| | Totuus elämästä
maan päällä | | | | - B a r r y L o n g - | | Aion kertoa sinulle totuuden elämästä maan päällä. Mutta sinä et tule pitämään siitä. Et pidä siitä, koska tunnet tämän totuuden jo entuudestaan, ja olet päättänyt unohtaa sen. Olet vakaasti päättänyt, että sinua ei saa muistuttaa tästä totuudesta. Siksi tulet keksimään erilaisia tekosyitä, jotta sinun ei tarvitsisi kuulla sitä, jotta voisit välttää sitä, ja jotta voisit edelleenkin unohtaa sen. Tässä se on: Sinulla ei ole oikeutta olla onneton – ei milloinkaan. Mutta sinä ajattelet, että sinulla on siihen oikeus. Niinpä tietämättömyy-dessäsi elät intiimissä ja vapaaehtoisessa suhteessa oman onnettomuutesi kanssa – olet tehnyt siitä itsellesi elämänkumppanin. Millä hetkellä hyvänsä saatat olla masentunut, nyreä, huolestunut, suuttunut, turhautunut, levoton tai pahantuulinen. Kukaan ei voi luottaa siihen, että olisit pitkään ilman onnettomuuttasi. Se on sinulle läheisempi ja rakkaampi kuin yksikään mies, nainen tai lapsi elämässäsi. Siksi se tunkeutuu säännöllisesti sinun ja muiden ihmisten väliin, ajaen rakkaimmatkin suhteesi epäsopuun ja riitaan. Itsepintaisesti haluat kuitenkin elää elämääsi harmistuneiden ja pisteliäiden mielialojesi kautta ja pakottaa myös läheisesi alistumaan niihin, kunnes sinulle jälleen sopii olla mukava ja miellyttävä... aina seuraavaan kertaan saakka. Tilanteen kauheus on siinä, että uskot tällaisen elämäntavan olevan luonnollista elämää maan päällä. Siksi sinä siedät ja puolustelet surkeita ja onnettomia mielialojasi. Ja omalla esimerkilläsi tartutat myös lapsiisi tämän kauhean ja luonnottoman sairauden. Samanaikaisesti kuitenkin kuvittelet, että olet rakastettava, tai että ansaitsisit osaksesi enemmän rakkautta. Olet vastuuton. Häpäiset elämää maan päällä. Sillä sinä rakastat omaa onnettomuuttasi, et elämää. Epäiletkö asiaa? Testatkaamme siis rehellisyyttäsi. Seuraavan kerran, kun olet alakuloinen, ärtynyt, huolestunut, nyreä, kärsimätön tai masentunut, luovutko siitä välittömästi, nyt, ja palaat takaisin elämään? Vai pidätkö kynsin hampain kiinni tästä inhottavuudesta, omasta onnettomuudestasi? Puolustatko sitä? Ryhdytkö hampaat irvessä puolustelemaan oikeuttasi olla onneton? Taisteletko sen puolesta? Oletko kenties juuri nyt halukas tekemään niin? Kaikkea sellaista, mihin tarraudut tällaisella uskolla ja antaumuksella, sinä aivan ilmeisesti rakastat. Olet mukavuussyistä päättänyt unohtaa, että onnettomuutesi kuuluu ainoastaan sinulle itsellesi. Sinä yksin olet vastuussa siitä. Se on sinun henkilökohtainen panoksesi maan päällä vallitsevaan onnettomuuteen. Se voi vaikuttaa sinussa vain niin kauan kuin olet kyllin itsekäs, epäkypsä ja epäherkkä sietääksesi sitä. Kukaan muu ei voi vapautua siitä sinun puolestasi. Kukaan muu ei halua sinun olevan onneton; vain sinä itse haluat sitä. Miksi siis olet epärehellinen itsellesi? Miksi ollessasi onneton teeskentelet ja valitat, että et haluaisi olla onneton? Ja kuitenkin pidät itse siitä jatkuvasti kiinni? Salli minun nyt palauttaa mieleesi myös loppuosa totuudesta elämästä maan päällä: Sinulla ei ole oikeutta olla onneton, ei koskaan – sillä elämä on hyvää. Ja elämä on aina hyvää nyt. Jos joku painaisi tyynyn kasvoillesi juuri nyt – tai koska tahansa, kun olet onneton – ymmärtäisit asian välittömästi. Jos sinulle kerrotaan, että sinulla on syöpä ja vain kuukausi elinaikaa jäljellä, tulisit havaitsemaan, kuinka jokainen ongelmasi, jokainen surkea onnettomuuden pisara, joka elämässäsi nyt on, katoaisi ihmeellisellä tavalla. Oivaltaisit välittömästi, että elämä on hyvää. Ja se on hyvää nyt, tänä hetkenä ja jokaisena hetkenä. Tulet toteamaan, että elämä ei ole eilisessä eikä huomisessa. Et löydä elämää siitä menneen ja tulevan onnettomasta unelmamaailmasta, jossa luot ja haudot omaa alakuloisuuttasi ja mielipahaasi. Kuoletpa minä päivänä hyvänsä – ja tuo päivä on aina lähempänä kuin luulet – sinun ainoa toiveesi tulee olemaan, että olisit oivaltanut elämän totuuden. Onko sinun pakko kohdata kuolema, jotta tietäisit, että elämä on hyvää? Tapahtumissa ei ole onnettomuutta. Kaikki onnettomuuden tunteet ovat sinussa – siinä, kuinka pidät kiinni omasta oikeudestasi olla onneton siksi, että asiat ovat muuttuneet – aivan kuten niiden täytyykin muuttua. Kukaan ei voi paeta elämän tapahtumia. Mutta onnettoman olosi sokeudessa et kykene näkemään, että järkyttävät tapahtumat ovat olemassa vain siksi, että ne ravistelisivat sinut hereille, oivaltamaan elämän totuuden. Tämä on elämisen tarkoitus – minkä olet myös päättänyt unohtaa. Löydät aina jonkin hyvän perustelun omille onnettomille tunteillesi. Aina on joku tai jokin, jota voit syyttää – mutta et koskaan syytä itseäsi, vaikka sinä olet ainoa syyllinen. Sinussa kytee viha, koska joku on tehnyt sinulle jotakin. Olet katkera tai murjotat, koska joku on pettänyt sinut, ollut uskoton sinulle tai jättänyt sinut ahdinkoon. Tai olet lohduttoman murheen vallassa siksi, että rakastamasi ihminen on kuollut tai jättänyt sinut, tai siksi, että olet menettänyt joko työsi tai rahasi. Näin elävät useimmat ihmiset. Mutta se ei ole elämää. Eläminen tällä tavoin, piittaamatta elämän totuudesta, on väistämättä traumaattinen ja tuskallinen kokemus. Sillä kaikki se, minkä vuoksi elät, tulee väistämättä kuolemaan, muuttumaan tai katoamaan – vaikka kaiken aikaa toivotkin, ettei niin kävisi. Pyrkimys elää sovussa tuollaisen toivottomuuden ja merkityksettömyyden kanssa on onnettomuutta. Mutta sinä et vain elä elämääsi. Sinä olet elämä. Sinä olet elämä itse, henkilöityneenä maan päälle. Ja sinä olet elämä kaiken aikaa, riippumatta persoonallisuutesi loputtomista ylä- ja alamäistä – et vain osaa ajasta. Elämä ei muutu eikä katoa. Elämä jatkuu. Oletko koskaan kokenut hetkeä, jolloin et olisi jaksanut jatkaa, kriisiä, josta et olisi selvinnyt? Tietenkään et. Elämä on hyvää, koska elämä on todellista. Ja se on sitä joka hetki – heti, kun luovut oikeudestasi olla onneton. Tee se nyt, ja olet vapaa.
B.L.
Kirjoitus on ote Barry Longin kirjasta
"Vain pelko kuolee - Kirja vapautumisesta"
(Esoterica Publishing) © The Barry Long Trust.
Kirjoitus on julkaistu tällä sivulla
kansainvälisen Barry Long -säätiön suostumuksella.
http://www.barrylong.org
| ALKUUN | ETUSIVULLE |
|