Minulle on aina tärkeää selvittää kuulijoilleni, mitä minä olen. Olen aina tehnyt niin. Aina siitä lähtien, kun astuin julkisuuteen henkisenä opettajana vuonna 1982. Heti ensimmäiseksi annoin julkisuuteen lausunnon, jonka otsikko oli: Läntisen maailman tie totuuteen. Näin minä esittelin itseni:

"Minä tiedän totuuden. Ei ole sellaista oikeaa kysymystä elämästä, kuolemasta tai itsestäsi, johon en pystyisi vastaamaan . . ."

Sen tueksi ilmoitin:

"Olen halukas havainnollistamaan julkisesti älykkyyden, joka on korkeampi kuin yhdenkään sellaisen miehen tai naisen, jonka mieli ei ole juurtunut totuuteen – olipa hän maailman silmissä kuinka korkealle arvostettu tahansa."

Mitä tämä tällainen on? Provosointia? Mainostusta? Pöyhkeilyä? Ei, se on rehellisyyttä. Jos minä sanon, kuten aina teen, että minä tiedän totuuden ja osaan vastata mihin tahansa oikeaan kysymykseen, velvoittaudun samalla myös todistamaan väitteeni. En piiloudu kliseiden taakse, jotka määrittelevät mitä mestarin tulisi tai ei tulisi tehdä. Panen itseni likoon. Otan vastuun siitä, mitä olen ja mitä sanon niille ihmisille, jotka tulevat luokseni.

"Minä tiedän totuuden ja tuon asian avoimesti julki. Eikö ole outoa, ettette ole kuulleet vastaavaa muiden ihmisten suusta? Minkä tähden näin yksinkertainen lausahdus on niin epätavallinen? Se johtuu siitä, ettei ihmiskunta ole sitoutunut etsimään totuutta. Se haluaa mieluummin elää valheessa. Länsimaisen ihmisen ei oleteta sanovan sellaista. Ja jos hän sanoisi, se todennäköisesti herättäisi varauksellisen tai ärtyneen vastareaktion kuulijassa. Tämä johtuu suurelta osin häpeästä, joka aiheutuu siitä, että joku toinen (etkä sinä) on uskaltanut kulkea vastoin yleistä tietämättömyyttä ja on ollut tarpeeksi rohkea kertoakseen saamistaan oivalluksista.

"Monet miehet ja naiset pyrkivät luomaan sellaisen vaikutelman, että he tietävät totuuden. Mutta koska he eivät tiedä sitä, he välttelevät huolellisesti julkisuutta ja itsensä esille tuomista.

"On myös henkilöitä, jotka eivät tiedä totuutta, mutta jotka esittelevät sitä lainaamalla muiden kirjoituksia, tavallisesti mestareiden, jotka ovat turvallisesti kuolleita ja kuopattuja. Tämä pitää traagisesti yllä kuvitelmaa siitä, ettei mies- tai naisyksilö – sinä – voisi tietää totuutta omaehtoisesti.

"Minä tiedän totuuden. Minun ei tarvitse lainata toisia. Näin ollen jokaisen ihmisen on mahdollista tietää totuus samalla varmuudella ja mutkattomuudella kuin minä sen tiedän."
[A Way of Truth for The West, 1982]

Tämä on ollut keskeisellä sijalla minun opetuksessani alusta lähtien: Totuudessa ei ole auktoriteettia, johon viitata. On vain oma kokemuksesi. Totuus on suora, välitön. Ei tarvita välikäsiä, ei pappia.

Jos minä siis tiedän totuuden, mikset sinä tiedä sitä? Mikä estää sinua olemasta siinä pisteessä, jossa minä olen? Oletko sinä avoin totuudelle – vai vastustatko sitä? Ajatteletko minun olevan valehtelija? Ajatteletko itse tietäväsi totuuden?

Suurin este totuuden kuulemiselle on siinä, että ajattelet tietäväsi jotakin entuudestaan. Avoimuus on sitä, että pystyt kuuntelemaan tuoreena ja uutena. Jos sinulla on jokin tiukka uskonnollinen näkemys tai olet vakuuttunut siitä, että tiedät totuuden, on parasta, että pysyttelet erossa minusta. Kysymyksesi ei tule olemaan oikea ja kaikki kuulemasi tulee olemaan vastoin omia mielipiteitäsi.

Minä tuon totuutta esille sinun oman kokemuksesi kautta, samalla kun sinä pyrit olemaan avoin kuulemaan sen, ilman ajatustesi, mielipiteittesi ja uskomustesi väliintuloa.

Ahaa! Mutta, mutta... Eikö ole vaara, että tulet huijatuksi, aivopestyksi ja petkutetuksi?

Tuo ensimmäinen kohua aikaan saanut julistus vuonna 1982, "Minä tiedän totuuden..." jatkui:

"Mutta sinun ei tule uskoa minua, sillä saatanhan olla valehtelija tai typerys."

Kysymys kuuluu: Onko se, mitä puhun, totuus? Vain sinä voit tietää vastauksen.

Ne, jotka kuuntelevat minua, ovat vastuussa itsestään ja omasta elämästään. En sano ihmisille, että heidän tulisi tehdä mitään, mitä sanon. Minä vain osoitan heille, kuinka löytää totuus ja kuinka elää sitä. Henkisenä mestarina minun vastuuni Jumalan, ihmisten ja oman tietämykseni edessä on yksinkertaisesti sitä, että olen rehellinen ja elän sitä, mistä puhun. Tuolle vastuullisuudelle ei ole loppua. Se on jotain, joka liikkuu syvällä ja ikuisesti. Ja sellaiset ihmiset, jotka eivät elä sitä mitä he toisille esittävät, ovat sen ulottumattomissa.

Minun totuuteni tulee tietysti esille oman persoonallisuuteni kautta. Se muoto, jonka ehdoilla minun on tarjottava oma sanomani, on ajan ja kokemuksen tuote. Mutta se tietämätön persoona, jota kutsuttiin Barry Longiksi, on kokenut perinpohjaisen muunnoksen sen totuuden armosta, joka minä olen, ja entisestä hallitsijastani on tullut uskottu palvelijani. Ilman tätä transformaatiota minä en pystyisi olemaan rehellinen ihmisille – enkä sinulle.

Muutama kuukausi artikkelini Läntisen maailman tie totuuteen jälkeen minä julkaisin vastaavanlaisen kirjoitelman: Läntisen maailman tie rakkauteen. Myös se sai muutamat ihmiset suivaantumaan. Rohkenin julkaista kauhistuttavan totuuden: miehet ja naiset ovat unohtaneet, kuinka rakastaa toisiaan tietoisina ihmisolentoina, ja tämä on syynä kaikkeen inhimilliseen onnettomuuteen maan päällä. Saatat todeta: "Hyvin mahdollista". Kohua herätti kuitenkin se, että minä puhuin avoimesti seksuaalisesta rakkaudesta tienä Jumalan yhteyteen. Ja tämä tapahtui vuonna 1982, vuosia ennen "tantran" nousemista suosioon henkisissä piireissä.

Seuraavan julistuksen tiimoilta minä sitten repäisinkin toden teolla: yritin ostaa palstatilaa sanomalehdestä ilmoittaakseni: "Minä olen Guru: Kuka sinä olet?" Tätä seurasi 1000-sanainen opetuslausunto. The Guardian kieltäytyi julkaisemasta sitä. The Observer suostui siihen vasta kun otin yhteyttä suoraan päätoimittajaan. Se tuli ulos ja aiheutti lyhytaikaisen kohun. Private Eye:lla oli hauskaa. Minä en välittänyt siitä pitivätkö he minua hulluna. Minä elin sitä, mitä opetin. Monet ihmiset, jotka lukivat lausuntoni, kuuntelivat – ja kuulivat totuuden.

Mikäli olet kiinnostunut lukemaan lausuntoni kokonaisuudessaan, löydät ne sekä paljon muuta kirjastani The Way In. Se pitää sisällään sarjan "yksinkertaisia lausuntoja perimmäisestä totuudesta", jotka ovat peräisin puheistani ja kirjoituksistani 20 vuoden ajalta. Mikäli olet vakavissasi etsimässä totuutta, suosittelen sitä sinulle.

Barry Long
Joulukuussa 2001

 

© The Barry Long Trust.
Kirjoitus on julkaistu tällä sivulla
kansainvälisen Barry Long -säätiön suostumuksella.
http://www.barrylong.org

Suomennos: Jussi T. Rytkönen

| ALKUUN | ETUSIVULLE |