Mitä tehdä vuonna 2008 ????????8
Loppuvuosi 2007 meni mukavasti treenaillen sekä juoksua että myös maastopyöräilyä ja välillä Ruohosen treeneissä niitä molempia yhdistettyinä suunnistuksen kera.Joulunajaksi suuntasimme Saariselän maisemmiin, jossa viitenä hiihtopäivänä tuli yhteensä 152 hiihtokilometriä.
Jo jouluattona alkanut flunssailu jatkui alkuvuodesta ja pidinkin jopa neljä treenitöntä päivää (2. -5.1.), jonka jälkeen olen taas päässyt pikkuisen juoksemisen makuun
Edelleen suurin kysymys tälle vuodelle on se, osallistunko Kalevan Kierrokseen vai teenkö tänä vuonna jotain totaalisen muuta. Luistelemassa en ole vielä tänä talvena käynyt kertaakaan ja KK:n luistelukisa olisi jo 9.2. Hiihtämäänkään ei juuri eteläisessä Suomessa ole päässyt.
Toisaalta KK on tullut viimeisten kuuden vuoden aikana jo varsin tutuksi, joten jotain muutakin voisi tietty välillä kokeilla ja samalla ei olisi niin sidottu KK:n aikatauluihin ja lajeihin.
Kiiski puolestaan on yrittänyt kysellä minua mukaan maailman kauneimpaan 100 km:n vuoristoiseen juoksuvaelluskisaan Mongoliaan (Sunrise to Sunset; S2S), joka juostaan 9.7.2008.
Tuo kisa todella kiinnostaisi, mutta en ole aivan vakuuttunut, josko minusta on tuon kisan läpiviejäksi. Nousumetrejä tulee kuitenkin reilut 3000. Samalla kyseinen reissu veisi reilun viikon kesälomastani ja näin ollen poikien kanssa tehty perinteinen vaellusreissu jäisi pakostakin tekemättä.
Välttämättä KK ja S2S eiivät ole toisiansa poissulkevia. KK:n osalta osallistumispäätös pitäisi tehdä tammikuun loppuun mennessä ja S2S:n osalta helmikuun loppuun menneessä.
Vuoden 2008 tavoiteeksi Masokistin Unelma 100 km 23.8.
Vuodesta 2008 on kovaa vauhtia tulossa tietynlainen välivuosi, mutta tuskin kuitenkaan sanan varsinaisessa mielessä.
Tammikuun lopulla tein päätöksen jäädä pois tämän vuoden Kalevan Kierrokselta. Suurin syys poisjääntiin oli etelän lumipula, sillä itse en jaksa motivoitua hiihtämiseen hirvittävässä jonomuodostelmassa Paloheinän kilometrin tykkilumibaanalla.
Toisena asiana tein henkisen päätöksen siitä, että en ole lähdössä Mongolian S2S juoksuun heinäkuussa. Tähän vaikutti kaksi asiaa: toisaalta kun en ole eläessäni juossut sataa kilsaa, niin Mongolian äärimmäisen raskas maasto ei varmasti ole sopiva ensimmäiseksi kokeilupaikaksi. Toisena asiana ko. reissu olisi lohkaissut kesälomastani yli viikon ja olisi käytännössä poissulkenut vaellusreissun lasten kanssa. Pojat alkavat olla jo siinä iäsää, että on syytä käyttää kaikki mahdolliset vaellusressut hyödyksi niin kauan, kun isäpapan seura vielä kelpaa.
Toisaalta vuonna 2008 kiehtoisi kovasti kokeilla siipiään ultramatkoilla, joista päällommäisenä mielessä tällä hetkellä on 100 km:n Masokistin Unelma 23.8. Jotta lähden tuolle ressulle, niin kevääksi ja alkukesäksi pitää saada alle juoksupitoinen ja ehjä treenikausi.
Alkuvuosi onkin sujunut kohttullisen mukavasti juoksun merkeissä. Treenimäärää pitäisi kuitenkin vielä lisätä.
24.2. Kotiratautra 50 km: 5.42.29 AHR 130
Lohjalla juostiin tänään useamman ultraajan voimalla. Pääjoukko taisi juosta Neidonkeitaalta 3,5 km pyörätietä Tynninharjulle ja takaisin. Menomatkalla omalle lähtöpaikallemme laskin, että juoksijoita taisi olla jopa 18 kpl.
Neidonkeidas-Tynninharju reitti vt 25:n vieressä on tosi tylsä juosta, joten itse osallistuin neljän juoksijan suorittamaan ultraan, joka lähti Tynninharjun takaa Jykän kotoa (joka toimi reitin huoltopisteenä). Kiersimme kaimani suunnittelemaa 5 km:n reittiä 10 kertaa. Reitistä n. 2 km oli asfalttia ja 3 km hiekkaa.
Osallistujat siis Jykä, Kati, Ruohonen ja allekirjoittanut. Lähdtöaikamme oli klo 10.06, jolloin taivaalta tuli vielä silkkaa lunta ja maa oli aivan valkoinen. Ekalla kierroksella Kati veti lipat peilijäässä ja minä taasen kolmannella kierroksella.
Toisella kirroksella saimme Ruohosen kanssa muutaman sadan metrin kaulan, joka säilyi yllättävän sitkeästi läpi koko matkan. Juoksuvauhti n. 6 min / km tai hieman hitaammin. Taukoa loppuajassa ehkä n. 30 min.
Itselläni oli aika vaikeaa siinä 15-20 km:n kohdalla ja siinä vaiheessa tuntui jo siltä, että 50 km jäisi haaveeksi.
Meno kuitenkin suhteessa helpottui (vaikka varmaan vauhti sinänsä hiipui), mutta yllättävän mukavasti niitä kierroksia sitten alkoi kertyä.
Tauolla tankkasin yleensä geeliä, suklaapatukkaa, sipsejä ja suolakurkkuja. Muutamaan otteeseen juuri siinä 15-20 km:n kohdalla sain pari kertaa pistoksen, joka kuitenkin meni ohi.
Ilma lämpeni ja lumi suli pois. Keli muuttui aika märäksi, joten tossut siinä kastuivat.
Ruohonen veti viimeisen kierroksen omaa vauhtiaan ja itsekin kiristin hiekkapätkällä sen verran, että pysyin Jykän ja Katin edellä loppuun asti.
Kierrosajat (otettu aina kierroksen tauon jälkeen):
5 km 32.11 AHR 122 max 138
10 km 32.36 AHR 127 max 139
15 km 33.14 AHR 124 max 139
20 km 33.42 AHR 125 max 137
25 km 33.50 AHR 130 max 148
30 km 35.48 AHR 134 max 150
35 km 36.32 AHR 132 max 143
40 km 35.43 AHR 132 max 143
45 km 35.11 AHR 130 max 142
50 km 32.37 AHR 138 max 153
ja maratonin väliaika 4.48.16
Väliarviointi 15.4.
Alkuvuonna on tultu justua enemmän kuin koskaan aiemmin. Tämä osittain johtuu leudosta talvesta, mutta toki osittain myös asetetuista tavoitteista. Sain tänään ilmoitettua itseni 3.5. juostavaan kuuden tunnin juoksuun Hiekkaharjun urheilukentällä.
Keskimääräinen juoksulenkkini on ollut tänä vuonna tasan 18 km, mikä on noin 3 - 3,5 km pidempi kuin aikaisempien vuosien keskilenkki.
Pariin otteeseen olen tehnyt myös ultratreeniä (mm. yksittäinen 50 km:n juoksu ja kahtena peräkkäisenä päiuvänäpitkä lenkki). Vaikka pari viime viikkoa on mennyt Levillä lähinnä hiihdon merkeissä, arvioisin, että olen edelleen kohtuullisen hyvällä polulla kohti elokuun 100 km:n juoksua.
3.5. Hiekkahrjun kuuden tunnin juoksu: 51,2 km
Nyt viimeistään rapisivat ajatukset siitä, että olisin jo valmis ultrajuoksija. Tavoitteena ollut 55 km hautautui H-harjun tartanille heti avaustunnin jälkeen.
Toki tulokseen vaikutti useita asioista (mm. lämpötila, huono kunto ja toipilaisuus), mutta silti suoritukseni oli aika köyhä.
Tänään oli viimeisten 1,5 viikon ainoa päivä, jolloin aamulla olo oli ihan siedettävä. Edellisenä päivänä jouduin vielä ottamaan buranan.
Ihan aamuna meinasin, että en lähde, mutta kahvikupillisen kittailun jälkeen mieli muuttui. Olinhan kuitenkin maksanut osallistumismaksun, joten miksen voisi ainakin mennä kokeilemaan, miltä juoksu maistuisi.
Juoksu lähtikin ihan mukavasti liikkeelle ja ekan kympin juoksin tuntiin. Lämpötila kohosi kuitenkin nopeasti jopa 22 asteeseen ja aurinko porotti pilvettömältä taivaalta (tosin yksi pieni pilvi oli auringon edessä jopa n. 10 sekuntia).
Kympin jälkeen potku ei vaan riittänyt ja vauhti hidastui. Heti kahdenkympin jälkeen koin vielä yhden herätysvaiheen... oli varmaan se kuuluisa runner's high, mutta sekään ei kestänyt viitää kilometriä pidempään ja jouduin liittymään rataa laahustavien muiden etenijöiden joukkoon.
Lopulta kiesrin Hiekkaharjun urheiluknettää 128 kierrosta ympäri + 10 metriä vielä siihen päälle eli siis 51,21 km.36 km:n kohdalla jouduin toteamaan, että 55 km ei toteudu ja otin tavoitteeksi päästä edes sen 50 km. Suuntaa sentään vaihdettiin kahden tunnin välein, joten kyllästymistä rinkulan kiertämiseen ei päässyt syntymään.
Huoltoon tai kannustukseeen homma ei ainakaan kaatunut; siitä pitivät huolen mm. Santta, Peppi ja Hietsu! Kiitos teille.
Ihmeitä pitää 3,5 kuukaudessa tapahtua, jotta meikäläisestä tehtäisiin vielä 100 km:n etenijä... saattaa jäädä kyllä johonkin kaukaiseen tulevaisuuteen. Tänään ei olisi kyllä enää yhtään yli kuuden tunnin jaksanut...
Ja todistettavasti johdin kisaa vaikka siihen se riemu sitten jäikin! Tässä toinen otos Duckbill'istä ja minusta.
15.6. Jos mies ei osaa muuta, niin se suunnistaa... eli Jukolan Viesti 2008
15.1 km, 2.44 bpm 145

Kuvassa pihkaniskoja kaikista ÄSS:n kolmesta joukkueesta. Tarkkasilmäisimmät havaitsevat kuvassa olevan yleisurheilun maailmanmestarin...
Orivedellä poijjaat pysähtyivät tulomatkalla pizzalle ja siellä paikallisessa karaokebaarissa kaikui venlaveteraanin laulamana Liehuva Liekinvarsi -kappale. Sen sanoitusten kirvoittavana oheinen lohkaisu jäi tämän Jukolan lentäväksi lauseeksemme. Alkuperäinen kappale taisi kyllä puhua puukotuksesta eikä suunnistuksesta, mutta yhtä kaikki...
Aika vakiosähläystä oli taas osuuksien kanssa. Itse ehkä (siis EHKÄ) voisin jopa kuntoni puolesta tuplata Jukolassa, mutta täytyy todeta, että juostun osuuden (ja ehkä sen jälkeisen suihkun) ja sen jälkeinen parin tunnin lepäilyn + torkahtelun jälkeen ainakin itselleni on äärimmäisen vastemielistä lähteä uudelleen maastoon. Kolmelle tyhjälle paikalle saimme lopulta kaksi viestinviejää ja onnekseni kovakuntoinen Santtu oli valmis tuplaamaan nelososuuden, joten sain itse keskittyä vain ja ainoastaan kakkososuuteen.
Saavuin Jukola-maastoon Tampereen Kaanaan moottoriradalle n. klo 18 aikoihin la-iltana. Tuttujen Sarjakuvaseuralaisten moikkailua ja oman paikan löytämistä puolijoukkueteltastahan se ilta oli. Pakollisena kuviona oli tietty Jukola-kaupoissa käynti, joista mukaan tarttuivat mm. pari Asicsin DS-trainereita hintaan 125 € sekä Dobsomin juoksupuvun takkiosa hintaan 39 € (olisin ostanut kokopuvun, mutta ne olivat jo loppuneet).
Pikkuhiljaa telttaan alkoi tulla lisää osuudenviejiä ja tavanomainen odottava jännitys leijui ilmassa. Vielä oli kuivaa, mutta jo ennen varsinaista lähtöä alkoi satamaan. Osuuteni oli siis yöosuus; pituudeltaan linnuntietä 12,2 -12,4 km... minulla lähempänä tuota pidempää.
Seurailin netistä Santun avausosuutta, joka kulki kuin unelma. Lopulta mies saapui vain vajaat 38 min, kärjen perässä sijaluvulla 693 vaihtoon n. klo 0.50.
Päätin lähteä rauhallisesti liikkeelle. Olihan tuolla sijoituksilla joukkueita, joissa oli mukana myös oikeita suunnistajia, joiden kovaan vauhtiin ei ollut syytä suin päin lähteä mukaan. Jos nyt saisi pidettyä joukkueen 1000 parhaan joukossa oman osuuteni jälkeen...
Siispä lamppu päälle ja maastoon.
Ennen ekaa rastia (#33) oli ylitettävä aika masentava soistuva leveä oja. Pari kaveria siinä edeltäni upposivat ojaan hartioita myöden, joten päätin koukata hieman. Itse selvisin ojasta nivuset kuivana, mutta märkyyden tunne kengissä ei tuntunut kivalta. Seurailemani letka viiletti kohti ensimmäistä rastiaan, mutta yllättäen sain itselleni varsin omituisen ahaa-elämyksen ja jätin letken seuraamisen kääntyen uraa vasemmalle, joka veikin suoraan avausrastilleni. Pahin oli siis ohitse, kun eka rasti löytyi suoraan!
Kakkoselle mennessä jonoa alkoi taas muodostua. Sinne kiersimme ensin tietä ja sitten polkua hyödyntäen. Hieman harhailua, mutta löytyihän se viimein (#94). Samoin vähän harhailua lyhyessä pätkässä kohti kolmosta (#123). Tämän jälkeen juomarasti ja kokoomarasti (#93).
Alkoi ensimmäinen kunnon nousu ja jouduin paikoin etenemään nelinkontin. Letkan perässä suoraan kolmelle seuraavalle rastille (#40, #42, #43). Sitten aika kova nousu ja eteneminen kohti kasia (#47), joka löytyi lopulta helposti, samoin ysirasti (#124). Helpostihan tämä sujuu ja aikaakin oli käytetty vajaa tunti. "Tästä tulee vielä hyvä tulos", mietin ja luulin samalla, että rasteja olisi max 20.
Seuraava olikin pidempi väli ja oli aika kääntää hieman karttaa. Tässä vaiheessa masennus iski puseroon, kun huomasin että rasteja tällä osuudella on yhteensä 26 kpl ja olin edennyt ehkä vain noin kolmanneksen enkä puolet matkasta.
Kympille mentäessä päätin metsäosuuden jälkeen parin muun suunnistajan tavoin kiertää rastia kohti tietä pitkin. Tosin juoksuvauhdissa en pärjännyt niille parille muulle ja jäin lopulta yksikseni juoksemaan ko. tietä. Osa valitsi varmaankin nopeamman metsän läpi kulkevan reitin. Tieltä lähdettäessä maasto oli aika peitteistä ja kaaduin kivikossa satuttaen hieman jalkaani. Rasti (#53) löytyi lopulta pienen haeskelun jälkeen.
Seuraavat rastit olivatkin kohtuullisen lyhyillä rastiväleillä ja ne löytyivät ongelmitta (#37, #57, #61, #64, #126 ja #60).; osa pienen haeskelun jälkeen. Ainoa ongelma oli hiipuva vauhtini ja sain päästää yhä enemmän takaa tulevia pihkaniskoja ohitseni.
Rastista 17 (#67) minulla ei ole MITÄÄN mielikuvaa, mutta jotenkin senkin onnistuin löytämään. Seuraava rasti (#70) löytyi mukavasti suon takaa ja siitä punnersin sitä seuraavalle rastille (#69) parin suunnistajan perässä.
Tässä vaiheessa olin jo sen verran väsynyt, että lopetin tarkan kartanluvun ja luotin enemmissä määrin muihin suunnistajiin. Tämän seuraus oli se, että pummasimme useita jäljellä olevia rasteja. Olisi vaan pitänyt jaksaa itse lukea karttaa tarkemmin.
Reittini jatkuin pummatun rastin (#118) jälkeen helpolle kokoomarastille (#74). Tämän jälkeen hieman haeskelua joukolla, kunness #116 löytyi. Enää neljä rastia... ensin #94 ja #121 olivat OK. mutta toiseksi viimeisen rastivälin menin taas joidenkin ns. suunnistajien perässä sen kummempaa kartaa lukien. Tämän seurauksena oli paljon turhaa pyörimistä ennen kuin toiseksi viimeinen rasti #81 lopulta löytyi.
Enää oli viimeinen kontrollirasti jäljellä ja lopulta kaukaisesti juoksua muistuttavin askelin löntystelin maalin ja hain seuraavan kartan urheilutoimittaja P.Peltolalle toimitettavaksi.
Lopulta tavoitteeni täyttyi ja vaihdoin joukkueemme sijalla 973. Osuudellani jäin kärjestä 1h 21 min ja olimme siinä vaiheessa alle 2h kärkeä jäljessä.
Aika mutainen Jukola ja raskaampi kuin vuosi sitten. Paljon mutaisia paikkoja, joissa ei kuivin tai puhtoisin jaloin pystynyt selvitytymään.
Onneksi Peltola palautti joukkueemme takaisin oikeille sijoituksille ollen viisi tuntia ja vartin kärkeä perässä vaihdossa sijaluvun ollessa päälle 1300:n. Lopulta joukkuellemme tuli taas hylkäyskohtalo, kun ankkurimme Tri Ruohonen leimasi vahingossa rastin #102, kun oikea rastikoodi olisi ollut #202. Ilman tuota sijalukumme olisi ollut hieman päälle tuhannen.
| Rasti: | Koodi: | Tilanne osuudella: | Rastiväli: | Sijoitus viestissa: |
||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | 33 | 14:35 | 14:35 | +6:44 | 383/463 | 1462 m | 9:58 min/km | |||
| 2 | 34 | 27:55 | 13:20 | +7:07 | 384/463 | 1052 m | 12:40 min/km | |||
| 3 | 123 | 32:18 | +17:34 | 1156. | 4:23 | +3:11 | 443/464 | 200 m | 21:55 min/km | 804. |
| 4 | 93 | 34:23 | +18:33 | 1157. | 2:05 | +1:08 | 1162/1366 | 198 m | 10:31 min/km | 808. |
| 5 | 40 | 41:02 | +21:06 | 1049. | 6:39 | +2:55 | 756/1366 | 416 m | 15:59 min/km | 794. |
| 6 | 42 | 49:23 | +24:22 | 1060. | 8:21 | +3:56 | 1151/1366 | 609 m | 13:42 min/km | 811. |
| 7 | 43 | 51:30 | +25:27 | 1072. | 2:07 | +1:15 | 1332/1366 | 159 m | 13:18 min/km | 825. |
| 8 | 47 | 1:03:24 | +29:54 | 1080. | 11:54 | +4:52 | 1146/1366 | 880 m | 13:31 min/km | 844. |
| 9 | 124 | 1:07:38 | +32:04 | 1097. | 4:14 | +2:26 | 1300/1366 | 270 m | 15:40 min/km | 848. |
| 10 | 53 | 1:26:49 | 19:11 | +11:14 | 627/687 | 1384 m | 13:51 min/km | |||
| 11 | 37 | 1:29:36 | 2:47 | +1:27 | 479/687 | 209 m | 13:19 min/km | |||
| 12 | 57 | 1:31:25 | +44:25 | 1115. | 1:49 | +1:02 | 592/687 | 124 m | 14:39 min/km | 891. |
| 13 | 61 | 1:37:33 | +48:31 | 1146. | 6:08 | +4:06 | 1314/1366 | 341 m | 17:59 min/km | 902. |
| 14 | 64 | 1:41:55 | +50:44 | 1147. | 4:22 | +2:22 | 1263/1366 | 287 m | 15:12 min/km | 918. |
| 15 | 126 | 1:43:51 | +51:17 | 1150. | 1:56 | +54 | 1185/1366 | 129 m | 14:59 min/km | 923. |
| 16 | 60 | 1:49:05 | 5:14 | +2:50 | 322/451 | 325 m | 16:06 min/km | |||
| 17 | 67 | 1:57:10 | 8:05 | +4:54 | 375/451 | 511 m | 15:49 min/km | |||
| 18 | 70 | 2:03:13 | 6:03 | +3:07 | 305/451 | 465 m | 13:00 min/km | |||
| 19 | 69 | 2:04:53 | +1:03:09 | 1146. | 1:40 | +44 | 351/451 | 162 m | 10:17 min/km | 939. |
| 20 | 118 | 2:14:13 | 9:20 | +5:49 | 275/464 | 456 m | 20:28 min/km | |||
| 21 | 74 | 2:20:19 | +1:11:34 | 1150. | 6:06 | +3:30 | 374/464 | 391 m | 15:36 min/km | 970. |
| 22 | 116 | 2:26:35 | 6:16 | +3:00 | 310/451 | 514 m | 12:11 min/km | |||
| 23 | 94 | 2:29:00 | 2:25 | +1:05 | 336/451 | 195 m | 12:23 min/km | |||
| 24 | 121 | 2:31:27 | +1:16:03 | 1147. | 2:27 | +1:13 | 420/451 | 258 m | 9:29 min/km | 971. |
| 25 | 81 | 2:40:00 | +1:20:01 | 1154. | 8:33 | +4:32 | 1197/1365 | 719 m | 11:53 min/km | 972. |
| 26 | 100 | 2:42:04 | +1:20:52 | 1159. | 2:04 | +58 | 1098/1365 | 232 m | 8:54 min/km | 970. |
| 27 | 400 | 2:44:18 | +1:21:57 | 1159. | 2:14 | +1:07 | 1254/1366 | 332 m | 6:43 min/km | 972 |
19.7. Hiiltomiehet Adventure -kisa 100,3 km
13h 10min 46 sec, keskisykesyke 115
Valmistautuimen kisaan
Minulta meni noin vuorokauden verran haaliessa ja pakatessa kaikkea mahdollista ja mahdotonta mukaan Ylöjärvellä pidettyyn HMA08 seikkailukisaan. Ja toki jotain jäi pakkaamattakin, mutta tein viime hetken täydennysostokset Tampereen Sittarista.
Pääsin perjantaina sen verran hyvin liikkeelle, että ehdin autolla ajaa katsomaan tulevaa melontapaikkaamme sekä myös ihastelemaan Teivaalanharjua, joka raviradalta alkaen oli aika jylhän ja jyrkän oloinen... jos vaikka tuota joutuisi juoksemaan tai pyöräilemään ylös-alas huomenna.
Pääkallopaikkana oli Siivakkalan koulu Ylöjärvellä. Infon jälkeen saimme testata köysilaskeutumista sekä saimme hieman vinkkiä tulevasta nousutehtävästä, jossa itse joutui varmistamaan itsensä kahden slingin ja karabiinin avulla (aina toinen varmistus kiinni).
Saimme kisamateriaalin klo 20 ja kävimme Suunta Hukassa -joukkueen (minä, Sunny ja Janne) kanssa kilpailureitin läpi. Muutamia reittivaihtoehtoja toki oli, mutta olimme Jannen kanssa aika yksimielisiä siitä, mitä reittiä pitkin kisassa yrittäisimme edetä. Laskeskelimme, että meiltä menisi ensimmäiseen osuuteen noin kuusi tuntia, kun ihanneaika siinä olisi 4.30, joten kahden litranjuomarepun lisäksi päätin ottaa reppuun 0.75 litran juomapullon.
Viime hetken tankkausta (kuka Forssan lounassalaattia ja kuka taas karjalanpiirakoita ja jogurttia naamaansa vetäen); vielä kerran kisakarttojen ja reittien tsekkaus ja pehkuihin koulun lattiamajoitukseen hieman ennen puoltayötä. Pari ensimmäistä tuntia nukuin suht. koht. sopivasti pieninä pätkinä, mutta klo 2-3.45 välillä taas tuntui etten saanut unen päästä juurikaan kiinni. Viimeiset reilun puoli tuntia nukuin onneksi sikeästi, joten herätyskin onnistui kohtuullisesti.
Vaikka kaiken piti olla eilen illalla valmiiksi pakattu, niin yön aikana sain idean ottaa mukaan kanoottipussin, johon voisin uinnin ajaksi ängetä reppuni. Aamupalaa oli tarjolla järjestäjien puolesta, joten kilpailijoiden tehtäväksi jäi huoltopaikalle omien huoltokamojen kasaaminen. Täällä huoltopaikka oli hyvin järjestetty koulun pihalle, joten kukin sai sinne jättää haluamansa määrän huoltokamaa.... toki huollossa käytiin vain kerran... tai oikeastaan kolmasti, mutta siitä tuonnenpana...
Kisa alkaa
Sprinttisuunnistus 2 km
Lähtö tapahtui klo 6 aamulla sprinttisuunnistuksella 2 km, jossa kaksi perhoslenkkiä. Tavoiteaikamme oli 20 min. Sopimuksen mukaan Janne nappasi kartan ja suunnistusvuoron. Alussa oli hankaluuksia päästä karttaan sisään ja ensimmäinen perhonen vei meiltä jo sen 20 min. Toinen sen sijaan sujui suunnitellusti ja olimme vaihdossa 30 min kohdalla. Tällöin oli mahdollisuus huoltopistellä ottaa mukaan sinne jätetyt rullaluistimet ja sauvat. Lähdimme rullaluistelemaan kolmanneksi viimeisinä eli sijalla 9.
Rullaluistelu 14 km Vahantaan (yhteensä 16 km)
Minä otin puolestani nyt kartan, koska mukanani oli kätevä kaulassa
pidettävä vesitiivis karttapussi... muutoin sauvojen kanssa kartan
pitäminen olisikin ollut hiukka hankalaa. Sinänsä rullisreitti oli aika
suoraviivainen ja reitillä kulki koko ajan kevyen liikenteen väylä,
jota tulikin käyttää. Pienten sadekuurojen vihmomina matkamme eteni
ihan mukavasti. Rullaluisteluun meni aikaa noin 50 min.
Melonta 4,5 km (yht 20,5 km)
Melonnassa otin peränpitäjän paikan, joka sopikin minulle aika hyvin. Keskiviikon melontatreeneistä oli selkeästi hyötyä ja kanootti pysyi aika mukavasti suunnassaan. Ensin noin kilometrin verran Vahantalahtea, jonka jälkeen kiemurtelevaa Vahantajokea, jossa ei kuitenkaan ollut tuntuvaa virtausta. Joella jouduimme kahdesti kantamaan kanoottia. Kanoottien jättöpaikka oli sivuojan varrella keskellä kosteikkoa. Melontaan meni myös noin 50 min.
Suunnistus 1,8 km linnuntietä (2,7 km kulkemaamme reittiä pitkin; yht 23,2 km)
Onneksi edellämme oli mennyt jo kahdeksan joukkuetta, joten olkapäihin asti ulottuvaan aluskasvillisuuteen oli muotoutunut mukava ura ja selvisimme kosteikosta pois ainoastaan tossut märkinä. Minun piti ottaa suunnistusvastuu, mutta nyt huomasin, että minulla oli ongelmia lukea karttaa... ei siksi etten olisi osannut karttaa lukea vaan siksi, että piilolinssit päässä en erottanut 1 : 30 000 kartan pieninpiä koukeroita. Toisaalta silmälasit päässä seikkailemisessakin olisi ollut omat haasteensa. Nyt ei auttanut muu kuin lykätä kartta Jannelle ja minun roolikseni loppukisan ajaksi jäi back up -suunnistajana oleminen. Toisaalta minulla on tosi hyvä kuvamuisti, joten kartat ja reitit olivat kyllä hyvin mielessäni.
Pienen lenkuran jälkeen pääsimme kohti ensimmäistä rastia. Samalla huomasimme että kartan polut olivat vain "polkuja" eli välillä aika paljonkin umpeen kasvaneita tiheikköjä. Ensimmäistä rastia jouduimme hakemaan jonkin verran kunnes löysimme Liimolanvuoren oikean lakipisteen.
Toinen rasti olikin läheisen Kaitjärven järven toisella puolella, joten sitä ei voinut missata.
Uinti 100 m (yht 23,3 km)
Rannalla heitin repun kanoottipussiin (Sunnyllä ja Jannella oli reput selässä) ja uimme vastarannalle, jossa parinsadan metrin päässä sijaitsi seuraava rasti ja kiipeilytehtävä. Uinti piristi mukavasti.
Kiipeilyä Kaitjärven kallioilla (yht 23, 5km)
Tiedossa oli neliosainen kiipeily & laskeutumistehtävä. Ensimmäisenä tehtävänä oli omilla varmistuksilla kiivetä köysitikkaita pitkin pystysuoraa kalliota pitkin ylös. Tässä suurta apua ylösnousijalle antoi alhaalla ollut toinen joukkueen jäsen, joka omalla painollaan esti ylhäältä roikkuvia köysipuita heilumasta puolelle ja toiselle. Osakseni jäi olla joukkueemme viimeinen nousija, joten minulla ei ollut käytössäni alhaalla stabiloivaa painoa.
Ideana oli laittaa slingistä leivonpäällä kiinni oleva karabiini kiinni ylempään askelmaan ja sen jälkeen vapauttaa edellisestä aselmasta toinen karabiini... eli että aina oli oma varmistus vähintään yhdellä karabiinilla.
Alkunousu oli osaltani aivan mahdoton ja ehkä noin neljännen - viidennen askelman kohdalla tuntui jo, että voimat ovat aivan lopussa ja nousta ei tule mitään. Onneksi meno helpottui, kun pääsi ylemmäksi ja köysitikkaat pysyivät paremmin kiinni kalliossa. Viimein pääsin lopen uupuneena ylös asti.
Seuraavaksi oli laskeutuminen kalliolta ja tämähän oli (kiitos Mielakan opettuksesta Mikolle) minulle lasten leikkiä. Tosin täällä prusik-naru laitettiin jalkahihnaan ja alakäden puolelle eli siis kasin alle, kun harjoituksissa se oli kasin yläpuolella... mutta yhtä kaikki: alastulo oli helppoa.
Sitten oli vuorossa asiantuntijoiden (mm. Sunny) mukaan seikkailukisojen paras nousutehtävä... ja kuivalla ilmalla tämä olisi sitä varmaan osaltani ollutkin. Nyt märällä kalliolla ja lenkkareilla oli jalkojen pito välillä ihan olematonta.
Tehtävänä oli kiivetä kalliota ylös ja varmistaa itsensä slingi-karabiini -yhdistelmillä varmistuköyteen.... siten että aina kun pääsi uuden varmistusolmun kohdalle, niin piti kiinnittää uusi karabiini solmun ylöpuolelle ja irroittaa alempi.
Märkyys vei osaltani tästäkin noususta sen oleellisen idean eli kalliota pitkin kiipeämisen. Sain (ja en varmaan ollut ainoa) luvan käyttää nousemiseen myös varmistusköyttä, joka paikoin olikin lähdes ainoa turvani. Viimein kuitenkin pääsin ylös asti.
Ja vielä viimeisenä tehtävänä oli laskeutuminen, jossa ei ollut ongelmia.
Suunnistus kanooteille 1,6 km lyhintä mahdollista
reittiä pitkin (2,6 km kulkemaamme reittiä pitkin mitattu;
yht 26,1 km)
Tämä osuus oli lähinnä siirtymätaival polkuja pitkin. Onneksi Janne piti ratkaisevalla hetkellä päänsä eikä seurannut minun ehdotuksestani huolimatta meidät ohittanutta joukkuetta... löysimme reitin, jota suurin osa joukkueista oli käyttänyt kosteikon yli takaisin kanooteille mennessä ja ohitimme meidät ohittaneet...
Melonta 4,5 km (yht 30,6 km)
Kallioiden luona järjestäjät suosittelivat, että vapaaehtoisesti maloisimme samaa reittiä takaisin ja jättäisimme väliin Vahantalahdella yhden melonnan CP:n, joka lyhentäisi melontaa n. 4 km. Näin saattaisimme saada nauttia paremmin seikkailun loppupuolen aktiviteeteista. Näin päätimmekin tehdä.
Vahantajokea meloessa vastaan tuli paljon kuntosarjalaisia, joilla oli juuri meidän melontareittimme ilman suunnistus ja kiipeilyosuutta. Muut kilpasarjalaiset kävivät melonnan kaikki CP:t, joten kohtalomme sijoituksen osalta oli sinetöity... se ei tosin meitä haitannut... nauttimaanhan me olimme tänne tulleet. Aikaa oli tässä vaiheessa kuluntu lähdösä 5.09.
Rullaluistelu 5,5 km + Suunnistus/Trekking 3,4 km
linnuntietä (meidän reittiämme 4,6 km) + Rullaluistelu
1,2 km (yht 41,9 km)
Joukkueiden tehtävä oli kahden rastin kautta palata huoltopisteelle rullaluistimia ja/tai juoksua käyttäen. Eli oli omassa harkinnassa mitä kulkuvälinettä kulloinkin käytti. Tässä olisi järjestäjien puolelta voinut toivoa hieman enemmän reitinvalintaoptioita, sillä juurikaan epäselvyyttä ei lopulta jäänyt siitä, mitä reittiä ja millä tavoin kulloinkin kannatti edetä.
Ensin siis rullaluistimilla niin pitkälle kuin vain rastin suuntaan pääsi. Sitten luistimet reppuun ja sauvat käsiin.... tosin Sunny kantoi käsissä myös luistimensa. Ensin pikku tietä, mutta pian jo metsän läpi menoa. Aika rämpimistä oli metsissä tälläkin seudulla... hoitamattoman metsän läpi on aika hankala kaikkine kamoine kulkea. Viimein pääsimme metsän läpi ja meno jatkui polkuja pitkin. Ennen ekaa rastia Jannelle sattui mittakaava / samaistusvirhe. Luulimme olevamme jo 200 m päässä rastia, mutta olimmekin samanlaisessa risteyksessä, josta myös lähti oja samaan suuntaan n. 400 metriä kauempana. Siispä rämmimme turhaan tuon 400 m matkan metsässä vain saapuaksemme oikeaan risteykseen, jossa pienen pohdinnan jälkeen tajusimme virheemme ja jatkoimme oikean ojan vartta rastille. Tämän jälkeen selkeää polkuetenemistä toiselle rastille ja edelleen asfalttitien päähän, josta pikku rullaluistelu huoltopisteelle.
Vihdoin pääsi tankkaamaan ruisleipää, sipsejä ja kokista. Kyllä maistui hyvältä. Pakkasin meetvursiruisleipiä reppuun jälkimmäistä lenkkiä varten. Huoltoon pääsimme ajassa 6.35 eli reilut puoli tuntia ja yhden melontarastin väliinjättäen suunnitelmaamme myöhässä. Huoltotauko reilusti... yli 10 min. Pyöräilykengät jalkaan ja menoksi...päätimme olla ottamatta lenkkareita mukaan jälkimmäiselle lenkille, koska epäilimme että emme kuitenkaan joudu suunnistamaan, vaikka sellainen olikin ohjelmassa vielä myöhemmin.
"Autosuunnistus jaloin" 1,2 km (yht 43,1 km)
Autosuunnistuksen meneltämällä pikku lenkki lähimetsässä (jossa kaksirastia) ja paluu huoltopisteelle. Tässä meni aikaa n. 25 min. Pyöräilyyn lähtiessämme oli kokonaisaikaa mennyt 7.22.
Maastopyöräily 26 km (yht 69,1 km)
Ensimmäinen rasti oli viiden km:n päässä Teivaalanharjulla yhden supan pohjalla. Pääsimme taluttamaan pyöriämme ensin harjun päälle ja sitten uudelleen supan pohjalta takaisin harjun päälle. Toinen rasti vielä harjulla ennen kuin lähdimme harjulta pois kohti Koukkujärveä.
Koukkujärven majan kautta järven eteläpuolella vedenrajassa olevaa
rastia kohti. Koukkujärven luona paljon pyörän taluttamista, koska
maasto oli liian pehmeää ajteeavaksi.
Geeliutauko Ananaksen suoritusten kunniaksi
Pyöräilyä takana 13,9 km ja aikaa lähdösä kulunut 8h 31 min. Janne lähti hakemaan rastia 100 m päästä jaloin ja jäimme Sunnyn kanssa geeli (jaruisleipätauolle). Nautimme Sunnyn kanssa Ananaksen hienojen suoritusten kunniaksi ananas-persikka geelit.
Tästä matka jatkui ensin ihan mukavaa ajtettavaa polkua pitkin Ruokejärvelle josta lyhyehkö (700 m), mutta turhauttavan syheröinen kumpareikon yli johtava polku, jossa pyörää piti taluttaa vähän väliä.
Tämän jälkeen tulimme metsäautotien päähän, josta pääsi laskettelemaan aika mukavan alamäen Pinsiön pelloille ja loppumatka Teletappimaahan olikin selkeää hiekkatietä.
Teletappimaa
Ympäristöteos Teletappimaassa piti taiudeteoksesta (sisältä tai päältä) etsiä leimattava rasti. Tietty se löytyi korkeimmasta kohdasta. Teletappimaan vieressä ansaittu ruisleipä ja geelitauko.
Maastopyöräily 4,7 km (yht 73,8 km)
Pariin kertaan pääsimme tässä menemään harjua ylöspäin... ensimmäisellä kerralla plkien hiekkatietä pitkin, mutta toisella kertaa polkua piktin ja sen verran jyrkästi että taulutettavahhan ne pyörät taas oli. Välirasti ei oikein meinannut ehti löytyä, kun kartassa ei ollut kaikkia maastossa olevia polkuja... seuraavalle quest-paikalle saavuimme n. 10 h 20 min taivalluksen jälkeen.
Suunnistus 3 km (yht 76,8 km)
Olimme varmioja, että tässä vaiheessa järjestäjät ohjaavat meidät kiltisti suoraan viimeiselle questille... mutta yllätykseksemme meille tarjottiinkin mahdollisuutta yhteen kolmesta suunnistuksen perhoslenkistä.
Aluksi tuntui ettei juoksuta tule yhtään mitään, mutta ihme tapahtui. Ensimmäisen rastin jälkeen pidetyn tyhjennystauon jälkeen jalat alkoivatkin yht'äkkiä toiminaan ja juoksu tuntui ihan kivalta. Toki jaloissa oli pyöräilykengät ja jaloissa tuntui, ettei näitä kenkiä ole ihan juoskuun suunniteltu. Oikean jalan paria varvasta alkoi jo hiertämään.
Viiden rastin radan viimeinen rasti (ja alkuperäisten perhoskenkkien keskusrasti) oli pirullisesti sijoitettu hiekkakuopan keskellä olevan Puuvuoren laelle. Tämän jälkeen suunnistuksen maalliin, jossa "lääkitsin" jalakni (eli laitoin urheiluteippiä hiertymiin). Pyörasuunnistuksesta saimme tässä vaiheessa cut-offin, mutta edessä oli vielä neljä maastopyörin kuljettavaa tavallista rastia. Aikaa oli kulunut lääkintätauon jälkeen n. 11 h.
Maastopyöräily 17 + 6,5 km (yht 100,3 km)
Meno jatkui harjun pohjalla olevaa hiekkakuoppaa pitkin ja seuraavan rastin jälkeen saimme taas työntää pyöräämme harjun rinnettä ylös asti. Sen jälkeen laskettelua alas harjun toiselle puolelle, jossa seuraava rasti sijaitsi "maakaasuputkella". Emme ensin huomanneet putken päällä kulkevaa polkua (jota ei tietty kartassa ollut). Pienen lisämatkan jälkeen polku ja putki löytyivät ja rastikin löytyi korkeahkon mäen päältä, jonne taas työnsimme pyöriömme.
Sitten paluu moottorityömaan sillan yli ja nousu Teivaalanharjulle työntäen, josta kuitenkin pian alas. Valitsimme liian pienen polun (jotta se olisi voinut olla merkittynä karttaamme) ja jouduimme hetken hakemaan sijaistiamme, mutta löytyihän se rasti lopulta.
Vielä kerran nosu tietä pitkin ajaen harjulle ja heti sen toista puolta pitkin alas. Minäkin onnstuin kivikossa kaatumaan, mutta mätkähdin turvallisesti sammaleelle. Viimeinenkin rasti löytyi pienen sompailun jälkeen kivikkoiselta polulta.
Sitten vaan alas harjulta ja ajo kohti uimarantaa, jossa kuulimme että uima + kiipeilytehtä jää osaltamme väliin. Tuli siis turhaan kannettua koko toisen osuuden verran uimapatjoja ja pumppuja, mutta näin saatta välillä käydä...
Viimeinen siirtymä 6,5 km maaliin, jonne saavuimme väsyneinä, mutta onnellisina ja joka hetkestä nauttineina.
Loppusilaus
Kaiken kaikkiaan meno oli mukavaa ja onnistuimme välttämään megapummit. Joukkue oli hengeltään hyvin samaoloista ja meno oli lupsakkaa pilke silmäkulmassa kulkemista.
Janne olisi varmaan mennyt nopeammin ainakin pyöräilyosuudella, jossa itselläni oli suurimmat vaikeudet etenkin ylämäissä, jossa olemattomilla reisilihaksilla polkeminen oli vaivalloista.
Hieno kisa ja hieno kokemus! Kiitos Sunnylle ja Jannelle seurasta.
30.7. Juoksuvaellus Repoveden ympäri:
39,7 km; 6.19.17; keskisyke 122
Repoveden ymärijuoksu pienillä lisämausteilla. Lähtö Orilammen majalta ja suuntana koillinen... eli ensin Repoveden pohjoisreunan ympäri. Näin alkumatkasta pari mukvan oloista ja näköistä naikkosta reppujen kanssa vaeltelemassa.
Oikea linkkani linksahti heti alkukilometreilla, mutta onneksi ei enää sen jälkeen. Linksahduksen jälkeen meno oli vaivalloista, mutta kun nilkka lämpeni, niin meno parantui.
Reitillä oli alustoja joka lähtöön: välillä oli hyvin juostavia metsäautoteitä tai polkuja, mutta paikoin oli niin mäkistä, ettei alarinteitä uskaltanut ja ylärinteinä pystynyt juosta... kerran ylärinne jopa nelinkontin ylös! Osittain oli mukavan avointa, osittain taas lähes umpeenkasvanutta, jolloin varveikko raapi sääriä aika ikävästi. Aika paljon kävelyä silloin, kun juoksemaan ei pystynyt tai uskaltanut...
Monta vuorta tuli huiputettua tälläkin reissulla... merkittävimpänä ehkä Olhavan vuori ja sen pystysuorat kalliot.
Olhavan jälkeen ensin vesipullon täyttö Olhavan kaivosta. Sitten käynti Mustalammin vuoren näköalatornissa, jonka jälkeen pienen lenkuran jälkeen Kuutin Kanavalle. Näissä maisemissa en ole aikoihin käynytkään... viimeisestä käynnistä kun on aikaa sellaist 25v.
Kuutin Kanavalla näin alkumatkalla näkyneen naisseurueen uudemman kerran ja tapani mukaan menin täysin sanattomaksi kuvan kauniiden leidien kehuessa kulkemaani matkaa... näin mulle aina vaan käy. Supliikimpi kaveri olisi tästäkin ottanut pinnat kotiin.
Tästä sisuuntuneena päätin lähteä vielä Hermusenlahden (Talas) ja Määkijän kautta Katajavuorelle, josta vasta paluu Lapinsalmen sillan kautta ihmisten ilmoille. Vielä sain juoksennella tovin ennen kuin Orilammen maja siinsi uudelleen näköpiirissä. Ensi kertan jäi mm. Löppösen luolassa käynti ja pari muutakin mielenkiintoisen näköistä kohdetta.
Vauhti taisi loppujen lopuksi olla lähinnä samaa luokkaa kuin suunnistuksissa. Tällä kertaa toki hölkkävauhtikikin oli aika vaatimatonta, mutta maastokin söi kyllä miestä... selittelemään en kuitenkaan nytkään ala. Hidas mikä hidas, mutta nautittua tuli koko "rahan" edestä.
23.8. Keskeytys Masokistin Unelmassa:
72,9 km; 9.52.00; keskisyke 124
Niin siinä sitten kävi. Yritin lähteä liikkeelle rauhallisesti ja kävelin kaierroksen ylämäen suosiolla.
Viidenkympin jälkeen vauhti vain alkoi hiipumaan... ja hiipumaan. Lopulta minulle tuli enemmän henkinen kuin fyysinen seinä. Toki vauhti oli jo naurettavan hidasta, mutta ajatus siitä, että samaa etenemistä pitäisi vielä tehdä 4-5 tuntia, tuntui niin rankalta henkisesti, että sen yli en päässyt.
Oliko tämä sitten viimeinen kokeiluni sataselle, niin paha mennä sanomaan...
Vuosi 2008 kuukausittain:
| Kuukausi | Juoksulenkit | Juoksu km | Pisin lenkki | Yhteispisteet | Muuta |
| tammikuu | 17 + 1 kpl | 275 km | 28 km juoksu- vaellus |
331 | |
| helmikuu | 11 kpl | 205 km | 50 km | 304 | Kotirataultra 50 km |
| maaliskuu | 17 + 1 kpl | 361 km | 32 km | 400 | |
| huhtikuu | 9 + 1 kpl | 197 km | 30 km | 347 | Hiihtoa 185 km |
| toukokuu | 11 kpl | 193 km | 51,2 km | 251 | |
| kesäkuu | 12 + 3 kpl | 283 km | 43 km | 359 | |
| heinäkuu | 8 + 3 kpl | 215 km | 40 km juoksu- vaellus |
502 | Vaellusta 69 km Seikkailukisa 100 km |
| elokuu | 8 + 1 kpl | 176 km | 73 km | 211 | |
| syyskuu | 9 kpl | 106 km | 20,575 km | 122 | |
| lokakuu | 12 kpl | 231 km | 30 km | 231 | |
| marraskuu | 52 kpl | 269 km | 50,1 km | 269 | Lenkkivihkon Marrashaaste |
| joulukuu | 8 kpl | 91 km | 25 km | 237 | Hiihtoa 200 km |
Vuosiyhteenveto 2008:



