikun just päinvastoin. Sehän siitä tekee mielenkiintoista, Hector nauraa.

Sitä paitsi Hector ymmärtää hip hop -väen asennetta. Hän muistuttaa, että aina silloin tällöin tulee uusi polvi, joka sanoo, mitä tehdään. Vanhat pierut saavat haihtua. Tai sopeutua.

- Tai tehdä jotain omaa, uudenlaista ja uskottavaa ja perustella sen kautta olemassaoloaan, Hector näkee.

- Sitähän munkin urani 54-vuotiaana on ollut jo melkein kymmenen vuoden ajan. Joka vuosi, kun tekee jotain, tarkistaa tavallaan, missä mennään. Ettei lankeaisi mihinkään löysiin ratkaisuihin. Sen verran pitää omiakin rootseja kunnioittaa.

^ YLÖS ^