Keys: Juoksusivut, lenkkeily, maraton, Kalevan Kierros, jouksuvaellus
Paluu Jyrki Nummelan juoksusivulle
Vuosien 1999-2000 harjoittelut
Vuoden 2004 kisat ja tapahtumat:
Vuoden 2004 kisat ja tapahtumat:
Tavoitteet
vuodelle 2004
Pidimme
tammikuussa keskustelupalaverin Sampolahden Timon kanssa vuodesta 2004. Siinä
vaiheessa akillesjänteeni oli aika kipeä, jolloin olin aika epävarman siitä,
pystynkö juoksemaan täysipainoista maratonia pitkään aikaan.
Varsinaista
syvällistä tavoitetta ei vuodelle 2004 vielä tässä vaiheessa asetettu. Vuonna
2003 saavuttamatta jäänyt 3.20 on tietysti hyvä lähtökohta, mutta se vaatii
terveyttä ja tunnollista harjoittelua. Kalevan Kierroksen läpivienti on
tietysti yksi vuoden harjoitteluja sitova seikka. Samoin tarkoitus on juosta
Tukholman maraton kesäkuussa.
Sampolahti
innostui ultrajuoksuista ja ultimate tähtäimessä
olisi Mont Blancin
ympärijuoksu 150 km (sisältäen yhteensä kahdeksan kilometriä nousua). Se ei
kuitenkaan taida olla realistista tälle vuodelle, mutta pyrimme osallistumaan
jollekin ylipitkälle matkalle sekä suuntaamaan harjoitteluamme kohti
ultramatkoja.
Vuosi 2004 käyntiin akillesjännevaivaa
potien
Kun
joulukuun lopussa olin Saariselällä vetänyt neljä hiihtolenkkiä, oli akillesjänne
sen verran kipeä, että se alkoi vaivata juoksussa. Pidin viiden päivän burana-kuurin, jonka jälkeen akillesjänne kipeytyi
uudelleen juostessa. Tämän jälkeen taas viiden päivän juoksemattomuuden jälkeen
akillesjänne kipeytyi kuuden km:n lenkissä.
Näiden
vaivojen seurauksena ainoa harrastusmuoto, jota tällä hetkellä pystyn tekemän,
on uinti. Samalla tein päätöksen jättää vuoden 2004 Kalevan Kierros väliin.
Vuoden avauslaji olisi 1.2. suoritettava luistelu (joka juuri alunperin kipeytti akillesjänteeni). Koska joudun parantelemaan
vaivaani vähintään siihen asti ei, luisteluun osallistuminen ei varmaankaan
olisi järkevää.
Mutta
järkevyydellä ei ollut mitään painoarvoa, kun päätin sittenkin osallistua
Kalevan Kierrokselle. Reilun viikon juoksutauon jälkeen kokeilin taas
juoksemista varovasti ja tällä kertaa akillesjänteeni kesti rasituksen
kutakuinkin. Kokeilujuoksun jälkeisinä päivinä treenailin aika rauhallisesti
niin juoksua kuin hiihtoakin. Ehkä akillesjänne tai tarkemmin sanottuna koko
oikea jalkapohjani kantapään seutuvilla ei ole vielä kokonaan parantunut, mutta
siitä huolimatta päätin ilmoittautua jälki-ilmoittautuneena luisteluun.
Tammikuusta
tuli harjoittelun näkökulmasta varsin vaatimaton kuukausi. Juoksukertoja kertyi
vaivaiset kahdeksan pisimmän lenkin ollessa 13 km ja keskimäärinkin vain 10 km.
Uimassa kävin seitsemän kertaa ja hiihtämässä kahdesti. Kerran poljin
kuntopyörää ja kerran olin sauvakävelemässä.
.
Parempaa kuin seksi
Kun
on tottunut rasittamaan itseään 5-6 kertaa viikossa juosten ja joutuu yhtäkkiä
pakkolevolle, voi vain aavistaa, miltä juoksemien pitkän tauon jälkeen tuntuu.
Vaikka vauhti on rauhallinen (10,5 km/h), matkakaan (yht.
10 km) ei päätä huimaa ja tuijotan monotonisesti juoksumaton päältä varaston
seinään, on tunnelma aivan katossa ja käsittämätön hyvänolon tunne virtaa
elimistössä. Kyllä tämä on parempaa kuin seksi. Ehdin taas pitkästä aikaa jo
kokea stressiä työasioiden kaatuessa päälle. Aiemmin pystyin vetämään sitä
kovemman lenkin, mitä enemmän stressi tuntui painavan päälle. Liikunnan tuoma endorfiini on ymmärtääkseni samaa ainetta, jota seksikin
tuottaa. Juostessa sitä taitaa tulla vain paljon enemmän.
Paluu
tämän sivun alkuun
Talven 2004 harjoittelu ja aktiviteetit
Helmikuu
käynnistyi Jussin luistelulla (1.2.2004). Tällä kertaa sää ei ollut joulukuun
veroista, vaan taivaalta tuli räntää. Lisäksi luistelu tapahtui sarjoittain,
jolloin tasoerot erän sisällä olivat suuret ja peesattavien
määrä vähäisempää. Niin tai näin, en pystynyt joulukuiseen aikaan, vaan jouduin
tyytymään loppuaikaan 1.09.37 (joulukuussa 1.06.34). Varsinkin luistelun keskellä jouduin aika
pitkään luistelemaan yksikseni.
Luistelun
jälkeen yritin uskotella itselleni, että kaikki on jalkani suhteen kunnossa.
Seuraavana viikkona juoksin neljä juoksulenkkiö (yht 52 km) ja kaksi hiihtolenkkiä (yht.
48 km). Tämä oli kuitenkin akillesjänteelleni liikaa ja jouduin taas
parantelemaan vaivojani.
Seuraavan
kahden viikon aikana kävin kuusi kertaa uimassa (yht.
15 km) ja pysyin pikku hiljaa (15.2. alkaen) myös hiihtämään jalka teipattuna.
Hiihtoa kertyikin helmikuussa lopulta kohtuulliset 259,5 km. Sama tahti jatkui
maaliskuun ensimmäisellä viikolla, jolloin hiihdin 123 km. Tämän jälkeen
alkoikin valmistautuminen eli viimeiset kaksi viikkoa kohti Pogostaa
(21.3.)
21.3. Pogostan
hiihto 70 km: 4.24.21 (ahr 142, 44,0 p.)
Tällä
kertaa sää ei suosinut Pogostaa. Lämpötila oli
nollatun tuntumassa ja nousi päivällä pari astetta plussan puolelle. Yöllä ja
aamulla satoi räntää, joka kuitenkin taukosi aamupäivän aikana. Keli oli
kauttaaltaan raskas ja eteenpäinmenon varmistamiseksi oli lykittävä toden
teolla itseään.
Pääsin
hyvään peesiin ja tänä vuonna minulle ei kertaakaan
tullut mieleen lähteä ”omille teilleni” vaan tyydyin hiihtelemään poruman mukana. Hiihto sujuiksi
varsin mukavasti aina 50 km:iin saakka. Tämän jälkeen en enää jaksanut pysyä
porukan mukana ja vauhtini hidastui loppua kohti. Joka tapauksessa on pakko
todeta, että lopputulos oli varmasti nykykunnollani paras mahdollinen.
Jäin
viime vuotisesta loppuajastani 23 min ja 45 sekuntia.
Kun kärki hiihto 23 min ja 51 sekuntia hitaammin kuin viime vuonna, sain siis
kärkeä kiinni jopa kuusi sekuntia! Enää siis noin 660 vuotta ja olen tällä
parannusvauhdilla saavuttanut kärjen. Kalevan Kierroksella paransin
sijoitustani viime vuodesta 30 pykälää ja pisteitäkin ropisi noin 30 enemmän.
Kevään 2004 harjoittelu ja aktiviteetit
Pogostan
jälkeen olikin jo vihdoin aika suunnata harjoittelu kohti juoksua. Pogostan jälkeisellä viikolla tein kolme juoksulenkkiä,
mutta sitten sain flunssan, joka vaivasi minua puolitoista viikkoa aina
Pääsiäishölkkään asti.
Niinpä
Pääsiäishölkästä (33 km) ei voinut edes odottaa viime vuotisen
kaltaista ”menestystä”. Kun viime vuonna alitin 2.40:n ajan ja olin M40
sarjassa kolmas, asetin tämän vuoden tavoitteekseni 2.45. Mukaan hölkkään lähti
tällä kertaa myös Timo Sampolahti.
Alussa
juoksin noin 4.50 min/km vauhtia ja Sampolahti aloitti kanssani samaa vauhtia.
Pikku hiljaa vaihtini tassantui
5 min/km –vauhdiksi ja puolen välin kääntöpaikalla
olin ajassa 1.21.30 eli siis vielä alle tavoiteaikani. Sampo oli tässä
vaiheessa antanut jo muutaman minuutin periksi. Juoksu tuntui koko ajan
raskaammalta, olihan edellisestä pitkästä lenkistä vierähtänyt jo aika tovi (edellinen 30 km
lenkki oli lokakuussa ja edellinen 25 km lenkki joulukuussa). 25 km:n kohdalla
olin vielä 5 min/km ajassa, muttatässä vaiheessa
yläkroppani viesti, että on parasta höllätä.
Flunssa
tuntui vielä kehossani ja päätin höllätä viimeiset kahdeksan km
hölkkävauhdiksi. Lopun (25-33 km) tulinkin
rauhallisesti n. 5.30 min/km vauhtia ja kirjasin tällä kertaa loppuajakseni
2.49.14. Sampolahti
aloitti varmaankin kuntoonsa lähden aivan liian kovaa ja joutui lopussa
kävelemään kirjaten loppuajakseen n. 3.13.
Näin
tällä kertaa. Hölkkä antoi varmasti aika oikean kuvan nykykunnostani. Mikäli mielein toukokuun maratonilla päästä lähelle viime vuotista aikaani, on loppuharjoittelun mentävä tosi
putkeen. Tiivistä harjoitteluaikaa on nelisen viikkoa, minkä aikana pitäisi
kerätä 90-100 km/viikko ja joka viikko pitäisi pystyä
juoksemaan pitkä (25-30 km) lenkki. Saapi nähdä,
miten jalkani kestävät rankan treenin.
22.4. Reitti 2000: Juosten repun kanssa
55 km
Launataina
22.4. päätimme Sampolahden Timon kanssa lähteä tsekkaamaan
Reitti 2000:n kulkua. Lähtöpaikka oli Lukkaan
ulkoilualue ja kello näytti 9.38. Aurinko paistoi ja
lämpötila oli +4 astetta. Tuulta oli jonkin verran ja alkumatkasta olo oli
varsin viileä.
Molemmilla
oli mukanaan reppu, jossa oli juomapullo, taukotakki, hieman lämpimiä
vaatteita, eväitä (mm. voileipiä, suklaata ja geeliä). Lähdimme juoksemaan
Reitti 2000:tta viitoistusten mukaan vastapäivään eli
suuntana oli ensin Rinnekodin kautta Salmen ulkoilualue. Arvio matkasta Lauukka-Salmi on n. 20 km. Pidimme juomataukoja noin puolen
tunnin välein, jonka lisäksi suurimmat ylämäet tuli käveltyä. Heti Rinnekodin
jälkeen alkavalla polkuosuudella oli paikoin lunta, kohtuullisen reilustikin,
joten jouduimme laittamaan siinä kävelyksi.
Salmeen
saavuimme klo 12.38, kun juoksuaikaa oli käytetty 2.29.40. Salmessa nautimme
lounaaksi lohikiusausta ja pidimme yhteensä taukoa 41 minuuttia. Salmesta
suuntasimme kohta Haukkalampea. Salmesta lähtö tuntui hiukan kankealta ja
juoksua haittasi täysi vatsa. Sampo väsähti juoksemiseen jo 20 minuutin
kohdalla ja sovimme, että tiemme erkanevat.
Lähdin
jatkamaan sillä periaatteella, että kävelen suosiolla ylämäet, mutta en pidä
juurikaan muita taukoja (kuin Solvallassa ja Pirttimäessä). Hiukan vauhtia
hidasti viimeinen pätkä ennen Haukkalampa, kun
polkuosuudella oli lunta ja porrasosuus. Reitti joka katosi
minulta hetkeksi. Salmesta Haukkalampeen on n. 11,5 km ja sieltä
Solvallan urheiluopistolle n. 3 km. Solvallaan saavuin klo 15.01 ja kokonaisjuoksuaika
oli tällöin 2.29.40.
Solvallassa
pidin 14 minuutin tauon, jonka aikana täytin juomapulloni ja nautin eväitä.
Solvallasta matka jatkui tiukasti Reitti 2000:tta seuraten kohti Pirttimäkeä.
Suorempaankin Pirttimäkeen olisi päässyt, mutta seurailin siis Reitti 2000:tta,
joka alkuvaiheessa kiersi Solvallan pururataa. Edelleen kävelin ylämäet (joita
etenkin Solvallan päässä oli aika paljon) ja vauhtini hidastui jonkin verran.
Solvallan urheiluopistolta (bussipysäkiltä) Pirttimäkeen meni juoksuaikaa jopa
1.14.40, jonka
perusteella matka on n. 11,5-12 km. Suorinta tietä Pirttimäki-Solvalla
(urheilukenttä) on merkitty 8,3 km.
Juoksu
sujui mielestäni aika kohtuullisesti, vaikka matka tosin alkoi jo painaa
jaloissa. Pirttimäkeen saavuin klo 16.31 ja juoksuaikaa oli käytetty 5.20.23.
Pirttimäessä nautin suklaata ja voileipää pitäen yhdeksän minuutin tauon. Pirttimäesta matka jatkui ensi polkua pitkin, mutta muuttui
n. 1,5 km:n jälkeen ulkoilutieksi. Suurin piirtein neljän km:n jälkeen jouduin
jälleen hieman rämpimän, kun ulkoilutie muutti mutaiseksi ja paikoin tosi
kosteaksi poluksi. Tämän jälkeen matka jatkui ulkoiluteitä pitkin, mutta vauhti
hidastui jo melkoisesti.
Saavuin
viimein takaisin Luukkaaseen klo 17.42 ja juoksuaikaa (siis liikkeelläoloaikaa)
oli käytetty 6.20.22. Viimeiset kilometrit tuntuivat tosi pitkiltä. Väli Pirttimäki-Luukkaa on hiihtoreittiä mukaillen merkitty 7.9
km:ksi, mutta mittausten (ja käytetyn ajan mukaan) matkan pitäisi olla ehkä n. 9 km.
Keskisykkeeksi koko reissulta tuli tuli 128 ja
arvioitu kokonaismatka oli n. 55 km.
Vaikka
matka oli pitkä, ei väsymys ollut olleenkaan niin suuri kuin tosissaan vedetyn
maratonin jälkeen. Vasen polvi hieman vaivasti
Pirttimäen jälkeen, mutta muutoin oloni oli hyvä. Loistavan pitkän lenkin
jälkeinen uupumus toi tyydytystä. Päivän
mittaan lähpötila nousi +10 asteeseen ja aurinko
paistoi. Upea tapa viettää lauantaipäivä terveysliikuntaa harrastaen. Enpä
ollut koskaan juossut (edennyt) näin pitkää matkaa ja varmaankin harjoituksesta
on hyötyä kaikeen pitkäkestoiseen liikuntaan. Ehkä
tästä (ja vastaavista harjoituksista) on hyötyä mm. ultajuoksuihin.
Paluu
tämän sivun alkuun
Tässä ykistyiskohtainen harjoittelenui ennen Ylistaroa (viimeiset 1,5 kk):
1.-2.4. flunssainen
la
3.4. 10,5 km
flunssaisena (59.11)
su
4.4. 13 km
edelleen flunssainen olo (1h 12min)
Juoksua yhteensä 23,5 km.
Lisäksi maannataina yksi 37 minuutin maastopyöräily
ma 5.4. 10 km (55 min)
ti 6.4.
lepo
ke 7.4. 12,5 km (1.08)
ti
8.4. 4,5 km
pe
9.4. Pääsiäishölkkä 33 km (2.49.14(
la
10.4. lepo
su
11.4. 6 km
Juoksua yhteensä 66 km
ma
12.4. aamupäivällä 15 km (1.20), illalla 9 km VK (5 min/km)
ti
13.4. 13 km (1.13)
ke
14.4. maastopyöräily 42 min
to
15.4. 21 km (1.52)
pe 16.4. lepo
la 17.4. 8 km VK (4.49/km)
su
18.4. 29,5 km (2.53)
Juoksua yhteensä 95,5 km
ma
19.4. 12 km (1.06)
ti 20.4. 10 km (57 min)
ke 21.4. 11 km (1.01)
to
22.4. Golfin peluuta 3 tuntia
pe
23.4. lepo
la
24.4. 55 km reppu selässä (6.20)
su
25.4. Golfin eluuta 1h 50 min
Juoksua yhteensä 88 km
ma 26.4. lepo
ti 27.4. 10,5 km (55 min)
ke 28.4. 11 km (59 min)
to 29.4. lepo
pe 30.4. 18
km (1.38)
la 1.5.
18 km VK (5.05 min/km)
su
2.5. Ensin golfia 4 tuntia, sitten
rullaluistimilla sauvojen kanssa 40 min + juoksu 9 km
Juoksua yhteensä 66,5 km
ma
3.5. lepo
ti
4.5. 13 km (1.09)
ke 5.5. 19 km
(1.44)
to 6.5. 13 km (1.12)
pe
7.5. lepo
la
8.5. 29 km
Nuuksiossa (2.46); tosi kuuma ilma juosta
su
9.5. lepo
Juoksua yhteensä 74 km
ma
10.5. lepo
ti 11.5. VK
10 km (48 min)
ke 12.5. lepo
to
13.5. VK 12 km (1.03 Joutsan Joutsenlammin
mäkisissä maastoissa)
pe
14.5. Golfia 18 reikää, 3 h 24 min
la
15.5. lepo
su
16.5. VK 12 km (sisältäen 4x1 km 4.30-4.40 /km)
Juoksua yhteensä 34 km
ma
17.5. lepo
ti
18.5. 8 km sisältäen yhden
maratonvauhtisen kilometrin (4.51)
ke
19.5. lepo
to
20.5. Ylistaron maraton 3.31.43 (ahr 146)
Paluu tämän sivun alkuun
20.5.2004: Ylistaron maraton 3.31.43
Lähtökohdat
maratonille olivat kaksinaiset. Toisaalta harjoittelukilometrejä oli kertynyt
selkeästi edellisvuotta vähemmän (650 vs. 1000), mutta
toisaalta viimeisen puolentoista kuukauden harjoittelu oli sujunut
moitteettomasti. Kaksi päivää aiemmin juostu rauhallinen 8 km sisälsi yhden
maratonvauhtisen kilometrin mentaliteelilla: tätä
rauhallisemmin ei ainakaan voi maratonille lähteä. Tuloksena oli kilometriaika
4.51. Niinpä päätin lähteä suurin piirtein tuota vauhtia ja ennätys mielessäni.
Vaatetuksen
osalta jouduin tekemään hieman tavallista enemmän puntarointia. Tuulisessa
kelissä myötätuulessa tulisi helposti lämmin, kun taas vastatuuliosuudella
varsin kylmä. Valitsin pitkälahkeiset juoksutrikoohousut ja pitkähihaisen
paidan ja hikipannan. Paidastahan voi tarvittaessa kääriä hihat ylös. Mukaan
otin neljä 1,5 dl juomapulloa ja neljä geelipakkausta (joista kulutin kolme)
Alku
sujui mukavasti porukassa juosten. Ensimmäinen kilometri on minulla yleensä
aika vauhdikas, joten siinä kirjasin ajan 4.30. Tämän jälkeen vauhti tasaantui 4.45-4.55:n välille. Täysin mysteerisenä uutena vaivana heti
alusta saakka oli vasemman jalkapohjan ulkoreunan kipeytyminen. Alussa ajttelin, että se menee varmaan pois, mutta kyllä se vain
paheni koko ajan.
Kympin
väliaika oli kuitenkin 47.49 ja enismmäinen neljännes
(10,55 km) taittui ajassa 50.44.
Toinen
lenkki sujui aika lailla edellisen kaltaisesti ja puolivälin krouvissa olin
ajassa 1.41.37. Selvästi porukka juoksi kierroksen alkupään myötätuuliosuuden
nopeammin (4.35-4.45), kun taas kierroksen 4-9 km:n
kohdalle osuva vastatuuliosuus mentiin ajassa 4.50-4.59.
Toisen
lenkin loppupuolella 9 km:n kohdalla siirryttäessä taas myötätuuliosuudelle
porukka hajosi. Hetkellisesti sykkeeni pääsi laskemaan tasosta 145-152 tasolle 140-145 ja 22. kilometrin juoksin yksikseni
yli viiden minuutin (5.03), mutta onnekseni pääsin juoksemaan tämän jälkeen
yhden kaverin kanssa. Vauhti nousi takaisin tasolle 4.50.
Vasemman
jalan jalkapohjani alkoi vaivata sen verran pahasti, että päätin 4 km:n
juoma-aseman kohdalla löysätä nauhoja. Koska juoksukaverini pysähtyi juomaan,
jatkoimme yhtämatkaa eteenpäin. Minulla oli vielä
juomaa omissa juomapulloissa. Vastatuuliosuudella pääsimme edelleen mukavaan
4.50 aikaan (yksi vastatuuli-km jopa aikaan 4.40).
Tämä osuus oli lopulta koko maratonin mukavinta aikaa. Juoksu kulki tosi
mukavasti ja ohittelimme useita juoksijoita.
Putosin kaverin kyydistä, kun käännyimme taasen myötätuuliosuudelle (eli
juoksimme yhdessä n. 7 km).
Tämän
jälkeen jouduinkin juoksemaan koko loppumatkan (11,5 km) yksikseni. Kolmannen
kierroksen jälkeinen väliaikani oli 2.33.30. Annoin itselleni viimeiselle
kierrokselle 55 min aikaa, jolloin rikkoisin ennätykseni. Yritin ylläpitää
vauhtia yksikseni, mutta en siinä onnistunut. Kilometrien ajat putosivat vääjäämättä:
5.10, 5.04, 5.09, 5.15, 5.21, 5.19, 5.18.
Sitten
seurasi kierroksen 8. kilometri, jolloin vatasi
tuntui tekevän täydellisen stopin juoksun suhteen.
Vatsa kipeytyi ja tuntui siltä, että oli päästävä tyhjennykselle niin pian kuin
suinkin. Viimeiset 3,5 kilometriä olivatkin sitten yhtä tuskaa. 5.34, 6.07,
5.55. Jouduin välillä kävelemään, kun vatsaa painoi. Pakottauuduin
kuitenkin hiljaiseen hölkkään. Kun vielä viimeinen 550 metriä
taittui massiivisessa ajassa 3.40 sain loppuajan, joka oli vajaat kolme
minuuttia edellisvuoden ennätysaikaani hitaampi. Keskisyykkeeksi
kirjaantui 146.
Vastatuulella
ja vatsavaivoilla oli oma osansa loppuaikaani. Toisaalta Kalevan Kierroksella
olin viime vuonna 61. ja tänä vuonna 41. (eli oli se muidenkin vauhti
hidastunut). Tämä ei tosin koskenut Nurmisen Jounia, joka juoksi tuulisessa
säässä huippuajan 3.09.47. Samassa autokyydissä kanssani ollut lankomies Petri
Nykänen kipitteli 4.03, kun taas Timo Sampolahti joutui samantyyppisiin
vatsavaivoihin kuin mitä minä ja keskeytti 30 km:n kohdalla.
Kaikki
hyvinkö? Ei suinkaan. Maalissa minun oli pakko päästä pikaiselle tyhjennykselle
ja ulos tuli käytännössä vain nestemäistä ainetta. Suihkun jälkeen ruoka ei
maistanut ja oli uuden tyhjennyksen vuoro. Huonommin asiat olivat Sampolahdella,
joka kyllä ensin vaikutti aika pirteältä, mutta sitten lähes tuupertui vessaan
ja joutui lopulta tiputukseen Seinäjoen terveyskeskukseen. Paha oloni jatkui
vielä n. nelisen tuntia maaliintulon jälkeen, jolloin vasta pystyin syömään
jotain. Vielä 24 tuntia maratonin jälkeen tuntuu siltä, ettei vatsassa kierää edelleen. Ainoa yhteinen asia Sampolahden ja minun
välilläni oli ennen maratonia nautitut kaksi Immodium
vatsatabletteia ja yksi buranatablette.
Ehkä ne yhdessä tai sitten joku muu syy laittoivat meidän molempien vastan
sekaisin.
Vasemman
jalan jalkapohjan ulosyrjän kipeytyminen oli pahin
maratonista jäänyt vaiva. Maratonin jälkeen se oli kosketuskipeä eikä sen
päälle voinut juurikaan astua. En edelleenkään ymmärrä, mistä se voi olla
peräisin. Otin kyllä toukokuun alussa uuden Asics:in GS-trainer tossuparin käyttöön, mutta minulla oli siinä vanhat
pohjalliset ja olinhan uusilla tossuilla juossut mm. 30 km viimeistelylenkin.
Ja lisäksi tämä vaiva alkoi tuntumaan heti alusta
alkaen.
Reilun
kahden viikon päästä olen sitten seuraavan kerran numerolappu rinnassa
Tukholman maratonilla.
Paluu
tämän sivun alkuun
5.6.2004 Tukholman maraton palautellen
Koska
edellisestä maratonistani oli kulunut vain kaksi viikkoa, päätin ottaa
Tukholman maratonin rauhallisemmin. Varmaankin ensimmäistä kertaa elämässäni en
lähtenyt maratoniin ennätystäni tavoiottelemaan, vaan
ainoastaan hakemaan ehjää ja mukavaa kokemusta. Ajatuksissani lähdin juoksemaan
5.20:n kilometrivauhtia, joka johtaisi loppuaikaan 3.45. Mukanani oli
tavanomaiseen tapaan neljä geelipussia ja kolme juomapulloa, joita täydentelin
matkan aikana.
Ensimmäinen
kilometri taittuikin alkulönköttelyssä aikaa 5.19, mutta tämän jälkeen vauhti
tasoittui 5.10_n tuntumaan. Kolmen kilometrin kohdalla takaani tuli lankomies
Petri Nykänen, joka puuskutti kyllä aika paljon. Pari kilometriä myöhemmin
Nykänen joutui hiljentämään ja kohtasi puolimatkassa polvivaivoja, mutta
sinnitteli loppuun ajassa 4.53.
Kympin
väliaikani oli 51.49 eli keskimäärin juuri 5.10/kilometri. Sijitus
oli tässä vaiheessa 3260. Sää oli hieman liian aurinkoinen ja lämmin
alkupuolella, jotta hyvään juoksuaikaan olisi edes ollut mahdollisuuksia.
Jatkois
juoksustani nauttien ja puolessa välissä aikani oli 1.50.47 eli välin
10-puolimaraton olin juossut 5.18/km. Puolivälissä olin sijalla 3373. eli
hieman oli sijoitukseni muuttunut alaspäin.
Tästä
alkoi kuitenkin sijoituksellinen nousu, koska pystyin edelleen ylläpitämään
lähes samaa vauhtia. 29 km:n kohdalla alkoi jostain syystä pistää vasemmalta
puolelta, mutta parin km:n päästä se meni onneksi ohi ja Vestebron
silta meni suhteellisen muakavasti.
30
km:n kohdalla väliaikani oli 2.37.30 ja keskivaihti
välillä puolimaraton-30 km oli 5.14/km. Sijoitukseni oli jo noussut 2918:aan.
Kauniina
ajtuksenani olisi ollut, että sama vauhti olisi
jatkunut loppuun asti ja olisin saanut loppuajan 3.41-3.42.
Näin ei kuitenkaan käynyt.
Kyllä
maraton on joka tapauksessa niin pitkä matka, että vauhti hiljenee ainakin
minulla rauhallisesta alusta huolimatta. Jälleen kerraan
maagisen kolmen tunnin rajan jälkeen hiilihydraatit ja glygogeenit
olivat vähissä ja vauhti hidastui. Itse asiassa vielä 36 km:iin asti jaksoin suht’tasaista vauhtia sillä väli 30-36
taittui ajassa 5.21/km.
Loppu
oli taasen varsin tuskallista ja loppuaikani oli lopulta 3.44.31 eli lopun
(36-maali) tulin ajassa 5.37/km. Loppuaika oli kuitenkin puoli minuuttia alkuperäistä tavoitettani
nopeampi, joten aivan tyytymätönkään en juoksuuni voinut olla. Keskisyykkeeni koko juoksua aikana oli 144 (Ylistarossa
146). Nousin lopulta sijalle 2411. joten viimeisen puolikkaan aikana kohensin
sijoitustani lähes tuhannella pykälällä. Ilmesen
monella vauhti hidastuu vielä minuakin enemmän.
Palautuminen
tällaisen rauhallisen juoksun jälkeen sujui hyvin. Mitään erityisiä vaivoja
minulle ei juoksusta tullut.
Paluu
tämän sivun alkuun
Kesä-heinäkuu 2004: Jukolan viesti ja
Suur-Lohjan soudut
Tukoholman
maraton jälkeen oli taasen kaksi viikkoa aikaa palautella ennen Jukolan
viestiä. Väliinjäävänä viikonloppuna olin
työreissulla Rokuan kansallispuistossa, jossa
loukkasin oikean nilkkani valitettavan typerän tapaturman seurauksena. Olin
laskeutumassa Rokuanhovin sateen kastelemia puisia
portaita pitkin kohti rantasaunaa. En huomannut, että portaiden askelvälin
pituus muuttui yht’äkkiä ja nilkkani pääsi
muljahtamaan. Ja alkoholilla ei edes ollut mitään osuutta koko tapahtumaan.
Pidin
juoksutaukoa koko viikon ja lähdin Jukolan viestiin normaalein elkein. Tällä
kertaa minulla oli avausosuus, siillä minun piti pika-pikaa osuuden jälkeen lähteä kohti Kankaanpäästä klo
7.00 lähtevää bussia, jolla pääsisin kohti Ahvenanmaata, jonne perhe oli jo
edellisenä päivänä matkannut. Avausosuudella pääsin kohtuullisen mukavaan
letkaan, jonka perässä juoksennellessa omaa suunnistustaitoa ei kovin paljoa
tarvinnut.
Juttu
kesken... päivitystä tulossa piakkoin...
Suur-Lohjan
souduissa (50 km) satoi koko soudun ajan ja lisäkis
tuulikin vielä reilusti. Värjöttelimme Nykäsen Petrin kanssa koko lenkin läpi
ajassa 6.48. Matkalla jouduimme mm. pysähtymään kolme kertaa tyhjennystauolle.
Paluu
tämän sivun alkuun
Elo-syyskuu: Luupiikki jalassa esti
juoksemisen; pyöräilyä ja uintia
Niinpä
niin. Kesäkuussa saatu vamma ei vaan ottanut parantuakseen. Välillä yritin
tehdä jonkun juoksulenkin, mutta kantapää ja akillesjänne vaan kipeytyi.
Heinä-elokuussa pyöräilin aika paljon ja suoritin siinä ohessa Kalevan
Kierroksen pyöräilyn (120 km). Tosin 100 km:n kohdalla väsähdin ja aika painui
pitkälti yli neljän tunnin.
Elokuun
21. päivä menin sitten lääkäriin ja kuvien oton jälkeen jalastani paljastui
luupiikki (=murtuma) ja sain totaalisen juoksukiellon. Elo-syyskuussa olenkin
sitten lähinnä uinut ja harrastanut vesijuoksua. Uintia on kertynyt elokuussa
15 km ja syyskuun aikana 24 km. Kun vielä vuosi sitten jaksoin tuskin uida 100
m vapaauintia yhteen menoon (vaikka rintauintia jaksoinkin porskuttaa jo
silloin tunnin verran), niin nyt pystyn uimaan jopa 4 km vapaauintia (tosin
pieniä taukoja aina kilometrin välein pitäen). Neljään kilometriin minulta
kului 1.32.20 (ilman taukoja), joten kovin massiivista ei uintivauhtini vielä
kuitenkaan ole. Tästä on kuitenkin mahdollisuus keskittyä ensi vuonna vaikkapa
triathloniin, jos vaan saan jalkani taasen kuntoon.
Tällä
viikolla tein kolmen uintilenkin lisäksi myös yhden sauvakävelylenkin, yhden
maastopyöräilylenkin ja yhden rullaluistelulenkin. Lajikirjoin laajentuminen
olisikin jo monotoonisen uinnin jälkeen aika
tervetullutta vaihtelua. Syyskuussa uintia tuli yhteensä 31 km.
Loka-marraskuu. Juoksu alkaa taas
luistaa
Aloittelin
taasen juoksemisen syyskuun lopussa. Kyllä on pakko todeta, että kunto ja
juoksukunto ovat kaksi aivan eri asiaa. Vaikka olinkin tehnyt pyöräilyä ja
uintia, niin juoksun aloittaminen oli tosi raskasta. alussa juoksin 5-10 km:n
lenkkejä suurin piirtein joka toinen päivä.
Kun
jalka kesti taasen hieman paremmin, pääsin lähemmäs normaalia harjoittelua.
Pitkää lenkkiä pyrin pidentämään maltillisesti. Lokakuun pisimmäksi lenkiksi
tuli 23 km ja yhteiskilometrimäärä nousi lähes kolmeensataan; eli toiseksi
eniten juoksukilometretä / kk tänä vuonna. Vain
valmistautumisjakso Ylistaroon toi huhtikuussa yli 300 juoksukilometriä.
Lokakuu
oli aivan puhtaasti juoksemista. Juoksun sekaan mahtui vain yksi vaellus Garmischin maastoissa Saksassa ja yksi juoksuvaellus
Nuuksiossa.
Käyttöön GPS
Hankin
viimein käyttööni GPS-laitteen, joten jatkossa saan
ainakin objektiivisen mittarin arvioimaan lenkkien pituutta. Puntaroin pitkään
kellotyyppisen GPS:n ja Navigointi tyyppisen (vanhan
NMT-puhelimen kokoisen) GPS-laitteen välillä. Päädyin
lopulta Garminin Forerunner
201:een, jonka sain Verkkokaupasta 211 eurolla. Siinä on ranteessa pidettävä
näyttö ja perus matkanmittauksen ohella myös navigointiominaisuudet.
Kehittyneimpien navigointilaitteiden etu Forerunneriin
on se, ettäniihin pystyy lataaman karttoja ja lisäksi
niissä on isompi näyttö. Toisaalta en itse tarvi
kovin usein navigointia, mutta silloin tällöin siitäkin on hyötyä. Forerunnerin harjoitustiedot pystyy
lataamaan tietokoneelle, mutta suoraan sanoen Forerunnerin
Logbook-ohjelma on aika heikko. Siinä on kyllä
mahdollisuus tallentaa harjoitustiedot XML-formaatiin
ja sitä kautta rakentaa itselleen parempi seurantaohjelma. Tämä on minulla
hiukka vaiheessa. Jos sollakin on kokemusta asiassa,
niin otan hyviä vinkkejä vastaan.
10 000 kilometria
täyteen 6.11.
Tietynlaisen
rajapyykin saavutin 6.11., kun harjoitteluni vuosina 2000-2004
yhteenlaskettu juoksukilometrien määrä ylitti 10 000:n. Se on osoitus
siitä elämänmuutoksesta, jonka alupäivä oli 1.8.1999.
Kuntoa ei voi varastoida, vaan kunnon ylläpitäminen vaatii jatkuvaa
liikkumista. Liikkuminen ja liikkeessä pysyminen on antanut minulle loistavaa
vastapainoa toimistotyölle ja siitä syntyvään stressiin.
Loppuvuosi 2004
Marras-
joulukuu 2004 oli varsin suotuissa treenikautta. Marraskuussa juoksin 265 km ja
joulukuussa 245. Tämän lisäksi tuli harrastettua hiihtoa 147 km:n verran,
uintia. luistelua ja kuntopiirejä. Mielessä kävi jopa ilmoittautuminen Lohjan City-Marketin parkkihallin 12 tunnin juoksuun, mutta
Kankaansyrjän Jannen mukaan kaikki paikat oli jo joulukuussa täytetty.
Lohdutukseksi ilmoittauduin sentään Tukholman maratonille ja taas kerran myös
Kalevan Kierrokseen, jonka avauslaji, luistelu, käydään 15.1.
Vuoden
2004 kuukausikohtaiset kertymät:
Juoksukm pisin lenkki yhteispisteet
Tammikuu 80 13 km 178
uintia 16,5 km
Helmikuu 67 18 km 324
hiihtoa 280 km, uintia 15 km
Maaliskuu 48 21 km 268
hiihtoa 322 km
Huhtikuu 313 55 km 334
Toukokuu 215 42,2 km 255
Kesäkuu 115 42,2 km 204
Heinäkuu 35 11 km 263
pyöräilyä 146 km
Elokuu 5,5 5,5 km 285
pyöräilyä 476 km, uintia 15 km
Syyskuu 51 15 km 242
uintia 31 km
Lokakuu 286 23 km 296
Marraskuu 265 30 km 350
hiihtoa 66 km
Joulukuu 245 28 km 332
hiihtoa 81 km
Paluu Jyrki Nummelan juoksusivuille.
Kaikki kommentit voi lähettää e-mail- osoitteella jyrki.nummela@suomen2g.fi
Last modified: Jan
20, 2005.