

(P)
EMI PRODUCTIONS
[
SISÄLTÖ,
KAPPALETIEDOT,
SANAT ja SOINNUT ]
HECTOR
Laulu, kitara
HARRI ALA-KOJOLA Rummut (1,3,9,11)
JUKKA KIVINIEMI
Basso (1,3)
JARMO SAARI
Kitarat (1-5,8)
Vasen kitara (10)
Mandoliini (3)
JUKKA HAKOKÖNGÄS
Koskettimet (1-5,7,8,10,11) Haitari (3),
Basso, kitara (7,8) Lyömäsoittimet, melodica
(10), Percussiot (3)
MINNA LINNOVE
Alttoviulu (1)
LEA PEKKALA
Sello (1)
ANSSI NYKÄNEN
Rummut (2,4)
MONGO AALTONEN
Lyömäsoittimet (2,5,12)
JUKKA PERKO
Sopraanosaksofoni (2)
HEIKKI SAVOLAINEN
Pro tools, loopit (2,4,7,10,12)
BATTALIA JOUSET:
VIULUT: Sirkka-Liisa Kaakinen (2,5), Susanne Helasvuo
(2), Zbigniev Pilch (5)
VIOLA DA GAMBA: Mika Suihkonen 2,5), Varpu Haavisto
(2), Mikko Perkola (5)
JUHA TIKKA
Taustalaulu (3)
Nauhaton basso (5)
ANSSI VÄXBY
Basso (4,11)
Kontrabasso (9,12)
KIMMO POHJONEN
Harmonikka
PEKKA WITIKKA
Koskettimet, ohjelmointi (6,9,11)
ARTTU TAKALO
Vibrafoni (6)
TEPPO MÄKYNEN
Rummut (7,10)
TAPANI RINNE
Sopraanosaksofonit, bassoklarinetit (7,10)
ILE KALLIO
Kitarat (9,11)
MILKA PAJUKALLIO
Laulu (12)
TAUSTALAULAJAT:
Jukka Hakoköngäs (3)
Juha Tikka (3)
Hannu Leiden (4)
Maarit Hurmerinta (10)
Jiri Nikkinen (12)
Hector (3,11)
^
YLÖS ^
|
|
|

"...Mutta
kyllä minä vielä yllätän teidät. En ole vieläkään
tehnyt levyä, jossa aloittaisin tuotannon koneiden
keskellä, antaisin niiden paukkua oikein kunnolla
ja murtaisin kokonaan tämän biisintekemisen kaavan,
johon olen vanhana folk-muusikkona sitoutunut. Voin
ehkä Kultaisten lehtien
myötä sulkea yhden kirjan luvun. Tämä puoli on nyt
tehty, nyt voisin katsoa jotain ihan muuta."
Näin
Hector tarinoi marraskuun Soundissa -95, neljä
vuotta ennen Hidas-levyn ilmestymistä. Mies piti
sanansa ja pisti koneet paukkumaan heti seuraavalla
levyllä. Jos olet varma, ettet yhtään
siedä koneita musiikissa, voit poistaa yhden
tähden lopullisesta arviostani. Vaan kyllähän
levyllä kuullaan "oikeitakin" soittimia.
Aloitusbiisissä
kaikki pääsevät taivaaseen ja joutuvat
myös pitämään volyyminapikan käsillä,
sillä hiljaa rallattelevien säkeistöjen
kontrastiksi on odotettavissa ylitsevyöryvän
äänekäs kertosäe. Lyriikka kritisoi
kirkkoa ankarasti - eikä aiheetta.
"Minä
oon vain tyhmä syntisäkki;
viinaa juon ja laulujakin teen! " |
Sitä
seuraa hartaan kaunis, iskelmällinen Hän
on mun nainen jolle makoisan sokerikuorrutuksen
luo upea saksofonisoolo ja -teema. Kappale julkaistiin
levyn julkaisun jälkeen vielä singlenä.
Haitarein säestetty Tahdon kaljalle voisi
nousta baarien karaoke-suosikiksi, mutta se jäänee
toiveeksi. Kappale julkaistiin singlenä ja siitä
tehtiin myös vaha-animaatiomusiikkivideo - Suomen
ensimmäinen sellainen.
|
"Rakas,
ota muffinssi...?
Maistuisiko siideri?
Levottomat puheeni ja aiheenkiertely
ne ovat paheeni..."
|
Seuraava
biisi, Kunhan meet kulkee reippaasti kertosäkeensä
tanakasti säröilevien kitaroiden tahdissa.
Tämä voisi myös
nousta hitiksi, jos sen esittäisi joku nykypäivän
suosittu nuorisoporukka. Tämä on sen verran
"modernin" kuuloista, että tätä
ei aivan helposti sulata Hectorin esittämänä.
Olisi ehkä tehnyt vieläkin paremman vaikutuksen
perinteisemmällä rumpusoundilla.
Yksi
pieni ihme on singlebiisi ja oli aikanaan ehdolla
radio-asemien soittolistoille - mutta turha luulo.
Mielestäni kappale ei sovi nyky-radion soittolistoille
seuraavien seikkojen vuoksi: kappaleessa on ajatusta
ja sanomaa ja se voi herättään tunteita
- jopa pistää ihmisen ajattelemaan, ja lisäksi
se on kahdenkympin ylittäneen miehen esittämä!
Hui ja hyi!
;-)
Petri
Petterssonin säveltämä ja alunperin
esittämä Nuoruus on levyn kohokohtia.
Pettersson esitti biisin vuonna -77 ilmestyneellä,
biisin nimeä kantavalla sooloalbumillaan. Hectorin
versio on tyylikäs, kaunis, herkkä... kuten
alkuperäinenkin. Kunnioitusta herättävää
on, että tämä on todellakin uusi
versio täydellisestä biisistä,
ja kaikki alkuperäiselle ominaiset elementit
ovat silti täydellisesti tallessa ja hallinnassa.
Seuraa Sitä tai tätä. Tulee
mieleen Aki Sirkesalo. Tämä lienee jotain
reggaen ja soulin väliltä. "Levyn heikoin
lenkki", kuten sanotaan.
Seuraavassa biisissä onkin sitten jo enemmän
tyyliä. Muistinko kertoa ei sisällä
kummemmin dramaatiikkaa, mutta sävyjä kuitenkin.
Toimii hyvin levyn "välipalana-biisinä".
Biisi ilmestyi levyn julkaisun jälkeen vielä
singlenä. Kolmen tähden kappale, neutraali.
Jos lukisit kuin kirjaa virkistää
rumpusoundillaan, Ile Kallion soittamalla slide-kitaralla
ym. Kappale on alunperin Gordon Lightwoodin If
You Only Could Read My Mind. Kolman tähden
perus-rockia - ei huono vaan hyvä!
Ei
ole aikaa on kappale, josta en pysty sanomaan
mitään... Kuten edellinenkin: ei huono,
mutta hyvä :-) Sanoistakaan en löydä
mitään säväyttävää,
vaikka sieltä asiaa löytyykin...
Seuraa Love Is The Only Way, jossa ei siis
puhuta englantia kuin kertosäkeessä kappaleen
nimen verran. Levyn kohokohtia. Jotakuta saattaa häiritä
ensimmäisen biisin tavoin turhan meluava kertosäe,
mutta muuta moittimista en tästä biisistä
löydäkään. Koskettava.
Elämän ja kuoleman tanssi on niiin
runoutta... Suurta runoutta niin musiikillisesti kuin
sanoituksellisestikin. Hector on maininnut tämän
olleen eniten energiaa syönyt kappale. Biisi
tehtiin alun perin tilaustyönä Helsingin
juhlaviikoille Uusien rakkauslaulujen konserttiin.
Teksti on vanha ja ajoittuu Hectorin äidin kuoleman
aikoihin.
|
"Tietänyt
en kohtalostain - en sen puolen muidenkaan.
Silti Laulun Henki jostain jakoi jälleen lohtuaan:
"Sua
kuunnellaan..."
("Kaikki
pääsee taivaaseen")
|
Levyn
studiotyöskentelyn vaiheet ja yksityiskohdat
on tallennettu laajaan artikkeliin Rytmi-lehdessä
5/99.
ÄÄNITYS:
Pekka Witikka (1,3,6,8,9,11)
Heikki Savolainen (2,4,5,7,10,12)
MIKSAUS:
Pekka Witikka (3,6,8,9,11)
Heikki Savolainen (1,2,4,5,7,10,12)
TUOTANTO:
Jukka Hakoköngäs (1,2,3,4,5,7,8,10,12)
Pekka Witikka (1,3,6,8,9,11)
MASTEROINTI: Pauli Saastamoinen
/ Finnvox
VASTAAVA TUOTTAJA: Juha Tikka
VALOKUVAT JA LAYOUT: Mikko Harma
 
|