(Päivitetty 18.12.2009) 

Hyvät ystävät! 

Tätä kirjoittaessani on talvisodan alkamisen muistopäivä 30.11. 09. Tänään on kulunut 70 vuotta tapahtumasta, joka on jättänyt kansamme elämään pysyviä jälkiä. Pysyvin on itsenäinen Suomi. Olemme ainoa suurvallan rajamaa, joka säilytti itsenäisyytensä ilman suurvallan miehitystä. Se oli maailmanhistoriallinen teko. Sen tekivät tavalliset suomalaiset, pääasiassa suomalaiset maanviljelijät ja heidän poikansa. He eivät olleet mitään paraatijoukkoja, mutta sen ihmeen takana oli rakkaus omaan isänmaahan. Siitä olemme kiitollisia. 

Eilen vietimme ensimmäistä adventtia. Adventti merkitsee odottamista, Joulun odotusta, armon ydintä sydämeen ja ajatuksiin. Lapset puhuvat joulupukista, joissakin maissa pyhästä Nikolauksesta. Joulupukin hahmossakin tulvahtaa tuota miestä, joka oli uskontunnustuksemme puolustajia. Hän, pyhä Nikolaus se oli, joka selvensi armon syvyyttä, kun sanoi Nikean uskontunnustukseen Kristuksesta. Kristus on syntynyt, ei tehty, ja hän on samaa olemusta kuin Isä eli, että Kristuksessa näemme Jumalan. Sellainen Hän on Kaikkivaltias anteeksiantava ja armahtava.
 

Tänään ajattelin tätä maata ja tulevaa. Me olemme kahden maan kansalaisia. Hilja Haahti sanoi sen runossaan näin:

                                                            ” Suomen honkien humina

                                                             täällä soi sydämeheni

                                                             ijäisyyden ihmevirttä

                                                             vasta aavisti ajatus.”
 

                                                                                                             Hyvää Joulua teille kaikille.       

                                                                                                                 Risto Lyytikäinen

Risto Lyytikäisen puhe piirikokouksessa 11.11.2009

Hyvät piirikokousedustajat!

Eläkeliiton viime kesän liittokokouksessa hyväksyttiin Toiminta- ja talousohjelma 2009-2012. Sen nimi on Hyvä ikääntyminen on perusoikeus. Otsikko on todella ajankohtainen. Esimerkiksi vanhustenhuollossa käydään paraikaa kamppailua perusoikeuksien toteutumisesta. Eduskunnan oikeusasiamies sai viideltä lääninhallitukselta pyytämänsä selvitykset vanhushuollon tilanteesta. Selvitys keskittyi ympärivuorokautisessa hoidossa olevien vanhuksien palvelujen selvittämiseen. Kommentteja noista selvityksistä on luettu ja kuultu pitkin syksyä ja yksi julkinen arvio oli tämä: "Vanhustenhoidossa karmaisevia puutteita.", Arviointia ei voida pitää kuitenkaan kattavana, sillä toki maassamme on paljon todella hyvää hoitoa. Puutteet eivät olleet yllättäviä. Samoihin asioihin oli piirimmekin puitteissa kiinnitetty jo aiemminkin huomiota. 

Eläkeliiton liittokokousaloitteista monet ovat edenneet. Vanhuspalvelulakia valmistellaan ja se tullee olemaan osa sosiaalilainsäädännön uudistusta. 

Myönteistä on se, että takuueläke tulee vuoden 2011 alusta ja se lienee n. 650 euroa/kk, Valtion talousarvioon sisältyy nyt kansaneläkeindeksiin  sidottujen etuuksien suojaamiset hintojen alenemisilta, kunnallisverotuksen perusvähennysten korottaminen samoin kuin kunnallis- ja valtionverotuksen eläketulovähennysten korottaminen. Eläkeläisten verotusta kevennetään siten, että se on korkeintaan samalla tasolla kuin vastaavaa palkkatuloa saavalla henkilöllä. 

Suurimpia huolenaiheita kunnille on se, miten kunnat pystyvät turvaamaan peruspalvelut ja vanhuspalvelut, kun jo lähtötilanne on lääninhallituksen selvitystenkin mukaan osin  varsin heikko. Valtion kunnille myöntämiä valtionapuja olisi pitänyt korottaa huomattavasti enemmän. 

Kuntapäättäjät tulevan olemaan lähi vuosina haasteellisten tilanteiden edessä. Eläkeliiton jäsenistä on n. 600 henkilöä erilaisissa kunnallisissa luottamustehtävissä, edustaen 10 erilaista ryhmittymää. Eläkeliitto toivoo, että vanhusneuvostot ja vastaavat voisivat olla keskeisessä asemassa selvitettäessä ja kehitettäessä ikäihmisten palvelutilanteita. 

Viimeisten selvitysten mukaan massamme on  jopa 200 000 köyhää eläkeläistä. Heidän tilanteensa kohentaminen edellyttää perusetuuksien kohentamista. Tämän takia liitto pitää keskeisenä tavoitteena  ajaa eläkkeiden tason  korottamista ja ostovoiman turvaamista. Eläkeliiton esittämiin kannanottoihin on viime ja tänä vuonna löytynyt entistä enemmän yksimielistä kannatusta myös eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelimessä Eetussa. 

Monet näistä asioista ovat teille kaikille tuttuja kuten sekin tosiasia, että maamme lähestyy uhkaavaa vauhtia ikäkatastrofin kuilua. Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Marjut Lindberg nosti 4.10.2009 lisää kylmiä tosiasioita tulevaisuuden Suomikuvaan. Kylmät tilastoluvut verhoavat kehityksen, joka hallitsemattomana voi aiheuttaa katastrofin  nykyisen kaltaiselle Suomelle, maalle, jota ministeriöissä ja keskusvirastoissa vielä kutsutaan hyvinvointivaltioksi. Lasten määrää pysyy näet suunnilleen ennallaan, mutta työikäisten määrä hupenee seuraavan kymmenen vuoden aikana huimaa vauhtia. Huoltosuhde muuttuu niin, että kun se nyt on 100 työikäistä kohti  50 lasta ja eläkeikäistä,  niin seitsemän vuoden kuluttua se on 60 ja 14 vuoden jälkeen 70. Vuonna 2020 työikäisiä on n. 140 000 vähemmän kuin nyt, yli 65-vuotiaiden määrä sen sijaan on kasvanut 400 000:lla Vuoteen 2030 15- 64-vuotiaiden määrä on supistunut nykyisestä n. 160 000 ja yli 65-vuotiaiden määrä kasvanut n. 633 000:lla.Miten palvelujärjestelmämme toimii jos Tilastokeskuksen ennusteet toteutuvat? Sen mukaan tarvitsisimme vuoteen 2020 yli 880 000 työikäistä ihmistä lisää. Huoltosuhteen heikkeneminen jakaantuu tulevaisuudessa hyvin epätasaisesti Suomessa. Maan itä- ja pohjoisosissa on jo nyt suuria alueita, joilla nuorimmat asukkaat ovat täyttäneet 50 vuotta. Työurien pidentäminen tulee vääjäämättä työllisyysasteen nostamisen ohella olemaan ainoita toimivia kotikutoisia keinoja huoltosuhteen kohentamiseksi. Ja tämä taas edellyttäisi nousukautta taloudessa ja sekään ei näytä tällä hetkellä  kovin pikaisesti koittavalta. Tietotekniikan mahdollisuudet vanhusten hoidossa tuskin avaavat tilanteeseen parantavia näkymiä. Vanhukset ja etenkin yli 85-vuotiaat, joiden määrää kasvaa eniten tarvitsevat entistä enemmän hoitajan läsnäoloa, ei  suinkaan mitään sähköisten laitteiden robottivankilaa. 

Saattaa käydä niinkin, että niin palvelurakennetta uudistava Paras-hanke kuin sosiaaliturvaa uudistava Sata-komiteakin kaikkine nykyisine linjauksineen osoittautuvat näpertelyksi  kun huoltosuhteen heikkeneminen samanaikaisesti kiihtyy kovaa vauhtia. 

On vain muutama vuosi aikaan varautua siihen, että työvoima loppuu keskeisillä aloilla. Joudummeko löysän suunnittelumme vuoksi  paniikkitilanteeseen. Silloin ei ole enää riittävästi aikaa suunnitteluun. Toivottavasti niin ei tapahdu. 

Eläkeläisiltä vaaditaan vielä paljon myös omassa edunvalvonnassaan, jossa lähivuosina nousee ns, taitettu indeksi vahvasti esille. Taitettu indeksihän on merkinnyt eläkeläisille huokeaa tulojen menetystä, jopa niin, että jos palattaisiin alkuperäiseen 1962:n palkkaindeksiin  niin saisimme  huomattavasti suuremmat eläkkeet tänään. Vuonna 1977 otettiin käyttöön ns. puoliväli-indeksi eli palkka- ja kuluttajaindeksistä otettiin 50% kumpaakin käyttöön. Ja 1996 rokotettiin vanhoja eläkkeen saajia, jolloin heille otettiin käyttöön 20 ja 80 prosentin indeksi eli 20% seuraa palkkaindeksiä ja 80 % hintaindeksiä. V.2005 siirryttiin sitten nykytilanteeseen, jolloin kaikkien työeläkkeen saajien indeksiksi tuli tuo 20 - 80. Kansaneläkkeen indeksinä on koko ajan ollut puhdas hintaindeksi. Tänään eläkeyhtiöiden  keräämät rahat ovat n. 110 miljardia euroa, niihin rahoihin ei ole toistaiseksi tarvittu koskea ollenkaan. Tel-maksut ovat riittäneet myös eläkkeiden maksuun. Ja ne kasvavat taantumasta huolimatta vähintään  neljän prosentin vuosivauhtia. Jos palaisimme takaisin alkuperäiseen palkkaindeksiin, niin se merkitsisi vain 0,3 - 0,5 % eläkeyhtiöihin kerätyistä yli sadasta miljardista eurosta eli n. 400-500 miljoonaa euroa/ vuosi. Tulevat ikäluokat, jotka ovat entistä valveutuneimpia eivät todennäköisesti niele enää kauan tätä, vaan vaativat entistä läpinäkyvämpää asioiden hoitamista, jopa niin, että eläkeläisten on päästävä itse eläkeyhtiöiden hallintoon mukaan, mitä siellä ei nykyään ole. 

Mitä sitten meidän omaan toimintaamme kuuluu? Voitaneen todeta, että piiri on pyrkinyt seuraamaan aikaa ja laatimaan oman ohjelmaansakin mm. sellaisia  koulutusohjelmia, joita ei aiemmin ollut, mutta jotka nyt ovat osoittautuneet tarpeelliseksi. Järjestöjohtaja Hannele Laurila valaisee varmaankin tätä asiaa enemmän koko liiton näkökulmasta.

Tulevan vuoden yhteistyönäyte tulee olemaan piirillemme Lehmirannan  hyväksi järjestettävän keräyksen ja  arpojen myynnin hoitaminen.

Pirin osalta totean muutoin, että pääosin kuljemme entisiä latuja, Eläkeliitto on Pohjois-Savossa selkeästi valveutunein eläkejärjestö ainakin koulutus- ja julkaisutoimissaan. Jäsenistömme lukumäärä on säilynyt kutakuinkin entisen kokoisena jopa joillakin paikkakunnilla kasvaenkin, Kaiken kaikkiaan yhdistyksemme toimivat vireinä ja aivan ilmeisesti entistä enemmän myös julkiseen hallintoon vaikuttavina. Toivommekin otteemme ulospäin vahvistuvan ja yksi hyvä ase siinä on mm. oman joululehtemme esillä pitäminen eli että mahdollisimman monen jäsenen toivoisi hankkivan oma joululehden ja  lisäksi meidän tulisi myydä lehtiä  jäsenistömme ulkopuolisellekin valistukseksi ja rohkaisuksi tulemaan mukaan toimintaan, jolla edistämme kaikkia piirimme alueella elävien eläkeläisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Toivon kokouksellemme vilkasta keskustelua ja ajatusten herättämisiä toimintamme kehittämiseksi entistä vaikuttavammaksi eläkeläisten parhaaksi.
 

Tervetuloa syyskokoukseemme!

Risto Lyytikäinen

Hyvät ystävät! 

Kesän tapahtumista merkittävin oli Eläkeliitossa  liittokokous, jossa kohokohta oli Hannu Tenhiälän yksimielinen valinta liiton puheenjohtajaksi. Joku totesikin minulle, että "sehän on kun kotonaan, kun eläkeliitossa touhuaa". 

Eläkeliiton jäsenmäärä on kasvanut jatkuvasti. Nyt meitä on jo yli 123000. Kiitos jäsenmäärämme ja puheenjohtajamme "touhuamisen" eläkeläiset ovat vahvistaneet asemiaan edunvalvonnassa. Mitä enemmän meillä on jäseniä sitä paremmin eläkeläisten ääni kuuluu. 

Polttavia kysymyksiä tulevat lähiaikoina olemaan ikääntyneimpien eläkeläisten osalta ennen muuta huoltoon ja hoitoon liittyvät kysymykset. Miten kotihoitoa ja  omaishoitajien asioita hoidetaan ja valvotaan? Riittääkö hoitohenkilökuntaa hoitolaitoksissa? Miten laatusuosituksia noudatetaan vai säädetäänkö laki?  

Valtion talous pitää eläkeläisten asioita pinnalla. Yhä useammin kuulee viranomaisten taholta puhuttavan siitä, että eläkeläisjärjestöjen apua tarvitaan entistä enemmän. Eläkeläisten vireys on tärkeätä. 

Useimmat meistäkin tuntevat joskus huolta myös oman kuntonsa ja vireytensä heikkenemisestä. Monet ovat kiitollisia siitä, että jaksavat olla mukana. On tavattoman tärkeätä tavata ihmisiä ja kokea yhdessäolon virkistävän vaikutuksen. 

Syksyn myötä yhdistystenkin toiminta vilkastuu ja suunnittelu on jo monissa yhdistyksissä jo tehty. 

Suuret kiitokset Suonenjoen yhdistykselle kirkkopyhän järjestelyistä ja hoitamisesta.

Pielavedellä kekrijuhlassa toivottavasti joukolla tavataan. Sosiaaliministeri kuuluu tulevan puhujaksi. Sitten kuullaan valtiovallan ajatuksia eläkeläisten asioista. 

Voimia ja mielen vireyttä ja hyvää syyskauden alkua teille kaikille toivottaen.
 

      Risto Lyytikäinen

Kesän kynnykselle 

Ikääntyminen tulee lähivuosina entistä enemmän olemaan yhteiskuntapolitiikassamme ja tiedotusvälineissämme esillä.

Viime vuonna  tapahtui tilastollisesti sellainen muutos, jota ei ole vielä koskaan nähty aiemmin maassamme. Yli 65-vuotiaiden määrä ylitti näet ensimmäisen kerran alle 15 -vuotiaiden määrän.  Jokainen voi miettiä, mitä se merkitsee tulevina vuosina, kun iäkkäiden määrän kasvu vain kiihtyy ja näin tapahtuu etenkin Itä-Suomessa. Vuonna 2040 on arveltu iäkkäitä olevan koko maassa jo yli 1,5 miljoonaa, kun sen sijaan alle 15 -vuotiaiden määrä jäänee alle miljoonan. Milloin tapahtuu sitten muutos, että alle 15 -vuotiaita olisi enemmän kuin  yli 65-vuotiaita? Sellainen muutos ei ole vielä  ennustettavasti näkyvissä. Toiveita toki on ainakin pienenpienen syntyvyyden lisäysnäkymän valossa, mutta eliniän piteneminen lisää joka tapauksessa eläke- ja vanhusikäisten määrää. 

Tällaisten taustatietojen pohjalta voimme todeta, että huoltosuhde heikkenee. Kahta työikäistä kohti on yksi joko alle 15- tai yli 65-vuotias. Lapsia ja ns. varhaisnuoria oli viime vuonna vähiten sitten vuoden 1896 jälkeen. Satavuotiaita oli sen sijaan oli jo yli 500 henkeä. Ja niinpä jo kahtena vuotena peräkkäin on käynyt , että muuttovoitto ulkomailta oli luonnollista väestönlisäystä (siis syntyneet - kuolleet) suurempi. 

Eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelin Eetu ry. oli viime vuonna toimintansa parhaassa vireessä. Monia edistysaskelia otettiin ja ovia avautui eläkeläisjärjestöille enemmän kuin ennen. Kiitos siitä kuuluu suurelta osalta Eläkeliiton puheenjohtajalle ja toiminnanjohtajalle, jotka vetivät Eetu ry:tä aikaansaannosten urille ja antoivat näin hyvää pohjaa vuosittain vaihtuville Eetun toisille vetäjille eläkeläisten asioiden edustamisessa ja edistämisessä. 

Piirimme kevätjuhlassa 24.4. "Kunttarilla" Vuorelassa saimme uutta nähtävää, kun meille esitettiin yli kahdenkymmenen kansallispuvun esittelyllä erilaisia kansallispukuja. Se oli melkoinen katselmus ja ilahdutti ja elähdytti. Musiikkiesitykset ja runojen lausunnat toivat oman virkistävän lisänsä. Suuren kiitoksen ansaitsevat kansallispukujen esittäjät ja kaikki ohjelman suorittajat. 

Tulevan kesän merkittävin tapahtuma tulee olemaan liittokokous Joensuussa  heti kesäkuun alussa. Toivottavasti jokaisesta yhdistyksestä tulee virallisten kokousedustajien lisäksi ainakin toisen kokouspäivän juhlaan 4.6. mukaan muitakin eläkeliittolaisia. Meidän kannattaa toki olla näkyvillä, sillä onhan Eläkeliitto ylivoimaisesti suurin ja aikaansaavin eläkeläisjärjestö maassamme. 

Oman piirimme kesän suurimpia tapahtumia ovat luonnollisesti kevään toukosiunaustilaisuudet ja sitten elokuun 9. päivän kirkkopyhä Suonenjoella ja lokakuun 24. Päivän  Kekrijuhla Pielavedellä.
 

Hyvää ja virkistävää kevättä ja kesää teille kaikille toivottaen 

Hyvät ystävät!

Hyvän uuden vuoden toivotus on aina tarpeen, mutta voidaan jo todeta jotakin hyvää saavutetunkin. Eläkeliiton ajamista edunvalvontaan kuuluvista asioista hallitus lupasi tulevina vuosina ainakin takuueläkkeen, joka merkitsee huomattavaa parannusta, joskaan ei siinä määrin, mitä Eläkeliiton taholta on esitetty. Edunvalvonta tältä osin varmasti jatkuu. 

Vanhukset ja lapset saivat hallituksen esityksessä oman merkittävän osansa, joten eivät vallanpitäjät ole ainakaan täysin välinpitämättömiä vaan kuuntelevat ja ottavat vaarin, jos vain sitkeästi toimitaan. Ilman järjestöjen aktiivisuutta tuskin tapahtuisi edunvalvonnassa sitäkään, mitä nyt kuitenkin on tapahtunut. 

Eläkeliiton yhdistysten toiminnassa on tulevana vuotena ja myöhempinäkin vuosina silmäteränä kuntien vanhusneuvostot, joilla on nyt entistä merkittävämpi osa  kuntien hallintotoimissa. Eläkeliitto järjestää piireittäin erilaisia vanhusneuvostotyön neuvontakursseja, ja niinpä meilläkin alkaa nyt jo 11.2. vanhusneuvostokurssi. Toivottavasti neuvostoihin eri kunnissa on saatu eläkeläisedustajia, jotka osallistuisivat puolueista riippumatta näille valmentautumiskursseille, sillä julkinen valtakin odottaa jo vanhusneuvostoilta entistä osallistuvampaa ja näkyvämpää otetta ei vain vanhusten huolto- ja hoitolaitoksien toiminnan valvontaan ja kehittämiseen, vaan kaikkiin kunnan päätettävissä oleviin  asioihin aina kaavoitusasioista lähtien.  Kaikkien ikäryhmien etuja on syytä valvoa ja kehittää viihtyisän ja kaikkia ikäkausia palvelevan toimintaympäristön aikaansaamiseksi.  

Järjestötyön suurtapahtuma tulee olemaan kesäkuun alun Eläkeliiton liittokokous Joensuussa 3. - 4. 6. 2009, jolloin voimme ainakin me itäsuomalaiset näyttää eläkeläisten joukkovoimaa  menemällä sinne ja osoittaa olevamme kiinnostuneita eläkeläisten asioista myös  päättäjille. Mitään ikäsyrjintää emme suvaitse, vaan haluamme olla mukana yhteiskunnan kehittämisessä tasavertaisina ja kokeneimpina jäseninä. Tietoa ja kokemuksen tuomaa taitoa tarvitaan aina tasapainoisen yhteiskunnallisen kehittämisen saroilla. 

Pohjois-Savon piiri on avannut uutta palveluapua mm. siten, että olemme 6.2. 2009 tehneet Savon Voiman kanssa  yhteistyösopimuksen, mikä  merkitsee asiantuntija-apua energian käyttöön ja energian säästöön liittyvissä asioissa.

Pyrimme  tällä sopimuksella tarjoamaan jäsenistöllemme hyötyä tuottavaa apua. Erityisenä etuna tämä sopimus sisältää ns. vaihtoturvan. Asiasta lähettää piirin hallituksen jäsen Pentti Pulkkinen yhdistyksille oman lisäselvityksen myös jäsenille jaettavaksi. Toivomme, että tämän yhteistyösopimuksen avulla voisimme olla jäsenistöllemme avuksi.

Virkistävää ja aktiivista toimintaa toivottaen

            Risto Lyytikäinen