Nekun kuulumisia

sunnuntai 3.7.2005
Nekulle löytyi vihdoin uusi kuva sen JÄRKYTTÄVÄN vanhan rumiluksen tilalle :D Tämä uusi ei sekään ole vielä mikään nekkumaisuuden ydin, mutta huomattavasti lähempänä sitä. Ja kaiken hyvän lisäksi vielä mukavan kesäinen.
Nekulla on myös ensikertaa sen elämän aikana hoitaja. Oria ei ole koskaan ennen hoitanut ja säännöllisesti ratsastanut kukaan muu kuin minä ja Riddarhusin Tina. Hoitajan nimi on Essi ja hän vaikuttaa aika nuorelta ja hiukan kokemattomalta, mutta Nekku on jostain syystä ollut kuin enkeli aina kun Essi on lähettyvillä. Jotain ihan uskomatonta, luulen että Essi on onnistunut lahjomaan sen porkkanoilla ja omenoilla tai jotain ;)
Selässä Essi ei ole vielä kertaakaan ollut, mutta nyt annoin luvan. Saa nähdä kuin käy, koitan kuitenkin olla paikalla kun se tapahtuu. Ihan jo senkin takia että joku on Nekkua rauhoittamassa jos se saa pieneen päähänsä jotain hulluja ajatuksia.
Kisarintamalla aika hiljaista tällä hetkellä, olen antanut pojan pitää vähän kesälomaa. Huhtikuun kisoissa Nekku oli aivan teräskunnossa, elokuussa tulokset hiukan heikkenivät vaikka seuran kenttäkisoissa olimmekin hienosti viidensiä. Sen sijaan tammarintamalla Nekulle on taas heinäkuussa kaksi tammavierasta tiedossa. Eilen kävi Maija-Stinan tamma Taikakuun Lumouksellinen, kipakanpuoleinen nuori neiti. Tamma oli ollut kuulemma kiimassa jo kaksi päivää, mutta siitä huolimatta se potkiskeli Nekun suuntaan aika vaarallisen näköisesti ja se oli pakko sitoa astutusliinoilla sen jälkeen, kun se sai yhden potkun perille asti. Nekku ei loukkaantunut vakavasti, mutta sen ryntäässä on pieni palkeenkieli ja se vuoti hiukan verta. Toivottavasti ei tulehdu. Täytyy muistaa pyytää Essiäkin kiinnittämään huomiota siihen että paikka pysyisi puhtaana. Pidin Nekkua sisällä tämän päivän ja huomisenkin ettei haavassa pörrää niin paljon itikoita nyt kun se on vielä tuore.

lauantai 16.4.2005
Nekulla on ollut nyt alkuvuodesta kovasti vientiä, herran luona on käynyt kaksi hemaisevaa neitiä vierailulla :) Minua vaan harmittaa kovasti, kun en ole löytänyt vieläkään niitä tarpeeksi nekkumaisia uusia kuvia. Näissä vanhoissa kun ei oikein kiteydy sitä, mitä Nekku on. Tuosta vanhasta talvikuvasta pidän edelleen, mutta tämä uudempi on kyllä aika kamala, tekisi mieli pistää pois, mutta tilalle pitäisi saada uusi. Kenttäratsastuskuva olisi ihan ihanteellinen mutta varmaan liikaa pyydetty. Kun siinä pitäisi olla vaaleanrautias läsipäinen pienhevonen esteellä ja sen pitäisi mielellään olla tunnelmallinen kuva ja sitten sen pitää vielä näyttää Nekulta... :) Onkohan sellaista kuvaa olemassakaan?

Talliin muutti eilen iso kasa uusia hevosia, yksityisiä nimittäin. Sain vihdoinkin myytyä osan hevosista pois ja vapautuvat karsinat laitoin vuokrattaviksi. Nekkua vastapäätä muutti Katin suokkiori Suruttoman Timanttisade aka Suru. Suru on aika hämmästyttävä hevonen, siinä on nimittäin jotain aika epäsuokkimaista. Se katsoo pitkään asioita ja tuntuu miettivän niitä ihan eri tavalla kuin vaikka Nekku. Ehkä siinä on jotain surumielistä todellakin. Ystävällinen hevonen se kuitenkin on ja Nekku tuntuu tulevan sen kanssa hyvin toimeen.

perjantai 8.4.2005
Jaoksen alaiset estekisat kyläläisille Equiries Fantasmagoriessa
Pidin kisataukoa koko maaliskuun ja nyt huhtikuun alussa pyörähti käynttiin kevään kisakausi. Olemme ehtineet jo käymään parissa kisoissa, mutta vasta oikeastaan nyt Nekku alkaa olemaan taas kisavireessä ja sen huomasi todellakin tänään :) Lähdin epätavallisen pienellä porukalla liikkeelle tänään, mukana olivat vain Nekku ja Pipsa. Suuntana oli uusi tuttavuus, mutta matka oli lyhyt, talli sijaitsee Ajattoman alueilla kuten Metsätähtikin. Kisat olivat myös tällä kertaa vain kyläläisten keskeiset.
Nekku oli hyvällä tuulella eilen, samoin kisapäivän aamuna. Olin ilmoittanut sen hiukan vaativampaan luokkaan kuin yleensä, 80-100cm ja yleensä en ole Nekulla yli 90cm esteitä ratana kovasti hypännyt. Hieman sekin siis jännitti, mutta Equirien kentät ovat suuria ja hyvinhoidettuja ja kisat sen verran pienemmät, etten uskonut mitään ylimääräisiä ongelmia tulevan. Pipsa ja Nekku osallistuivat samaan luokkaan ja Pipsan lähtö oli ensin. Tamma oli kivassa vireessä, oikeastaan hiukan harmittaa että pitää laittaa se nyt mammalomalle keskellä hyvää kisakautta. Suoritimme kaikki osakilpailut ihan mukiinmenevästi, rataesterata oli aika kinkkinen, mutta selvisimme hyvin. Sijoituimme kuuden parhaan joukkoon joka lajissa, myös lopullisissa tuloksissa.
Nekun vuoro oli kisojen keskivaiheilla, joten ehdin lämmitellä sen aina hyvin Pipsan jälkeen. Kenttäosuus ei olisi paremmin voinut mennä, se oli aivan nappisuoritus. Tosin rata ei ollut niin haastava kuin se olisi voinut olla, mutta Nekulle esteiden korkeus aiheutti jo riittävästi haastetta. Kouluosuus meni sekin virheettömästi, jokusen pisteen tuomari otti pois marginaalivirheistä. Luokassa oli kuitenkin kova vastus ja olimme vasta kolmansia. Esterata meni Nekulta lennossa ja virheittä, jos Pipsan suoritusta oli vielä mahdollista parantaa, niin Nekku teki senkin. Olimme jaetulla ensimmäisellä sijalla ja finaalia ei päätetty järjestää aikataulun tiukkuuden vuoksi. Koko kisojen lopputuloksia jännitimme vielä puolisen tuntia kisojen jälkeen laskentojen vuoksi. Lopulta kävi sitten niin että pääsimme Nekun kanssa vetämään kunniakierrosta sinivalkoisen ruusukkeen kera. Pipsa sijoittui sekin mukavasti kahdenneksitoista. Päivä oli onnistunut ja kotona sekä minä että hevoset väsyneitä päivän koitoksesta, mutta onnellisia kuitenkin. Minä hevosten menestyksestä ja hevoset iltakauroistaan ;)

tiistai 4.1.2005
Olemme olleet Nekun kanssa koko kuluneen syksyn kanssa olleet todella kiireisiä, enkä ole ehtinyt ollenkaan kirjoitella mitään. Olemme kisanneet ja saaneet ihan mukavasti sijoituksiakin, joten nyt Nekku saa viettää pääasiassa lomaa ja käymme kisoissa vaan ihan satunnaisesti. Viimeksi olimme joululoman jälkeen KK Kastanjassa koulukisoissa ja samana päivänä Lumikeron maastoesteluokassa ja Nekku repäisi sijoitukset molemmista. Uskomaton suoritus, josta palkitsin oripoikani kippaamalla sen ruokakuppiin ison kasan porkkanoita illalla.
Surullisempi tapaus sattui eilen kun Nekun äiti Neilikka oli aamun sarastaessa nukkunut pois omassa karsinassaan. Neilikka oli kuitenkin täysin terve vielä vanhoilla päivillään ja nautti ulkona olemisesta ja paimensi nuorempia yhdessä eläkeläistoverinsa Viihteen Sireenin kanssa. Vanhat mammat koulivat nuorista neideistä turhat luulot pois ja nyt Lumppari, Liippu ja Arha osaavat olla nätisti ulkona. Tätä ei tuskin ihminen olisi niille voinut opettaa, joten en voi olla kuin kiitollinen tästä tilaisuudesta.

sunnuntai 19.8.2001
Tänään Nekku lähti kohti Ruotsia, mutta eroikävää lievitti vähän se että lähdin sen mukaan, katsomaan Ruotsissa asuvia kasvattejani. Nekku on Tinalla koulutettavana syyskuun 9. päivään asti nykyisen suunnitelman mukaan, sitten se palaa kotiin. Itse viivyn Stall Riddarhusenilla vain runsaan viikon.

tiistai 14.8.2001
Maastoon Ilonan ja Villen kanssa :)

lauantai 11.8.2001
Nekku piti siis lomaa eilen, tänään kävin sen kanssa läpi hiukan koulua kun se oli mennyt vähän heikosti lähiaikoina. Kävin läpi jonkunlaisen sekoituksen Helpon B:n ja Helpon A:n asioita kun kaikkia en ehtinyt ja tietenkin perusasioita kuten kulmien kunnolla kulkemista, joka oli ainakin tänään täysin mahdotonta. Nekku muuten tarhailee nykyään omassa oritarhassaan eikä ole enää Artsin vieressä, mutta ei se ole näköjään haitannut.

torstai 9.8.2001
Gecko Ranch:in kolmas kisapäivä: Maastoesteet
Tänään olikin vain Nekun päivä, kun Artsi ei osallistunut maastoesteille mutta meillä meni kyllä Nekun kanssa todella heikosti maastossa. En ole oikein keksinyt mitään selitystä miksi niin kun Nekku on koko pienen ikänsä kirmannut maastossa, sekä Metsätähdessä että Symppiksessä, mutta kisatilanteessa se ei nyt kuitenkaan toiminut. Nekku kyllä hyppi esteiden yli mutta ehkä ne olivat kuitenkin liian erillaisia kuin mitä kotona on. Aikaa vastaanhan ensisijaisesti piti taistella ja olin kyllä varma ettei Nekku voinut hävitä sille ponille joka kuhnasi radalla puolet kauemmin kuin nopeimmat.
Kun sitten olin jo tallilla pesemässä Nekun rapaisia jalkoja ja palkintojen jako oli jo loppunut ja tallilla oli paljon muitakin harjailemassa ja pakkaamassa kimpsujaan, tuli eräs 'kisatoimitsija'-kyltillä varustettu nainen luokseni. Hän esitteli itsensä Heidiksi ja selitti olleensa vesiesteellä maastoradalla. Sen jälkeen hän kysyi suoraan tiesinkö miksi olimme olleet Nekun kanssa luokkamme viimeisiä. Hämmästyin outoa kysymystä ja vastasin että sen takia kun ilmeisesti olimme olleet hitaimpia. Heidi kuitenkin jatkoi entistä hiljaisemmin että niin ei kuitenkaan ollut, vaan se oli johtunut siitä että ajanottokellossa oli ollut vikaa suorituksemme aikana ja aikaa ei oltu saatu kirjattua. Uusintaa ei kuitenkaan oltu saatu aikaiseksi ja meidät oli vain runtattu listan viimeisiksi. Tyrmistyin vastausta mutta ajattelin että jos hän puhui totta niin en kylläkään enää viitsisi lähteä sitä oikomaan. Olimme muutenkin jo lähdössä ja sijoitus oli loppujen lopuksi aivan sama kun olimme muutenkin ensimmäistä kertaa osallistuneet maastoesteisiin. Heidi kuitenkin lähti samantien ja huikkasi vain nopeasti että hänen pitäisi olla jo menossa ja että 'sinulla on hieno hevonen, pidä siitä huolta'.
Mietiskelin päivää ajaessani kotiin ja epäilin vieläkin olisiko mahdollista että tuloksissa olisi huijattu. Kotona unohdin kuitenkin maastoesteet kun laitoin eilen ostamani tavarat varustehuoneessa paikoilleen, pästin Nekun ja Artsin ulos ja taapersin tammalaitumelle tyttöäni katsomaan. Toimistossa oli kuitenkin mielenkiintoisin yllätys kun huomasin kengitysaikataulun sen seinällä. Päätin myös että huomenna saisivat Nekku ja Artsi pitää vapaapäivän ja puuhailisin jotain kivaa Pipsan kanssa.
(Tuo juttu maastoesteluokan tuloksista ei sitten tietenkään ollut totta, Irre & Tartsi pitivät kyllä kisat ihan reiluin menetelmin)

keskiviikko 8.8.2001
Gecko Ranch:in toinen kisapäivä: Koulu
Toinen päivä meni Nekun osalta huonommin kun taas Artsilta paremmin. Eli käänteisesti eiliseen verrattuna kun eilen loisti Nekku ja tänään sitten Artsi. Nekun luokka oli Helppo A joka olikin kyllä vaikeampi kuin mitä ennen olemme kisanneet. Nekku sähelsi radalla mutta Artsi oli hienosti neljäs omassa luokassaan.
Iltapäivällä kävin vielä talutuslenkillä Artsin ja Nekun kanssa yhtäaikaa, ratsastin Nekulla ja talutin Artsia suitsissa. Kiersimme tallin läheisen metsikön ympäri kulkevaa leveätä, kolmenkin hevosen rinnakkainkuljettavaa jotakin pururadan tapaista ja vastan tuli muutama ratsukko jotka taisivat suurin osa olla tallin omia hevosia. Artsi piti vaihteeksi käsihevosena olemisesta ja napsaisi aina varkain havuja ja heiniä suuhunsa. Ravasin hiukan suoralla mutta muuten kävelimme koko matkan. Saatoimme olla vähän hassun näköinen joukko kun Nekku on niin paljon Artsia matalampi :)

tiistai 7.8.2001
Gecko Ranch:in ensimmäinen kisapäivä: Rataesteet
Harmikseni Nekun valmennusohjelma pitää jättää tältä viikolta koska viikko on aika ainutlaatuinen :) Eli ystävämme Irre ja Tartsi ovat kasanneet mielenkiintoisen viikon jonka takia jätin joitakin toisia kisoja pois.
Tänään lähdimme aamulla jo ennen yhdeksää liikkeelle Artsin ja Nekun kanssa, mutta varustuksemme oli tavallisia kisakamppeita hiukan runsaampi koska hepat jäävät yöksi. Itseasiassa kahdeksi :) Joka tapauksessa tulimme kisapaikalle hyvissä ajoin ja sain majoittaa Nekun ja Artsin kiirehtimättä väliaikaiskarsinoihinsa. Nekun karsinanaapurina toisella puolella oli onneksi rauhallinen shettisruuna mutta Artsin toisella puolella oli tavattoman hermostunut puoliverinen joka oli hiukan huonoa seuraa Artsille. Jätin kuitenkin hevoset talliin kun lähdin tutustumaan paikkaan joka oli jälleen vaihteeksi uusi tuttavuus.
Nekku oli kaikinpuolin loistavalla tuulella ja piti ranchin tunnelmasta selvästi. Pidin kyllä siitä itsekin koska järjestelyt olivat asianmukaiset ja ammattimaisen oloiset mutta tallilla oli silti mielenkiintoinen rento tunnelma. Lämmittelin tällä kertaa pitkään ja moikkailin tutuille. Huomasin että kisaajia oli loppujen lopuksi vähemmän kuin olin odottanut koska kisat tuntuivat olevan kuitenkin aika isot. Nekun luokka oli 80-100cm joka olikin juuri sopiva, koska pääsin samantien testaamaan hyppäisikö se metrin myös ratsastajan kanssa. Esteet olivat myös monipuolisia eivätkä turhan tiptop ja klassinen vaan radan kanssa oli selvästi käytetty myös ihan vapaata mielikuvitusta. Harvinaisempi tuttavuus oli myös vesihauta. Nekku pärisytteli innostuneena harjoitusesteille mutta hyppäsi ne kaikki kiltisti. Lähtönumeromme oli suunnilleen keskipaikkeilla 15:sta osallistujasta joten ehdin hiukan katselemaan muiden ratsastusta. Puhtaita ratoja ei tullut kuin kaksi, koska eräs räikeä ja vaikean näköinenkin trippeli sekä vesihauta tuottivat melkein kaikille ongelmia. Tiesin ettei vesihauta olisi Nekulle ongelma, mutta epäilin vähän miten trippelin kanssa kävisi. Se olikin varmaan radan korkeimpia esteitä, tuskin kovin paljoa alle metrin.
Saimme lopulta kuulla kuulutuksen jossa ilmoitettiin että olisimme seuraavia. Nekku imeskeli kuolaintaan rauhallisesti ja astahti radalle rentona ja kuuliaisena. Kokosin hiukan ohjia ja annoin Nekulle pari puolipidätettä jotta sain sen täydellisesti kuulolle. Tunsin Nekun nostavan askeltaan ja liikkuvan hypähdelle ja lähtömerkin kajahdettua se lähti ilman apuja tasapainoiseen ja rauhalliseen laukkaan. Ajattelin mielessäni että keskittyisin vain puhtaan radan ratsastamiseen jotta pääsisimme uusintaan, vauhdilla ei olisi vielä väliä. Kaarsin laajalla tiellä ensimmäiselle pystylle joka oli matalimpia radalla olevia esteitä. Nekku selvitti sen vaivattomasti ja varmuuden tunne levisi heti esteen jälkeen mieleeni ja olin erittäin tietoinen mitä olin tekemässä. Nekku pärskäytti sieraimiaan ja heitti päätään iloisesti ja vaihtoi laukan omia aikojaan, ennen kuin ehdin käskeä sitä tekemään sen. Toinen este oli keskikokoinen mutta leveä muuri jonka hyppäämistä Nekku ei silti epäröinyt hetkeäkään. Muistin vasta muurin jälkeen ettei meidän pitänytkään tehdä hyvää aikaa, joten pidätin Nekkua vähän ja ohjasin sen lähemmäs aitaa ennenkuin lähestyimme seuraavaa estettä. Se oli sarjaeste ja Nekun ponnistus ensimmäiselle oli sopiva, mutta toiselle osalle se tuli liian lähelle ja luulin jo melkein että se kielsi. Se teki kuitenkin uskomattoman loikan paikaltaan ja kiskaisi takajalkansa esteen yli koskemattakaan puomia. Taputin Nekkua lyhyesti kaulalle esteen jälkeen ja hidastin taas sen vauhtia hiukan. Seuraavaksi eteemme tuli radan ainut pituuseste, se vesihauta. Huomasin vasta silloin että vesieste ei ollut vaikea vain sen takia että se oli vesieste, vaan juuri ennen ponnistusta se räikeä trippeli ilmestyi toisen esteen takaa ja Nekkukin sävähti sitä. Se ei kuitenkaan erehtynyt tieltään vaan jatkoi jalkoihinsa sotkeutumatta viimeisenkin laukkahypyn ja ponnisti täydelliseen kaareen veden ylle. Taputin sitä uudelleen nopeasti ja seuraava este olikin jo heti edessä. Se oli varmasti yksi niistä radan metrin korkuisista esteistä ja se näytti vaikealta. Nekun askeleet kuitenkin onneksi sopivat siihen ja ori leiskautti sen yli. Esteen jälkeen saimme laukata laajan lenkin kentän toisessa päädyssä ennenkuin käänsin kohti sitä trippeliä radan toisessa päässä. Lähestyminen oli pitkä ja yritin saada pieniä spurtteja ottavan Nekun tarkaksi. Nekku terästäytyi sopivasti ennen estettä ja vaikka ponnistuksemme tuli hiukan esteen juureen, Nekku kohosi hyppyyn täysin epäröimättä. Annoin sille kunnolla ohjaa ja pidätin hengitystä jännityksestä pääsisimmekö kunnialla yli. Nekku laskeutui toiselle puolelle tömähtäen ja ponnisti eteenpäin. Pudotuksesta kielivää tömähdystä ei kuulunut, puomiin ei ollut edes koskettu. Radasta oli vielä jäljellä kaksi pystyä jotka edustivat radan matalinta ja korkeinta korkeutta, mutta niiden lähestymiset olivat helppoja ja Nekku ylitti ne myös helposti. Viimeiselle okserille kääntyminen tuli tiukasti ja Nekku otti sipsutusaskelia ennen sitä, mutta sai onneksi tarpeeksi vauhtia ylitykseen. Saimme puhtaan radan enkä ollut uskoa sitä millään.
Lopuista ratsastajista vielä peräti kuusi sai puhtaan radan, joten uusintaan tulikin melko paljon ratsukoita. Uusinta radasta poistettiin vesihauta ja kaksi pystyä ja sitä trippeliä laskettiin. Radalle ei jäänyt kuitenkaan yhtään 80cm estettä, ja sille jäi monta eri mahdollisuutta jolla sen pystyi ratsastamaan. Se oli todella kaikkea muuta paitsi helppo. Nekku tuli radalle uhkuen tarmoa, saimme kunnian ratsastaa jo toisina sen jälkeen kun ensimmäinen ratsastaja oli pudottanut vain sen trippelin. Olin suunnitellut reittimme niin että se olisi mahdollisimman nopea. Nekku ei ollut ihan ketteryyden huippu, mutta päätin silti ratsastaa aikaa säästelemättä. Nekku teki hienoja käännöksiä ja viiletti esteitä hipoen ympäri rataa. Trippeli koitui kuitenkin kohtaloksemme ja puomi tömähti maahan heiluttuaan ärsyttävän kauan pitimillään. Nekku tuli myös viimeiselle pystylle, joka ei ollut edes radan korkeimpia tai vaikeimpia, huonosti ja pudotti sen. Aikamme oli kyllä huippuluokkaa. Kun muutkin ratsastivat radan, huomasin kuitenkin ettei puhtaita ratoja siltikään kovin montaa syntynyt, vain yksi.
Olimme sitten lopulta Nekun kanssa viidensiä, ja oli harmittavaa että Nekku pudotti sen viimeisen esteen, sillä aikamme oli toisiksi nopein ja vain yhdellä pudotuksella olisimme olleet kolmansia. Pesaisin Nekun vikkelästi ennenkuin lähdin Artsin kanssa radalle. Päivä oli mahtava ja Nekku näytti viihtyvän. Hevosia jäi melko paljon täksi yöksi joten tarhoihin tuli tungosta. Sain kuitenkin Nekun ja Artsin tarhaan jossa oli niiden lisäksi kaksi muuta ruunaa, ja Nekku vaikutti oikein tyytyväiseltä eikä halunnut ryhtyä tumman trakehnerin kanssa tappelemaan tarhan johtajuudesta. Käytin itse iltapäivän pikaiseen käyntiin kotona ja Symppiksessä tarkistamassa miten Pipsa voi, ja tulin sitten takaisin laittaakseni Nekun ja Artsin sisälle. Kisaajille oli varattu kuuden hengen mökkejä järven lomakeskuksesta jotka olivat aika halpoja ja monet olivatkin päättäneet ottaa vapaapäivän tallilta ja viettää yön siellä. Saunan ja uinnin jälkeen oli mukavaa mennä nukkumaan. Huomenna jatketaan sitten harjoituksia koulun merkeissä.

maanantai 6.8.2001
Mahtavaa, kerrassaan loistavaa.. Elena oli ystävällisesti jättänyt meidät pois osallistujista niistä hänen yhdistetyistään eilen ja edellispäivinä ja emme siis osallistuneet sinne. Kisat olivat kyllä silti aika naurettavat kun niihin osallistui ainoastaan 2 ratsastajaa, Elena ja Noora.. Aivan sama, ärsyttää vaan kun jätin niiden takia muistaakseni jotkut toiset kisat pois ettei tule samalle päivälle.
Ilmoitin hepat tänään taas tänne kotitallilla pidettäviin kisoihin mutta olin taas myöhässä emmekä mahtuneet enää Artsin kanssa 100-120cm, mutta molemmat saivat sentään yhden luokan.
Nekun suhteen olen myös saanut mielenkiintoisen ajatuksen. Elinan sh-tallilla järjestetään Suomenhevosten estemestaruudet syyskuun viimeisenä päivänä. Sinnehän on tietenkin pakko mennä kun ne jäivät viime vuonna väliin. Täytyy vaan valita sopiva hevonen. Ensin mieleen tuli Aatu ja Sepi, mutta sitten keksinkin Nekun. Ongelma on vaan se että estekorkeus on 100-130cm, joka tarkoittaisi sitä että Nekulle tulisi erittäin tiukka treeniohjelma elo- ja syyskuuksi, mutta en pitäisi silti mahdottomana että saisin sen koulittua siihen mennessä. Olisi ihanaa osallistua sillä. Ja Nekun voisi viedä Tinalle pariksi viikoksi elokuun lopulla, ja sitten se tulisi syyskuuksi kotiin ja ratsastaisin sillä sen kuun sopivan tasoisissa luokissa ja sitten katsottaisiin voitaisiinko edelleen ajatella osallistumista. Taidanpa tehdä näin :)
Innostuneena Nekun jatkokoulutuksen aloittamisesta päätin irtohypytyksellä selvittää mikä on tilanne. Nekku oli viettänyt rauhallisen aamupäivän ulkona ja se oli innostunut huomatessaan että teemmekin jotain erilaista. Ensimmäisen puolentunnin aikana yritin saada orin tajuamaan mitä teemme ja lopulta sain sen hyppäämään pienen harjoitusristikon jo useasti peräkkäin nätisti. Muutin sen pystyksi ja korotin 80cm jota olemme Nekun kanssa hypänneet kisoissakin. Nekku kielsi esteen kahdella ensimmäisellä kerralla ja tajusin sitten vasta että voisi olla helpompaa jos esteen hyppyyttäisi toiseen suuntaan, koska talli olisi sitten Nekun edessä ja henkinen puoli voisi vähän avittaa hyppäämistä. Nekku leiskauttikin suunnanvaihdon jälkeen esteen yli kiltisti ja kiiruhdin nostamaan sen metriin. Noston jälkeen Nekku oli kovin kiinnostunut naapuritarhan tammoista ja sain hätistellä sitä kauan ennenkuin sain sen oikealle puolelle estettä. Sen jälkeen tarvitsikin vain väistyä ja ohjata Nekku esteelle, jonka se suoritti täysin moitteettomasti ja pyyhälti aidan viereen hörisemään tammoille. Nostin puomia vielä 110cm ja paimensin Nekun taas kentän toiseen päähän. Tällä kertaa se kesti kauemmin kuin viimeksi mutta sen jälkeen Nekku pyyhälsikin taas vauhdilla esteelle päin. Se näytti jo olevan nousemassa hyppyyn mutta huomasikin että jättäydyin taaemmas ja kaarsi salamannopeasti pois esteelle vievän "tunnelin" suulta. Sen jälkeen hätyytin sen vielä kolmesti pois tammojen luota, mutten saanut sitä enää ylittämään estettä. Tästä on kuitenki hyvä jatkaa kun Nekku pääsee irtohypityksessä jo luokan alarajalle asti :)

torstai 2.8.2001
Koulukisat Elinan sh-tallilla
Päivässä oli vähän katastrofin tuntua jo aamulla kun Nekku olikin olut ulkona yön ja se oli sitten suhteellisen karseassa kunnossa ja olin itse nukkunut huonosti kun olin vahtinut vaikeaa synnytystä Metsätähdessä. Myöhästyimme sitten kisapaikalta roimasti ja olin jo melkein varma etten millään saisi Nekkua kuntoon Helpon B:n alkuun mennessä, mutta tulimme puolijuoksua parkkipaikalta lämmittelypaikalle kun ennen meitä oli enää kaksi ratsukkoa. Vaikka Nekku ei pitkiä verryttelyjä todellakaan tarvitsekaan, joka tuli viime kerralla jo todistetuksi, ei se kuusi minuuttia kuitenkaan riittänyt ja tulos oli sen mukainen. Loput luokat, Artsin Vaativa B ja molempien hevosten KN Specialit eivät nekään tuottaneet mainetta ja olimme kaikissa tuloslistoissa aina puolenvälin huonommalla puolella. Mutta eihän sille mitään voi, aina tulee huonompia päiviä, tänään sattui olemaan sellainen.

maanantai 30.7.2001
Tänään oli välipäivä (eilen oltiin siis AppleTreen koulukisoissa, mutten jaksanut kirjoittaa sieltä mitään. Oltiin Nekun kanssa siinä kertomusluokassa 3.(/4) joten ei mennyt niin kauhean kukkeasti.. Kun ei riitä oikein pinna kirjoittamaan kertomuksia ja kuvailemaan jokaikistä liikettä niin tarkasti kuin tuomarit vaativat.. Taitaa olla parempi kun jätetään kaikki tarinakisat vastaisuudessa väliin. No, koska osallistuin tarinaluokkaan pääsin Artsin kanssa vaikeampiin ja tuloksena olikin toinen sijoitus Vaativassa B:ssä *jee*) ja annoin sen Nekulle vapaapäiväksi. Päätin muuten viedä kaikki kolme Vaahteran näytelyihin 20.8. Kun alunperin ajattelin että vien vain Pipsan kuten yleensä mutta sitten (osittain ruuna-luokan tuomarin takia) päätinkin viedä kaikki kolme, myös Artsin jota en ole koskaan esittänyt näyttelyissä. Nekkuhan oli joskus silloin pari vuotta sitten pari kertaa, mutta ei tullut sitten enempää käytettyä sitä näyttelykehässä. Mutta, siis Vaahterassa on sitten ihan ainutlaatuinen joukko mukana :)

perjantai 27.7.2001
Yhdistetyt siittola Snowflakessa
Pitkähkön tauon jälkeen palaamme kisakentälle, ja tällä kertaa ihan uudessa paikassa, nimittäin Snowflakessa jossa en ole ennen kisannut. Nekku oli ilmoitettu kahteen luokkaan, nuorten hevosten esteluokkaan (80cm) ja Helppoon B:hen. Valitettavasti kävi niin että esteluokka peruttiin liian vähäisen osallistujamäärän vuoksi, joten Nekku menikin vian koululuokan. Näin ollen ratsastin siis ensin Artsilla sen molemmat esteluokat joista kumpikaan ei mennyt valtavan loistavasti, ja pienen tauon este- ja koululuokkien välillä jälkeen Nekun koululuokan. Nekku oli jo kärsimätön odotettuaan koko aamupäivän katsellen kisapaikan hyörinää ja se oli aika hankala lämmittelyssä. Kuten Nekulla kuitenkin on tapana aina koulukisoissa tehdä, se rauhoittui vasta kentälle päästyään. En itseasiassa pidä yhtään tästä tavasta koska omat hermoni ovat riekaleina siinä vaiheessa kun herra päättää alkaa käyttäytyä nätisti ja sen takia yleensä jätänkin alkuverryttelyt mahdollisimman lyhyiksi Nekun osalta. Nekku kuitenkin esiintyi taas edukseen vaikka se vetikin radan läpi kuin höyryveturi, mutta teki oikeat siirtymiset ja meni tiet oikein. Tuomarit pitivät Nekun reippaasta jalannoususta ja antoivat sille korkeat pisteet, jonka johdosta kiilasimme äärettömän tasaväkiseen kärkiviisikkoon, kaikki kymmenen pisteen haarukassa. Luokan sitten voitti musta sh-tamma Liinun Aurora-Amelia, neljän pisteen erolla meihin, jotka pääsimme sitten toisiksi kiilattuamme vain yhden pisteen erolla kolmanteen, josta oli jälleen vain yksi piste neljänteen ratsukkoon. Saimme hienon valkoisen ruusukkeen ja pääsimme kahden suokin voimalla vetämään kunniakierroksen. Seuraavassakin luokassa, jonka menin Artsilla pärjäsimme myös epäonnisia esteluokkia paremmin Artsin ollessa neljäs.

torstai 26.7.2001
No niin, kisaviikonloppu lähestyy ja Nekunkin kanssa on tehty tämä viikko ahkerasti töitä. Nekku ei ole näyttänyt rasittuvan tavallista pidemmistä maastoista ja nopeatempoisemmista este- ja kouluharjoituksista, joten se taitaa olla aika hyvässä kunnossa. Huomenna siis matkaamme Snowflakeen, emme olekaan siellä vielä koskaan kisanneet :) Lauantai on Nekulla ja Artsilla vapaata, ja sunnuntaina on AppleTreen koulukisat (mm, täytyykin muistaa kirjoittaa tarina Nekkua varten sinne mahdollisimman pian..) Joo, tänään kävin Nekun kanssa vain rauhallisella maastolenkillä ja herra vaikutti oikein hyvältä. Toivottavasti huomenna menee hyvin :)

lauantai 21.7.2001
Korjaus viimekertaiseen: Nekulle on aika runsaastikin kisoja kahdelle seuraavalle viikolle, ensi viikonloppuna kahdet kisat, yhteensä yksi esteluokka ja kaksi koululuokkaa, seuraavana viikonloppuna taas kahdet kisat joissa yksi esteluokka ja peräti kolme esteluokkaa. On aika koulupainoitteista, mutta kun tarjolla oli pelkkiä koulukisoja ja yhdistettyjä, joten minkäs teet.. Hyvähän se vaan on. Erikoisuus on se että Nekun ensi sunnuntaina oleva koululuokka onkin harvinaisesti tarinaluokka eikä arvonta kuten yleensä. Ja Vadelman yhdistetyt ovat suhteutetulla arvonnalla sitä seuraavana viikonloppuna.
Olin käynyt jo aamupäivällä toisen herran kanssa maastoesteillä, joten sinne ei huvittanut enää mennä, siksi päätinkin että vien Nekun pitkästä aikaa kentälle ja hyppäämme jumppasarjaa. Kävin ensin rakentamassa harjoituksen kentälle valmiiksi ja sitten satuloin Nekun. Se oli aika innostuneen oloinen ja sen korvat liikkuivat jatkuvasti eteen-taakse-sivulle-eteen-sivulle-taakse ja pääkin pyöri aika vilkkaasti eri suuntiin. Kentälle päästyämme Nekku jatkoi koomista korvatyöskentelyään mutta piti päänsä paikallaan, iski jokaisen askeleen syvälle maahan ja kokosi itseään ilman apuja. Olimme varmaan todella hassun näköisiä, mutta ketään ei ollut katsomassa. Tein oikeaoppiset verryttelyt Nekulle ja se tuntui todella hyvältä kun aloitimme sarjat. Se puolitoistatuntinen oli parasta Nekkua, parempaa kuin koskaan on ollutkaan ja leijuin erittäin pilvissä sen jälkeen. Nekku iski päänsä niin voimallisesti mahaani ottaessani siltä varusteita pois että käsivarteen nousee varmaan isokin mustelma. Huomasin vasta tultuani karsinasta suitsien kanssa ulos että Nekku oli taas aloittanut korvatyöskentelynsä mutta huomasin myös tullessani vielä myöhemmin sitä katsomaan, että se oli taas lopettanut sen. Outo hevonen..

tiistai 17.7.2001
Nekku on voinut hyvin viime ajat, Symppiksen kisojen jälkeen olen ratsastellut sillä vain kevyesti ja tänään annoin sille vapaapäivän. Nekulle ei ole mitään kisoja enää heinäkuussa tiedossa, koitan taas elokuuksi katsoa sillekin jotain :) Tänään oli vapaapäivä.

perjantai 6.7.2001
Kisat Siittola Symppiksessä
Päivä oli kaikinpuolin Nekun osalta onnistunut vaikka Artsilla menikin vähän heikosti. Nekku oli loistavalla tuulella aamusta lähtien ja näytti vain innostuvan enemmän kun huomasi että tänään tapahtuisikin jotain erilaista. Menimme ensin koululuokan, HeC:n jossa oli osallistujia 8. Olimme kolmansia ja pian sen jälkeen 60cm jo toisia/10. Nekku suoritti esteratansa puhtaasti ja pääsi uusintaan kolmen muun hevosen kanssa. Nopeudessa kuitenkin arvasinkin että Nekku tulisi häviämään Tarulle ja hänen pikkuiselle mutta tavattoman vikkelälle tammalleen Metsälän Minnielle ja niin kävikin. Pienoinen yllätys oli kuitenkin että voitimme Alppiruusulta kotoisin olevan suokin joka oli kuitenkin saanut nopeamman ajan perusradalla. Saattoi tietenkin johtua siitä että se pudotti yhden esteen meitä enemmän, ei siis nopeudesta, aika oli varmaan kyllä meitä parempi silläkin kertaa. Joka tapauksessa pääsimme kahdesti ratsastamaan kunniakierroksen ja Nekku harppoi molemmilla kerroilla pitkiä roiseja askelia ja oli aina edellä menevän hännässä kiinni.

torstai 5.7.2001
Ensimmäisen Symppiksessä vietetyn yön jälkeen Nekku vaikutti ihan tyytyväiseltä kohtaloonsa. Sillä on nyt myös oma tarhausvuoronsa ja myös oma tarha joka on heti Artsin ja Villen tarhan vieressä. Nekku sai viettää siellä koko päivän omissa oloissaan koska annoin sille tänään vapaapäivän vaikka sormet ihan syyhysivät maastoon kun Ilona oli tehnyt niistä pienet esittelyt ja kertonut minne kannattaa mennä. Luulen että mäkireitistä ja peltoreitistä tulee ne meidän jutut koska peltoreitti on kivaa kulkea rauhallisemmin ja mäkireitti on kuin omiaan vauhdikkaammalle menolle ja vakavamieliseen treeniin. Ja maastoradallakin varmasti tulemme usein käymään, ajattelin mennä sinne ylihuomenna kun huomenna kisaamme täällä :) Ja olemmekin nyt sitten sen Helpon C:n lisäksi myös 60cm. Toivottavasti menee hyvin.

keskiviikko 4.7.2001
Nekkukin lähti sitten kohti uutta kotiaan tänään päiväruokinnan jälkeen. Se oli vähän hermona kun tulimme perille, samoin kuin Pipsakin ja laitoin sen sisälle selvittelemään päätään kun otin Artsin kentälle. Kun Artsi oli onnellisena ulkona ja liikutettuna kävin satuloimassa ja suitsimassa Nekun ja suuntasin maastoon. Nekku saa nyt kunnon annoksen maastoilua tällä viikolla kun pitää ehtiä tutustumaan kaikkiin Symppiksen maisemiin mutta tuskinpä se sitä haittaa.
Huomasin heti kun olimme pihasta lähteneet että Symppiksen ympäristössä kasvaa melko samantapaista tuuheaa ja tuoretta kuusimetsää ja kangasta kuin Metsätähdenkin ympärillä. Kävelimme tänään vain traktorinkuljettavia peltoteitä pitkin koska en halunnut lähteä vielä hortoilemaan kapeille poluille keskelle metsää. Laukkaaminen jäi myös vähän vähemmälle koska en voinut koskaan tietää mitä mutkan takaa oli tulossa. Ihan vain sen takia että Nekku saisi vähän irrotella uuden paikan hermostuneisuuttaan käänsin sopivan taipaleen jälkeen sen ympäri ja tulin laukassa samaa tietä takaisin. Nekku oli kuitenkin vähän varuillaan eikä pinkonut mitenkään päättömästi tietä pitkin, kiertelimme ympäriinsä runsaat kaksi tuntia ja vein sen jälkeen Nekun karsinaansa, en vienyt sitä tarhaan koska Ilona oli kuitenkin antanut luvan viedä sinne vain Artsin ja nyt hän oli lähtenyt jonnekin, ajattelin että en nyt ainakaan ensimmäisenä päivänä halua vielä vastata Nekun kohelluksista kun se karkaa tarhasta tai jotain vastaavaa.. Ja sillä ei nyt ollutkaan mikään kauhea tarve päästä pihalle kun juuri olimme lenkillä ja se oli koko aamupäivän ulkona ennen kuin lähdimme.

tiistai 3.7.2001
Nekulle on nyt varattu myös karsinapaikka Symppiksestä, se muuttaa sinne lähipäivien aikana Artsin ja Pipsan kanssa. Asuu muuten sitten samassa tallisiivessä poikansa I.J. Röllin kanssa. Ilmoitin sen myös pitkästä aikaa kisoihin, nimittäin 60cm esteluokkaan tulevalla kotitallillaan 27.7. vaikka Ilona kyllä puhui että kisat voitaisiin pitää aikaisemminkin kun niihin on melkein kaikki luokat jo täynnä :) Olisin mennyt muuten muihinkin luokkiin.
Kävin tänään Nekun kanssa todennäköisesti viimeistä kertaa tutun peltolenkin ja irrottelimme parikymmentä senttiä korkeata kesantoa kasvavalla pellolla ja sen jälkeen suuntasimme järvelle. Nekku ei ole oikein löytänyt uimisen riemuja joten vein sen sitten vielä maastoradalle, siellä oli paikoillaan metrin rata joten jouduin ensin laskemaan sen meille sopivaksi, laitoin sen 80cm korkeuteen ja otin sen 90cm paksun tukin mukaan rataan. Nekku alkoi tempoa kun näki että laitoin esteet kuntoon ja ohjasin sen radan alkupäähän ja jouduin kävelyttämään sen puoli kilometriä radasta pois päin ennen kuin se suostui tulemaan ohjauksessa radalle. Sen jälkeen se meni kaksi ensimmäistä estettä taistellen kovasti kuolainta vastaan ja sen jälkeen se huomautti pukilla että tykkäisi mennä kovempaa ja molskahti vesiesteeseen ja lisäsi sen jälkeen tahtia enemmän kuin oli terveellistä. Onneksi jäljellä oli enää helpompi puolisko radasta ja mm. juuri vesieste ja se tukki olivat jo menneet. Päätin hypätä radan vielä toisenkin kerran väärinpäin ja Nekku oli onnensa kukkuloilla :)

tiistai 20.3.2001
Tänään oli Nekun vapaapäivä ja käytin sen lyhyen ajan mitä jäi muiden hevosten liikuttelemiselta Nekun vähäisten varusteiden puhdistamiseen. Siinä ei kovin kauaa kuitenkaan mennyt, Nekku oli tarhassa koko aamupäivän ja melkein koko iltapäivänkin. Aamulla sillä oli seuranaan Luru ja iltapäivän se tarhaili yksin.

manantai 19.3.2001
Kouluviikko taas alkamassa, plääh... Tänään oli ohjelmassa kuitenkin maastoa ja ilmatkin olivat kivoja. Kun nyt on niin ihania kokemuksia ollut muiden hevosteni kanssa maastoilusta, päätin viedä Nekunkin tänään kokemaan ihmeelisiä hetkiä =) Kiersimme pidemmän muta rauhallisemman lenkin emmekä katsoneetkaan maastorataa päin saati suurta peltoaukeaa. Nekku piti reissusta mutta sitä häiritsi vähän sen rauhallisuus mutta se päätti olla kitisemättä kun huomasi että vauhtia ei nyt tule. Tintti ja Eetu (joita ei voi edes erikseen mainita, nehän on ihan liimautuneet toisiinsa...) olivat mukana ainakin osittain, ne nimittäin kulkivat aika pitkälti omia reittejään ja tulivat aina välillä hajumme mukaan katsomaan olivatko edelleen menossa oikeaan suuntaan. Ne on kyllä aika ihmeitä, niitä ei saa millään eksytettyä vaikka laukkaisi ihan kiitoa pitkänkin matkan, ne löytävät kaikki kiertotiet =)

keskiviikko 14.3.2001
Kouluratsastuskilpailut omalla tallilla!
Tänään olikin Nekulle taas ihmetyksen aihetta kerrakseen. Tallin piha, aitta, pikkukenttä ja kaikki tyhjät karsinat alkoivat täyttyä aamulla vieraista hevosista, ratsastajista ja autoista. Nekku oli koko aamun erittäin tarkkana kaikkien menojen ja tulojen kanssa ja sen pää tahtoi mennä ihan sekaisin ja se oli huonolla tuulella kun tulin harjaamaan sitä reilusti ennen luokkaamme joka oli ensimmäinen ja helpoin. Nekku luimi ja kuopi maata ja potkaisi kerran seinääkin kun laitoin satulavyön kiinni. Päätin että menen sen kanssa suoran lämmittelyyn vaikka aikaa olikin vielä yli tunti edes luokan alkuun. Nekku taisteli kuolainta vastaan ja keskittyi kaikkeen muuhun paitsi siihen mitä yritin sen saada tekemään. Melkoisten pitkien alkuverkkojen aikana (n.1h 15min...) herra kuitenkin löysi itsensä ja teki jotakin apujeni hyväksi. Itse suoritus ei ollut loppujen lopuksi ihan huono, mutta helpoimmassakin luokassa oli mukava vastus, mm. tallin oma poika ja Nekun sisarus Verneri joka sijoittuikin kolmanneksi. Nekku oli tuomarien mielestä ilmeisesti enemmän edukseen kuin luulinkaan ja saimme melko kivat pisteet ja olimme viidensiä yhdestätoista ratsukosta =) Iltapäivällä sai ratsastaminen jäädä haveeksi, ensinnäkin kisahälinän takia ja toiseksikin siksi että Nekku tuskin olisi kovin helpolla antanutkaan tarhasta kiinni. Se oli nimittäin varsatallin viereisessä pienemmässä tarhassa Lurun kanssa ja juoksi kuin heikkopäinen ja hörisi kaikille kisojen myötä tallilla oleville vieraille hevosille. Luru seisoskeli rauhallisesti ja piti sivusilmällä vahtia Nekusta. Loppujen lopuksi Nekku hajoitti aidan joka oli lahonnut yhdestä reunastaan mutta se saatiin kuitenkin heti kiinni. Loppupäivän se oli sisällä ja riehui karsinassaan saaden muutkin hevoset hermostuneiksi.

maanantai 12.3.2001
Tänään päästiinkin taas pitkästä aikaa maastoon koska säät olivat meidän puolellamme. Maastossa oli paljon oksia myrskyn jäljiltä ja Nekku katseli hyvin tarkkaan mihin astui. Eilisen vapaapäivän jälkeen se oli vähän reippaampikin, joten alku tuntui vähän huonolta, Nekkua ei kuitenkaan sen ihmeellisempiä huvittanut järjestää kohtauksia, joten matkasta tuli loppujen lopuksi ihan onnistunut. Enimmäkseen kävelimme ja hiukan ravasimme, koska tie oli jäisen näköinen. Peltotiellä jolla ei ollut auto ollenkaan kulkenut kokeilimme rauhallista laukkaakin, mutta tie oli vähän epätasainen joten en uskaltanut sen enempää antaa Nekun irrotella ja laukkasimme vain ihan lyhyen pätkän. Kiersimme kuitenkin lenkin, jonka varrella oli tallin oma heinäpelto joka oli jätetty talveksi sängelle. Pelto oli tasainen ja siinä oli runsas kerros lunta, joten annoin Nekun laukata sen reippaammin. Aluksi olin aika varovainenkin, mutta hetkisen kuluttua annoin lisää ohjaa. Pakkaslunta ei kuitenkaan ollut, joten lumi ei ihanasti pöllynnyt, mutta paakut kyllä takanamme sinkoilivat kun Nekku venytti askeltaan. Matka oli puolisen kilometriä ja sen laukkasimme melkeinpä ihan niin kovaa kuin Nekku halusi. Pellon jälkeen käännyimme metsäpolulle, ja rämmimme, sanan kaikessa merkityksessä, metsän läpi. Nekku oli metsäosuuden ja laukan jälkeen väsähtänyt, joten kävelimme pitkän tovin ja annoin palautumisaikaa. Vielä ennen tallia ravasimme hiukan. Loppupäivän Nekkuska löhöili laitumella ja katselin jäljistä että se oli hieronut tarhan jokaiseen nurkkaan painauman lumeen, kova piehtaroiminen ollut menossa :) Sen verran vielä tämän viikon ohjelmasta että siis ylihuomenna on tallin omat koulukisat, muuten ei mitään erikoista, ainakaan muistaakseni...

lauantai 10.3.2001
Oripäivät Siittola RockyMountainissa
Nekku oli tänään ensimmäisissä näyttelyissään mukana tallin siitosorien Lässyn, Aatun ja isukkinsa Sepin kanssa. Oripäivistä vaan sen verran että emme odotettavastikaan päässeet kovin kärkeen, koska olime kylmäveristen orien joukossa ja Nekku oli pelkkä rääpäle siellä joukossa :) Päihitimme kuitenkin muutaman, olimme nimittäin 12. viidestätoista osallistujasta. Lässy oletettavasti voitti oman luokkansa ja oli BIS3, Aatu oli kolmas ja Sepi muistaakseni 8. Olimme aamupäivän siis näyttelyissä ja koska Nekku oli niiden jälkeenkin vielä hyvin pirteä päätin ratsastaa vielä iltapäivällä myöhemmin tärkeät kouluharjoitukset koska olisi sääli jättää ne pois. Huomenna on sitten vp Nekulle. Eli maneesissa pidimme ahkeran puolitoistatuntisen kouluratsastuksen merkeissä, treenaillen jo hiukan vaativampia kuin He C:2 asioita. Ohjelmaan kuului aika sekalaisia liikkeitä, tein paljon temponvaihteluita ja siirtymisiä, mutta myös teitä, mm. kahdeksikkoja jotka menikin lopuksi jo todella kivasti. Nekku omaksui asiat nopeasti vaikka ne olivatkin vielä aika uusia, serpentiinejäkään emme ole vielä ollenkaan menneet mutta ne olivat lopputunnista pienellä mielikuvituksella ihan tunnistettavia =)

maanantai 5.3.2001
Valmennusohjelman mukaan meidän olisi pitänyt käydä maastoilemassa tänään, mutta huonon sään takia teimme poikkeuksen ja jäimme neljän seinän sisälle, eli maneesiin. Päätin hyödyntään ylimääräisen ajan hiomalla hiukan viime viikon juttuja kun ne jäivät kuitenkin vähän vähemmälle aika vilkkaan kisaamisen takia. Eli laitoin jo tutuksi käyneet pikkuiset ristikot kentälle, tällä kertaa keskiympyrälle oikein laajalle alalle. Hyppäsin ristikoita, jotka olivat about 50cm, aluksi ravissa kerran ja koska ympyrällä harjoitus näytti menevän ihan hyvin, nostin myös laukan. Laukassa tuli vähän yllätyksiä, Nekku tuli vinoon joka kerta eikä osannut oikein säätään nopeutta saati ponnistaa oikeasta kohdasta. Puomit kolisivat ja päätin sittenkin siirtyä vähän helpompaan harjoitukseen. Jatkoimme siis ravissa samaa, ja kokeilin taas hetken kuluttua laukkaa. Tällä kertaa Nekku ylittikin jo ristikot kolmesti, kunnes sitten taas sekosi jaloissaan ja kompuroi ristikolla. Ympyrällä laukkaaminen vaatii siis vielä hiomista, lopetin harjoituksen tietenkin onnistuneeseen hyppyyn kompuroinnin jälkeen. Nyt on kuitenkin edessä taas kouluviikko, joten esteet jäävät hetkeksi vähemmälle.

lauantai 3.3.2001
Yhditelmäkisat AppleTreessa
Ensimmäiset kisamme tulivat yllättävän pian ja ne olivat yhdistetyt koulu- ja estekisat AppleTreen tallilla. Luokka oli helpoin mahdollinen, suunnattu juuri nuorille hevosille. Esteosuuden korkeudet olivat 50cm ja kouluosuus oli He C. Jännitin tietenkin Nekun puolesta jonkun verran, mutta piskuinen ori kisahälinässä oli ällistyttävän rauhallinen ja piti itsensä koossa oikein hyvin. En sitten tiedä oliko se jotenkin lamaantunut järkytyksestä vai mitä mutta joka tapauksessa kun se tömisteli ulos kopista rauhalliselle parkkipaikalle ja vein sen sitten vieraaseen talliin väliaikaiskarsinaan keskelle hälinää, se oli selvästi kiinnostunut ja hyvillään toiminnasta. Nekku nautti matkasta ja ohimennen hiukan jotain hyppäsi ja väänsi peruutuksen täysin vinoon =) Kouluosuus meni kylläkin itseasiassa paremmin kuin esteet, olimme koulussa toisia kuudesta ja esteillä neljänsiä kuudesta. Oli hiukan sääli että vastusta ei ollut kovin paljoa. Olimme kuitenkin kokonaiskisojen kolmansia kuudesta, eli puolessa välissä. Olin tyytyväinen Nekkuun tai oikeastaan siihen että sillä näyttäisi olevan kilpailuhermoja aika hyvin. Seuraavat kisamme ovat oripäivät RockyMountainissa 10.3. ja sitä seuraavat koulukisat omalla tallilla 14.3. Niiden lisäksi tuskin ainakaan enää maaliskuun alkupuoliskolla tulemme kisaamaan, onhan Nekku kuitenkin vielä ihan remontti vaiheessa. Mutta tämä oli kiva kokemus joka tapauksessa =)

torstai 22.2.2001
Tänään siis suunnitelmien mukaisesti, joskin aika myöhään illalla kävin ottamassa Nekun karsinastaan käytävälle ja hain sille juoksutusvyön, huovan sen alle, päitset, liinan ja juoksutuspiiskan. Nekku varmaan siinä vaiheessa ajatteli jotain tämän suuntaista: "Aha, juoksutusvehkeet, se tarkoittaa että voi ottaa vähän löysemmin tällä kertaa koska ei juoksutus ole koskaan yhtä raskasta kuin ratsastus." Se nimittäin päätti olla kovin säikky sillä lyhyellä matkalla joka on yksityistallin ovelta maaneesiin. Sillä välillä se ehti säikähtää Santtua, Eetua ja Jenniä jotka olivat kävelyllä ja estettä, joka oli pikkukentän laidalla kovassa tuulessa kaatunut. Maneesiin tullessani olin jo vähän ärsyyntynyt sen veuhkaamisesta ja toivoin että se lopettaisi sen kun aloitettaisiin mielenkiintoiset raviharjoitukset =) Lyhyiden alkukäyntien jälkeen pyysin Nekulta ravia jolloin se jo melkein heti nosti suoraan laukan. Sanoin sille selkeästi "Ptruuuu" ja se ymmärsi pidätteen ja hiukan hölmistyneenä pudotti raville. Se ravasi puoli kierrosta, jonka jälkeen se kompuroi ja nosti uudelleen laukan. Taas pidätteet ääniavuilla ja Nekku hiljensi laukkaa, muttei viitsinyt silti rikkoa sitä. Ohjasin sen pienemmälle ympyrälle, jotta se luonnostaan hiljentäisi raviin, mutta Nekkua ei ilmeisesti pahemmin ravaaminen kiinnostanut, se jatkoi oikien hidasta, melkeinpä koottua laukkaa ympyrällä, kunnes siirtyi lopulta jämäkoiden pidätteiden ja ääniapujen takia käyntiin. Että se oli ärsyttävä tilanne, ihan muodon vuoksi Nekku vieläpä pysähtyi, kun ei ollut varma kuinka paljon pitää hidastaa ja jäi seisomaan paikoilleen ja vilkuili minua. Päätin kokeilla ravia puomien kanssa, koska niillä se on yleensä ennenkin luonnistanut. Ravipuomit juoksutusympyrällä saivatkin Nekun ravaamaan ihan nätisti, kun otin ne pois se sortui aluksi kahdesti laukalle ja sen jälkeen pääsi juonesta kiinni ja alkoi ravaamaan, aluksi hiukan haparoiden, mutta vähitellen se alkoi venyttää askelta ja lisätä vuhtia. Taputtelin sitä pitkään ravin jälkeen ja kokeilin myös toiseen suuntaan jossa oli myös aluksi vähän ongelmia mutta hetkisen kuluttua Nekku ravasi yhtä mukavaa ravia kuin äsken toiseenkin suuntaan. Palkkioksi tylsästä tunnista kokosin sille irtohypytys kujan ja hypyytin sitä siinä. Kujaan kuului kolme estettä jotka olivat yksinkertaisia pystyjä ja ristikoita, korkeuksiltaan 80cm ja Nekku ylitti ne kivasti ja nautiskeli selvästi hyppäämisestä. Ensi juoksutuskerralla keskitymme vielä raviin, ja jos vielä tällä viikolla ehdin ratsastamaan koulua, niin menemme myös silloin paljon ravia.

keskiviikko 21.2.2001
En ole oikein ehtinyt kirjoittelemaan, olemme edistyneet jonkinverran koulutuksessa, vaikka en olekaan ihan intensiivisesti nyt ehtinyt kouluttamaan Nekkua, koska olen kisannut lähipäivinä aika aktiivisesti. Tänään puursimme kuitenkin aika kevyitä harjoituksia, ohjelmassa oli siis koulua valmennusohjelman mukaan. Puolentoista tunnin aikana keskityin siihen että Nekulta menisivät kaikki yksinkertaiset avut läpi, mm. pidätteet, siirtymiset ja pysähdykset. Mitään tämän vaikeampaa en tänään jaksanut, mutta harjoitukset menivät ihan hyvin. Nekku on alkanut jo päästä vähän irti ääniavuista ja tajuaa jo pohkeiden antamat käskyt hyvin. Eteenpäin se kyllä meneekin melkein itsestään, ongelma on tässä vaiheessa lähinnä se että se mieluummin nostaa laukan kuin ravin ja taas laukasta se siirtyy herkästi suoraan käyntiin. Vähän ehkä erikoinen erikoisuus =) mutta se pitäisi silti kitkeä pois. Yleensäkään nekku ei tykkää ravaamisesta, joten olen suunnitellut että jollakin juoksutuskerralla (ohjelman mukaan seuraavat kerrat olisivat siis huomenna ja sunnuntaina) keskittyisimme vain ja ainoastaan raviin emmekä laukkaisi askeltakaan, ravihan on myös tärkeä askellaji.

maanantai 5.2.2001
Päätin eilen että Nekku ei pitäisi tänään vapaapäivää, koska Kassulla ja Artsilla on se tänään, ne olivat vähän alamaissa eilen kun tulimme kisoista. Siispä valmennusohjelman mukaisesti kävimme maastossa kävelemässä, minua ei oikein olisi huvittanut lähteä kun siellä oli niin kovin kylmä, mutta Nekku oli vapaapäivän jälkeen innokkaana menossa, laitoin sille ihan varmuuden vuoksi vaikka sillä onkin aika hyvä talvikarva, loimen selkään. Se hiukan pelotti Nekkua, se ei ole kovin usein ennen ollut loimen kanssa ulkona ja loimi lepatti hiukan tuulessa, sitä piti sitten tietenkin säikkyä =) Kävelimme vajaan tunnin mittaisen lenkin ja tulimme (innostunut heppa ja paleltunut kävelyttäjä) sitten takaisin tallille. Riippuen vähän Kassun ja Artsin kunnosta Nekulla on joko huomenna vapaapäivä tai siten menemme normaalisti ohjelman mukaan juoksutukselle maneesiin. Toivottavasti ei tarvitse pitää vapaapäivää huomenna.

sunnuntai 4.2.2001
Eli kuten eilen jo mainitsinkin, oli Nekku tänään vapaalla koska olin Liinulla kisoissa koko aamupäivän. Iltapäivällä oli kuitenkin pakko käydä moikkaamassa herraa, joka sillä hetkellä sattui olemaan ulkona, ja peuhasi tarhassa yhdessä Darkin kanssa, se oli laitettu sinne ilmeisestikin rauhoittamaan sitä, mutta Dark oli itsekin aika innostunut. Nekku kuitenkin pysyi onneksi aika hyvin pystyssä jäisessä tarhassa ja ehti hyörinnältään tulla katsomaan muakin tarhan laidalle. Se puuskutti ja puhalteli höyrypilviä ja köyri taskuja ja käsiä ilmeisesti jonkun namin toivossa. Dark tuli myös katsomaan, mutta viisaana ilmeisesti tajusi ennen nuorta ja hölmöä Nekkua ettei tiedossa olisi mitään. Nekkukin sitten kyllästyi ja lähti haistelemaan laitumen toista nurkkaa ihan mielenosoituksellisesti =) Katsoin vielä illalla varmuuden vuoksi että Nekku ei ollut loukannut itseään tarhassa, ja katsoin myös vähän jännittyneenä onko sille laitettu päivän aikana kengät, ja ilokseni huomasin että Saara oli käynyt päivän aikana laittamassa Nekulle. Kavioissa kiiltelivät uutukaiset ja ihanat kengät, joita oli sitten pakko tarkastella lähemmin. Aitassa Marjo tiesi kertoa että Saara oli käynyt aika pian sen jälkeen kun olin lähtenyt ja käskenyt kertoa terveisiä että Nekulle oli laitettu ne kevyemmät kengät ja että herra ei oikein ollut tykännyt toimituksesta, vaikka nämä kengät kuulemma saakin nopeammin paikoilleen kuin tavalliset. JES!

lauantai 3.2.2001
Huomenna en ehdi todennäköisesti tekemään Nekulle yhtikäs mitään kun lähden aikaisin aamulla kisoihin Artsin, Lurun ja Kassun kanssa, siispä päätin tänään tehdä oikein huolelliset harjoitukset. Tarkoitus oli aluksi vaan kokeilla huovan kanssa miten Nekku suhtautuu painoon selässä ja liikuttaa sitä sen kanssa, mutta lopputulos oli se että Nekku käyttäytyi todella upeasti, se ei ollut moksiskaan huovasta eikä siitä että roikuin mahallani jo hetken sen selässä. Eihän ensimmäistä kertaa hevosen selkään koskaan saisi yksin mennä, mutta Nekku oli todella rauhallinen eikä mitenkään hölmöillyt, joten päätin hetken mielijohteesta kiipustaa suoraan sen selkään. Siellä sitten ihmeteltiin, Nekkukin varmaan vähän ihmetteli, mutta tajusi hyvin ääniavut ja käveli kolme kertaa maneesin ympäri ratsastaja selässään =) Tämä oli nyt valtaisa harppaus sen koulutuksessa, huomisen ajan se ja mä saadaan kylläkin vaan sulatella sitä, mutta jos mahdollista niin heti tänään soitan kengittäjälle Nekun kengityksestä, jos sille voitais laittaa nyt ne kevyet kengät, ja sitten maanantaina päästään ehkä jo aloittamaan totinen ratsun koulutus =)

keskiviikko 31.1.2001
Nekun koulutuksessa täytyy alkaa vähitellen etenemään vähän reippaammin jos sen meinaa joskus saada koulutetuksi. Tänään kuitenkin ihan vaan tehtiin tuttuja juttuja, juoksutin sitä puomien kanssa ja Nekku suoriutui ihan OK:sti. Laitoin ihan kokeilumielessä kaks kavalettia voltille ja kokeilin mitä Nekku pitäisi niistä. Kavaletti harjoitus oli ilmeisesti huisin jännä ja Nekku hyppäsi pelkästä hyppäämisen riemusta joka kerta niin ylös kuin vaan pääsi. Sitä oli ilo katsella =) Muutaman hypyn jälkeen se alkoi kuitenkin, harjaantumaton kun on, väsähtämään ja hyppimään lähempää puomia, mutta huomasin hyvin ettei sillä ollut minkäänlaista aikomusta jättää hyppäämättä tai pudottaa. Hyppyytin sitä aika kauan, ehkä vähän liiankin kauan ja se oli hyppäämisen jälkeen tosi hikinen, vein sen talliin ja laitoin verkkoloimen ja paksun talliloimen sen niskaan ettei se vaan vilustuisi, Luru on lähipäivinä yskinyt jo vähän, samoin Artsi ja olen kuullut että muutamat muutkin hevoset ovat köhineet. Täytyy toivoa että hepat pysyy kisapäivinä kuitenkin kunnossa, Nekkuhan ei kylläkään kisoihin vielä joudukaan kun ei vielä mitään osaa. Näyttelyihin korkeintaan. Loimen lisäksi lykkäsin Nekulle ison läjän tuoksuvia heiniä sille, jotta se saisi syödä lämpimikseen. Kävin ottamassa verkkoloimen parin tunnin kuluttua pois ja tarkistamassa että Nekku ei vaikuttanut viluiselta. Koska se näytti pikemminkin olevan kuumissaan, vaihdoin loimen kevyempään talliloimeen ja myöhemmin vielä kun tulin katsomaan torkkui "hymyilevä" Nekku kippurassa karsinansa oljilla eikä jaksanut luoda kuin väsyneen näköisen katseen minulle. Menin karsinaan sisälle ja silittelin herraa hetkisen, mutta sitten jätin sen omaan rauhaansa.

sunnuntai 28.1.2001
Vaikka mulla olikin venähtänyt käsi ja Nekulla vapaapäivä, kävin pikkuisella kävelyllä herran kanssa, en mä kauheen kauas uskaltanutkaan mennä kun oli kuitenkin aika liukasta, mutta oli niin kiva ilma että oli pakko käydä kiertämässä pieni lenkki ovien ulkopuolella =)

maanantai 22.1.2001
Nekku piti tänään vapaapäivää, katsoin taas sen haavan, se ei ole ruvennut märkimään, muta ei kyllä oikein parantumaankaan, en oikein tiedä mikä siinä on. Olen pitänyt sen puhtaana ja tarkistin vielä että Nekulla on rokotukset voimassa jäykkäkouristuksen takia, en kyllä ole sen oireita huomannutkaan *huh*. Aika outoa silti. Haava on ilmeisesti hiukan kipeä, mutta se ei pahemmin Nekun menoa kyllä haittaa. Täytyy tarkkailla edelleen... Nekulla on myös pientä nuhan poikasta, se pärski tänään oikein antaumuksella. Toivottavasti se ei sairastu tämän vakavammin =/

lauantai 20.1.2001
Nekun kaviot vuoltiin tänään, Saara sanoi että useammin vois tuoda vuoltavaksi ja oli sitä mieltä että Nekulle vois ajatella suunnilleen puolen vuoden päästä laitettavaksi ensimmäiset kengät, sellaiset erikoiskengät, kevyemmät kuin tavalliset. Mutta muuten kaviot on kuulemma oikein hyvät ja muutenkin kunnossa. Tänään en nyt juoksutellut, koska Nekku arasteli hiukan jalkojaan vuolemisen jäljiltä.

perjantai 19.1.2001
Tänään olimme Jennin kanssa maneesissa treenaamassa Kehää, ja otin siten Nekunkin mukaan jotta se saisi vähän liikuntaa. Juoksutin sitä käynnissä ja ravissa, ja Nekku käyttäytyi ihan mukavasti Kehän kanssa. Soitan kengittäjälle huomenna. Nekulla on taas pieni haava lautasessa, se loukkasi sen eilen kun Tintti ja Eetu pelästytti sen just kun oltiin tulos ulos tallista. Haava on kuitenkin käyttäytynyt ihan hyvin, joten en luule että siitä on mitään ongelmaa. Huomenna olis tarkoitus taas juoksuttaa, hiukan puomejakin.

keskiviikko 6.12.2000
Joulukiireiden keskellä omistin hiukan aikaa Nekulle. Haava on käyttäytynyt hyvin, se ei tulehtunut ja on kadonnut jo miltein olemattomiin. Nekku taitaa tarvita jo isomman riimun joten taidan lähteä piakkoin ostoksille. Täytyy muistaa myös ottaa yhteyttä kengittäjään että tulee katsomaan kaviot kuntoon. Ei tänään muuta.

perjantai 1.12.2000
Kuukausi on vaihtunut ja tallinpito-innostus on jälleen hiukan noussut. Nekku tulee silti aina olemaan "erityissuosikkini". Löysin tänään mahdollisesti uuden kilpahevosen itselleni, ja ajattelin ottaa sen ainakin koeajalle joksikin aikaa. Nekku sai tänään olla lähes koko päivän omissa oloissaan, kävin katsomassa sitä ensimmäisen kerran vasta iltapäivän puolella. Silloin se oli juuri saanut ruokaa, joten siltä ei paljoa herunut huomiota. Myöhemmin kävin jälleen harjaamassa ja tarkistamassa sen, huomasin vasemmassa etusessa pienen haavan, joka ei luultavasti ollut kovin vaarallinen. Laitoin siihen varmuuden vuoksi Betadinea ja tarkkailen sitä nyt lähiaikoina. Muuten Nekku oli oikein pirteä, kuten yleensäkin =) ja käyttäytyi mukavasti. Huomiseen.

tiistai 28.11.2000
Tänään Nekku siirtyy virallisesti omistukseeni. Herra täyttää pian vuoden ja se tarkoittaa sitä että koulutus alkaa häämöttää edessä päin. Tein tänään raskaan päätöksen lopettaa Metsätähden toiminta, ja teen nyt listaa hevosista jotka otan mukaani ja mitkä menevät myyntiin. En voi tietenkään kaikkia ihania hevosia ottaa mukaani, mikään talli ei suostuisi majoittamaan tusinaa hevosta... Siis ei ainakaan mikään toimiva talli. Mutta en lopeta Metsätähteä nyt ihan heti, vaan vasta joskus joulun jälkeen. Täytyyhän yksityisten omistajillakin olla aikaa hakea uusi tallipaikka... No, asiaan. Kävin aamupäivällä moikkaamassa Nekkua ensimmäisen kerran, silloin se oli karsinassaan reippana tervehtimässä. Kävin päästämässä sen ja kaikki muut varsat ulos myöhemmin aamupäivällä ja hain sisälle kahdelta. Nyt on kurjaa kun tulee jo ennen neljää pimeää eikä ehdi millään ratsastamaan kuin korkeintaan neljä hevosta päivässä kunnolla. Harjasin Nekun iltapäivällä ja putsasin kaviot ja koputtelin niitä. Nekun kaviot pitäisi jo pian vuolla, ettei tule virheasentoja tai vastaavaa. Hän oli oikein kiinnostunut kaikesta mitä tein ja pyöri ympyrää karsinassa kunnes hermostuin ja otin sen käytävälle. Kävin pikimmiten harjauksen jälkeen maneesissa Nekun kanssa hiukan juoksentelemassa ja tarkastelin sen liikkumista. Se kulkee hyvin ja eteenpäinpyrkivästi, ja on aina joka solullaan mukana =) Olen toiveikas sen suhteen, mutta koulutus näyttää mitä siitä tulee.