JyNun juoksuharjoittelu vuonna 2003


Keys: Juoksusivut, lenkkeily, maraton, Kalevan Kierros, jouksuvaellus


Paluu Jyrki Nummelan juoksusivulle

 

Vuosien 1999-2000 harjoittelut

Vuoden 2001 harjoittelu

Vuoden 2002 harjoittelu

Vuoden 2003 kisat ja tapahtumat:

 

Vuoden 2003 harjoittelu:

 

Vuoden 2003 yhteenveto

 


 

Vuoden 2003 tavoitteet

Keskustelimme Sampolahden Timon kanssa pitkään vuoden 2003 tavoitteista. Mahdollisuuksia oli monia: maratonajan parantaminen, ultramatkat tai Kalevan Kierros. Lopulta päädyimme siihen, että päätavoite vuodelle 2003 on parantaa maratonaikaa tasolle 3.15-3.20. Tavoite on kova ja vaatii paljon työtä. Osallistun v. 2003 myös Kalevan Kierrokselle, mutta se menee harjoitusmielessä hieman sivuharrastuksena ja tukee toivottavasti omalta osaltaan päätavoitettani.

 

Tavoitteen ajankohdaksi asetimme syyskuun 2003. Juoksen tätä ennen ainakin Kalevan Kierroksen maratonin toukokuussa. Jotta tavoitteeseen päästään, pitäisi viikoittainen harjoitusmäärä olla luokkaa 90-100 km, joista tosin osan voi korvata muun lajin harjoitteilla. pelkkien kilometrien takana pitäisi olla harjoitteita (lähinnä VK-tyyppisiä), jolla luodaan pohjaa vauhtikestävyydelle. Alkuvuonna olen juossut kahden tyyppisiä VK-lenkkejä: tasavauhtinen nopeudella 4.37 /km (= 13 km/h) ja 5-6 kertaa 2 km vauhdilla 4.17/km (=14 km/h) 500 m palautuksella. Näistä km-vauhti 4.37 johtaa juuri loppuaikaan 3.15 ja loppuajan 3.20 saavuttaa, jos juoksee matkan km-vauhdilla 4.44.

 

Tiedostan sen, että meikäläisen kaltaiselle harrastelijalle ajan parantaminen tasosta 3.32 tasolle 3.20 on jo aika vaativa tehtävä. Toisaalta tavoitteiden tulee olla haastavia, muttei liian ylimitoitettuja.

 

Samaan aikaan ”valmentajani” Timo Sampolahti otti itselleen tavoitteeksi maratonajan 4.00-4.10. Valmentaja-nimike on tässä yhteydessä lähinnä leikkimielinen. Timo kyllä aikanaan (v. 1999) laati minulle aivan ensimmäisen harjoitteluohjelman, mutta nykyään laadin kyllä aika pitkälle itse omat harjoitteeni. Toisaalta sovimme kyllä Timon kanssa harjoitusohjelmiemme raamit, joilla tavoitteisiin päästään. Sparraamme toisiamme ja vaihdamme kuulumisia harjoittelustamme viikoittain. Suunnitteilla on myös yhteinen juoksuvaellus joskus kesällä. Tällainen sparraus on hyvä vinkki myös muille harjoitteleville. Kun harjoittelua peilataan kahden (tai useamman) ihmisen voimin säännöllisesti, pysyy harjoittelu mielekkäänä ja samalla voidaan vertailla tuntemuksia ja myös auttaa vaikeiden hetkien ylitse.

 

Paluu tämän sivun alkuun

 

 


 

 

1.1.-2.2. Vuosi liikkeelle tehokkaasti, mutta vaivojen kera

 

Tammikuu oli harjoittelultaan hyvin kahtalainen. Toisaalta tein monia hyviä harjoitteita, mutta toisaalta tammikuulle kasaantui monia erilaisia vaivoja. Pidin koko kuukauden aikana vain kaksi itse valittua lepopäivää; pakollisia lepopäiviä tuli sitten pidettyä reippaanlaisesti. Heti alkukuusta päälle iski flunssa, joka piti minut sivussa tehokkaasta harjoittelusta viikon verran.

 

Tästä eteenpäin yhden tehokkaan harjoitteluviikon jälkeen nyrjäytin liukkaalla nilkkani (en siis lenkin aikana, vaan ihan tavallisesti aamukiireessä). Onneksi sain heti jäitä nilkkaan ja turpoaminen jäi kohtuullisen vähäiseksi. Kaksi päivää nilkkaa lepuuteltuani en enää jaksanut pysyä paikoillani, teippasin nilkan ja juoksi juoksumatolla 25 km. Ilmeisesti hieman väärän teippauksen seurauksena kipeytin akillesjänteeni ja taas jouduin pitämään pari vapaapäivää juoksusta.

 

Loppukuu meni kuitenkin mallikkaasti ja kaksi viimeistä viikkoa toivat mukavat harjoittelumäärät: Viikko 4: juoksua 60 km, hiihtoa 39 km, uintia tunnin verran; yhteensä 94 p (tässä viikossa oli siis yksi vapaapäivä akillesjänteen kipeytymisen vuoksi) ja viikko 5: juoksua 87 km, hiihtoa 45 km; yhteensä 114 p. Viikon 5 lopussa (1.-2.2.) juoksin lauantaina 32 km juoksumatolla ja hiihdin sunnuntaina 45 km. Oli ihan kiva huomata, että kroppa kestää aika mukavasti kaksi peräkkäistä eri lajien pitkää suoritusta. Molemmat pitkät suoritukset olivat ajallisesti 2 h 51 min.  

 

Paluu tämän sivun alkuun

 


 

 

3.-28.2. Helmikuu tehokkaan harjoittelun aikaa; reilusti tehokkain harjoittelukuukausi

 

Helmikuun alun pientä parin päivän kuumeilua lukuun ottamatta olen saanut harjoitella riittävästi. Harjoittelussa on näkynyt maaliskuun puolessa välissä lähestyvä Pogostan hiihto (70 km vapaa), mutta juoksutreenejäkään ei ole unohdettu. Helmikuussa olen tehnyt kolme pitkää juoksulenkkiä, pituuksiltaan 32, 32 ja 30 km. Tämän lisäksi joukkoon on mahtunut vain kolme kehittävää lenkkiä: kaksi VK-lenkkiä, 15 km (josta 13 km vauhdilla 13 km/h) ja yksi lyhyt ylämäkeen juostu 7 km (kaltevuutena 2-5 astetta).  Muut juoksulenkit ovat olleet enemmän tai vähemmän palauttavia. Viimeinen pitkä lenkki oli rankan hiihtoviikon sunnuntaina eli kansainvälisenä kotiultrajuoksupäivänä 23.2. Ajatuksissa oli kyllä jopa 50 km:n lenkki, mutta 30 km oli tällä kertaa ihan riittävästi.

 

Hiihtoa on kertynyt 14 hiihtolenkistä 371,5 km, joten keskimäärin hiihtolenkit ovat olleet aika pitkiä (keskikestona helmikuussa 1h 36min). Tämän lisäksi yksi perinteisen hiihdon 10,5 km.

 

Helmikuun 28 päivän aikana tein 27 urheilusuoritusta, vaikka lepopäiviä on tullut yhteensä 4 kpl. Malliskuun alussa onkin vain kaksi viikkoa Pogostaan ja on siis aika aloittaa valmistautuminen sinne.

 

Viikko 6: Juoksua 36 km (kaksi kuumepäivää), hiihtoa 72 km; yhteensä 83 p

Viikko 7: Juoksua 66 km, hiihtoa 41 km; yhteensä 95 p.

Viikko 8: Juoksua 41 km, hiihtoa 160 km + yksi perinteisen hiihdon 10 km leppoisasti; yhteensä 143 p.

143 lienee kaikkien aikojen suurin viikkopistemääräni. Viikon 8 harjoituksiin meni aikaa yhteensä 15h 36 min (vaikka lauantaina pidinkin lepopäivän), mutta olihan silloin toki hiihtoloma!

Viikko 9: Juoksua vain 25 km (kaksi vaivaista lenkkiä), hiihtoa sen sijaan 122 km; yhteensä 101 p

 

Helmikuusta tuli lyhyydestään huolimatta ylivoimaisesti paras harjoittelukuukausi, kun yhteispisteet nousivat hiihtojen ansiosta tasolle 439, kun aikaisempi ennätys oli joulukuun 2002 pistemäärä 389. Jonkun verran olen havaitsevani tylsistymistä juoksumattoharjoitteluun. Toisaalta, jos jaksaisi vielä n. puolitoista kuukautta juosta juoksumatolla (ja osittain tietysti ulkona), niin eiköhän kevät jo ala koittaa. Lisäksi ensi talveksi hankin varmasti TV:n varastoon, jotta juoksumattoharjoittelun aikana on jotakin muutakin tuijotettavaa kuin varaston seinä.

 

Helmikuun aikana tuntui myös, että hiihtotekniikkani on parantunut. Pyrin hiihtämään pääsääntöisesti Mogren-tekniikalla, mutta välillä ylämäkien lisäksi myös tasamaalla ainakin väsyneenä tulee ehkä vielä liian usein siirryttyä perusluisteluun. Wassbergia olen myös muutaman kerran kokeillut, mutta se ei tunnu sopivan ainakaan kovin pitkille lenkeille ja pystyn tekemään sitä vain sopivan tasaisissa paikoissa.

 

Paluu tämän sivun alkuun


 

 

16.3. Pogostan hiihto neljään tuntiin

 

Valmistautuminen Pogostaan sujui hyvin. Kahden viimeisen viikon aikana pääteemana oli lepääminen. Toiseksi viimeisellä viikolla tein neljä hiihtolenkkiä, yhteismatkana 67,5 km ja kaksi juoksulenkkiä (yht. 25,5 km). Viimeisellä viikolla tein sitten enää yhden hiihtolenkin ja yhden juoksulenkin. Normaali tankkaus kuului tietysti kuvioon. Kaiken kaikkiaan oli mukava lähteä hiihtoon, kun tiesi harjoittelun sujuneen hyvin.

 

Lähdimme Nykäsen Petrin kanssa lauantaina Kuusankoskelta kohti Tuupovaaraa ja Paimentytön Tupaa, jossa yövyimme. Jostain syystä sain unen päästä kiinni vasta yhden jälkeen, joten yöuni jäi hieman vähäiseksi, kun herätys oli klo 6. Ilma oli mitä parhain. Aamulla oli viitisen astetta pakkasta, mutta koko kisan ajan paistanut aurinko lämmitti ilman nopeasti plussan puolelle. Hiihtobaana oli luistava, vaikka loppupuolella pehmennyt lumi olikin inhottavan pehmeää etenkin ylämäissä.

 

Otin lähtöpaikan aika oikeasta reunasta n. neljännestä rivistä. Heti alussa joku takaa tullut tuli päälleni ja kaaduin alkurysäyksessä. Alkupuolella matkaa sykkeeni nousi tosi korkealle johtuen osittain alun nousuista, mutta muutoinkin tuntui hankalalta saada sykettä laskemaan. Jos aika alkumatkasta (n. ensimmäisen juottopisteen kohdalla eli 8 km:n jälkeen) päätin, että oli pakko hiljentää menoa ja antaa kiireisempien mennä kovempaa vauhtia. Oli pakko saada rauhoitettua hiihtoa ja saada syke laskemaan.

 

Aika monta hiihtäjää pyyhälsi ohitseni, kunnes vihdoin tutui löytyvän oikeaa vauhtia meneviä hiihtäjiä. Vaikka vauhti oli jo aika leppoista, sykkeen kanssa oli silti hankaluuksia. Ensimmäinen tunti oli tosi vaikeaa hiihtämistä.

 

Hiihto alkoi kulkea vasta joskus ennen Läävästön ensimmäistä juoma-asemaa (27 km). Kun pääsin kroppani kanssa sinuiksi, tuntui edellä menevän ”junan” vauhti liiankin rauhalliselta. Viime vuodesta muistin saman kokemuksen, jolloin suurin piirtein samassa kohdassa menin jonon ohi sillä seurauksella, että viimeiset 15 km olivat tosi hankalia. Nyt päätin olla toistamatta tuota virhettä ja pysyin kiltisti jonossa. Tällä kertaa turvauduin täysin järjestäjien juomapisteisiin, vaikka mukanani oli myös omaa juomaa. Samassa junassa näytti hiihtävän myös toinen muijalalainen, Kettusen Jerry, jonka kanssa vaihdoimme muutamia ajatuksia.

 

Jonkun verran 30 km:n jälkeen kaaduin toisen kerran, kun vahingossa työnsin sauvani suksien sisäpuolelle. Onneksi kummassakaan kaatumisessa ei käynyt sen pahemmin. Hiihdon aikana oli monia vauhdikkaita laskuja, joissa kaatuminen olisi voinut olla paljon kohtalokkaampaa.

 

Jonohiihtelyä riitti oikeastaan Petkeljärven juottoasemalla asti (48 km). Pyrin siihen asti seuraamaan jonon nopeimpia hiihtäjiä. Siinä n. 50 km:n kohdalla tuli joku pieni ylämäki, jossa jäin sitten kahdesta edellä hiihtäneestä ja jouduin hiihtelemään yksikseni seuraavalle juottoasemalle asti. 50 km:n väliaikani oli 2.42.

 

Vaikka matkan rasitus tuntui jäsenissä, niin edellisvuoden kaltaista uupumusta ei tuntunut. Pystyin mielestäni pitämään hiihtotekniikkani hyvin kasassa ja maali alkoi häämöttää. Juottoasemilla tuli hieman hissuttelua, kun porukat odottelivat, kuka lähtisi vapaaehtoisesti porukan vetäjäksi. Jossain vaiheessa mietin, että pieniä mahdollisuuksia saattaisi olla neljän tunnin alittamiseen, mutta lopulta en olisi kuitenkaan pystynyt enää yhtään kiristämään vauhtiani.

 

Lopun pienet loivat nousutkin tuntuivat tosi raskailta. Sain loppuajan 4.00.36, mikä on n. 27 min nopeampi kuin viime vuonna. Yleisesti pidettiin kelin olleen n. 10 min edellisvuotta nopeampi, joten laskennallisesti muuta parannusta oli tullut 17 min. Tällä kertaa en matkan aikana tullut varvatuksi puolikkaan tai yleisen sarjan hiihtäjien toimesta. 1h 15 min meidän jälkeen lähtenyt Pogostan yleisen sarjan voittaja tuli nelisen minuuttia jälkeeni maaliin.

 

Keskisykkeeni oli 141,2 mikä tietää pisteiden valossa 39,7 pistettä (viime vuoden hiihto antoi 45 pistettä kauemman ajan ja korkeamman keskisykkeen vuoksi!). Sijoitukseni Kalevan Kierroksella oli 172. (viime vuonna hiihdossa oli 214.).

 

Paluu tämän sivun alkuun

 


 

 

29.3. Voitto Kotiin kevään 2003 Kunnon Mies -kisasta

 

Viime talvena väliin jäänyt talven Kunnon Mies –kisa meinasi jäädä väliin tänäkin vuonna. Onneksi saimme järjestettyä yhden päivän pikatapahtuman kolmen osallistujan voimin. Lisäkseni Pasi Peltola ja järjestäjä Timo Sampolahti olivat mukana kisoissa, joiden neljä ensimmäistä lajia kisailtiin Esport Centerissä ja kolme viimeistä lajia kotimaisemissani Muijalassa.

 

Kahden avauslajin jälkeen olin takaa-ajoasemissa jäätyäni sekä kössissä että suliksessa jumboksi. Vaikka ylämäkijuoksusta tulikin voitto, tuotti sisäsoutu taas viimeisen sijan, joten Esport Centerin jälkeen olin peränpitäjä.

 

Kotimaisemat siivittivät minut kuitenkin voittoihin kolmessa viimeisessä lajissa ja samalla koko minikisan voittoon, kun fyysistä kestävyyttä vaativien lajien lisäksi mukaan ei saatu mahtumaan perinteisiä taito- ja säkälajeja (keilailu, mikrobiljardi, kortinpeluu, darts, …).

 

Tulokset (lajivoittajalle 1 sijoituspiste, toiselle 2 ja kolmannelle 3.

 

Kössi: TiSa, PaPe, JyNu

Sulis: TiSa, PaPe, JyNu

Ylämäkijuoksu 30 min (10 min 4 astetta, 10 min 5 astetta ja 10 min 6 astetta): JyNu (5,84 km), PaPe (5,26 km), TiSa (5,15 km)

Sisäsoutu 20 min: PaPe (5065 m), TiSa (5014 m), JyNu (4714 m)

Maastopyöräily 10 km: JyNu (27.27), TiSa (28.12), PaPe (32.00)

Hiihto (vapaa 5 km): JyNu (16.44), PaPe (23.53), TiSa (keskeytys = 4 sijoituspistettä)

Juoksu (9,4 km): JyNu (47.43), TiSa (52.00), PaPe (keskeytys puolivälissä = 3,5 sijoituspistettä)

 

Lopputulokset:1. JyNu (13 sijoituspistettä), 2. TiSa (15 p.), 3. PaPe (15,5 p.)

 

Kunnon Mies –kisat toivat yhteensä 33 pistettä harjoitusplakkariini.

 

Paluu tämän sivun alkuun


 

 

18.4. Kolmas sija ja pokaali Pääsiäsihölkässä (33 km)

 

Tällä kertaa perinteinen Pääsiäishölkkä oli muutettu edestakaisinjuoksuksi kääntöpisteelle (16,5 km). Lämpötila oli n. 5-6 astetta ja tulli oli kohtalainen. Lisäksi reiteillä oli mäkiä lähinnä 7-26 km kohdilla. Tavoiteaikani oli 2.37.30, mutta ajattelin itselleni, että olen tyytyväinen, jos pääsen alle 2.40:n. Viime vuonna aikani oli 2.47 ja osia.

 

33 km on aika hyvä matka testata maratonkuntoa, joten lähdin reissuun selkeästi alle 5 min/km vauhtitavoite. Alussa juoksu kulkikin aika vauhdikkaasti. Jostain syystä ennen ensimmäistä mäkeä, eli n. 7 km kohdalla tunsin jonkinlaista pistosta ja jouduin hieman hellittämään. Silti 10 km väliaika oli 46.30. Tästä jatkoin eteenpäin luottavaisena ja kääntöpaikalla olin vielä varsin hyvävoimaisena. Jaksoin pitää vauhtia yllä n. 20 km:iin asti (1.34.30, joten vauhti oli jo tippunut ensimmäisestä kympistä), mutta tämän jälkeen loppu oli paikoin aika raskasta. 30 km:n väliaikani oli 2.24.48, joten keskivauhti välillä 20-30 km oli enää n. 5 min/km.

 

Lopussa jaksoin tsempata vain viimeisen kilometrin ja sain loppuajakseni 2.39.53 eli juuri ja juuri alle minimitavoitteeni 2.40:n. Vasta minuutin maalissa ollessani hämmästyin, kun kuuluttaja kuuluttu M40-sarjassa neljänneksi tulleen juoksijan maaliin. Olin siis sijoittunut massiivisen kahdeksan juoksijan joukossa kolmanneksi, häviten tosi toiseksi sijoittuneelle 26 min. Sain kuitenkin suorituksestani palkinnoksi pokaalin, joka on laatuaan ensimmäinen. Tililläni on yksi toinen sija Hiidenhölkästä 1,5 vuotta sitten, mutta silloin palkintona ei ollut pokaalia.

 

Tuon 2.40:n hienoisen alituksen perusteella arvioisin maratonkuntoni olevan suurin piirtein n. 3.25:n tasolla tai ei ainakaan yhtään sitä parempi.

 

Paluu tämän sivun alkuun

 


 

 

 

Maratonin erikoisharjoittelukausi huhti-toukokuussa

 

Maaliskuisen Pogostan hiihdon ja Kunnon Mies –kisojen jälkeen tarkoitus on keskittyä nimenomaan juoksemiseen huhti-toukokuussa; tähtäimenä 24.5. juostava Kalevan Kierroksen maraton Ylistarossa. Ennen Ylistaroa tavoitteena on juosta ainakin Pääsiäishölkkä (33 km), jossa tavoitteellista maratonvauhtia tuli kokeiltua. Aikataulut eivät sopineet yhden harjoittelumaratonin juoksemista huhtikuussa, joten vuoden ensimmäinen koitos on sitten se Ylistaron keikka. Harjoittelu perustuu ”kaksi harjoitteluviikkoa – yksi lepoviikko” –menetelmään. Tämä siksi, että elimistö kaipaa jo kahden rankan viikon jälkeen lepoa. Huhtikuussa juoksin yhteensä 340 km, mikä on reippaasti enemmän juoksua kuin koskaan aikaisemmin (aikaisempi kk-ennätys oli jopa alle 300 km!). Toukokuun alun flunssa sotki hieman harjoitussysteemejä, mutta piti minut lopulta poissa lenkkipoluilta vain kolme päivää.

 

Tässä yhteenvetoa maratonin erikoisharjoittelustani (jm= juoksumatolla, u=ulkona, VK=vauhtikestävyyslenkki, TV=tasavauhtinen lenkki)

ma 31.3.        jm 17 km (1.29)

ti 1.4.             jm 6 km palautellen

ke 2.4.           jm VK 13 km, josta 11,5 km vauhdilla 4.35 / km

to 3.4.            jm 14,5 km (1.16)

pe 4.4.           jm 22 km (1.54); kaksi viimeistä kilometriä vauhdilla 4.37 /km

la 5.4.            lepo

su 6.4.           u TV Pitkä 28,2 km (2.38); hirveässä tuulessa, mutta hyvin suojautuneena nauttien auringonpaisteesta täysin siemauksin

yhteensä viikossa 100,7 km

 

ma 7.4.          jm 11 km (0.59)

ti 8.4.             jm VK 13 km (2 km verryttely, vedot 2x2 km + 3 km + 2,5 km vauhdilla 4.37/km / palautteluna 0,5 km vetojen välissä)

ke 9.4.           jm 14 km (1.13)

to 10.4.         u VK 18,6 km (1.31) ahr 149

pe 11.1.         lepo

la 12.4.          jm palauttelu 10 km

su 13.4.         u TV Keskipitkä 22 km (2.00). Väsynyt ja levon tarpeessa!

yhteensä viikossa 88,6 km

 

ma 14.4.        lepoviikon alkuun lepoa

ti 15.4.           tarvittiin vielä toinen lepopäivä

ke 16.4.         u 11 km rennosti (57 min)

to 17.4.          lepo

pe 18.4.         Pääsiäishölkkä 33 km: 2.39.53, ahr 150! Sijoitus M40-sarjassa 3.

la 19.4.          lepo

su 20.4.         u 9,6 km rennon vauhdikkaasti (49 min)

yhteensä viikossa 53,6 km

 

ma 21.4.        u 14 km rennon vauhdikkaasti (1.10)

ti 22.4.           u 11,3 km rennon vauhdikkaasti (58 min). Jostain syystä juoksu sujui kolmena peräkkäisenä päivänä varsin mukavalla temmolla ilman vaikeuksia.

ke 23.4.         u 15,2 km rauhallisesti (1.21)

to 24.4.          rullahiihto suvoilla 28 km: 1.26, ahr 136 = 13,3 p.

pe 25.4.         jm VK 17 km: 2 km verryttely + 6x2 km (nopeudella 4.17/km) / 0,5 km palauttelulla

la 26.4.          u 8 km palautellen

su 27.4.         u 26 km (2.35) Umitin kanssa Nuuksion maisemissa

yhteensä viikossa 91,5 km + rullahiiihto 13,3 p = 104,8 p

 

ma 28.4.        lepo

ti 29.4.           u 12 km (59 min) rennon vauhdikkaasti

ke 30.4.         jm 11 km. Älytön juoksu, kun olo oli jo flunssainen, mutta tulipahan tehtyä. Samalla huhtikuussa täyteen 340 juoksukilometria.

to 1.5.            flunssa

pe 2.5.           flunssa

la 3.5.            flunssa

su 4.5.           olo vielä flunssainen, mutta rauhallien juoksu 10 km (54 min) Nummelanharjulla

yhteensä viikossa 33 km

 

ma 5.5.          14 km rennon vauhdikkaasti (1.09.30). Olo edelleenkin hieman flunssainen. Silti juoksu sujui tosi mukavasti.

ti 6.5.             lepo

ke 7.5.           aamulla rullahiihto n, 25 km (1.19.29 ahr 140,3 = 13 p), illalla rauhallinen juoksu 13 km (1.07.45)

to 8.5.            lepo

pe 9.5.           kilpailunomainen 19,5 km Paloheinässä (1.32.26, ahr jopa 150). Keskivauhti siis 4.44 /km. Alussa vedin ehkä liiankin kovaa ja jouduin jonkin verran hölläämään.

la 10.5.          palautteleva 8 km (41.26)

su 11.5.         viimeinen pitkä lenkki, eli 30 km (n. 2h 45 min) Espoon keskuspuistoa ristiin rastin juosten

yhteensä viikossa 85 km + rullahiihto 13 p = 98 p

 

ma 12.5.        valmistautumisjako alkoi luonnollisesti levolla

ti 13.5.           8 km sisältäen 10x100 m kiihdytyksiä

ke 14.5.         11,3 km VK-lenkki mäkisessä maastossa (4.48/km)

to 15.5.          palautteleva 8 km

pe 16.5.         lepo

la 17.5.          lepo

su 18.5.         20,5 km rauhallisesti (5.13/km)

yhteensä viikossa 47,8 km

 

ma 19.5.        viimeinenkin viikko alkoi levolla

ti 20.5.           10 km sisältäen 3x1 km maratonvauhdilla (4.50/km); tankkaus alkoi

ke 21.5.         rauhallinen 7 km

to 22.5.          lepo

pe 23.5.         lepo

la 24.5.          maraton Ylistarossa (3.28.46, ahr 146)

 

Paluu tämän sivun alkuun

 


 

 

24.5. Ylistarossa uusi maratonennätys 3.28.46

 

Valmistautuminen maratonille oli sujunut hyvin, joten pystyin lähtemään juoksuun luottavaisena. Tulimme Sampolahden Timon ja Nykäsen Petrin kanssa samalla kyydillä yöpyen Jalasjärvellä.

 

Ilma oli sateinen, vaikka sade olikin heikkoa. Lämpötila lähtöhetkellä oli n. 11 astetta. Päädyin laittamaan päälleni puolipitkien juoksushortsien lisäksi pitkähihaisen paidan, koska sen hihat saa tarvittaessa käärittyä. Mukaan otin toki myös neljä juomapulloa ja geeliä.

 

Tavoitteena oli selkeästi lähteä 4.50 km-vauhdilla ja tavoitella 3.25:n loppuaikaa. Ylistarossa juostiin neljä 10,55 km:n mittaista lenkkiä. Kullakin lenkillä oli reilu 3 km soratietä ja lopu asfalttia. Korkeusero ei ollut juuri nimeksikään (vain 3 m/kierros).

 

Ensimmäinen kilometri meni liian vauhdikkaasti (4.23), mutta tämän jälkeen vauhti tasaantui 4.50:n tasolle. Nurmisen Jouni lähti juoksemaan kanssani samaa vauhtia ottaen oman maratoninsa näin rauhallisesti. Jonkin matkaa juostuamme km-vauhti heilahteli 4.45:n ja 4.56:n välillä ja ajattelin mielessäni, että mitä pidemmälle selviämme ilman, että km-vauhti menee millään kilometrillä viiteen minuuttiin, sen parempi. Oli mukava saada kannustusta järjestäjiltä (Ylistaron Alapään Nuorisoseura) , jotka ovat tulleet tutuiksi yteisistä Jukola-kokemuksista vuosien varrella.

 

Ensimmäinen kierros (50.40) meni vielä alle tavoiteajan (51.15), muta toisella kierroksella vauhti oli aika tasaisesti 4.52-4.54, mikä tiputti hiukan kierrosaikaa. Kolmannella kierroksella km-aikoihin tuli vielä keskimäärin pari sekuntia lisää, mutta silti kolmannen kierroksen jälkeen mikään km ei ollut luiskahtanut viiteen minuuttiin. Meitä oli aika mukava porukka juoksijoita, mukana mm. viimevuotiseen tapaan kanssani aivan sattumalta Vesa Isoviita.

 

Viimeiselle kierrokselle lähdettäessä (31,5 km) jaloissa jo painoi, mutta muutoin oli vielä aika ok olo. 34,5 km:n kohdalla alkoi tuntua, että en enää pysy vauhdissa. Sinnittelin kuitenkin porukassa ja kilometriä myöhemmin sain vasemmalle puolelle sellaisen pistoksen, että oli ensin pakko hieman jättäytyä ja sen jälkeen jouduin kahdesti kävelemään. Kaksi kävelykertaa onneksi riitti ja km-ajaksi kirjasin itselleni 5.42.

 

Tämän jälkeen pystyin onneksi hölkkäämään loppuun asti, vaikka km-ajat olivatkin 5.12:n ja 5.24:n välillä. Tavoittelin enää loppuajassa 3.30:n alitusta. Lopussa pystyin vielä painamaan sen verran, että sain pari sataa metriä ennen maalia Sampolahden kierroksella kiinni.

 

Jouni ja Vesa juoksivat maaliin hieman alle 3.26.30:n ja minäkin pääsin onneksi alle 3.30:n parantaen ennätystä lähes neljä minuuttia. Tavoiteaika jäi puolestaan neljän minuutin päähän, joten tulos asettui siis varsin keskivälille. Tyytyväinen ennätyksestä pitää toki olla, mutta jotain jäi (ehkä onneksi) vielä hampaankoloonkin.

 

Nykänen sinnitteli loppuun ajassa 4.08.06 ja Sampolahti 4.47.55.

 

 

Paluu tämän sivun alkuun

 


 

 

Kesäkuussa Jukolan viesti ja Suur-Lohjan Soutu

 

Kesäkuun alkupuolella mielessä kävi mahdollisuus osallistua Forssan Suvi-illan maratonille hölkkämielessä, mutta alkukuun flunssa teki tehtävänsä ja maraton jäi väliin. Viikko ennen juhannusta vuorossa oli perinteinen Jukolan viesti. Yhden iltarastiharjoituksen ehdin koko kevään aikana tehdä ennen Jukolaa (edeltävänä torstaina Kuopiossa).

 

Juhannuksen aikaan vedin pari pidempää lenkkiä peräkkäin ja kesäkuun viimeisenä viikonloppuna vuorossa oli Kalevan Kierroksen soutuosuus, eli Lohjan Järvipäivien yhteydessä soudettu 50 km:n vuorosoutu. Tällä kertaa olin samassa veneessä Petri ’Big P’ Nykäsen kanssa ja toisessa ÄSS:n veneessä soutivat Zid ja Umit.

 

Meidän soutumme meinasi jäädä kokonaan väliin, kun 10 minuuttia ennen lähtöä huomasimme, että airojen hankainreiät olivat liian pienet (tai sitten hankaimet olivat liian suuret). Onneksi hankainreiät olivat muovisia ja Big P:llä oli mukaan Lethermanin puukko, jolla sitten koversin pika pikaa reiät suuremmiksi ja ehdimme nipin napin lähtöviivalle ennen starttia. Olin tosin jo valmiiksi hengästynyt kovertamisesta ja sen lisäksi kädet olivat jo starttiviivalla turtana.

 

Aloitimme soudun siis varovasti ja perässämme oli alkukilometrien jälkeen vain n. kymmenen venekuntaa. Pidimme 20 minuutin vaihtovälit (toinen siis souti ja toinen oli melamiehenä). Big P:n soutuvuoron aikana menimme Zid-Umit –kaksikon ohitse ja kun pääsimme selän ylitse saarten tuntumaan, alkoi minunkin soutuni kulkea. N. 12 km:n kohdalla mittasin eroksemme ”kakkosjoukkueeseen” n. kolmeksi minuutiksi.

 

Ensimmäinen kierros (25 km) taittui vielä hyvävoimaisena aikaan 2.28 ja eromme Zid-Umit –kaksikkoon oli n. kahdeksan minuuttia. Ongelmamme alkoivat toisella kierroksella päätyämme isolle selälle. Tuuli oli sivumyötäinen, mikä on kaiketi pahin mahdollinen vuorosoudussa. Vene ei millään pysynyt suunnassaan ja meidän onnettomalla soututekniikalla soutaminen sivuaallokossa oli aika surkuhupaista touhua. Kymmenkunta venettä souti selällä ohitsemme.

 

Jostain syystä omat voimani olivat aivan lopussa. Yksi ainut mökkisoutuharjoitus ei näköjään riittänyt. Big P jaksoi vielä omilla soutuvuoroillaan repiä eroa kiinni muihin, mutta meikäläisen soutuosuuksilla vauhtimme hiljeni ja enne pysyneet edes mukavannäköisten naissoutajien vauhdissa.

 

Lopussa olimme molemmat jo aika kuitteja ja toinen kierros meni lopulta kolmeen tuntiin loppuaikamme ollessa n. 5.48. Kakkosjoukkue tuli urhoollisesti vain seitsemän minuuttia myöhemmin alittaen siis kirkkaasti myös kuusi tuntia. Vaikka soutu vetikin aika kuitiksi, niin positiivisena asiana voin todeta sen, että käsien täydellinen teippaus urheiluteipillä esti rakkojen syntymisen aivan täysin.

 

 

Paluu tämän sivun alkuun.

 

 


 

 

Heinäkuussa Kunnon Mies –kisa ja juoksuvaellus

 

Heinäkuun alussa ei jäänyt kauan aikaa soudusta palautumiseen, kun jo viikon päästä soudusta vuorossa olivat perinteiset kesän Kunnon Mies –mittelöt, jotka järjestettiin jo 10. kerran.

 

Osaltani kuntoilun ympyrä tavallaan sulkeutui, kun neljä vuotta aiemmin olin tuskaillut sitä, kun jäin aina juoksulajeissa (etenkin maastojuoksussa) jumbosijoille. Viime vuonna en vatsalihaksen repeytymisen vuoksi pystynyt maastojuoksuun osallistumaan, mutta tänä vuonna otin ensimmäisen voittoni maastojuoksussa uudella reittiennätyksellä 48.21 (10,6 km). Parin vuoden takainen Suomen ennätyspikajuoksija Ari Pakarinen peesasi kyydissäni n. 4 km, mutta ei lopulta pystynyt samaan vauhtiin. Muilta osin Kunnon Mies –kisat menivät osaltani aiempia vuosia heikommin ja kokonaissijoitukseni oli 6. (kahdeksan osallistujaa). Zid kirjoitti jutun Kunnon Mies –kisoista Mäntyharjun paikallislehteen.

 

Viisi päivää Kunnon Mies-kisojen jälkeen olimme jo Sampolahden Timon kanssa Pohjois-Ruotsin Kvikkjokk’ssa valmiita aloittamaan 180 km:n juoksuvaellus. Vaellusreportaasi kuvien kera nyt luettavissa!

 

Juoksuvaelluksen jälkeen olisin jo kiire aloittaa takapuolen totuttelu Kalevan Kierroksen pyöräilyyn, joka poljetaan 10.8. Hämeenlinnassa (100.9 km).

 

 

Paluu tämän sivun alkuun


 

 

10.8. Kalevan Kierroksen pyöräily 3.22.56

 

Vuoden ensimmäisen pyörälenkin tein 21.7. eli kolme viikkoa ennen kisaa. Kahden harjoittelu (ja takapuolen totuttelu)viikon aikana pyöräilin 200 km / viikko ja viimeisen viikon aikana keventäen enää 50 km. Pyöräily ei oikein tunnu olevan minun lajini ja sen harjoittelukaan ei oikein innosta. Jotenkin se ei tunnu sopivan minun anatomialleni.

 

No, kisaan oli kuitenkin lähdettävä ja tavoitteena oli viimevuotisen ajan (3.32.19) parantaminen. Sää oli poutainen n. 18-20 asetta, mutta aika tuulinen (tuuli pohjoisesta tai koillisesta). Matkaan lähden aika rauhallisesti, koska tiesin, että ainakin ensimmäiset 30 km olisivat vastatuuleen.

 

Tänä vuonna ohitin ensimmäisen kisaajan jo 5 km:n kohdalla juuri ennen ensimmäistä varsinaista mäkeä. Ohitseni tosin oli siinä vaiheessa pyyhkäissyt jo muutama pyöräilijä. Maratonia jo parin vuoden ajan kanssani lähes tasatahtia taivaltanut Vesa Isoviita lähi kaksi minuuttia minua myöhemmin ja ohitti minut jo ennen Iittalaa.

 

Vastatuuleen 10 kilometrin pätkät taittuivat aika tasaisesti ajoilla 20.27,  20.09, 20.52, 20.52, 20.47 ja 21.13 (nämä mitattuina oman pyöräni matkamittarin mukaan). 60 km:n kohdalla olevan mäen päällä olin siis yhteisajassa 2.04.21, kun edellisvuonna aikani oli samassa kohdassa 1.59.32; eroa siis lähes viisi minuuttia.

 

Tänä vuonna tarvitsin sen 60 km päästäkseni vauhtiin. Toki loppumatkalla ollut myötätuulikin vauhditti menoa, mutta viimeiset 30 km taittuivat tosi mukavasti ja ohittelin useita kanssakilpailijoita mukaan lukien kaksi kilpailijaa, jotka olivat ohittaneet minut aiemmin (toinen oli lähtenyt minua 20 sec. myöhemmin ja toinen 5 min 40 sec. myöhemmin lähtenyt oli ohittanut minut Sääksmäen sillalla). Edes viimeisten 30 km:n aikana olleet loivat, mutta pitkähköt nousut eivät juurikaan menoani rasittaneet. Vältin tällä kertaa myös jalkojen kramppailut, joiden kanssa olin viime vuonna vaikeuksissa.

 

Viimeisten neljän kympin aikani olivat 19.03, 18.01, 17.53 ja 17.46 eli selkeästi kiihtyvää vauhtia.  Viimeinen kymppi vastaa jo 33,8 km/h vauhtia. vertailussa viimevuotiseen lähes viiden minuutin takamatka vaihtui yhdeksän ja puolen minuutin parannukseen. Jälleen kerran oman pyöräni mittari kertoi kokonaismatkaksi 103 km, kun järjestäjien virallinen ilmoitus on 100.8 km. Joka tapauksessa keskivauhtini koko reitillä oli n. 30 km/h.

 

Maalissa riitti vielä jännitettävää, kun ÄSS:n sisäinen kisailu meni tällä kertaa tosi tiukoille. Petri Nykänen kirjasi yhden tyhjennystauon kera itselleen ajan 3.26.08 ja Timo Sampolahti yllätti kaikki vuokraamansa kilpapyörän kanssa ja jäi minusta vain 19 sekuntia saaden loppuajan 3.23.15.

 

Loppusijoitukseni oli 124., mikä on maratonin jälkeen toiseksi paras osalajisijoitus. Sinänsä tämä oli minullekin aika yllättävä havainto, koska kuten tämänkin jutun alussa totesin, pyöräily ei ole tuntunut oikein omalta lajiltani ja esim. hiihtoa harrastan aika paljon pyöräilyä enemmän.

 

Keskisykkeeksi mittasin itselleni 143 ja siitä pistelaskukaavan mukaan sain harjoituspäiväkirjaani 34,2 pistettä.

 

 

Paluu tämän sivun alkuun


 

 

40-vuotis juhlamaraton Anjalankoskella 30.8.

 

40-vuotis synttäreideni kunniaksi päätin lähteä juoksemaan maratonin mahdollisimman lähellä syntymäpäivääni (2.9.). Anjalankoski oli ajankohdallisesti lähin ja sopi myös sijaintinsa puolesta minulle erinomaisesti, koska alkuperäinen kotipaikkani (Kuusankoski) on Anjalankoskelta vain parinkymmenen km:n päässä.

 

Mukaan yritin houkutella sekä Sampolahden Timoa että Nykäsen Petriä, mutta kumpikaan ei lopulta juoksuun lähtenyt. Sen sijaan sain mukavaa palautetta, kun joku juoksusivujani lueskellut tunnisti minut lähtöalueella.

 

Lähdin tavoittelemaan kunnianhimoisesti ennätystäni ja olin päättänyt lähteä juoksemaan n. 3.20:n loppuaikaa tavoittelevaa vauhtia (4.45/km). Alussa vauhti olikin kohdallaan, vaikka jo heti lähdössä jalat tuntuivat jotenkin veltoilta.

 

10 km:n väliaikani 47.29 enteili vielä varsin hyvää loppuaikaa, mutta ensimmäisen lenkin paluupuoliskolla jouduin juoksemaan pitkän pätkän vastatuuleen aivan yksikseni. Tässä vaiheessa km-aikani nousivat yli 5:n minuutin. Sain hieman mukavaa vetoapua, kun naisten sarja ykkönen, Pia Laakso, sai minut kiinni n. 17 km:n kohdalla. Lyöttäydyin Pian seuraan ja taivalsimme yhdessä seuraavat 13 km.

 

Kahdenkympin kohdalla kirjasin itselleni väliajan 1.39.13 (siis väli 10-20 ajassa 51.44) ja puolimaratonin aikani oli 1.44.57. Vauhtini oli siis jo pudonnut 3.30:n loppuaikaa enteileväksi, mutta jo tässä vaiheessa tiesin, että sekään ei tulisi toteutumaan. Toisen kympin aikana olin jo kokenut lievää pistosta oikeassa kyljessäni. Onneksi tämä on se ”parempi” pistospuoli, sillä oikean kyljen pistoksesta selviän useimmiten vauhtia hieman tiputtamalla.

 

Kannustusjoukkoni olivat paikalla n. 24 km:n kohdalla ja siinä vaiheessa olin vielä sellaisessa 5.15:n kilometrivauhdissa. Vähän ennen 30 km:n kohtaa iski sitten pistos vasemmalle puolelle ja se ei tiennyt hyvää. Jouduin jättäytymään Pian vauhdista. Pia kirjasi lopulta itselleen loppuajan hieman alle 3.45:n.

 

Jo keväällä Ylistarossa sain vasemmalle puolelle pistoksen 36 km:n kohdalla ja silloin jouduin kävelemään pariin otteeseen. Sama toistui nytkin vielä pahempana. Joudin kävelemään varmaan neljään eri otteeseen, koska juoksu pistoksen kanssa oli mahdotonta. Olisi kiva tietää, mistä tuollainen pistos johtuu ja miten sitä voisi välttää.

 

30,1 km:n väliaikani oli 2.33.21, joten väli 20-30,1 olin tullut ajassa 54.08. Vaikka pistosta ei olisi tullutkaan, olisi km-vauhtini varmaan hiipunut johonkin 5.45:n ja 6.00:n väliin. Nyt jouduin tyytymään n. 6.30:n km-vauhtiin ja loppuaikaan 3.52.06. Väli 30-40 tuli ajassa 1.05.19.

 

No, tulihan maraton suoritettua, vaikka jopa keskeyttäminen kävi mielessä jo ennen puolimatkaa ja varsinkin kolmenkympin kohdalla. Enkä pika-analyysinä voisi todeta, että maratoneja varten pitää tehdä riittävästi juoksuharjoituksia ja etenkin pitkiä lenkkejä. Karu totuus harjoittelustani paljastuu analysoimalla harjoituspäiväkirjaani. Toukokuun Ylistaron maratonin jälkeen olin juossut (jos juoksuvaellusta ei lasketa mukaan) vain neljä yli kahdenkympin lenkkiä ja niistäkin pisimmällä vain 25 km. Elokuun alussa tehdyt pyöräilyt olivat varmaan kyllä ylläpitäneet yleiskuntoa, mutta eivät juurikaan edesauta maratonjuoksukunnon ylläpitämistä.

 

Pitkien lenkkien juoksemattomuuden lisäksi maratonpäivän olotilani ei jostain syystä ollut paras mahdollinen. Jaloissa tuntui tietynlaista lepsuutta heti alusta pitäen ja muutoinkaan en saanut juoksuuni koko matkan aikana rentoutta. Päivän kuntoon nähden liian kova ensimmäinen kymppi vaati sitten lopulta veronsa.

 

Paluu tämän sivun alkuun


 

Syyskuussa juoksua ja suunnistusta

 

Syyskuu alkoi palauttelulla Anjalankosken maratonista.  Seuraavan juoksulenkin (rauhallinen 8 km) maratonin jälkeen tein kolmen totaalisen vapaapäivän jälkeen seuraavana keskiviikkona ja seuraavana viikonloppuna jo kaksi 15 km:n lenkkiä. Koska syyskuun lopussa lähestyi Kalevan Kierroksen suunnistus, kävin kolme kertaa iltarasteilla harjoittelemassa.

 

Suunnistuksessa tulee ihan mukavasti (ikään kuin huomaamatta) treenattua myös juoksua. Toisaalta edelleen ihmettelen sitä tekniikkaa ja vauhtia, jota suunnistajat pystyvät maastossa pitämään. Vaikka mielestäni löysin rastit pääsääntöisesti aika mukavasti, on paljon yli 5 km/tunti vauhti esim. Solvallan tapaisessa maastossa aika mahdotonta saavuttaa.

 

27.9. Kalevan Kierroksen suunnistus 22 km: 3.37.19

 

Kk:n suunnistus Keuruulla (22 km) meni reippaasti edellisvuoden suunnistusta nopeammin (2002: 5 h, 2003: 3.37.19). Tähän ratkaiseva vaikutus oli maastolla. Viime vuonna polkuja ja teitä oli varsin vähän; nyt niitä oli reilusti, vaikkei kuitenkaan ihan kaikilla rastiväleillä. Lisäksi maasto oli suht’ helposti edettävää kangasmaastoa.  Niinpä rastit löytyivät aika mukavasti ja juoksu poluilla, teillä ja metsässä oli sujuvaa.

 

Suunnistus tapahtui kolmena lenkkinä (eli käytiin hakemassa uusi kartta joka lenkkiä varten). Kullakin kartalla laskin tehneeni yhden kohtuullisen pummin (en kuitenkaan yhtään niin suurta pummia kuin viime vuonna).  Kahdella ensimmäisellä kartalla pummi tapahtui kakkosrastilla ja viimeisellä kartalla ykkösrastilla. Näillä pummirasteilla leimausvälini oli n. 110-11 minuuttia, kun kaikki muut leimaukset olivat alle 10 minuuttia. Muutama pienempi pummi mahtui myös mukaan. Yhteensä rasteja koko radalla oli 40.

 

 

Lokakuu hyvän juoksuharjoittelun merkeissä

 

Lokakuussa oli tavoitteena juosta maraton tai edes Hiidenhölkkä, mutta kaikki kisat jäivät syystä tai toisesta juoksematta. Sen sijaan lokakuussa tuli juostua yhteensä 310 km, mikä on jo varsin hyvä kuukausikertymä meikäläiselle.

 

 

Annapurna Trek Nepalissa 29.10.-8.11.

 

Myöhäistettynä kesälomana ja 40-vuotis juhlamatkana osallistuin Olympia kaukomatkatoimiston järjestämälle Annapurna trek .vaellusmatkalle Nepalin. Nepalissa maisemat olivat häikäisevän hiemoja, ihmiset olivat ystävällisiä, sää suosi, ruoka oli herkullista ja sitä oli riittävästi, joten matka meni kaikin puolin onnistuneesti. Edes kaksi kertaa vaelluksen aikana kohtaamamme Mao-sissit eivät häirinneet menoa. Kaiken kaikkiaan reissu oli osaltani sopivaa aktiivista lomaa; lepoa juoksun kannalta, muttei kuitenkaan täydellistä rannalla (tai sohvalla) löhöilyä. Päivävaellukset olivat aktiiviselta pituudeltaan  3-5 tunnin mittaisia keskisykkeen vaihdellessa 88:n ja 113:n välillä. Varsinkin 113 keskisyke on jo liikuntaa ja pisteitäkin ko. nousupäivästä ropisi sen mukaisesti. Kaiken kaikkiaan viiden päivän harjoituspisteet olivat yhteensä n. 90.

 

Mikäli kukkaro vain kestää, niin voin kyllä suositella Nepalissa trekkaamista kaikille.

 

 

Annapurna Himalayan Range, Nepal (photo by Martti Lalla)

 

 

Marras- joulukuussa

Nepalin reissun jälkeen pääsin aktiivisesti harjoittelemaan yhdeksän päivän ajan, jolloin tein seitsemän lenkkiä yhteispituudeltaan 100 km. Tämän jälkeen sairastuimme koko perhe A-virukseen ja kuume nousi 39 asteeseen. Vaikka kuume häipyikin muutaman päivän jälkeen, olin vielä toipilaana tovin ja harjoittelut jäivät tyystin väliin puoleksitoista viikoksi.

 

28.11.-1.12 matkustin sitten Saariselälle, jossa hiihdin neljä kertaa saalistaen yhteensä 85 km ja 71 pistettä. Joulukuun alussa palaan taas juoksumoodiin sekä yritän käydä muutaman kerran harjoittelemassa pikaluistelua ennen 13.12. suoritettavaa 30 km:n mittaista Kalevan Kierrokseen kuuluvaa Jussin luistelua Oulunkylässä.

 

Ilmoittauduin mukaan vuoden 2004 Tukholman maratonille yhdessä Siemensin juoksukerholaisten kanssa. Näin ainakin yksi kisapäivä on ensi vuodelle lyöty jo lukkoon.

 

13.12. Jussin luistelu loppuaikaan 1.06.34:

 

Kalevan Kierroksen luistelu järjestettiin poikkeuksellisesti joulukuussa. Olin päässyt omaan erääni mukaan huonoimmalla vertailuajalla, mikä tietysti osaltani tarkoitti sitä, että sain mahdollisimman hyvää peesiapua muilta. Luistelu sujuikin mukavasti ja sijoituin lopulta eräni 20. sijalle (49 luistelijaa). Paransin viime vuotuista aikaani neljä ja puoli minuuttia ja sain loppuajakseni 1.06.34. Jäin eräni kärkiluistelijoista neljä kierrosta, mutta kärkijoukon mukana pysyi aina joka ohittamisen yhteydessä muutaman kierroksen.

 

Koko kierroksen kärki menee kuitenkin vielä paljon kovempaa ja kellottaa 50 minuutin pintaan olevia loppuaikoja.

 


 

Luistelu kipeytti akillesjänteeni aika pahasti. Luistelua seuraavana päivänä tein kuitenkin elämäni ensimmäisen sauvakävelylenkin, jota akillesjänne tuntui kestävän. Joulukuun lopulla tein vielä kahdeksan juoksulenkkiä sisältäen yhden 25 km:n lenkin. Kaikkien näiden aikana akillesjänne vaivasi edelleen, muttei estänyt juoksua.

 

 

 

Vuoden 2003 Kalevan Kierroksen yhteenveto:

 

<sorry – puuttuu vielä>

 

 

 

Vuoden 2003 kuukausikohtaiset kertymät:

 

            Juoksukm   pisin lenkki   yhteispisteet

Tammikuu      228          27 km         323     hiihtokilometrit: 122

Helmikuu      200          32 km         439     hiihtokilometrit: 382

Maaliskuu     164          25,5 km       318     hiihtokilometrit: 232,5

Huhtikuu      340          33 km         354

Toukokuu      240          42,2 km       253

Kesäkuu       194          23 km         265

Heinäkuu      238          29 km         425     pyöräilyä 345 km

Elokuu        170          42,2 km       249     pyöräilyä 243 km

Syyskuu       222          23,5 km       265

Lokakuu       310          30 km         315

Marraskuu     100          18 km         251     hiihtokilometrit 72

Jouluku       137          25 km         278     hiihtokilometrit 108

 

 

Paluu Jyrki Nummelan juoksusivuille.

 


 

Kaikki kommentit voi lähettää e-mail- osoitteella jyrki.nummela@suomen2g.fi

Last modified: Mar 12, 2004.