Muuntokaava

Keys: Juoksusivut

Muuntokaava

Vuonna 1999-2000 käytin Polarin sykemittaria, joka ilmoittaa harjoittelun kalorikulutuksen. Loin itselleni noihin aikoihin muuntokaavan, jolla pystyin 'yhteismitallistamaan' kaiken harjoittelun juoksukilometreiksi. En kuitenkaan halunnut suosia muita lajeja, vaan ideana oli se, että muita lajeja joutui tekemään hieman enemmän kuin juoksua, jotta saisi vastaavan määrän juoksukilometrejä.

Niinpä yksinkertaisimmillaan muuntokaava tuolloin oli 70 Kcal = 1 juoksukilometri.

Kun paino tippuu, myös harjoittelun kalorikulutus tippuu ja niinpä yo. kaavaa pitää vuosien myötä muuttaa. Toisaalta siirryin käyttämään sykemittaria, jossa ei ole kalorikulutusta (vaikka se onkin edellistä sykemittaria monitoimisempi ja kalliimpi sisältäen mm. tiedonsiirtomahdollisuuden PC:lle).

Vuoden 2001 alussa loin itselleni uuden laskentakaavan, joka perustui lenkin keskisykkeeseen. Kaavan luontia varten tein arviolta 30 lenkkiä kaksi sykemittaria kädessäni, jolloin sain jokaisesta lenkistäni sekä kalorikulutuksen (vanha mittari) ja keskisykkeen (uusi mittari).

Yksinkertaisella regressiolla sain sitten luotua seuraavan kaavan (selitysasteena 95%): kilokalorit (tunnissa)= 7,7496*keskisyke - 480,86.

Perusregressiosta selkeimmin poikkeavina havaintoina olivat intervalliharjoitukset, joissa kalorikulutus näytti olevat yleisesti keskisykelaskelmaa suurempi.

Kun nyt sitten kytkin perustasoksi (muille kuin juoksulle) 620 Kcal tunnissa vastaamaan löysää juoksuvauhtia 10 km/h, voidaan mikä muu harjoittelu tahansa palauttaa juoksukilometeriksi laskemalla:

jkm=(7,7496*AHR-480,86)*10*time/620, missä

jkm = muuta harjoittelua vastaava juoksukilometrien määrä

AHR = harjoittelun keskisyke (average heart rate)

time = harjoittelun aika tunteina (kymmenlukujärjestelmässä, siis esim.

1 h ja 45 min harjoittelun time on 1,75)

Yllä olevaa malliakin voidaan kritisoida monelta osin ja sekin vaatii varmaankin vuosittaista päivittämistä. Maksimisykkeen laskiessa iän myötä voisi olettaa myös tietyn kovuisen harjoittelun keskisykkeen laskevan. Lähtökohtana malliin oli mietintä siitä, millä kaavalla esim. Polar laskee kalorikulutuksen. Taustalla on tietty ikäjakauma, mutta en juurikaan löytänyt mitään tietoa asiaan liittyen kirjallisuudesta. Niinpä päädyin omalta kohdaltani empiriaan ja järkeilyyn.

Esimerkkejä laskukkavan käytöstä:

Jukolan viesti 2001 14,7 km aikaan 2.25.47 ja sykkeellä 156 tuottaa 28,5 pistettä

Rullaluistelu sauvoilla 46 min sykkeellä 142 antaa 7,7 pistettä

Maastopyöräily 1.07.38 keskisykkeellä 131 antaa 9,7 pistettä

Eli yleistäen: Tunnin suoritus sykkeellä

110:  6,0 pistettä

120:  7,2 pistettä

130:  8,5 pistettä

140:  9,7 pistettä

142: 10,0 pistettä

150: 11,0 pistettä

160: 12,2 pistettä

Onko joku muu pohtinut samaa ja päätynyt johonkin muuhun malliin? Kertokaa!!!

Mikäänhän ei estä rakentamasta esim. jotain epälineaarista muuntotaulukkoa. Pitää myös muistaa, että yllä oleva on selkeästi minulle rakennettu malli, koska se peilaa muita urheilusorituksia varsin vaatimattomaan kympin juoksuvauhtiini. Jos esim. Samuli Vasala tekisi saman taulukon, niin todennäköisesti joka luokasta saisi vähintään 3 pistettä enemmän.

Lisäksi mallia rajoittava tekijä on se, että empiirisen aineiston alin sykearvo oli 113 ja ylin 148. Niinpä noiden rajojen ulkopuolelle jäävät arvot ovat vain ektrapoloitavissa, eikä mallini itse asiassa kerro mitään kcal-kulutuksesta rajojen ulkopuolella. Näin ollen esim. tunnin suoritus mahtavalla 80 lyöntiä minuutissa sykkeellä antaisi 2,2 pistetettä. En ole millän tavoin todentanut, montako kilokaloria tuollaisesta toiminnasta tulisi.

Paluu Juoksusivulle

Last modified: Apr 16, 2001.