|
 
(P)
PSO PRODUCTIONS
[
SISÄLTÖ, KOKOONPANO,
SANAT ja SOINNUT ]
^
YLÖS ^
^
YLÖS ^
|
|
|
 Hectorin ensimmäinen pitkäsoitto,
äänitetty Scandia Alppi-studiossa vuoden -72 helmikuussa.
Eräs merkittävä ensimmäisen Hector-albumin
alkuun pannut voima oli PSO:n Martti Piha joka oli
havainnut Heikin kyvyt Cumuluksen riveissä ja
ehdottanut soololevyn tekoa. Ehdotus tuli hyvään
aikaan, sillä Hector oli siinä vaiheessa
jättämässä Cumulus-touhujaan vähemmälle.
Lauluääni oli vielä hieman hakusalla tällä levyllä
- Cat Stevensin inspiroima laulutyyli häiritsee
hiukan, mutta jää useiden loistavien biisien varjoon.
Stevensin silloinen tuotanto toimi levyn esikuvana
ja laulun puolella se käynee parhaiten ilmi Neitoperho
-biisillä, vaikka onkin omistettu Leonard
Cohenille. Bernt Stafin säveltämää Sadepäivä
-biisiä lukuunottamatta sanat ja sävellykset ovat
Hectorin käsialaa. Maineikkaat sovitukset taas hoituivat
Matti ja Pirkko Bergströmin toimesta. Levy on melko
puhdasta folkkia alusta loppuun.
Levyn aloittaa
Yksinäinen tinasotamies. Hectorin upeimpia
suorituksia. Lapset matkaavat Narniaan C.S.Lewisin
kirjojen tyyliin ja myös Pinocchio, Ruusunen
ja kumppanit saavat paikkansa tässä satumaisessa
kappaleessa. Nykymaailma rinnastetaan satu- ja lapsuusmaailmaan,
jossa tinasotamies on jäänyt uuden väritelkkarin
varjoon, kääpiöt saavat viimein Lumikin
ja Aslan johtaa lasten armeijaa. Klassikko.
Lapsenmielinen
Sadepäivälaulu
soi myös kauniisti kuten myös veikeän
iloinen Heinäpellolla. Karnevaalien
myötä vaihdetaan takaisin vakavampaan osastoon
ja kritisoidaan ankarasti silloin vielä jossain
päin harjoitettua moraalitonta karnevaali-meininkiä.
Biisiä voisi verrata Cumulus-aikaiseen Härkään.
Mandoliinimies taas tulkitsee yhtä kauniisti
maailmanmatkaajan kaipuuta tyttönsä luo.
Nimibiisi
on sitä mitä lupaakin ja kerrassaan
hieno kappale. Toinen osa kuullaan levyn lopussa.
Menneisyyden kaipuuta vuodatetaan, mutta todetaan
kuitenkin lopulta, että kautta helvettien kulkee
se joka eilistä jää etsimään.
Menneitä muistellaan myös seuraavassa, kauniissa
Neitoperho- kappaleessa, ja myönnetäänpä
siinäkin lopulta ettei ajan suuntaa saa muuttumaan.
Aamukahvien
jäähtyessä pohditaan naisen ajatusmaailman
sokkeloita. Poissaoloa antaa sanoituksellisesti
hieman esimakua seuraavan vuoden Herra Mirandos
-levystä. Tekstistä löytyy niin itämaista
kuin länsimaistakin mystiikkaa ja satuolentojakin
vilahtelee. Se, ja kaunis Syyskuu ennen levyn
päättävää Nostalgian
toista osaa jatkavat ansiokkaasti koko levyn mittaista
mestariteosten sarjaa.
 
Levyä
luomassa olivat:
HECTOR : Laulu, kitara ja perkussiot
ANTERO JAIKOLA : kitara ja sähkökitara
MATTI BERGSTRÖM : basso ja huilut
PIRJO BERGSTRÖM : piano, urut ja cembalo
AIMO HAKALA ja ESKO ROSNELL : rummut
SAKARI 'OSCAR' LEHTINEN : bouzuki
JOUKO AHERA : tekniikka
TIMO KIRVES : valokuvat
ERKKI HARMA : kannen suunnittelu
|
