Vuonna 1995 Cabaria Beach'lla, Australiassa, järjestetyn 17-päiväisen Master Session -seminaarin antia, otteena CD:ltä Acknowledging your Purity [ TILAA ].

Nyt! Ei enää kielteisyyttä. Tästä hetkestä lähtien, ei enää kielteisyyttä. Anna minun selittää, mitä kielteisyys on. Tietysti sinä tiedät, mitä kielteisyys on – mutta et tunne sen hienovaraisuutta. Kielteisyyttä on kaikki puhe tai ajattelu omasta kyvyttömyydestäsi löytää totuus. Kielteisyyttä on kaikki sinussa oleva epätoivo: 'En pysty siihen. Vaikka kuinka kovasti yritän, en pysty siihen.' Kielteisyyttä on: 'Olen niin typerä. Olen niin valaistumaton, olen niin sitä, niin tätä.' Se on kielteisyyttä. Ja tiedätkö kuka on se, joka puhuu? Se on puhuja – hyvin vaarallinen eläin. Oikeastaan se ei ansaitse edes eläimen nimitystä. Se on alitajuinen, ehdollistunut kivun ja kommunikaation puutteen tila, joka on meidän jokaisen sisällä, ja joka on ollut siellä hyvin, hyvin kauan.

Ammoisina aikoina, jolloin mies ja nainen todella rakastivat, puhujaa ei ollut. Kukaan ei koskaan puhunut. Tarvetta puhumiseen ei ollut, sillä me kommunikoimme rakkaudessa. Ja rakkaudella en tarkoita tunteellista rakkautta, kadoksissa olevaa rakkautta, kärsivää rakkautta, surumielistä rakkautta – sellainen ei ole rakkautta. Me olimme sisällä rakkaudessa, mikä tarkoittaa, että olimme siinä kultaisessa kommunikaation, rakkauden kehässä, josta puhun Tie rakkauteen -kirjassani, eikä meillä ollut tarvetta sanoa, olla tai tehdä mitään. Olimme jo valmiiksi tuossa tilassa, joten sinä tunsit tarkalleen minun tarpeeni, ja jos näit minun tarvitsevan jotakin, saatoit hankkia sen minulle, tai minä sinulle. Sillä tavoin me kommunikoimme rakkauden välityksellä, sillä rakkaus on kaikkein hienolaatuisinta kommunikaatiota. Rakkaus ei ole minkään asian läsnäoloa, rakkaus on poissaolemista. Rakkaus on vastakohta sille, mitä ihmismieli kuvittelee rakkauden olevan.

Mitä poissaoleminen oikeastaan merkitsee? Poissaoleminen on ensinnäkin sitä, ettet tuomitse itseäsi, sillä et voi olla poissa, jos tuomitset itsesi. Et voi olla poissa, jos kritisoit itseäsi. Et voi olla poissa, jos ilmaiset toivottomuuttasi siitä, kuinka hitaasti edistyt totuudessa. Se ei ole poissaolemista. Se on puhujan läsnäoloa, kielteisyyttä, joka ristiinnaulitsee jokaisen maanpäällä. Ei enää kielteistä puhetta itsestäsi, kiitos! Ei enää!

Mikä sitten on vaihtoehto kielteisyydelle? Mihin voin tukeutua sen sijasta? Vastaus on hyvin, hyvin hienovarainen ja yritän nyt välittää tämän suunnattoman hienovaraisuuden, joka korvaa sen kielteisyyden, jota mielesi ajattelee tai josta se puhuu. Sinä ilmaiset jo täällä olemalla rakastavasi totuutta, vaikket välttämättä kaiken aikaa tiedäkään rakastavasi totuutta. Joillakin ihmisillä se on jopa kääntynyt sanaksi 'Jumala'. Kun rakastat totuutta, rakastat Jumalaa, ja rakastaessasi Jumalaa, rakastat elämää, sillä sen vuoksi sinä olet täällä – koska sinä rakastat. Se on sinun puhtauttasi. Puhuja korostaa aina sitä, mikä on kielteistä, mutta entäpä jos antaisit tunnustusta puhtaudelle? Joka ikisessä meistä on puhtautta. Se on pimennossa, koska tämä kielteinen ajattelija ja puhuja puhuu niin paljon roskaa itsestään. Voit panna merkille, että aina kun se alkaa puhumaan itsestään, ei aikaakaan ennen kuin se jo loihtii esille epätoivoa, lannistumista ja masennusta.

Anna tunnustusta puhtaudellesi. Kuinka se tapahtuu? Voit panna merkille, että puhtaus on ei-mitään. Se on sinun rakkauttasi totuutta kohtaan. Rakkautesi totuutta kohtaan on niin hienovaraista, niin hienojakoista, ettet voi puhua siitä. Ainoa, mitä voit sanoa, on: 'Minä rakastan totuutta. En ole varma siitä, mitä totuus on, mutta minä rakastan sitä.' Tuossa rakkauden ja puhtautesi tunnustamisen hetkessä, pelkästään sanomalla tämän – sinä olet poissaoleva. Sinussa on suurta poissaoloa, koska et tiedä, mitä rakastat tai kuka rakastaa, sinä vain tiedät: 'Minä rakastan sitä. En tule koskaan antamaan periksi, sillä en voi pitää itseäni erossa siitä. Minä vain rakastan sitä.' Sitä on sinun puhtauttasi. Se on rakkauden puhtautta. Se on nöyryyden puhtautta. Se on puhtautta sen ansiosta, että olet luopunut puhujasta, ajattelijasta, kielteisyydestä, joka tulee aina olemaan kielteinen. Kaikki puhe muuttuu kielteisyydeksi tai pötypuheeksi, jollen ylistä siinä puhtauttani.

Palaisimmeko vielä siihen, mitä puhtaus on? Sillä se lipeää mielen pinnalta niin kuin vesi sorsan selästä. Sinä olet täällä, koska sinä rakastat jotakin. Jotakin, jota ei voi selittää. Et jotakuta, vaan jotakin, joka on tietyssä mielessä ei-mitään. Sinä todella rakastat sitä, etkä kykene milloinkaan luopumaan siitä, ja teitpä mitä hyvänsä, tavalla tai toisella se aina kutsuu sinut takaisin. Ja ainoa asia, joka pilaa sen, on ajattelija. Mutta sinä et ole se! Sinä olet rakkaus tätä kaikkein ihmeellisintä asiaa kohtaan, jota et pysty nimeämään.

B.L.

---

© The Barry Long Trust.
Kirjoitus on julkaistu tällä sivulla
kansainvälisen Barry Long -säätiön suostumuksella.
http://www.barrylong.org

Suomennos: Jussi T. Rytkönen

---

| ALKUUN | ETUSIVULLE |