Pääkirjoitus 2.1.2006 3:05:46
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myönnettyä tarvittavat luvat Turun seudun tekopohjavesihankkeen odotetaan vihdoin etenevän. Jo on aikakin. Kelvollista vettä on Turkuun yritetty saada niin kauan kuin kaupunki on ollut olemassa.
Turun vesipulmat kärjistyivät, kun Kaarinan Kaarningon vedenottamo ehtyi 1910-luvulla. "Tilapäiseksi" vaihtoehdoksi jouduttiin valitsemaan Aurajoen veden puhdistaminen Halisissa, vaikka savipeltojen läpi virtaavaa pikkujokea ei hyvällä tahdollakaan voi pitää laadukkaana juoma- ja käyttöveden lähteenä. Vedenotto Aurajoesta alkoi vuonna 1923.
Monen mutkan jälkeen uudeksi Turun seudun vesihuollon ratkaisuksi valittiin Kokemäenjoesta kerätyn tekopohjaveden johtaminen Turkuun. Alkuperäisen suunnitelman mukaan tekopohjavettä valmistavan järjestelmän piti valmistua vuonna 2007. Lukuisten valitusten ja muiden ongelmien, muun muassa putkihankintojen viivästymisen, takia toteutus on siirtynyt niin, että puhtaampaa vettä saadaan vasta 2010-luvulla.
Raakavesi otetaan ja esikäsitellään Huittisissa. Sieltä vesi johdetaan Alastaron Virttaankankaalle suodatettavaksi. Olisi toivottavaa, ettei kummallakaan paikkakunnalla enää pelkän kiusanteon vuoksi ryhdyttäisi uusilla valituksilla hidastamaan Varsinais-Suomen asukkaiden enemmistön perustarpeita palvelevaa projektia.
Vesihankkeessa ovat vastakkain yleinen ja yksityinen etu. Ympäristölupavirasto tunnusti perusteluissaan yleisen edun painavuuden. Toisaalta lukuisten valitusten ratkaisuissa on jo aikaisemmin todettu, ettei pohjavesihanke uhkaa kenenkään yksityisen elinehtoja tai tuhoa alueen luontoa.
Asukaslukuun suhteutettuna Suomessa on maailman runsaimmat ja puhtaimmat makeanveden varannot. Myös kaikille Turun seudulla asuville voidaan turvata hyvänlaatuisen veden saanti, jos vain tahtoa ja ymmärrystä on.
Julkaistu 2.1.2006 3:05:46