Vesi
ja maisema –seminaari 7.10.2006 Mobilia
Marja Rassi, KTM
Gsm 045-1305451
marja.rassi[a]welho.com
Onko maisemalla merkitystä?
Yleisimmin sana maisema yhdistetään siihen mitä näemme, mutta maisemaa voi myös kuunnella, tuntea, haistaa ja maistaa. Sitä paitsi maiseman merkitys rakentuu katsojan mukaan. Maisemassa on läsnä katsojan oma historia, kokemukset ja tiedot. Siksi samalla paikkakunnalla asuvat voivat kokea maiseman samalla tavalla, ja vastaavasti erilaisen kulttuurisen taustan omaavat liittävät samaan maisemaan erilaisia merkityksiä.
Olen tutkinut Helsingin kauppakorkeakoulun markkinoinnin pro gradu –tutkielmaa varten Vehoniemen maisemia, niiden arvottamista tekopohjavesihankkeen suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa sekä vehoniemeläisten omaa maisemakokemusta. Tutkimukselleni antoi alkusysäyksen tieto Vehoniemen – Isokankaan tekopohjavesihankkeen Vehoniemen maisemiin aiotuista laitosrakennelmista, mm. Hiedanperään suunnitellusta raakavesipumppaamosta.
Sekä maisema että vesihuolto voidaan tulkita yhteishyödykkeiksi. Ne kamppailevat samasta paikasta, jossa molemmat eivät voi olla yhtaikaa. Vehoniemen maisemien yleistä merkitysrakennetta selvitin kylää koskevien luonto- ja maisemadokumenttien sekä historiallisten asiakirjojen avulla. Maiseman muotoutumista sen vaikutuspiirissä elävien ihmisten mielissä kartoitin kyselytutkimuksella kesällä 2005. Kysely lähetettiin asukkaille, vapaa-ajan asukkaille ja lomailijoille, yhteensä 238 kpl. Vastauksia saatiin 128 kpl. Vastausprosentti oli 54. Tekopohjavesihankkeen tarkastelussa keskityin myös Vehoniemen alueeseen ja hankkeen maisemavaikutuksiin siinä. Tekopohjavesihankkeen maisemakäsityksen selville saamiseksi tutkin hankkeen piirissä syntyneitä suunnittelu- ja vaikutustenarviointidokumentteja.
Vehoniemen maisemalla on suuri merkitys sen vaikutuspiirissä eläville ihmisille. Heillä on maisemaan kiinteä, pitkäaikainen ja jatkuva yhteys. Maisemaan liitetään paljon kulttuurisia merkityksiä, henkilökohtaisia muistoja ja paikallista historiaa. Vehoniemen maisema koetaan oleelliseksi osaksi paitsi kylän identiteettiä, myös koko Kangasalan identiteettiä. Kaunis maisema sai vastaajien pisteytyksissä korkeimman arvon Vehoniemi –kuvaan vaikuttavista tekijöistä. Tekopohjavesihanke koetaan sopimattomaksi Vehoniemen maisemaan, ja hankkeen koetaan olevan ristiriidassa Kangasalan kunnan oletetun imagon kanssa. Maiseman koetaan kuuluvan ensisijaisesti asukkaille ja maanomistajille, joiden kummankaan ääntä ei koettu kuullun tekopohjavesihankkeen suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Tekopohjavesihankkeen asiakirjoissa maisema oli sivuroolissa. Esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointiin liittyi asukaskysely, mutta siinä ei suoranaisesti kysytty maisemasta. Maisema ei myöskään ollut kriteerinä tekopohjavesihankkeen toteutusvaihtoehtoja muodostettaessa, eikä esim raakavesipumppaamolle ollut esitetty lainkaan vaihtoehtoista sijoituspaikkaa. Maisemaa arvioitiin muihin arviointeihin laadituilla mittareilla.
Paikallisten maisemakokemus ja tekopohjavesihankkeen asiakirjojen välittämä maisemakäsitys arvottavat samaa maisemaa eri tavoin. Tutkimustulokset rohkaisevat siis monipuolistamaan maiseman tarkastelua ympäristövaikutusten arvioinneissa. Erityisen tärkeätä on tunnistaa ja ottaa huomioon maisemaan liitetyt arvot ja merkitykset. Tänä vuonna on yleinen eurooppalainen maisemasopimus saatettu voimaan myös Suomessa, mikä lisää maisemakokemuksen yleistä merkitystä. Myös hallituksen eduskunnalle antama esitys ympäristövaikutusten arviointeja koskevan lain (YVAL) muuttamisesta lisännee maisema-arviointien merkitystä YVA-menettelyssä.
Vehoniemen peltojen ja harjun välissä kulkee ikivanha maantie, joka nousee Hiedanperän kohdalla Hevonpyörtämän mäkeä harjun laelle. Tätä samaa tietä kulkivat 1800-luvulla monet Kangasalan maisemien kuvaajat. Mm. Zacharias Topelius, jonka matka taittui joko kyytikärryillä tai kuomureellä, on kertonut kulkeneensa Helsingin ja Kuddnäsin kotinsa väliä yli sata kertaa. Vehoniemenharju, Roine ja Vehoniemen kylän peltoaukeat ovat sitä kansallismaisemaa, jonka avulla 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella rakennettiin suomalaista identiteettiä. Sama maisema on edelleen vahvana ihmisten mielissä - ainakin Vehoniemessä.