Keys: Juoksusivut, lenkkeily, maraton, puolimaraton, Pääkaupunkinjuoksu, Auckland, Tukholman maraton, Helsinki City Marathon
Paluu Jyrki Nummelan juoksusivulle
Vuoden 2000 kuukausikohtaiset kertymät:
Juoksukm pisin lenkki yhteispisteet
Tammikuu 68 24 km 147
Helmikuu 123 16 km 201
Maaliskuu 223 25 km 250
Huhtikuu 193 27,5 km 258
Toukokuu 103 26 km 136
Kesäkuu 159 42,2 km 254
Heinäkuu 220 29,5 km 388
Elokuu 215 42,2 km 257
Syyskuu 146 21 km 230
Lokakuu 237 42,2 km 258
Marraskuu 141 42,2 km 182
Joulukuu 198 30 km 202 (29.12. asti)
No enhän nyt toki! Aivan tavallinen vuonna 1963 syntynyt pulliainen, joka huomasi vuoden 1998 marraskuussa olevansa liian pulska (82 kg) pituuteen 171 cm nähden sekä huonokuntoinen. Tästä alkoi ensin 2-3 kertaa viikossa tapahtunut lenkkeily, aina 30-50 min kerrallaan tasaisen hidasta vauhtia.
Kevättalvella mukaan tulivat myös kerran viikossa sulkapallo ja sähly, samalla kyllä lenkkeily jäi 1-2 kertaa viikossa suoritettavaksi tapahtumaksi.
Kesällä 1999 suunnistus ja golf viehättivät lenkkeilyä enemmän ja Kunnon Mies -kisan jälkeen heinäkuussa totesin taas häviäväni kaikille maastojuoksussa. 'Olisi kiva joskus pärjätä juoksussa muiden kanssa tasapäisesti', tuumin kisojen jälkeen. Timo 'Umit' Sampolahti vastasi pyyntööni ja kysyi, olisinko valmis panostamaan menestykseeni. Aloin harjoitella Umitin laatiman harjoitusohjelman mukaisesti elokuussa 1999 viidesti viikossa, tavoitteena juosta 10 km alle 50 minuutin kolmen kk:n päästä.
Mukaan mahtui kaksi tempolenkkiä (jollaisia en koskaan elämässäni ollut vielä juokksut), yksi pidempi (vähintään tunti) sekä kaksi lyhyempää palauttavaa lenkkiä (5-7 km). Tunnollinen harjoittelu alkoi tuottaa tulosta ja huomasin jo puolentoista kk:n jälkeen jaksavani pidempiä lenkkejä, itse asiassa aina odotin sitä viikon pitkää lenkkiä.
Tempolenkkinä juoksin esim. 3+6+3+6+3+6+3 (eli edellisessä sarjassa nopean juoksun ajat minuuteissa, palautus kävelynä jokaisen kovan juoksun jälkeen n. puolet kovan juoksun ajasta eli puolentoista minuutin palautus kolmen minuutin kovan juoksun jälkeen), 12+12+12 (=3x12) tai 8x3 min tai 10x400m. Välillä myös 25 minuutin tai 30 minuutin juoksuja sykkeellä 150-165.
Painoni oli loppuvuodesta 1999 luokkaa 73 kg ja keväällä 2000 pääsin jo 70 kg:n tuntumaan, joten kyllä se harjoittelu näkyy. Syömistä olen pikemmin lisännyt kuin vähentänyt ja olutkin on maistunut. Tämän hetken suurin ongelma on vanhojen housujen jääminen liian suuroksi vyötärön kohdalta sekä ainainen huono ristiselkäni. Paino 31.7.2000 oli n. 68 kg. Jopa veljeni ei meinannut tunnistaa minua, kun olin viiden vuoden tauon jälkeen saanut jalkoihini mahtumaan vanhat kunnon farkkuni. Vuoden 2000 lopussa painoin n. 66 kg.
Ensimmäinen suuri koitokseni oli Pääkaupunkijuoksu. Enhän koskaan elämässäni ole vielä juossut näin pitkää lenkkiä. Lähdimme Umitin kanssa juoksemaan kahden tunnin aikaa, eli 6 min/km. Alussa olimme hyvin kahden tunnin vauhdissa mukana, mutta 7-10 km:n kohdalla oli nousuja ja jäimme noin 40 sekuntia tavoitevauhdista. Kiristimme kuitenkin vauhtia siten, että taas 12 km:n kohdalla olimme tavoiteajassa.
Alussa tavoitteena oli lähteä syykkeellä max. 140, mutta syke pysyi itsepintaisesti tasolla 150. Kilpailujännitystäkö?
Tässä vaiheessa Umit päätti hidastaa ja jatkoin juoksemista yhdessä erään viidenkympin tienoissa olevan miehen kanssa. Kiristimme sen verran, että sain loppuajan 1.56,20, johon olen tosi tyytyväinen. Juoksu sujui aina 18 km:iin asti aika mukavasti, viimeiset 2 km olivat sitten aika puurtamista. Umit sai ajan 2.01 ja Miia Pesonen yllätti kaikki juoksemalla peräti 1.45. Miia lähti tavoittelemaan kolmen tunnin aikaa!!
Jo juoksun aikana huomasi, ennä asuste hiertää nännejäni! Täysin uuden ruumiinosan tunnistaminen miehelle. Maalissa huomasin, että molemmat nännit olivat hiertyneet verille ja olivat tosi kipeät. Pitänee hankkia ensi kerraksi rintaliivit niitä suojaamaan.
Palautuminen sujui erinomaisesti. Jo yhden lepopäivän jälkeen kävin kuuden 6 km:n lenkillä.
Paluu tämän sivun alkuun
Hyvin sujuneen Pääkaupunkijuoksun jälkeen siirsin tavoitettani juosta 10 km alle 50 minuutin maratoniksi. Harjoitteluun tämä tarkoittaisi yhden tempolenkin vaihtamista tavalliseksi lenkiksi sekä sitä, että viikon pitkä lenkki kasvaisi aina kerran kuussa sarjassa 15 -> 18 -> 20 -> 24 -> 30. Eli viikossa yksi pitkä lenkki, yksi tempolenkki 8-10 km sekä kolme muuta lenkkiä pituuksiltaan 6, 8 ja 10 km. Aina kolmen harjoitteluviikon jälkeen palautusviikko, jossa matkat 50-70% tavallisista.
Alussa ajattein lähteä Lontoon maratonille, mutta se osoittautui n. 2000 mk kalliimmaksi, kuin osallistuminen Pariisin maratonille. Pariisn lento+majoitus n. 3100 mk ja Lontoon 5100 mk. Sovimme Timo Sampolahden kanssa, että olemme molemmat valmiit juoksemaan maratonin 9.4. Tammi-helmikuun vaivat pakoittivat siirtämään tavoitteen Tukholmaan 3.6.
Alustavasti mukaan maratonille ovat ilmoittautuneet myös Miia Pesonen ja Pasi Peltola.
Lähtö aamulla klo 8.30. Sää puolipilvinen, lämpötila n. 17 astetta. Puolimaratonille starttasi 1600 jouksijaa. Maratonistit olivat lähteneet jo klo 7, joten heitäkin matkan aikana näkyi, sillä maratonlenkki oli 2x21,1 km.
Reitti kulki meren rannalla, asfalttia pitkin. Puolessa välissä kavuttiin kukkulan päälle, muutoin juostiin tasamaalla.
Lähdin matkaan rauhallisesti, 6 min/km. Tätä vauhtia juoksin ensimmäiset kuusi kilometriä, minkä jälkeen lisäsin vauhtia. Juoksu sujui tosi mukavasti ja ennätin maaliin juuri alta kahden tunnin, eli ajassa 1.59,52 sijoittuen sijalle 839.
Serkkuni Timo kommentoi maalissa, että enhän minä edes näytä väsyneeltä. Tässä muutama Timon ottama kuva:
Palautuminenkin sujui hyvin. Jo seuraavana päivänä urakoin viiden tunnin vuoristovaelluksen. Kahden ja puolen viikon matkan aikana juoksin lisäksikolme muuta pidempää lenkkiä (juoksumatolla): 16, 18 ja 19 km.
Paluu tämän sivun alkuun
Aucklandin puolimaratonin (24.10.) jälkeen pidin puolittaisen palautteluviikon (23 km + kaksi vuoristovaellusta), mutta sen jälkeisinä neljänä viikkona juoksin 53 km, 52 km, 56 km ja 62 km. Kullakin viikolla pitkänä lenkkinä juoksin 20-21 km ja sen lisäksi yhden tempolenkin ja yhden kovavauhtisen kympin.
Juostuani tällä viikolla (29.11. alkaen) 13 ja 10 km, pidän nyt osittain pakollisen lepoviikon johtuen mm. lastenkaitsinnasta, firman pikkujoulusta sekä ensi viikon Lontoon työmatkasta.
Kaiken kaikkiaan marraskuu onnistui loistavasti, kertyihän silloin yhteensä 246 km. Elokuun alusta kilometrejä on kertynyt yhteensä 724.
Lisäksi pyrin pari kertaa viikossa tekemään kuntopiirin, jossa yritän tehdä yhteensä 50 selkä-, vatsa-, käsi- ja jalkalihasliikettä. Jos en jaksa tehdä joitain liikkeitä yhteen menoon, lepään välillä ja jatkan.
Paluu tämän sivun alkuun
Palautteluviikolla kertyi 38 km juoksua ja yksi seitsemän km:n hiihto. Yllättäen kolmen päivän levon jälkeen vaivainen 15 km tuntui raskaalta ja juoksun jälkeen vasemman jalan sisäpuolen 'kaari' kipeytyi. Ilmeisesti joku tulehdus, mutta kuinka paljon sitä pitäisi parannella, kun juoksuhalut ovat kuitenkin kovat. Pitkä lepo kaiketi turvotti jalan, jolloin se kipeytyi juostessa.
Palautteluviikon jälkeen jatkoin ma: 11 km TV kevyt, ti: 8 km TV kova, ke: lepo (=matka Lontooseen), to: 10 km kevyt Hyde Parkissa, pe: lepo (=matka Helsinkiin), la: 26 km TV kevyt ja su: 1h sulkapalloa. Juoksua kertyi siis 55 km. Edelleen jalan kaari on ollut jonkin verran kipeä, muttei ole sinänsä vaikeuttanut juoksua. Yhteensä elokuun alusta on 12.12. asti kertynyt 794 km.
Ai niin, pitääpä vielä kommentoida tuota 26 km juoksua, kun aikaisempi pituusennätykseni oli 21 km. Juoksin rauhallisesti alusta pitäen ja kuuntelin korvalappuradiosta Radio Mafiaa. Juoksun aikana pysähdyin kahdesti ostamaan mehua, jotka join neljällä eri kerralla. Lopussa (viimeiset 4 km) vauhti pääsi kyllä hyytymään pahemman kerran, mutta selviydyimpä kuitenkin perille. Laskin, että 'ostoksilla' meni n. 10 ja muuhun juoksuun käytin 2.44.
Juuri, kun pääsin kehumasta, ettei harjoittelussa ole ollut mitään ongelmia, niin kaikki vaikeudet alkoivat kasautua. Joulun aikoihin vietetyn flunssaviikon jälkeen tammikuun alussa iski täysin yllättäen penikkataudin oireita vasemman jalan sisäsyrjään. En heti malttanut pitää riittävästi lepoa ja 9.1. juoksemani 24 km:n jälkeen kipu oli niin paha, että kävely teki usean päivän ajan kipeää.
Päätin siirtää harjoittelua muihin lajeihin, eli hiihtoon, uintiin ja sisäsoutuun. Rintauinnissa tunnetusti huono selkäni joutui sen verran kovaan rasitukseen, että jouduin pitämään kaksi viikkoa täydellistä harjoittelutaukoa, eli yhteenhsä täydet kolme viikkoa taukoa juoksemisessa. Käytännössähän tämä ei voinut merkitä mitään muuta, kuin maratontavoitteen siirtämistä kesäkuuksi Tukholmaan (3.6.).
Aloitin harjoittelun varovasti. Päätin kirjata muiden lajien suoritukset harjoittelutaulukkoon siten, että 70 kilokalorin kulutuksesta saa yhden pisteen. Juoksussa yhden pisteen saa yhden kilometrin juoksusta. Tammikuun kertymä oli 68 juoksupistettä/147 kokonaispistettä. Helmikuun vastaavat lukemat olivat 123/201.
26.2. pääsin taas hiukan pidempien juoksujen makuun, kun lenkkeilin 16 km:n pätkän.
Muutamia tosi mukavia lenkkejä ja lenkkipaikkoja: 1.3. Bern 18 km, 5.3. New York Central Park 20 km ja 10.3. Washington DC 20 km. Juoksukengät ja asun saa tosi kätevästi mukaan myös työmatkalle. DC:ssä lämpätila hipoi 20 astetta, joten siltäkin osin oli jo keväiset tunnelmat. Lämpötilan lasku kuitenkin toi taasen flunssan ja pienen tauon lenkkeilyyn. Myös paluu USA:sta ja aikaeroon totuttelu veivät muutaman päivän. Viikottaiset kokonaispisteet/juoksukilometrit/pisin juoksulenkki (km): 53/53/20, 42/42/20, 45/45/23, 56/56/25 ja 87/60/27,5
Perusilmeenltään hyvä harjoittelukuukausi. Heti 7.4. lyhyen seitsemän km:n lenkin jälkeen tuntui taasen vanha penikkatautivaiva. Siirryin pyöräilyyn ja rullaluisteluun, joka auttoikin ja jalka pääsi parantumaan. Rullaluistelusta hiihtosauvojen kanssa löysin erinomaisen sivulajin kesäharjoitteluun. Sauvojen käyttö vähentää rasitusta jaloista sekä siitää painopistettä enemmän yläkropalle. Silti pulssi pysyy korkeana. Loistava laji lepuuttaa jalkoja.
Länsiväyläjuoksuun lähdin hakemaan 5:20/km aikaa. Lähdin kuitenkin liian nopeasti (4:30), mikä kostautui pistoksena puolen välin paikkeilla. Maaliin pääsin kuitenkin ajassa 1:27:12, mikä tiesi kilometrivauhtia 5:17. Viikottaiset kokonaispisteet/juoksukilometrit/pisin juoksulenkki (km): 39/29/15, 50/29/17, 73/55/27 ja 64/48/21. 28.4. tavoitteena oli juosta 30 km:n testilenkki Miian ja Umitin kanssa, mutta akillesjänteen kipeytyminen päätti lenkin puolimaratoniin.
Lyhyeksi jääneen testijuoksun jälkeen päätimme yrittää uudelleen 5. tai 6.5. Minulle iski päälle flunssa ja jaouduin jättämään juoksut väliin. Miia juoksi Lauttasaaressa yli 30 km ja sai alleen tarvittavan testijuoksun. Lähdin työmatkalle Lontooseen ja flunssa ei vaan parantunut; oli välillä kumetta, jonka jälkeen iski paha nuha ja yskä. Kun flunssa vaan ei parantunut, siirryin antibioottikuurille 18.5. SIinä välissä yritin flunssaisena juosta 14.5. 11 km ja 17.5. 7 km huonoin tuloksin. Antibiootit auttoivat ja kahdenksan tunnin lentomatkan (H:ki-New York) tunsin btaas itseni viimein (yli kahden viikon jälkeen terveemmäksi). Ainoat juoksut tänä ajankohtana siis 2.5. (8 km), 14.5. (11 km) ja 17.5. (7 km). Aloin epäillä kykyäni juosta kahden viikon päästä maraton.
21.5: Olin Washington DC:ssä ja edellisestä pitäkstä lenkistä (ja yleensä jostain järkevästä lenkistä) oli yli kolme viikkoa. Juoksu oli mukavaa ja niin päädyinkin juoksemaan 26 km. Olisin voinut juosta pidemmällekin, mutta ajattelin olla kuitenkin antibioottikuurilaisena vielä hieman varovainen.
22.5: Palauttelulenkki 5 km.
23.5: Rauhallista juoksua 8 km.
24.5: lepopäivä (vaikkakin äidyin tanssimaan neljä tuntia Sesto Senso -nimisessä paikassa DC:ssä).
25.5: Keskivauhtinen lenkki 13 km.
26.5: Paluumatka Washington -> Helsinki.
27.5: Aikaerosta palautumista, mutta silti kovavauhtinen 7 km.
Kävin Lohjalla katsomassa 12 tunnin juoksijoita; ovat kyllä aika kovia heppuja, sen voin vakuuttaa. Toisaalta taistelu äärimmäisyyksiä vastaan kiehtoo... taidan olla ihan tosissaan hullu.
28.5: Lenkki 12 km
29.5: Golffaus 18 reikää.
30.5: Lepo
31.5: Lenkki 6 km
1.6: Lenkki 6 km
2.6: Lepo
3.6: Maraton
Sen on nyt sitten tehty: olen juossut maratonin! Nyt ainakin voin rehellisesti sanoa, että olen juoksun suhteen aivan tavallinen kuolevainen. Viimeisetkin unelmat 'suuresta juoksijasta' taisivat kadota Tukholman kaduille. Ainakin näennäisestä hyvästä harjoittelusta huolimatta maratonin toinen kierros tuotti ongelmia jalkojen kanssa ja (netto)loppuajaksi tuli 4.47.07.
Minähän en varsinaisesti lähtenyt juoksemaan mitään aikaa, vaan sykkeellä, mutta silti ajatuksissa välkkyi loppuaika 4:00-4:30. Ensimmäinen puolikas meni ihan kohtuullisesti aikaan 2:11, mutta siinä 23-25 km:n kohdalla alkoivat vaikeudet polvien kanssa, joita säesti loppupuolella (35 km) mukaan tullut kipu oikean nilkan seutuvilla. Eteneminen kolmestäkympistä eteenpäin meni hiihtämiseksi ilman sauvoja. En kuitenkaan sortunut kävelemään, vaikka loppupuolella pysähdyinkin juoma-asemilla enkä enää ottanut juomia lennosta.
Lue täydellinen maratonraporttini täältä ja saat tietää mm. miten rasvasin itseäni ennen maratonia, kuinka vatsani toimi juoksun aikana ja miten käytännössä pyörryin ensimmäistä kertaa elämässäni.
Palautuminen maratonilta sujui hyvin. Kun maraton oli lauantaina, kävin jo tiistaina puolentoistatunnin rullahiihrolenkillä ja keskiviikkona, perjantaina ja lauantaina juoksin harjoitusmielessä reppu selässä (extreme vaellusta varten).
Seuraava viikko sujui Jukolan viestiin valmistautuessa. Jukolasta on oma selvityksensä täällä.
Palauttelu Jukolasta vei maratonia kauemmin, kun etureisilihakset kipeytyivät. Jukolan yössä oli vain pari astetta plussan puolella, joten venyttely jäi, kun mieli päästä pikaisesti suihkuun ja edelleen makuupussin lämpöön.
Juhannusviikolla juoksin kuitenkin to 12 km, pe 11 km ja sunnuntaina Jaalan Verlan maisemissa 25 km. Juhannusviikon tärkein uutinen on se, että ilmottauduin Helsinki City Marathoniin, joka juostaan 19.8.2000.
Kesäkuun viikottaiset kertymät olivat: 62/54/42 (29.5.-4.6.), 77/28/11, 53/27/14, 52/48/25 ja 50/24/16 (26.5.-2.7.).
Heinäkuu sujui harjoittelumielessä loistavasti. Komea alku kuukaudelle oli extreme-vaellus Ruotsin lapissa, jossa tuli kuntoiltua viikon aikana 170 km:n juoksua vastaava määrä.
Tämän lisäksi juoksin heinäkuussa kahdesti 29,5 km:n lenkin ja osallistuin jokavuotiseen Kunnon Mies -kisaan.
Noista lähes kolmenkympin lenkeistä ensimmäinen taittui ajassa 3.08, mutta kaksi viikkoa myöhemmin juostuna jo 2.57. Samalla tuo 29.7. juostu lenkki oli 1-vuotispäiväkenllini, eli siis on kulunut vuosi säännöllisen harjoitteluni aloittamisesta.
Heinäkuun yhteispisteet olivat muhkeat 388, joista 220 kertyi vastaavista jouksukilometreistä.
Pauli Pyyn maanmainio harjoitustaulukko laski minulle Tukholman maratonin aikaiseksi hetkelliseksi maksimikunnoksi 25 km, joka myös oli juuri se piste, jossa väsäjdin. Tällä hetkellä arvio hetkellisestä kunnostani Helsinki City maratonissa 19.8. on n. 35 km.
Heinäkuussa viikottain kertyi siis (yhteispisteet/juoksukilometrit/pisin lenkki): 142,5/33/16, 78/63/29, 45/27/18 ja 97/71/29 (24.-30.7.)
Päätimme yhdessä "valmentajani" Timo Sampolahden kanssa lähteä Ruotsin Lappiin kokeilemaan extreme-vaellusta. Vaelluksemme osui reiteille Nikkaluokta-Kebnekaise-Signi-Sälka-Unna Räita-Vistas-Nikkaluokta.
Mukanamme oli 1x 35 litran reppu ja 1 x 45 litran reppu, johon mahdutimme teltan, makuupussit ja -aulstat (ulkopuolelle), ruoat (max kolmen päivän safkat), yhdet vaihtovaatteet ja muut tarpeelliset varusteet. Yhteensä n. 10 kg/ukko.
Näin vauhti voitiin pitää selvästi tavallista vaellusta kovempana. Yhteismatkaa kertyi linnuntietä 120 km, josta 59 km etenimme juosten ja muut vaeltaen. Kalorikulutusmielessä reissu vastasi 169,5 km:n juoksua, jollaisena sen myös kirjasin harjoittelupäiväkirjaani.
Lue täydellinen vaellusraporttini täältä.
Kolmanneksi viimeinen viikko ennen maratonia meni aika mukavan harjoittelun merkeissä: ti 15 km TV, ke 12 km (verryttelyt+mäkijuoksua), to 12 km TV kovaa, pe rullahiihtoa 1 h ja la Tuusulanjärven ympärijuoksu lähtien Pöytäalhontileltä. Yhteensä ympärijuoksussa matkaa tuli 23,2 km, joka taittui ajassa 2.00,23 ja puolimaratonin väliaika oli 1.49,55.
Toiseksi viimeisellä viikolla taasen hölläsin harjoittelua eli juoksuja kertyi ma TV helppo 8 km, ke TV helppo 2,5 km + TV 8 km, to TV 12 km, pe TV helppo 7 ja su TV kova 15.5 km.
Viimeinen viikko oli sitten jo vain verryttelyä: ma 7 km, ke 5 km ja to 4 km. Maratonhan juostiin lauantaina.
Ravintopuolella pyrin viimeisen kolmen päivön aikana tankkaamaan runsaasti hiilihydraatteja ja nestettä. En osaa sanoa, oliko tässä se syy, ettei neste oikein maratonin aikana imeytynyt. Enkä seuraavalla kerralla jätän tankkauksen vähäisemmälle.
Lähdin HCM:ään aika suurin toivein perustuen edellisen kuukauden hyvään harjoitteluun. Perustuen puolimaratonilla juoksemaani aikaan (1.50) kirjallisuuden mukaan minun piti pystyä juoksemaan maraton ajassa 4.10.
Tähän perustuen laadimme Umitin kanssa taktiikan, jonka mukaan lähtisin juoksemaan 5.50 kilometriaikaa (tähtää 4.06 loppuaikaan). Näin lähdinkin liikkelle.
Ensimmäinen kiloimetri oli tietysti hidas (6.40), kun alkuhässäkässä ei päässyt juuri eteenpäin. Tämän jälkeen kilometrini olivat n. 5.50 ja 10 km:n väliaika oli 59,16, joten välin 1-10 km tulin keskivauhdilla 5,51 min/km.
Jo kahdeksan kilometrin kohdalla alkoi oikeaa kylkeä pistämään ja pistäminen jatkui oikeastaan aina siihen saakka, kun jouduin todella löysäämään vauhtiani (n. 28 km).
Juoma tuntui hölskyvän vatsassani, mikä ilmeisesti aiheutti pistämisen. Sen verran joudin hölläämään, että kympin jälkeen juoksin n. 6 minuutin kilometrivauhtia ja puolimaratonin väliaika oli 2.05,30. Välin 10-21.1 km tulin keskivauhdilla 5,58 min/km.
Puolimaratonin jälkeen vauhti hidastui ja kun vasemmallakin puolella alkoi tuntua pistämistä, joudin kävelemään Lauttasaaren sillan kohdalla (28 km). 30 km väliaikani oli jo 3.06,20, joten välin 21.1-30 km tulin keskivauhdilla 6,50 min/km.
Kun juoma tuntui hölskyvän vatsassa, taisin nauttia sitä aivan liian vähän ja dehydralaatio vaikutti lihaksiini niin, että juokseminen tuntui vastenmieliseltä. Kävelin useaan otteeseen. 37 km:n kohdalla join sitten reilusti ja sain itsestäni sen verran otetta, että juoksin käytännössä maaliin asti (lukuunottamatta 39 km:n juottopaikan jälkeistä mäkeä).
Loppuaikani oli 4.41,43, mikä on n. 5 ja puoli min nopeampi kuin Tukholmassa, mutta yli 30 min hitaampi kuin tavoiteaika. Välin 30-42.2 km tulin mahtavaa keskivauhtia 7,49 min/km.
Tavoiteajasta siis jäin reippaasti, mutta eihän tuollainen nyt meikäläistä masenna. Tästä on vain noustava ja parannettava harjoittelua. Etenkin pitkien lenkkien määrää ja pituutta on lisättävä. Jos saisi juostua kerran viikossa vähintään 25 km lenkin ja esim. joka toinen viikko 30 km lenkin, luulisi, että pikkuhiljaa jaksaisi juosta (=hölkätä) koko maratonin suurinpiirtein tasaista vauhtia.
Tällä kertaa positiivisena asiana voisi mainita sen, etteivät polvet kipeytyneet Tukholman tavoin. Todennäköisimmin käyttämäni pohjalliset paransivat askellustani sen verran, etteivät polvet päässeet kipeytymään. HCM:ssä jalkani nousi sentään hiukkasen enemmän (silloin kun pystyin juoksemaan) kuin Tukholman jälkipuoliskon 'hiihtämisessä'.
Elokuun loppu meni ensin hieman flunssaisena ja loppupuolella sain tehdä mm. kaksi miellyttävää lenkkiä Norjan Lofoottien kauniissa maisemissa.
Syyskuuhun mahtui monenlaista aktiviteettia. Olin vaimoni kanssa 10-vuotis häämatkalla Itävallan Alpeilla vaeltamassa. Matkamme suuntautui Virgental-laaksoon Hohe Tauern-kansallispuiston kauniisiin maisemiin. Majapaikkaamme pidimme Prägratenissa (1300 m), josta aina aamulla nousimme ensin n. 700 metriä ylävuoristoon.
Sain yläpuoliset reisilihakseni tosi kipeiksi, kun käytin ainoan juoksuvaellusmahdollisuuteni hyvöksi juoksemalla n. 6 km:n matkalla 1000 metriä alamäkeen (Defräggenhaus-Johannishutte).
Muutoin syyskuu meni mukavasti harjoitellen. Osallistuin 17.9. Solvalla-marssin 21 km:n osuudelle, jonka selvitin ajassa 2.00,34. Varsinkin loppupuolen rajut nousut hidastivat matkantekoa ja kahden tunnin alitus jäi haaveeksi.
Pääkaupunkijuoksu 24.9. sujui alkuperäissuunnitelmien mukaan ja pystyin pitämään n. 5:30 kilometrivauhtia ja hieman sitä lopussa kiristämäänkin. Loppuajakseni sain 1.48,52, mikä on kahdeksisen minuuttia edellisen vuoden aikaani nopeampi.
Lokakuu oli taasen täynnä monenlaista aktiviteettia. Heti aloitus oli mukava, kun juoksin Vantaan maratonin. Siitä ja Keskuspuistojuksusta lisää alempana. Tämän lisäksi juoksin Hiidenhölkän 19 km Vihdin Nummelassa. Loppuaika oli 1.44,05, mikä oli ihan OK, kun alussa ja lopussa oli mäkiä. Pystyin lisäksi kiristämään vauhtiani lopussa. Lokakuun aikana aloin myös pelata sählyä keskiviikkoisin. Se on siitä hyvä harrastus, että siinä saa ainakin juosta niin paljon, kun sielu sietää ja jalata saavat hieman monipuolisempaa harjoittelua kuin mitä pelkkä juoksu antaa.
Lokakuussa oli myös muutama inspiroiva lenkkipaikka: 2 lenkkiä Bavenossa (Italia), 2 lenkkiä Cannes'ssä (Ranska) ja 2 lenkkiä Riikassa (Latvia). Kiva juosta välillä vähän uusissa ympäristöissä.
Vantaan maraton oli osaltani ihan mielenkiitoinen kokeilu. En valmistautunut mitenkään erikoisesti (esim. harjoittelua juurikaan hölläten paitsi kolme viimeistä päivää pidin flunssan vuoksi harjoittelutaukoa) enkä tankannut edellisinä päivinä. Tein juoksupäätökseni vasta sunnuntaiaamuna, vaikka ääneni oli edelleen aika heikossa kunnossa, vaikkei flunssa muutoin tuntunutkaan vaivaavan. Olihan se kunniakasta lähetä juoksemaan heti Sydneyn olympiamaratonin jälkeen.
Koska Vantaan maraton juostiin neljänä n. 10,5 km:n lenkkinä, suhtauduin juoksuun siten, että lähden juoksemaan normaalia pitkää lenkkiäni, joka voi sitten tarvittaessa olla vaikkapa 21 tai 31,5 km.
Ilman sen kummempia tavoitteita lähden juoksemaan rauhallisesti ja nopeasti vauhtini tasaantui siihen 6 min/km vauhtiin. Kympin väliaika oli n. 58 min ja kahdenkympin 1.58. Vielä kolmeenkymppiin (3.01) pystyin pitämään suurin piirtein samaa vauhtia.
Tämän jälkeen vauhtini hidastui n. 6,48 /km, koska 35 km saavutin ajassa 3.35 ja risat. Ensimmäistä kertaa maratonurallani kohtasin tosi selkeästi sen paljon puhutun seinän. Meno 35:n jälkeen oli tosi vaivalloista ja jouduin kävelemään useaan otteeseen. En vain yksinkertaisesti jaksanut. Jos huoltoauto olisi kulkenut ohitseni 35-38 km välisellä matkalla, olisin todennäköisimmin keskeyttänyt. Olisiko oikea etukäteistankkaus vienyt minut loppun asti uupumatta? Who knows...
Vaikka loppuosuus (35-42,2) meni ajassa 8,20 /km pääsin kuitenkin loppuaikaan 4.34,49, mikä on joka tapauksessa n. 7 min parempi kuin edellinen paras noteeraukseni (HCM:stä puolitoista kuukautta aiemmin).
Jo juoksun aikana vatsa tuntui aika hellältä ja osittain myös oksennutti. Onneksi oksennus ei tullut matkalla, vaikka vatsatyhjennys pukusuojan vessassa ei ollutkaan mielyttävä kokemus.
Nyt kaksi vuorokautta juoksun jälkeen tuntuu siltä, että palautuminen on sujunut hyvin. Lihakset eivät juurikaan tuntuneet kipeiltä edes juoksun jälkeisenä päivänä, ainoastaan polvet tuntuivat vielä jonkin verran vaivaavan. Toisena päivänä eivät edes polvet enää vaivaa. Ehkä vielä jonain päivänä jaksan hölkätä koko maratonin uupumatta. Uumoilisin loppuajan silloin olevan jotain 4.10-4.20.
Keskuspuistojuoksu juostiin hyvissä sääolosuhteissa lämpötilan ollessa siinä kymmenen tietämillä ja lopussa jopa 12 astetta. Juoksu sujui lähes parhaimmalla mahdollisella tavalla.
Alussa juoksin rauhallisesti ja yritin olla väsyttämättä itseäni. Kympin väliaika oli 56 min ja puolivälissä (15 km) 1.24.
Kahdenkympin väliaikaa en saanut, kun kilometripylväitä oli 15 km:n jälkeen aika harvakseen. Lopussa tietysti väsymys alkoi painaa jo lihaksia, mutta tsemppamalla pystyin ylläpitämään suurinpiirtein samaa vauhtia loppuun asti. Loppuajaksi sain siis 2.48,46, mikä tietää kilometriaikaa 5,38. Samaa vauhtia kun jaksaisi juosta koko maratonin, niin pääsisi alle neljän tunnin (eli aikaan 3.57,22). Ehkä vielä jonain päivänä.
Talven harjoitusohjelmaa laadittaessa taidan ottaa harjoittelun kulmakiveksi neljän viikon harjoittelujaksot, joissa pitkä lenkki kullakin viikolla on: 1. viikolla n. 30 km, 2. viikolla n. 25 km, 3. viikolla n. 30 km ja 4. viikko on palautteluviikko, jolloin pisin lenkki on alle 20 km. Näin toivottavasti saan riittävästi harjoittelua pitkistä lenkeistä, jotta jaksan hölkätä vielä jonain päivän koko maratonin läpi. Pitkän lenkin lisäksi viikkoon mahtuu toki muutakin, mutta todennäköisesti muu harjoittelu koostuu esim. yhdestä hapenottokykyä parantavasta intervalliharjouttelusta ja yhdestä kovavauhtisesta lenkistä (8-15 km). Lisäksi pari palauttavaa lenkkiä 8-12 km) rauhallisesti.
Rautaveden maraton oli varmasti marraskuun merkittävin juoksutapahtuma, sillä sainhan vihdoin kunnon maratonin juostua. Tästä lisää hieman myöhemmin. Muutoin marraskuu meni enemmän rauhallisesti ottaen. Olin viikon veraan reissussa Kaakkois-Aasiassa ja juoksin pari kertaa juoksumatolla siellä (Malesiassa ja Thaimaassa). Thaimaan ilmanvaihto oli sen verran heikko, etten jaksanut juosta yli tuntia kerralla. Hiki valui!
Tulihan se vihdoin sieltä! Vihdoin pystyin juoksemaan koko maratonin kunnialla läpi. Jo Vantaan maratonin jälkipuinnissa uumoilin pystyväni hölkkäämään maratonin 4.10-4.20 aikaan.
Lähtökohdat Vammalan maratonille olivat kahtalaiset. Toisaalta olin harjoitellut hyvin ja toisaalta edellisenä iltana pää oli sen verran kipeä, että jouduin ottamaan särkylääkettä. Hieman siis arvelutti lähteä juoksuun. Onneksi olin jo luvannut Piilosen Teijolle, että hän saa minulta kyydin takaisin päin, niin en voinut niin vain jättää lähtemistä väliinkään.
Ensimmäistä kertaa minulla oli mukanani PowerGel-pusseja kaksi kpl. Olin kokeillut niitä kaksi viikkoa aikaisemmin pitkän lenkkini yhteydessä. Juoksu lähti liikeelle aika mukavasti, kun juoksimme 7-9 juoksijan porukassa siinä neljään tuntiin tähtäävää aikaa.
Kympin väliaika oli 57.18 eli 5.44/km. Kahden kympin väliaika oli kutakuinkin 1.53, joten se väli meni ensimmäistä kymppiä nopeammin aikaan 5.34/km. Puolimaratonin väliaika oli aika lähellä kahta tuntia. Kolmenkympin väliaika oli 2.53,40, joten vauhti hidastui jo keskivauhtiin 6,10/km.
Pysyin Piilosen Teijon kyydissä 26 km:iin asti. Teijo juoksi tasaisella vauhdilla n. 3.58 loppuajan. Minun vauhtini hiipui vielä hieman, mutta mitään seinää ei tullut vastaan. Geelipakkaukset nautin 1.45:n ja kolmen tunnin kohdilla. Lisäksi söin normaaliin tapaan glukoositabletteja (pari kappaletta puolen tunnin välein).
Viimeinen 12 kilometriä tulin keskivauhtia 6,29/km, joten vaikka vauhti hidastui, niin edellisten maratonien kaltaisia romahduksia ei tapahtunut. Loppuaika oli siis 4.12,29, mikä vastaa keskivauhtia 5,59/km. Tämä antoi myös uskoa sille, ettei neljän tunnin rajan rikkominen ole mikään mahdottomuus. Pitää olla kärsivällinen ja harjoitella...
Juoksu ja palautuminen tuntuivat mukavalta. Lisäksi loppuajan arvoa lisää se, että sain ennen juoksua kuulla, että Rautavedellä ei juuri ennätyksiä rikota, sillä reitillä on isojakin mäkiä. Niitä kyllä oli, mutta ne antoivat riittävästi vaihtelua juoksuun. Kivaa oli myös se, että koko maraton juostiin yhtenä lenkkinä ja toistoja ei näin tullut. Ilma oli loistava, siinä 7-8 astetta, pilvistä, mutta poutaa (yhtä 33 km:n kohdalla tullutta pientä kuuroa lukuunottamatta).
Käytin oivallisesti tilaisuutta hyväkseni, kun olin töiden yhdeydessä kaksi päivää Vierumäellä. Kävin samalla tekemässä valojänistestin. Pysyin jäniksen perässä n. 15 min. Alussa vuhti oli 6,05 min/km, mutta kasvoi aina joka kierros (1 kierros =200 m) siten, että viimeisin vauhtini, jonka vielä jaksoin juosta oli 3,47 min/km. Tästä sain sitten omiin sykkeisiini perustuvan harjoitusohjelman.
Ohjelma ei sinänsä poikkea paljonkaan jo nyt harjoittamastani. Lähinnä siinä on viikossa kaksi intervallijuoksua aikaisemman yhden sijaan siten, että toinen pyrkii lisäämään vauhtikestävyyttä ja toinen maksimaalista kestävyyttä.
Hankin joulukussa myös uuden sykemittarin (Polar Coach), josta sykelukemat saa ladattua näppärästi mikrofonin kautta tietokoneelle. Aika näyttää, millainen hyöty tästä on. Lisäksi sykemittarissa on mahdollisuus etukäteen määritellä intervallijuoksun sykerajat ja intervallikerrat.
Sen verran täytyy tietysti mainita, että tämän vuoden 2000. juoksukilometri täyttyi Kuusankoskella, kun neljän flunssapäivän jälkeen tein rauhallisen 10,5 km lenkin 27.12.
Paluu tämän sivun alkuun
Kaikki kommentit voi lähettää e-mail-osoitteella jyrki.nummela@suomen2g.fi
Last modified: Apr 13,
2001.
