JyNun juoksuharjoittelu vuonna 2002

Keys: Juoksusivut, lenkkeily, maraton, Tukholman maraton, Helsinki City Marathon, Sadismisuunnistus

Vuoden 2002 kisat:

Vuoden 2002 harjoittelu:

Tavoitteet 2002
Tammikuu 2002
Helmi-maaliskuu ja Pogostan hiihto 17.3.
Maaliskuun loppu + Pääsiäishölkkä 33 km
Huhtikuussa maratonin erikoisharjoittelua + Länsiväyläjuoksu
Toukokuussa maratoniin valmistautuminen + Yyterin maraton (3.22.28)
Kesän harjoittelut
Syksyn harjoittelut ja kisat
Juoksuinnostus alkaa v. 1999

Vuoden 2002 tavoitteet

Jaa-a, pitäisikö tässä vielä kehitellä tavoitteita vuodelle 2002. Vuodesta 2001 voin todeta, että jonkinlaisena tavoitteena oli alittaa maratonilla neljä tuntia ja toisena tavoitteena oli päästä aikaa 3.45. Neljän tunnin alitus onnistui vuonna 2001, joten kaiketi tuo 3.45:n tavoite on voimassa sitten myös vuodelle 2002. Hmm… omistuista tämä tavoiteasetelma. Viime vuonna jäin 3.45:n tavoitteesta 12 min ja tänä vuonna taasen alitin tavoitteen reilulla 12 minuutilla jo toukokuussa.

Vuotta 2002 varmasti leimaa Kalevan Kierrokseen osallistuminen. Se tulee näkymään harjoittelussani, vaikka juokeminen ja etenkin pitkät juoksulenkit säilyvätkin harjoitteluni kulmakivenä.

Kalevan Kierrokselle en ole asettanut mitään tavoitteita. Ensikertalaisena lähden lähinnä suorittamaan jokaista lajia loppuun asti ja katsotaan sitten, mitä pisteitä niistä heruu.

Vuonna 2002 juoksen todennäköisimmin vähintään neljä maratonia. KK:n maraton on toukokuussa Yyterissä. HCM taitaa peristeisesti olla ohjelmassa ja eikähän tuossa syksyllä vielä löyhy ainakin pari sopivaa maratonia. Lisänä maratonohjelmaan näyttäisi tulevan Pihtiputaan yömaraton 20.7.

Viime vuodesta tutuksi tullut pitkä 25+ lenkki / viikko harjoittelua on syytä jatkaa. Aion vetää kolmena peräkkäisenä viikkona 25+ lenkki ja neljäntenä viikkona (palautteluviikkona) jättää pitkä lenkki väliin.

Eipä taida tämäkään vuosi jäädä pelkästään maratoneihin ja Kalevan Kierrokseen. Ohjelmassa on myös Kunnon Mies –kisat, juoksuvaellusta, tavallista vaellusta ja ehkäpä myös sadismisuunnistusta.

Vuoden 2002 yhteenveto

Vuosi 2002 jää muistoihin aika vaihtelevana vuotena. Vuoteen mahtuu paljon hyviä onnistumisia, mutta myös ikäviä loukkaantumisia. Kaiken kaikkiaan vuotta 2002 voi pitää onnistuneena harjoitteluvuotena (vrt. tavoitteet yllä).

Merkittävin asia vuonna 2002 oli tietysti maratonajan parantuminen tasolle 3.32.38 Yyterissä. Tämän lisäksi vuotta väritti osallistuminen Kalevan Kierrokselle ja jokaisen kuuden osalajin menestyksellinen suorittaminen. Myös loppuvuonna suoritettu Multisport –kisa X-Kaato oli mielenkiintoinen lisäys lajivalikoimaani.

Merkittävä loppuvuoden ja jatkon harjoitteluuni vaikuttava asia oli juoksumaton ostaminen lokakuussa. Jo loppuvuodesta huomasin selvästi, kuinka positiivinen vaikutus sillä oli sekä juoksukilometreihin että juoksuvauhtiin. Varsinkin loppuvuoden paukkupakkasten aikaan pystyi harjoittelemaan tehokkaasti. Myös lyhyemmän ajan pystyy käyttämään tehokkaasti hyödykseen esim. intervalliharjoituksilla.

Ikävinä asioina vuoden ajalta muistuvat kolme osittain päällekkäin sattunutta loukkaantumista: vatsalihaksen osittainen repeytyminen korkeushypyssä heinäkuussa, peukalon murtuminen kaatuessani pyörällä elokuussa ja polven kipeytyminen suunnistuksessa syyskuussa. Näistä kaikista on kuitenkin selvitty, vaikka sekä vatsalihas että peukalo eivät ole kummatkaan täysin parantuneet.

Vuoden kokonaisharjoittelu tuotti lopulta 2084 juoksukilometriä (157 lenkkiä) ja 1477 (102 suoritusta) muun lajin harjoituspistettä, joista siis yhteensä 3561 pistettä, mikä on n. 20% enemmän kuin vuonna 2001.

Vuoden 2002 kuukausikohtaiset kertymät:

Juoksukm pisin lenkki yhteispisteet

Tammikuu 145 27 km 313 hiihtokilometrit: 135

Helmikuu 212 32 km 368 hiihtokilometrit: 195

Maaliskuu 102 33 km 240 hiihtokilometrit: 173

Huhtikuu 279 29 km 303

Toukokuu 234 42,2 km 244

Kesäkuu 162 23,5 km 319

Heinäkuu 88 27 km 342

Elokuu 71 12 km 266 pyöräilyä 398 km

Syyskuu 120 22 km 226

Lokakuu 247 30 km 296

Marraskuu 139 42,2 km 269 hiihtokilometrit 205

Joulukuu 288 28 km 389 hiihtokilometrit 109

Paluu tämän sivun alkuun.

Paluu Jyrki Nummelan juoksusivuille.

Tammikuu 2002:

Vuosi 2002 mukavasti käyntiin

Vuoden 2002 harjoittelu keskittyi alkupäivinä ensimmäiseen Kalevan Kierroksen koitokseen, Jussin Luisteluun. Pikaluistimien testailun välissä ehdin myös joillekin juoksu- ja hiihtolenkeille. Heti Jussin Luistelun (12.1.) jälkeen luistelu jäi luonnollisesti pois harjoitusohjelmasta, mutta juoksun ja hiihdon oheen mukaan tuli kerran viikossa soutuharjoitus (sisäsoutulaitteella).

Kaiken kaikkiaan tuntuu siltä, että Kalevan Kierros on antanut hyvää lisämaustetta harjoitteluun, koska se ikään kuin pakottaa monipuoliseen urheilun harrastamiseen. Vaikka lauha sää on vallinnut jo parin viikon ajan myös Lohjan seudulla, on Muijalan hiihtolatu Lohjan Louhen ylläpitämänä pysynyt hiihtokuntoisena. Siitä sain oivan osoituksen, kun hiihtelin siellä sekä pe 18. että la 19.1. n. 30 km lenkin. Latu tosin on aika lyhyt, maksimissankin 2,7 km, mutta kun meikäläinen jättää kaksi Lohjanharjun vaativaa laskua ja nousua väliin, tulee kierrokselle mittaa vaivaiset 1,8 km (jos sitäkään). Tässä ote harjoituspäiväkirjastani tammikuulta:

ti 1.1. ja ke 2.1. lepoa Uuden vuoden juhlinnan jälkeen

to 3.1. elämäni ensimmäinen kokeilu pikaluistimilla Oulunkylässä. 16,4 km (aikaan 50.35 ahr 135 = 8,7 p)

pe 4.1. TVM (tasavauhtinen mediumtaso) juoksu 15,5 km (1h 23 min, ahr 135)

la 5.1. Pikaluistelu Oulunkylässä 20 km (53.16 ahr 159 = 10,8 p)

su 6.1. Luisteluhiihto Lohjalla 35 km (2h 10 min, ahr 151 = 24, 2 p)

ma 7.1. ja ti 8.1. lepoa

ke 9.1. TVH (tasavauhtinen helppo) juoksu 11 km (1h 4 min)

Yhteenveto viikosta (to-ke): 70,2 p (juoksukilometrejä 26,5)

to 10.1. Pikaluistelu TVH Oulunkylä 18 km (40.49 ahr 138 = 7,9 p)

pe 11.1. lepoa ja valmistautumista kilpailuun

la 12.1. Jussin Luistelu Oulunkylä 30 km (1.11.07 ahr 162 = 14,8 p) AHR 162 on kovin koskaan saavuttamani keskisyke!

su 13.1. Palauttelujuoksu TVH 8 km (45.54 ahr 128)

ma 14.1. lepoa

ti 15.1. TVM juoksu 11 km (58 min, ahr 142)

ke 16.1. Sisäsoutua 10 km TVH (49.24, ahr 122 = 6,2 p) Sormet tulivat tosi kipeiksi, ei pystynyt soutamaan yhtään pidempään

Yhteenveto viikosta (to-ke): 48 p (juoksukilometrejä 19)

to 17.1. TVH juoksu 14 km (1h 18 min ahr 132). Olo flunssainen. Piti pitää lepopäivä tai juosta vain 5-6 km.

pe 18.1. Hiihto 32 km Muijalassa rauhallisella vauhdilla (2h 6 min, ahr 139 = 20,2 p)

la 19.1. Hiihto 30 km Muijalassa vieläkin rauhaliisemmalla vauhdilla (2h 9 min, ahr 135 = 19,7 p). Viimeisen tunnin aikana tosi väsynyt olo.

su 20.1. TVM juoksu 27 km juoksumatolla Esport Centerissä (2h 29 min, ahr 124). Jaksoin kuitenkin juosta hiihdoista huolimatta. AHR varmaan

liian alhainen (luultavasti sykemittari näytti n. 10 sykettä liian matalan sykkeen; Polar tuntuu tekevän sitä aina välillä)

ma 21.1. Sisäsoutua 10 km (TVH (48.09 ahr =132 = 7,0 p)

ti 22.1. Juoksua TVM 11 km (56.44)

ke 23.1. lepoa

Yhteenveto viikosta (to-ke): 98,4 p (juoksukilometrejä 52, hiihtokilometrejä 62)

to 24.1. TVH 14 km. Lumisadetta. Alkuun tuntui, että flunssa painaa päälle ja pitäisi pitää lepopäivä. Lähdin kuitenkin lenkille ja 5 km:n jälkeen tuntui siltä, että pitäisi varmaan lopettaa. Äkkiä olo parani ja lenkkimatkaksi muodostui mukava 14 km. Aika 1h 21 min

pe 25.1. Sisäsoutua 13 km + ’juoksukone’ 6 min (1.03 + 6 min Ahr 136 = 10,5 p) + 10 km juoksua TVK juoksumatolla (50min, AHR 156)

la 26.1. Lepoa

su 27.1. Hiihto 44,2 km (3.06.06 ahr 136 = 28,7 p). Ihan mukava luisteluhiihtoharjoitus.

ma 28.1. Sisäsoutua 15 km (1.12 ahr 127 = 9,7 p)

ti 29.1.TVH juoksu 8 km lumisateessa ja lumikinoksissa n. 48 min

ke 30.1. TVM juoksu 15,5, km (1.26) pakkasta –16 astetta

Yhteenveto viikosta (to-ke): 96,4 p (juoksukilometrejä 47,5; hiihtokilometrejä 44,2)

to 31.1. lepoa!

Tammikuu toi yhteensä jopa 313 pistettä (taitaa olla ennätyspisteeni yhden kk:n aikana, eli keskimäärin n. 1 tunti/päivä ja vapaapäiviäkin mahtui joukkoon 9 kpl), mutta vain 145 juoksukilometriä. Kalevan Kierrokseen osallistuminen näkyy harjoittelussani.

Lisää höyryä helmikuussa, valmistautuminen Pogostaan maaliskuussa

Hienon tammikuun jälkeen olen saanut olla terveenä ja harjoittelu helmikuussa on ollut upeaa. Alkukuusta lumen puutteen vuoksi harjoittelu oli pääosin juoksua, mutta ehkä se oli vain hyvä. Loppukuussa enemmän hiihtoa (mm. viikko Saariselän maisemissa). Edessä 17.3. Pogostan hiihto 70 km (osana Kalevan Kierrosta), joten maaliskuun alkuviikot menevät herkistellessä. Varmaan Pogostan jälkeen painotan harjoitteluani taas kohti juoksua.

to 31.1. lepoa

pe 1.2. Luisteluhiihto Muijallassa pehmeällä baanalla 14,4 km (1h 11 min, ahr 140 -> 11,6 p)

la 2.2. Yritys hiihtää, mutta hiihto lähes mahdotonta (2 km = 1,4 p). Juoksua 12 km

su 3.2. Pitkä juoksulenkki. 32 km (3h 7 min, ahr 131)

ma 4.2 verryttelyä

ti 5.2. TVH juoksua 9,5 km (54 min). Jostain syystä oikea pohjelihas kramppasi.

ke 6.2. TVH-TVM juoksua 17 km (ahr 131). Pohjelihas vaivasi edelleen.

Yhteenveto viikosta (to-ke): 83,5 p (juoksukilometrejä 70,5; hiihtoa 16,4 km)

to 7.2. IFK-Tappara, joten juoksemista lepoa ja pohjelihaksen parantelua

pe 8.2. Intervallijuoksu: 2 km verryttely + vedot (minuuteissa) 3+6+3+6+3+6+3+6 (välillä palauttelua puolet vedon ajasta) + 2 km palauttelujuoksua, yht 13, 5 km (1h 13 min, ahr 133)

la 9.2 TVH 12 km (1.05.29 ahr 128)

su 10.2. TVH 13 km + TVM 13 km + TVH 2 km = 28 km (yhteensä 2h 40 min, ahr 129)

ma 11.2. lepoa

ti 12.2. TVK 11 km (55.51, ahr 135)

ke 13.2. Luisteluhiihto 35 km Paloheinässä (2h 37 min, ahr 136 = 24,3 p.)

Yhteenveto viikosta (to-ke): 89,8 p (juoksukilometrejä 64,5; hiihtoa 35 km)

to 14.2. TVH 10 km (55.05 ahr 135)

pe 15.2. Lhiihto 16 km (1h 2 min, ahr 141 = 10,3 p)

la 16.2. TVH 15,6 km (1h 24 min)

su 17.2. lento Ivaloon; lasten kanssa perinteistä hiihtoa 13 km (ei lasketa omiin hiihtokilometreihin)

ma 18.2. ensin lasten kanssa 16 km perinteistä sitten oma Lhiihto 32,5 km (2h 24 min, ahr 134 = 21,7 p)

ti 19.2. Lhiihto 21 km (1h 42 min, ahr 137 = 16 p)

ke 20.2. Pakkasta 20 astetta, todella huono luisto. Silti Lhiihto 32 km (3h, ahr 137 = 28,1 p)

Yhteenveto viikosta (to-ke): 101,7 p (juoksukilometrejä 25,6; hiihtoa 101,5 km)

to 21.2. Pakkanen jatkui tuimana. TVH 12 km (1h 8 min, ahr 126)

pe 22.2. lepoa ja paluu etelään

la 23.2. TVH 11 km (1h 4 min, ahr 135)

su 24.2. Lhiihto 42 km (2h 48 min, ahr 143 = 28,4 p)

ma 25.2. Viimeiset kolme viikkoa Pogostan hiihtoon alkavat. Lepoa

ti 26.2. TVH 12 km (1h 9 min, ahr 128)

ke 27.2. lepoa

Yhteenveto viikosta (to-ke): 63,4 p (juoksukilometrejä 35; hiihtoa 42 km)

to 28.2. TVM 15 km (1h 22min, ahr 135)

29.3. tätä päivää ei ole, mutta se on treenikalenterissani, joten tällä viikolla on laskennallisesti vain kuusi päivää!!

pe 1.3. Lhiihtoa 19 km, josta 12 km sauvoitta (1h 29min, ahr 142 = 14,7 p)

la 2.3. Lhiihtoa 30 km, tempohiihtoa (1h 49 min, ahr 146 = 19,2 p)

su 3.3. lepo

ma 4.3. soutulaite 10 km + kuntopyörä 12 min (1.00 ahr 126 = 8,0 p)

ti 5.3. TVH 12 km 1.06 ahr 130

Yhteenveto viikosta (to-ti): 68,9 p (juoksukilometrejä 27; hiihtoa 49 km)

ke 6.3. Lhiihto 9,6 km, josta puolet ilman sauvoja, raskas keli (56 min ahr 137 = 8,8 p)

to 7.3. TVM 17 km (1.36 ahr). Piti juosta vähemmän, mutta juoksu maistui

pe 8.3. lepo

la 9.3. uusien suksien (Rossignol X-ium osto ja voitelu), hiihto tosi raskaassa säässä 16 km (1.12 ahr 137 = 11,3 p)

su 10.3. Lhiihto 28 km upeassa lentokelissä (1.30 ahr 143 = 15,2 p)

ma-ti flunssainen

Yhteenveto viikosta (ke-ti): 52,3 p (juoksukilometrejä 17; hiihtoa 53,6 km)

ke-la flunssainen

su 17.3. Pogostan hiihto 70 km (4.28.16 oma mittaus, ahr 145 = 46,4 p)

Maaliskuun loppu palautellessa + Pääsiäishölkkä

Pogostan hiihdon (70 km 17.3.2002 aikaan 4.28.16) jälkeen palauttelin aika kunnolla eli pidin kolme täysinäistä lepopäivää, jonka jälkeen aloittelin aika rauhallisesti. Tein myös kevään ensimmäisen pyörälenkin (35 km, 1h29 min).

Tein muutaman massiivisen seitsemän kilometrin lenkin sekä tiistaina 26.3. yhden 12 km:n lenkin, jossa tein neljä kilometrin vetoa n. vauhdilla 4.40-4.50 min/km. Tuon lenkin jälkeen päätin lähteä pitkäperjantain 29.3. Pääsiäishölkkään.

Sää oli erinomainen. Aurinko paistoi ja lämpötila oli reilusti yli 10 astetta. Niinpä laitoin juoksupuvun alle vain lyhyet juoksuvaatteet ja päähän lippalakin. Ajatuksissani tähtäilin n. 5.15 min/km vauhtiin. Kuitenkin ajauduin juoksemaan aika tarkkaan 5 min/km vauhtia. Se vain tuntui aika hyvältä ja niinpä päätin testata, mihin asti jaksan sitä jatkaa. 10 km oli aika tarkkaan 50 min. Juoksin ensimmäiset 13 km porukassa, mutta sitten porukka hajosi. 20 km:n kohdalla oli n. ajassa 1.42, joten olin hieman jäänyt 5 min/km vauhdista. Lopussa pystyin kuitenkin parantamaan vauhtini takaisin tavoitetasolle päätyen loppuaikaan 2.47.23, mikä siis vastaa n. 5.05 min/km.

Kun reitillä oli vielä aika monta mäkeäkin, niin ainakin itseäni tuo loppuaika tyydytti ja se antaa myös luottamusta siihen, että pystyn tänä vuonna parantamaan maratonaikaani ehkäpä tasolle 3.45 (joka oli jo viime vuoden virallinen tavoitteeni). Viime vuonna juoksin saman 33 km aikaan 3.05, mutta silloin ilma oli koko lailla tuulinen ja raaka.

Pääsiäishölkän jälkeen päätin laatia itselleni viimeisen kahdeksan viikon harjoittelusuunnitelman kohti Yyterin maratonia 25.5. Siinä pyrin kahden kovan harjoitteluviikon aikana juoksemaan aika paljon eli 90-100 km/viikko ja sisällyttämään harjoitteluun sekä vauhti- että maksimaalista kestävyyttä parantavia harjoituksia. Kahden harjoitteluviikon jälkeen aina yksi lepoviikko, jolloin km-määrä 50-70% edellisen viikon lukemasta. Ennen Yyteriä osallistunen vielä sekä Länsiväyläjuoksuun 21.4. ja HCM-puolimaratonille 11.5.

Huhtikuu maratonin erikoisharjoittelun aikaa + Länsiväyläjuoksu

Aloitin huhtikuussa varsinaisen valmistautumisen toukokuun lopun maratonille. Yksityiskohtainen päivittäinen harjoittelu ohessa. Pysyin loistavasti km-tavoitteessani huhtikuun kaksi ensimmäistä viikkoa. Kolmannen viikon palauttelun jälkeen juoksin Länsiväyläjuoksussa mielestäni aika loistavasti aikaan 1.15.24.

Ajattelin lähteä juoksemaan 4.50 km-vauhtia, mutta vauhtia tuntui heti alusta pitäen olevan enemmän. Ilma oli kaunis ja juoksu maittoi. Vaikka reitillä oli myös ylämäkiä, pysyi km-vauhti aika tasaisena. Ainoa vaikeampi kohta oli n. 13 km:n kohdalla, mutta pieni pistoksen poikanen hävisi onneksi kuin itsestään ja pystyi loppua kohden kiristämään vauhtia. Mikäli juostu matka on 16,5 km, niin km-vauhdiksi muodostu 4.34, mikä on reilusti nopein aikani millään vähintään 15 km matkalla. Edellisvuonna aikani Länsiväyläjuoksussa oli 1.25.01, joten parannusta tuli melkoisesti. Kai se harjoittelu jossain pitääkin näkyä.

Vaikkei juoksun jälkeen tuntunut mitään erityisiä vaivoja tulleen, niin seuraava lenkki tiistaina paljasti kipeän akillesjänteen. En oikein ymmärrä, mistä se on voinut kipeytyä. Kirjallisuuden mukaan ylipronaatio voi kipeyttää akillesjänteen samoin mm. ylämäkijuoksut.

Jouduin pettymyksekseni keventämään tosi reilusti harjoitteluani. Kun tavoitteena oli vielä juosta kaksi kovaa viikkoa (90-100 km/viikko) ennen herkistelyjaksoa, niin nyt jouduin tyytymään hyvin vaatimattomiin juoksu km-määriin sekä muiden lajien korvaavaan harjoitteluun (rullahiihto, soutulaite, pyöräily). Lisäksi olin suunnitellut itselleni Ranskan Rivieralle suuntautuvan työreissun aikana pitkän lenkin Nizzan maisemissa. Tämä jäi kuitenkin haaveeksi.

Vielä on ennenaikaista sanoa, miten tämä vaikuttaa maratoniini ja pahimmassa tapauksessa akillesjännevamma voi uusiutua vaikkapa itse maratonilla. Todennäköisimmin jättänen siksi myös HCM-puolikkaan väliin ja panostan itse maratoniin. Vasen akillesjänne parantui yllättävän hyvin, mutta toukokuun alussa on vaivannut sitten puolestaan oikean nilkan seutu.

ma 1.4. VK 15 (useita n. kilometrin mittaisia vetoja, enemmän kuitenkin vauhtileikittelyn omaisesti)

ti 2.4. TVH 10

ke 3.4. lepo

to 4.4. TV Pitkä 29 (2.44, ahr 136)

pe 5.4. lepo

la 6.4. MK 15 (ylämäet loikkaharjoituksina)

su 7.4. TV 22 (2.03, ahr 134)

Yhteensä 91 km

ma 8.4. lepo

ti 9.4. VK 12 (1.03 ahr 142)

ke 10.4. TV 19,5 (1.47)

to 11.4. TVH 10,5

pe 12.4. MK 9 (2,5 km + Cooper 2900 ahr 160 + 3,5 km). Olin hieman pettynyt Cooperin tulokseeni, mutta ehkä maratonharjoittelussa maksimaalisen kestävyyden ei kauheasti tarvitsekaan parantua.

la 13.4. TVH 15,5

su 14.4. TV Pitkä 28,5 (2.44, ahr 137)

Yhteensä 95 km

ma 15.4. lepo

ti 16.4. VK 10 (juoksumatolla)

ke 17.4. MK 10 juoksumatolla (2,5 km + 9x2min 14-16 km/h kahden minuutin palautuksella)

to 18.4. lepo

pe 19.4. TVH 14 (1.18)

la 20.4. TVH 6

su 21.4. verryttelyä 1,5 km + Länsiväyläjuoksu 16,5 km: 1.15.24, ahr 151

Yhteensä 58 km

ma 22.4. lepo

ti 23.4. TVH 11 km -> akillesjänne kipeytyi

ke 24.4. lepo

to 25.4. rullahiihto 29 km (1.26, ahr 141 = 14,2 p)

pe 26.4. VK 15,5 (1.20) -> akillesjänne vaivasi edelleen

la 27.4. piti päästä juoksemaan TVPitkä Nizzassa, mutta jouduin pettymyksekseni pitämään lepopäivän

su 28.4. soutulaite 45 min + kuntopyörä 30 min (1.16 ahr 128 = 10,5 p)

Yhteensä 26,5 km + 24,7 p = 51,2 p

Toukokuussa viimeistely maratonia varten

Huhti-toukokuun välinen viikko on vielä tarkoitus treenata kovaa, jonka jälkeen alkaa valmistautuminen kohti Yyterin maratonia (25.5.). Heti tiukan harjoitteluviikon jälkeen päälle iski flunssa, joka piti minut lähes koko viikon sivussa harjoittelusta. Onneksi tämä oli kolmanneksi viimeinen valmistautumisviikko, joten minulle jäi vielä aikaa palautua flunssasta. Vieläkään (20.5.) ei ole täysin normaali olo, mutta toivottavasti olen täydessä juoksuvireessä lauantaina Yyterissä.

ma 29.4. lepo

ti 30.4. VK 8 km. Pääsin sittenkin juoksemaan Rivieralla (Cannes). Piti ottaa rauhallisesti ja testata akillesjänteen kestävyyttä. Ei ehkä ihan kokonaan parantunut, mutta ainakaan tämä 8 km ei kipeyttänyt sitä uudelleen.

ke 1.5. TVPitkä 30,5 km (2.55 ahr 131)

to 2.5. TVH 8 (45 min)

pe 3.5. VK 18,2 km Nuuksiossa (1.40). Oikea nilkan seutu kipeytyi jonkin verran.

la 4.5. lepo

su 5.5. TVPitkä 30,5 km (2.55 ahr 128). Oikea nilkka vaivasi edelleen. Varsin mystinen juttu. Nyt onkin sitten aika parannella vaivoja.

Yhteensä 95,2 km

Nyt on sitten varsinainen rankempi harjoittelu tehty. Pitkää lenkkiä en enää ennen maratonia tee. Kaavailtu seuraavan viikonlopun puolimaraton kaatui flunssaan. Harjoitukseen oli tarkoitus sisällyttää erilaisia vetoharjoituksia ja vauhtileikittelyä, jotta juoksuun saisi lisäksi vauhtia. Tätäkin harjoittelua flunssa pääsi sotkemaan. Samoin oikean nilkan seudun vaiva on tuntunut edelleen.

ma 6.5. – la 11.5. flunssaa ja sen verran pahana, ettei lenkkeilystä tullut mitään

su 12.5. tosi toipilaana juostu 7 km oli työn ja tuskan takana

Yhteensä 7 km

ma 13.5. VK 12 km (2 km verryttelyä, tämän jälkeen 5x1 km n. 4.45-5.00 vauhdilla, joka toinen kilometri rauhallisesti). Edelleen aika heikko olo

ti 14.5. lepoa

ke 15.5. TVH 21 km Tallinnassa (1.58 ahr 130). Olo jo hieman parempi

to 16.5. TVH 7 km (39.22, ahr 135)

pe 17.5. VK 14 km (1.10 ahr 144) Backas-Pitkäkoski-Paloheinä ja takaisin

la 18.5. pääosin lepoa; yöllä pieni verryttelyjuoksu 3,5 km repun kanssa

su 19.5. TVH 20 km erittäin kevyesti kahteen tuntiin, ahr 131. Oikea nilkka vaivaa edelleen; onneksi ei estä juoksua. Illalla välttelin lenkin jälkeen hiilihydraatteja.

Yhteensä 77,5 km

ma 20.5. tankkausvaihe alkaa. lepoa

ti 21.5. kurkku hieman karhea, lepoa

ke 22.5. 10 km, josta 2x1 km maratonvaudilla n. 5 min/km); kurkun pää kipeä

to 23.5. lasten kanssa sunnistusta n. 3 km verrytellen

pe 24.5. lepoa

la 25.5. Yyterin Maraton aikaan 3.32.28

25.5.02: Yyterin Maraton upeaan ennätysaikaan 3.32.28

Yyterin maratonilla sain täydellisen nappisuorituksen aikaan. Kolmen viimeisen viikon aikana oloani oli vaivannut enemmän tai vähemmän flunssa ja vielä edellisenä päivän olin sen verran huolestunut, että otin sekä Strepsilsiä että Buranaa mukaan matkalle. Yövyimme Zidin ja Umitin kanssa Humppilassa, josta sitten ajoimme Yyteriin. Hieman ennen lähtöä mietitytti vaatetus, mutta onneksi päädyimme polvishortseihin ja lyhythihaiseen juoksupaitaan.

Zid ja Umit olisivat halunneet lähteä klo 11 lähtöön (hitaiden lähtö), mutta sinne olisi pitänyt ilmoittautua klo 10:een mennessä, joten heidänkin oli tyytyminen klo 12 päälähtöön.

Olin luonut itselleni kolme taktiikkaa: Todennäköisimmän taktiikan mukaan olisin juossut alussa 5.10 km-vauhtia ja katsonut 5-10 km:n jälkeen, voiko vauhtia aavistuksen kiristää. Optimaalinen taktiikka oli juosta 5 minuuttiin km-vauhtia ja pessimistinen taktiikka oli juosta 5.20 km-vauhtia.

Alussa tuntui, että aika helposti pystyy juoksemaan 5 min km-vauhtia ja vähän joutui jopa pidättelemään, ettei lähtenyt jopa vielä kovempaa liikkeelle. Tarkkailin myös sykettäni, joka oli kolme ensimmäistä kilometriä tasolla 150, mutta laski siitä sitten n. tasoon 145-147 aina 13 km:iin asti, jonka jälkeen syke laski edelleen tasolle 140-143. Välin 22-25 km tihensin hieman askeltani ja vastatuulessa syke nousi taas lähemmäs 147:ää, mutta loppupuolella se taas laski n. 143:een.

Km-vauhdissa pyrin tasaiseen 5 min/km. Kun ensimmäinen kymppi oli takana ja se oli taittunut aika kepeästi aikaan 50.02, niin päätin jatkaa samaa vauhtia ajatellen seuraavan päämääräni n. 25 km:iin. Hieman oikea akillesjänteen seutu antoi viitteitä siinä 11-12 km:n tietämillä, mutta onneksi se ei alkanut vaivaamaan enää jatkossa.

Jo kympin kohdalla juoksin mukavassa joukossa, jossa oli mm. Vesa Isoviita. 20 km:n väliaika oli 1.39.37 ja puolimaraton taittui ajassa 1.44.54. Puolimaratonin kohdilla tavoitimme edellä menevän porukan ja juoksimme pari kilometriä hieman rauhallisemmalla vauhdilla (n. 5.07). 23 km:n kohdalla olo tuntui tosi hyvältä ja päätin hieman tihentää askeltani, vaikka edessä oli 5 km lievään vastatuuleen.

Juoksun aikana keskityin myös askeltamaan aika eteenpäin vievän tehokkaasti.

Minulla oli mukanani neljä 1,65 dl:n juomapulloja, joten ensimmäinen pysähdykseni juottoasemalla tein vasta 31 km:n kohdalla. Kun 25 km taittui aikaan 2.04.48, niin päätin jatkaa 5 min/km niin pitkään kuin mahdollista. 30 km:n väliaika oli 2.29.53 ja pian tämän jälkeen muut juoksujoukostamme tippuivat paitsi Vesa (siis minulle ennestään tuntematon juoksija). Vesa oli minulle hyvä vetoapua, sillä painomme tasaista vauhtia aina 38 km:iin asti, jossa väliaikani oli tasan 3.10.00. Tämän jälkeen en enää jaksanut Vesan kyydissä ja vauhtini simahti viimeisille kilometreille siten, että maalissa aikani oli 1.28 enemmän kuin 5 min/km antaisi edellyttää. Vesa pääsi hieman tuon 3.31:n alle.

Aika uskomatonta, että pystyin parantamaan ennätystäni yli 25 min. Tämä oli samalla kymmenes juhlamaratonini. Kyllä se väittämä varmaan vielä pitää aika hyvin paikkaansa, että kolmen tunnin tietämillä energia alkaa olla täysin loppu. Nyt jaksoin juosta 3h 10 min ennen väsähtämistä. Vielä siis pitää parantaa aikaa, jotta pystyisi juosta koko maratonin ilman energian loppumista.

Juoksun myötä saavutin ainakin kaksi ennätysaikaa, eli Äänekosken Sarjakuvaseuran maratonennätyksen (ent. Teijo Piilosella 3.38.34) ja työpaikan (Suomen 2G:n) ennätyksen (aikaisempi Riitta Tiuraniemellä 3.46). Lisäksi Riitta oli lupautunut juoksemaan uuden maratonin heti, kun rikon hänen ennätyksensä. Teijo taas lupasi juosta 3.32:n ajan vuonna 2005.

Zid juoksi 28 kilometriä ja käveli loput 14. Loppuaika 4.54.47. Umit taas noudatti omaa juoksun ja kävelyn yhdistelmätaktiikkaansa 25 km:iin asti ja käveli siitä eteenpäin saaden loppuajan 5.13.04. Big-P kertoi nähneensä minut vielä 20 km:n kohdalla, mutta syke oli ollut liian kova ja myös Big-P joutui kävelemään saaden loppuajan 4.44.33.

Mitä maratonin jälkeen?

Aika usein maratonin jälkeen tulee sellainen ontto olo. Jotain suurta on saavutettu, mutta miten/minne pitäisi suunnata eteenpäin? Maratonin jälkeen olet ansainnutkin reilusti lepoa, jotta elimistösi palautuu raskaasta suorituksesta. Yleisohjeena voidaan pitää sitä, että lenkkeilyn voi aloittaa rennosti vajaan viikon päästä maratonista. Paljon yli viikkoa ei taas kannata levät laakereillasi, jos meinaat jatkaa juoksun harrastamista – ja mikset meinaisi.

Usein on myös sanottu, että n. kaksi viikkoa maratonista on aika hyvässä iskussa jollakin lyhyemmällä matkalla, esim. puolimaratonilla.

Minulla juurikaan uutta motivaation lähdettä ei tarvitse hakea: Jukolan viestiin on kolme viikkoa maratonista ja siitä kahden viikon päästä on Kalevan Kierroksen soutu 50 km (vuorosoutuna). Juoksemistakaan en aio missään tapauksessa jättää, onhan aikeissa juosta tänä vuonna vielä muutama maraton.

Lepäilin su-ke ja torstaina juoksin ensimmäisen (7 km) lenkkini. Perjantaina luistelin rullaluistimilla sauvojen kanssa vähän yli tunnin, lauantaina juoksin aamulla 7 km, kävin iltapäivästä harjoittelemassa vuorosoutua hieman yli tunnin verran ja juoksin vielä illalla 7 km. Sunnuntaina kävin soutamassa 13 km ja juoksin 7 km. Maanantaina kävin iltarasteilla (linnuntietä 7 km, minun reittiäni ehkä n. 10 km). Hyvin alkaa kroppa olla palautunut ja valmiina vastaanottamaan lisää harjoitteita.

Miten olikaan se ultramaraton?

Mielessä välkkyy kyllä halu kokeilla 100 km:n kisaa. Voipi olla, että se tulee tänä kesänä hieman liian varhain, ellen nyt sitten intoudu kokeilemaan sitä elokuussa.

Paluu tämän sivun alkuun.

Paluu Jyrki Nummelan juoksusivuille.

Kesäkuun harjoittelu ja kisat (Jukola + Suur-Lohjan soutu)

Kesäkuussa kokeilen muutamaan otteeseen soutuharjoittelua sekä Saksan reissun aikana tein muutaman mukavan lenkin Dörpenin pikkukaupungissa sekä yhden lenkin Tukholmassa lautan lähtöä odotellessa.

Viikko ennen juhannusta vuorossa oli perinteinen Jukolan viesti, joka juostiin tällä kertaa Vesivehmaan lentokentän maisemissa. Juoksin tänä vuonna menestyksellisesti kaksi osuutta, mutta kumpikaan edustamani joukkue ei lopulta selvinnyt maaliin asti.

Kesäkuun huipentuma oli sitten Suur-Lohjan soutu (50 km), jossa yhdessä Pasi Peltolan kanssa sinnittelimme vuorosoudussa hieman yli kuuden tunnin loppuaikaan.

Heinäkuun alun harjoittelua:

Kuuden tunnin soudun jälkeen palautuminen tapahtui yllättävän mukavasti ja kahden päivän lepäilyn jälkeen aloitin heinäkuun ensimmäisen viikon keräämällä suunnistuksella (kahdesti), juoksulla (7:n ja 27:n km:n lenkit) ja 30 km:n pyöräilyllä 92,4 pistettä. Voi olla, että suunnistuksesta saa hieman liian helposti pisteitä. Jos meikäläinen käyttää seitsemän km:n suunnistukseen aikaa 1.33 keskisykkeellä 140, kirjaan siitä yhteensä 15,1 pistettä, joista 7 juoksu km:n puolelle ja loput muiden urheilusuoritusten puolelle. Toisaalta syketason pysyessä korkeana noinkin kauan, kulutuskin on ollut korkealla tasolla. Eri asia sitten on se, mikä sen vaikutus on kuntotasoon (verrattuna vaikkapa 15 km:n lenkkiin). En ole ainakaan vielä toistaiseksi keksinyt parempaa tapaa pisteyttää suunnistusta.

Ari Pakarinen vei Kunnon Mies –kisan

Muutaman vuoden takainen Suomen ykköspikajuoksija Ari Pakarinen vei tämän vuotuisen Kinnin Kunnon Mies –tittelin, kun viisi edellistä voittoa vienyt Sami-Jukka Hämäläinen oli Sulkavan Souduissa. Pakarinen hallitsi kisoja suvereenisesti vieden voiton suunnistuksessa, yleisurheilun 5-ottelussa, tenniksessä, pesäpallon pituuslyönnissä, ilmakivääriammunnassa, tikassa, maastojuoksussa ja uinnissa. Vain golf, petankki, mikrobiljardi, pallon pomputus ja korttipeli eivät tuottaneet Pakariselle ykköstilaa.

Yllättävintä oli kuitenkin se, kun Pakarinen jäi toiseksi bravuurilajissaan 200 m:n juoksussa Kinnin gepardin Teemu Överstin vietyä voiton tiukassa kaksintaistelussa. Edellisen kerran Pakarinen on kärsinyt tappion ko. matkalla Ruotsin Torbjörn Erikssonille muutaman vuoden takaisessa Ruotsi-ottelussa. Översti sijoittui kokonaiskisassa lopulta toiseksi ja Pasi Peltola oli kolmas. Itse putosin lopussa neljänneksi, kun jouduin revähdyksen vuoksi jättämään sekä maastojuoksun että uinnin väliin. Timo Sampolahti oli kisan viides.

15.7. – 18.8.

Kunnon Mies –kisoissa yleisurheilun 5-ottelun korkeus sotki loppukuun ohjelmaa, kun reväytin siinä vatsalihakseni. Tämän jälkeen suoritin vielä 400 m aitajuoksun, 1500 m ja moukarin ennen kuin tajusin, että alavatsaan todella sattuu. Tämän seurauksena oli ensin viikko täydellistä lepoa, jolloin tietysti suunniteltu Pihtiputaan maraton piti unohtaa. Viikon levon jälkeen en edelleenkään pystynyt ottamaan juoksuaskeltakaan, mutta pyöräily sentään onnistui.

Myös suunniteltu juoksuvaellus piti muuttaa tavalliseksi vaellukseksi ja kohteeksi muodostui Sarekin erämaa-alue Pohjois-Ruotsissa, jonne suuntasimme Timo Sampolahden ja Pekka Hämäläisen kanssa. Vaelluspäiviä tuli yhteensä kahdeksan (26.7.-2.8.). Otin jokaiselta päivältä keskisykkeen ylös ja konvertoin ne pisteiksi. Näin päiväkohtaiset pisteet vaihtelivat 16,1:n ja 34,2:n välillä. Tuo 34,2 sisälsi yhteensä seitsemän aktiivista vaellustuntia (tauot oli otettu ajasta jo pois). Vähintään kaksi tuntia tuosta seitsemästä etenin niin rivakasti kuin ilman juoksuaskelien ottamista on mahdollista. Viimeisenä päivänä pystyin jopa hieman juoksemaan rinkka selässä.

Vaelluksen jälkeen valmistauduin pyöräilyyn polkemalla 40 km:n, 30 km:n ja pari parinkympin lenkkiä. Itse pyöräily meni aika mukavasti. Siitä tarkemmin Kalevan Kierroksen sivuillani.

Juoksua yritin ensimmäisen kerran pyöräilyn jälkeisellä viikolla. Torstaina etenin 5,5 km. Vatsalihas aristi vielä, vaikkei varsinaista kipua tuntunutkaan. Juoksu oli vielä tosi tahmeaa. Lauantaina pyöräilin 50 km ja juoksin vielä illalla 8 km. Nyt juoksu sujui jo torstaita paremmin. Sunnuntaina päätin jättää juoksun vielä väliin ja tein päivän harjoitteeni pyöräilemällä 55 km.

Nyt näyttää siltä, että vatsalihas on vihdoin ja viimein pikku hiljaa paranemassa siihen kuntoon, että voin taas aloittaa juoksemisen. Kalevan Kierroksen suunnistus (24 km) on 7.9. ja suunnistus vaatii vatsalihakselta jo tavallista perusjuoksua enemmän. Haaveenani on päästä taas juoksukuntoon, jolloin voisin syksyllä ottaa ohjelmaani vähintään yhden maratonin.

HCM:kin jäi siis väliin, mutta kiva että siellä oli tänä vuonna taas uusi ennätys. Ensi vuonnahan HCM on syyskuussa (6.9.). Toivottavasti Kalevan Kierros ei mene sen kanssa pahasti päällekkäin.

Vatsalihaksen revähdyksen ’ansiosta’ muut urheilusuoritukset ovat jo melkein saavuttamassa juoksukilometreistä saadut pisteet. Eiköhän asia taas palaudu normaaliin päiväjärjestykseen, kun juokseminen alkaa sujua. Aikaisemmat loukkaantumiseni ovat olleet yhdistetty penikkatauti ja selän venähtäminen tammikuussa 2000 sekä tuossa keväällä 2002 outo nilkan seudun kipeytyminen. Muita vammoja minulla ei onnekseni ole juuri ollutkaan koko kolmen vuoden aktiivisen harjoittelukauden aikana.

19.8. - 28.8.

Jotta vatsalihaksen revähdys ei olisi ollut riittävästi, niin onnistui murtamaan peukaloni, kun kaaduin pyörällä. Päätin pyöräillä töihin (53 km). Vain 500 metriä ennen työpaikkaa olin kääntymässä pyörätietä vasemmalle, kun aika hitaassa vauhdissa ilmeisesti pyörätiellä olleet kivet heittivät pyörän altani ja kaaduin vasemmalle puolelle. Tästä seurauksena oli oikean käden peukalon murtuminen. Lääkärin arvion mukaan parantuminen vie nelisen viikkoa.

Yhden päivän jaksoin turhautua kotona lepäillen, kunnes päätin kokeilla murtuneen sormen kanssa lenkkeilyä pururadalla. 7 km:n lenkki meni ihan OK. Tästä intoutuneena päätin sittenkin ilmoittautua Kalevan Kierroksen suunnistukseen 7.9. Kävin tämän jälkeen seuraavana päivän iltarasteilla ja sitä seuraavana päivänä juoksin 11 km:n lenkin.

Juokseminen on aika varovaista ja vatsalihas vaivaa edelleen jonkin verran. Mieleen on tullut jopa se vaihtoehto, että vatsalihaksessa ei ollut pelkkää revähtymää, kun tapahtumasta on kuitenkin kulunut jo kuusi ja puoli viikkoa. Tosin olen kyllä siihenkin ajanjaksoon keksinyt itselleni kaikkea sellaista aktiviteettia, mikä ei välttämättä ole edesauttanut tervehtymistä.

Joka tapauksessa maraton on tällä hetkellä aika kaukainen haave. Ensin pitää päästä jonkinlaiseen aktiiviseen lenkkeilyyn kiinni ja saada tämä sormi pois paketista. Ehkäpä loppusyksystä olisi vielä mahdollisuus lähteä jollekin maratonille, jos hyvin käy.

28.8. - 3.9.

Edelleen varovaista juoksentelua ja yhdet iltarastit. Sunnuntaina 1.9. tein hieman vauhdikkaamman 15,5 km:n lenkin, jonka alkuosan juoksin 5.20 km-vauhdilla ja paluun tulin 5.00 km-vauhdilla. Juoksu oli mukavaa, mutta vatsalihas haittasi edelleen jonkin verran. Murtunut peukalo ei juuri haitannut. Maanantaina jopa minulle varsin helppo iltarastiosuus Paloheinässä, jossa pääsi käyttämään ulkoilureittejä. 9 km:n rata meni ajassa 1.25. Tämä viikko on taasen tankkausta ja lepoa lauantain vaativaa suunnistusta varten. Nöyränä on lähdettävä suunnistamaan. Jonkinlaisena (aika optimistisena) tavoitteena voisin asettaa itselleni 2 tuntia per lenkki (yksi lenkki on kaiketi 7-8 km, eli yhteensä n. 22-24 km).

4.9. – 30.9.

KK:n suunnistus 22,4 km meni taitoihin nähden ihan mukavasti ja loppuaika oli 5.01. Tarkempi selvitys on Kalevan Kierroksen sivuillani. Valitettavasti vasemman polven ulkosyrjä kipeytyi ja haittasi suunnistusta. Suunnistuksen jälkeen en malttanut pitää riittävästi taukoa, vaan yritin lenkkeillä sillä seurauksella, että polvi kipeytyi joka kerta. Pidin viikon tauon lenkkeilyssä ja harrastin vain pyöräilyä ja uintia. 28.9. kokeilin jälleen lenkkeilyä, mutta polvi kipeytyi 12 km:n juoksentelun jälkeen ja lopetin lenkin 15 km:iin.

Nyt on varmaan syytä pitää jopa kahden viikon lenkkeilytauko. Yritän sinä aikana uida ja rullaluistella sauvojen kanssa (säävaraus). Molemmat sujuvat joten kuten peukalosta huolimatta. Voi olla, että näiden kaikkien vaivojen yhteisvaikutuksena maraton jää tänä syksynä juoksematta. Yritän kuitenkin suhtautua asiaan positiivisesti.

1.-13.10.

Vihdoinkin harjoittelu alkaa palata uomiinsa. Vaikka uhosin pitäväni kahden viikon juoksutauon, niin ensilumi lauantaina 5.10. poisti minulta rullahiihtomahdollisuuden ja ajoi lenkkeilemään. Ensin juoksin kevyesti 10 km, mutta kun polvi ei haitannut, juoksin vielä 5 km lisää. Seuraavana päivänä juoksin vielä varovasti 7 km, mutta kun kipua ei tuntunut, alkoi elämä näyttää valoisammalta.

Tästä pääsinkin seuraavaan harjoitusohjelmaan:

la 5.10. TVH 15 km

su 6.10. TVH 7 km

ma 7.10. Rullahiihto 33 km (1.5120, ahr 142 = 18,5 p.). Käytän rullahiihdossa normaaleja rullaluistimia ja sauvoja!

ti 8.10. TVM 20 km (1.47.09 Paloheinässä). Tosi mukava ilma ja oli ilo juosta

ke 9.10 TVH 8 km palauttelua

to 10.10. uinti 1600 m (42 min, ahr 134 = 6,4 p)

pe 11.10. lepo

la 12.10 VK/MK 12 km juoksumatolla: ensimmäiset 8 km VK vauhtia n. 11,5 km/h. Tämän jälkeen loput 4 km vauhtia kasvattaen aina 14,3 km/h asti

su 13.10. TvPitkä 27 km (2h 27 min) juoksumatolla

Ostin juoksumaton ja sain sen käyttööni 12.10. Luonnossa juokseminen on edelleenkin miellyttävämpää, mutta syksyn pimeinä iltoina ja talven liukkailla keleillä on kiva, kun voi juosta kotonaan. Lisäksi erilaisten vetoharjoitusten ja testijuoksujen vertailu on helpompaa. Aivan halpoja juoksumatot eivät ole, sillä kunnollisesta (Tunturin J9F) matosta sai pulittaa 2519 euroa.

Toivoakseni vaivat ovat nyt takana päin ja pystyn jatkamaan harjoittelua suunnitelmien mukaan. Olisi kiva pystyä juoksemaan vielä maraton tänä vuonna, mutta katsotaan…

14.-31.10.

Vahva harjoittelu jatkuu. 14.-20.10 juoksin 87 kilometriä mukaan lukien yksi 30 km:n ja yksi 21 km:n lenkki. Ja seuraavalla viikolla 21.-27.10 juoksin 65 km mukaan lukien 27.10. juostu 19 km:n Hiidenhölkkä, joka meni 1.36.19 eli minuuttia nopeammin kuin viime vuonna. Maasto oli jonkin verran mäkinen, joka toivoakseni selittää vaatimatonta kilometrivauhtia 5.04 (eli hitaammin kuin esim. kevään maratonilla).

Tarkoituksenani on lähteä 2.11. juoksemaan Rautaveden maraton. Mitään ennätysmaratonia siitä ei varmaankaan tule, mutta olisi kiva, jos sen kuitenkin jakaisi selvittää n. neljässä tunnissa. Hieman olen skeptinen vasemman polveni suhteen. Toivon, että se ei kipeydy pahasti matkalla… Valmistautuminen maratonille on ollut siis se Hiidenhölkkä, jonka jälkeen lepäsin kolme päivää ja 31.10. juoksin työkaverini Jarkko Hurmeen kanssa 6 km:n lenkin, jossa oli kaksi n. kilometrin reipasta vetoa.

2.11.02: Rautaveden maraton: loppu tuotti tuskaa

Lähdin Rautaveden maratonille n. kuukauden aktiivisen juoksuharjoittelun jälkeen. Tätä ennen olin useiden eri suiden vuoksi ollut juoksematta n. kaksi ja puoli kuukautta (tosin harrastanut kaikkea muuta liikuntaa sillä aikaa) ja juoksemattomuus taisi kyllä näkyä. Toisaalta Rautavesi oli osaltani varmaankin viimeinen mahdollisuus juosta maraton vielä tällä kaudella ja on ihan kiva juosta maraton, jossa on vain yksi lenkki. Rautavesi on tunnettu myös mäkisestä maastosta, joka ei tosin kuuleman mukaan vedä vertoja Saarijärven maratonin maastoihin.

Edellisenä päivänä maahan satanut lumi ja –3 asteen lämpötila tuulella varustettuna lupasi talvista juoksua. Tietä olivat paikoin liukkaita ja juostessa piti ajoittain varoa askeltaan sekä ylämäissä hakea parasta ”pitoa” askeleelle. Puolen välin jälkeen alkoi aurinkokin paistaa. Pukeutumisessa taisin onnistua ihan hyvin, kun juoksuasun alle laitoin urheilukerraston sekä vielä erillisen lyhythihaisen paidan ja lyhyet juoksuhousut. Päässä oli pipo ja käsissä Hanx:in hiihtohanskat.

Lähdin tavoittelemaan alle neljän tunnin aikaa. Tarkoituksena oli lähteä rauhallisesti liikkeelle. Syke kävi kyllä yli 150:n ja ensimmäisen km-paalun (eli viiden km:n paalun) kohdalla huomasin olevani ajassa 25.15 eli lähes 5 min/km. Tästä eteenpäin juoksin mukavassa porukassa, jossa sai sopivasti tuulensuojaa vastatuuliosuuksilla ja vetoapua, kun itseltä juoksu ei aina olisi niin lennokkaasti kulkenut.

Jo ennen 10 km:n kohtaa alkoi etenkin vasemmassa etureidessä ja polvessa tuntua väsymistä, mikä ei lupaillut hyvää. Jatkoin kuitenkin samassa porukassa juoksemista ja 10 km:n väliaika oli 50.40 ja 20 km:n 1.41.06. Sykkeeni oli yli 150:n aina 17 km:iin asti. Päätin yrittää pysyä vauhdissa niin pitkään kuin mahdollista ottaen ensin välitavoitteeksi 25 km:n kohdan ja sen jälkeen 30 km:n kohdan.

Lopulta minun oli pakko antaa periksi yhdessä ylämäessä ennen 30 km:n kohtaa, jossa sain vielä kohtuullisen väliajan 2.33.30. Välin 17-29 syke oli 147-149, mutta heti tiputtuani vauhdista sekä syke että km-ajat alkoivat dramaattisesti tippua. Sykkeeni tippui alle 140:n ja kolmen32 km:iin asti km-vauhtini oli n. 5.30, minkä jälkeen se tippui ollen loppumatkan välillä 6.00-6.10 lukuun ottamatta väliä 37-40 km, jossa jouduin osittain kävelemään ja km-vauhti oli 6.20-7.00.

Loppuaika 3.49.25 olosuhteet (keli ja maasto) huomioon ottaen oli sinänsä tyydyttävä. Viimeinen kymppi oli tällä kertaa kuitenkin liian tuskainen ja vasen reisi ja polvi vaivasivat. Kaksi vuotta aiemmin juostu Rautaveden aikani parani toki 23 minuuttia, joten siltä osin tuli tehtyä reittiennätys.

Paluu tämän sivun alkuun.

Paluu Jyrki Nummelan juoksusivuille.

Marraskuu: Multisport kilpailu X-kaato 16.11. ja muita aktiviteetteja

Tässä pari kisakuvaa (kuvat on ottanut Harri Hollo)!

Jonkinlaisena ajatuksena oli lähteä uudelle maratonille kaksi viikkoa Rautaveden jälkeen. Kyseisen viikon tiistaina sain kuitenkin puhelinsoiton Nurmisen Jounilta (sama muijalalainen kaveri, joka houkutteli minut Kalevan Kierrokselle vuosi sitten). Jouni oli kaverinsa kanssa ilmoittautunut seuraavana lauantaina pidettävään X-kaato multisport tapahtumaan. Kaverin sairastuttua, hakusessa oli lyhyellä varoitusajalla riittävän extreme-henkinen tyyppi, ja jostain syystä minun nimeni tuli Jounin mieleen.

No, eipä meikäläistä tarvitse paljon houkutella varsinkin kun kaikki välineet oli jo valmiina, osallistumismaksu maksettu ja huoltokin oli tiedossa.

Alun perin maastopyöräilystä, melonnasta, kalliolaskeutumisesta ja suunnistuksesta koostuvassa kisassa oli tarkoitus meloa Siuntionjoella, mutta se oli niin vähävetinen (ja jäässä) että melonta oli siirretty Mustionjoelle. Tämä muutti myös kalliolaskeutumisen vesistön ylitykseksi.

Lähtö oli Lohjalta (Gunnarlan maja) klo 12. Ensimmäiseksi oli 14 km:n maastopyöräilyosuus, jossa välillä menimme umpimetsässä maastopyörää kantaen. Välillä pääsi mukavasti ajamaan joko tietä tai polkua pitkin.

Ensimmäisessä maastopyöräilyssä teimme yhden virheellisen reitinvalinnan ja olimme sen jälkeen kolmanneksi viimeisellä sijalla. Melonta 6 km ja vesistön ylitys sujuivat hyvin ja sijoituksemme ei muuttunut. Melonnan jälkeiseltä tauolta lähdimme kuitenkin toiseksi viimeisinä.

Toinen maastopyöräilyosuus (32 km) sujui hyvin ja saavutimme kolme muuta ryhmää maastopyöräilyn puolessa välissä. Näistä yksi porukka oli meitä ennen maastopyöräilyn maalissa, mutta ohitimme kaksi joukkuetta.

Suunnistus oli meille hyvä laji, kiitos Jounin asiantuntemuksen ja kotimaaston. Lähdimme kahden joukkueen kanssa yhtä aikaa suunnistukseen (7 km). Ohitimme molemmat joukkueet ja lisäksi kaksi muuta joukkuetta, joista toisen juuri ennen viimeistä rastia. Jouni olisi koko matkan aikana pystynyt huomattavasti kovempaankin vauhtiin, mutta joukkueen pitää kisan aikana pysyä yhdessä.

Loppuaikamme oli 6.24.17, kun voittajapari suoritti radan 1 h 17 min nopeammin. Sijoituksemme oli 11/18, mikä on ihan mukiinmenevä ottaen huomioon sen, että olimme molemmat ensikertalaisia. Suoritus vstaa pisteytyksenäni 54,6 pistettä.

Kokemuksena multisport-kisa oli ihan kiva. Eri asia sitten on pitkä kisa, jossa kilpaillaan myös yöunen menetyksen kustannuksella. Kovasti järjestäjät houkuttelivat osallistujia mukaan kesän Endurance Quest-kisaan, jossa yhteismatka on 500 km ja voittajajoukkue käyttää siihen aikaa n. 60 tuntia.

Aika paljon mukana täytyi olla kaikkia erilaisia varusteita (ja nyt kohtuullisen talvisesta ilmasta johtuen myös vaatteita). Lisäksi huollosta vastaava henkilö oli oleellinen onnistumisen kannalta.

Vaikka aikaa suoritukseen kului lähes 6,5 tuntia, oli palautuminen aika nopeaa. Ilmeisesti rasituksen jakaminen usealle eri lajille oli syy tähän.

Paluu tämän sivun alkuun.

Paluu Jyrki Nummelan juoksusivuille.

X-kaadon jälkeen juoksin seuraavalla viikolla pari lenkkiä (12 ja 13 km, joista toinen VK-lenkki) juoksumatolla ja avasin hiihtokauteni Saariselällä 23.11. hiihtämällä heti avauksessa 42,5 km. Neljän päivän aikana hiihtokilometrejä työnteon lomassa kertyi yhteensä 105.

1.-7.12.

Kisakausi taitaa nyt sitten lopullisesti olla ohi, kun en lähtenyt itsenäisyyspäivämaratonille Kuopioon. Edellisen viikon vatsaflunssa ja kohtuullisen vaivalloinen matka Lohjalta Kuopioon käänsivät vaakakupin väliin jättämisen puolelle. Joulukuun tarkoituksena on kehittää peruskuntoa sekä juosten että hiihtäen. Juoksussa jatkan viime talvena kokeiltua hyvää menetelmää, jossa juoksen hiihdon lomassa vähintään sen viikon pitkän lenkin, joka ensimmäisellä joulukuun viikolla oli 27 km. Ensimmäisen viikon aikana olen tosin enimmäkseen juossut ja hiihto on tulossa kuvaan vasta vähitellen.

Lohjan seudulla on mahdollisuus hiihtää ainakin Muijalan Hiihtomaassa, vaikka latu ei olekaan kuin max 3 km pitkä. Siinä on kyllä sitäkin enemmän vaihtelua, koska se on profiililtaan aivan kilpakelpoinen. Siitä saa kuntohiihtäjälle hieman sopivamman lyhentämällä sitä hiukan. Tarvittaessa siitä voi jättää joko yhden tai kaksi vaativaa lasku-nousu –yhdistelmää väliin. Näin yhden lenkin pituus pienenee joko kahteen tai 1,6 km:iin.

Joulukuu: Peruskunnon kehittämistä ja kaikkien aikojen harjoittelukuukausi

Joulukuusta 2002 tuli lopulta kaikkien aikojen paras harjoittelukuukausi niin juoksukilometrien kuin yhteispisteidenkin valossa. 288 juoksukilometriä sai seurakseen 109 hiihtokilometriä ja neljä muuta urheilusuoritusta, joista yhteensä 101 pistettä, jolloin kuukauden yhteispisteet kohosivat 389:ään. Jossain vaiheessa näytti jo siltä, että 400 pistettä menee rikki, mutta parin päivän vatsaflunssa ja omituinen reisilihaksen kipeytyminen jättivät vielä tavoitetta tulevillekin kuukausille. Lopulta tarkistuksen jälkeen totesin, että heinäkuussa 2000 olin kerännyt yhteensä 388 pistettä (mm. juoksuvaellukselta), joten joulukuu oli totta tosiaankin ”reilusti” eli pisteen verran kaikkien aikojen paras harjoittelukuukausi.

Millaisella harjoittelulla näihin pisteisiin sitten päädyttiin?

su 1.12. juoksu 10 km (49.41)

ma 2.12. lepo

ti 3.12. MK 14 km (2km + 7x1 km vauhtina 14,0-15,2 km/h 2 min palautuksella + 2,5 km)

ke 4.12. 10 km palautellen

to 5.12. 8 km (41.41)

pe 6.12. 27 km (2.22) ahr 131

la 7.12. Luisteluhiihto 8 km (49.41, ahr 135 = 6,0 p.)

su 8.12. Lusiteluhiihto 18,8 km (1.25, ahr 148 = 19,3 p.) + juoksu 15 km (1.21)

Viikon yhteispisteet 74 km + 25,3 = 99,3 p.

ma 9.12. VK 12 km (2 km + 10 km aikaan 46 min)

ti 10.12. lepo!

ke 11.12. 14 km (1.09)

to 12.12. 8 km palautellen

pe 13.12. 12 km

la 14.12. Luisteluhiihto 32 km, josta 6,4 km ilman sauvoja (2.18 ahr 143 = 23,5 p.)

su 15.12. 28 km (2.26)

Viikon yhteispisteet 74 km + 23,5 = 97,5 p.

ma 16.12. lepo!

ti 17.12. VK 16 km (vauhtina 12,0-13,4 km/h; eli 0,2 km/h lisäys 10 min älein)

ke 18.12. 12,5 km Tampereella

to 19.12. lepo!

pe 20.12. Luisteluhiihto myrskyisessä säässä 16 km = 12,6 p. + juoksu 10 km

la 21.12. Lätkänpeluuta n. 40 min ahr 117 = 4,6 p. + juoksu 19 km (1.38)

su 22.12. lepo!

Viikon yhteispisteet 57,5 km + 17,2 = 74,7 p.

ma 23.12. kipeä

ti 24.12. kipeä

ke 25.12. 15 km

to 26.12. reisilihas kipeä; hiihtelyä lasten kanssa 1 h 41 min ahr 94 = 6,7 p.

pe 27.12. Luisteluhiihto 35 km (2.36 ahr 137 = 24,4 p.)

la 28.12. 8 km palutellen

su 29.12. VL 16 km (2 km + 13 km vauhdilla 13 km/h + 1 km)

Viikon yhteispisteet 39 km + 31,1 = 70,1 p.

ma 30.12. Uinti 1250 m (31 min ahr 133 = 4,6 p.) + juoksu 7 km

ti 31.12. 26 km (2.13)

Paluu tämän sivun alkuun.

Paluu Jyrki Nummelan juoksusivuille.

Kaikki kommentit voi lähettää e-mail- osoitteella jyrki.nummela@suomen2g.fi

Last modified: Jan 3, 2003.