Taulu 1

I Alexandra Justina Nordström e. Tupala e. Lindroos Emäntä, s. 30.10.1864 (Rauman mlk:n rippikirjat, kastekirja), Rauman mlk, Vasarainen, konfirmoitu 2.11.1879 Rauma, k. 20.11.1929 (Hautakivi), Rauman mlk, Kulamaa. Hänestä on yleisesti käytetty sukunimeä Mattila talon mukaan. Tulee Anttila Hattulaan Unajan Tupalasta, syntynyt kuitenkin Vasaraisilla Hautakivi Rauman Vanhalla Hautausmaalla. Kivessä väärä syntymäaika. Kivessä olevaa päivämäärää 31.11. ei kalenterissa ole. Kastekirjassa II-etunimi Justina, rippikirjassa Josefina. Muuttanut: Unajan Tupalaan 1870. Vanhemmat Johan Mattsson Tupala e. Lindroos ja Amalia Emanuelsdotter Tupala e. Österman (Taulusta 2).

Puoliso: Vihitty 9.11.1889 Rauman mlk, Anttila Juho Kustaa Nordström Talollinen, s. 9.1.1863 (Anttilan rippikirja), Rauman mlk, Anttila, kastettu 9.1.1863 Rauma, konfirmoitu 1878 Rauma, k. 16.6.1940 (Hautakivi), Rauman mlk, Kulamaa. Hänestä on yleisesti käytetty sukunimeä Mattila talon mukaan. Talon nimi esiintyy vanhemmissa rippikirjoissa muodossa Tuomola eller Mattila. Syntymäpaikka : Anttila/Hattula Mattilan talon isäntä. Siirtynyt perheineen Anttilan Hattulasta 1902 Kulamaalle. Hautakivi Rauman Vanhalla Hautausmaalla, kivessä väärä kuolinaika ja "väärä" sukunimi Sotaväen arpa no 12. Vanhemmat Johan Gustaf Andersson Nordström ja Fredrica Ericsdotter Hattula e. Knutila.

Kuulutus 9.11.1889: Perintötilan isäntä Johan Gustaf Johansson Hattula Anttilan kylästä Rauman msk ja entinen perintötilan tytär Alexandra Josefina Lindroos Unajan Tupalasta.
Läsnä mm ent talollinen Johan Lindroos Tupala.
Isä Johan Lindroos on siis ollut Vasaraisilta muuton jälkeen Talollinen Unajassa jonkin aikaa.

Taulu 2

II Johan Mattsson Tupala e. Lindroos Lampuoti, talollinen, s. 12.2.1831 (rippikirja), Rauman mlk, Kortela, konfirmoitu 1.10.1846 Rauma, k. 6.8.1898 Rauman mlk. Syntynyt Kortelassa, vihitty Vasaraisilla jossa myös kaikki lapset ovat syntyneet, eli ainakin 1875 asti. Vasaraisten talon nimi on Kivijärvi eller Mattila. Mainitaan 1881 entisenä Unajan Tupalan talollisena, joten on hallinnut tätä taloa vain lyhyen ajan. Tämä aiheuttaa kuitenkin Tupala-nimen käytön jälkipolvessa. Oikeana nimenä säilyy Lindroos. Muuttanut: Unajan Tupalaan 1870. Vanhemmat Matts Mattsson Lindroos e. Heikkilä ja Maria Christina Abrahamsdotter (Taulusta 3).

Puoliso: Vihitty 21.11.1852 Rauman mlk, Vasarainen Amalia Emanuelsdotter Tupala e. Österman. (Taulu 1) Emäntä, s. 15.1.1831 (rippilapset), Rauman mlk, Soukainen, kastettu 11.1.1831 Rauma, konfirmoitu 1.11.1846 Rauma Muuttanut: Unajan Tupalaan 1870. Vanhemmat Emanuel Johansson Österman ja Juliana Thomasdotter Österman e. Blom (Taulusta 28).

Taulu 3

III Matts Mattsson Lindroos e. Heikkilä Renkivouti, lampuoti, s. 21.9.1792 (rippikirja), Eura, Sorkkinen, k. 10.10.1861 Rauman mlk, Vasarainen, kuolinsyy keuhkotauti. Renkinä Sorkkisten Lampulla 1812-4. Vihittäessä renkinä Euran kirkonkylän Lukkalassa (1814-9). Renkinä Grannilassa 1819. Kiukaisten Eurakoskella Viinikkalan renkivouti 1823-9. Omaksuu nimen Lindroos täällä. Lampuotina Wasaraisten Koijärvellä eli Marttilassa 1856 asti ja avioiduttuaan uudelleen 13.1.1856 rengin leski Liisa Järvenpään kanssa vielä Kortela Lambo:ssa Muuttanut: Kiukaisista Kortelan lampuodiksi 1729. Vanhemmat Mathias Henrichsson Heikkilä e. Björnström ja Walborg Henrichsdotter Heikkilä e. Mikola (Taulusta 4).

1. Puoliso: Vihitty 30.11.1817 Eura Maria Christina Abrahamsdotter. (Taulu 2) s. 10.2.1797 (rippikirja), Köyliö, Tuiskula, k. 23.6.1855 Rauman mlk. Syntymäpaikka: Eura Vihittäessä torpan tytär Euran Lill Vahen torpassa. Vanhemmat Abraham Johansson Ääri e. Nummi e. Perhe ja Lisa Andersdotter Nummi e. Härkälä (Taulusta 11).

Taulu 4

IV Mathias Henrichsson Heikkilä e. Björnström Torppari, s. 16.8.1767 (rippikirjat 1790-1824), Eura, Sorkkinen, k. 18.9.1823 Eura, Sorkkinen. Syntyy Euran Sorcis Teikon lampuodin poikana. Vihittäessä asuu Euran Sorcis Knutilan torpparina (Heikkilä). Knuutila oli varusmestarin puustellli. Tuomittu juopumuksesta 1817. Vanhemmat Henrich Henrichsson Björnström ja Maria Mårtensdotter (Taulusta 5).

1. Puoliso: Walborg Henrichsdotter Heikkilä e. Mikola. (Taulu 3) Torpan emäntä, s. 1.4.1760 (rippikirjat, SSHY), Kalanti, Kallela, k. 24.5.1810 Eura, Sorcis. Vanhemmat Henrich Henrichsson Mikola ja Maria Henrichsdotter Mikola (Taulusta 7).

Taulu 5

V Henrich Henrichsson Björnström Lampuoti, torppari, s. 28.5.1744 (rippikirjat), Eura, kirkonkylä Krannila, k. 10.3.1819 Eura, Sorkkinen. Vihittäessä Euran Sorcis Teikon renki, myöh rippikijassa lampuoti, sekä itsellinen Björnin talon torpassa. Rippikirjan mukaan on rampa. Vanhemmat Henrich Marcusson Björnström ja Brita Mattsdotter (Taulusta 6).

1. Puoliso: Vihitty 13.10.1765 Eura Maria Mårtensdotter. (Taulu 4) Lampuotitalon emäntä, s. 27.5.1738 (rippikirjat), k. 23.10.1799 Eura, Sorcis. Vihittäessä piika kappalaisen puustellissa. Aloittanut 1764.

Taulu 6

VI Henrich Marcusson Björnström Sotilas, lampuoti, s. 1723 (rippikirjat 1785-), k. 11.12.1797 Eura, Sorkkinen, kuolinsyy vanhuuteen, 74-vuotiaana. Renkinä Euran kirkonkylän Krannilassa ennen sotilaaksi ryhtymistä. Porin rykmentin Euran komppanian ruotu näyttää suosineen tätä Björnströmin sotilasnimeä. Siihen kuuluivat 1728 kirkonkylän Pekka ja Granni, sekä Sorkkisten Mikko Eskonpoika. Astuu palvelukseen Euran kirkonkylän ruotuun no 44 10.6.1747 edeltäjän kuoltua jo 1743. Saa eron katselmuksessa 21.2.1763 hentouden ja heikkouden vuoksi. Vihittäessä renki Kirkonkylän Krannilassa. Vuodesta 1763 lampuotina perheineen Euran Sorkkisten Teikolla, myöh. itsellinen Euran Sorkkisissa.

Puoliso: Vihitty 16.10.1743 Eura Brita Mattsdotter. (Taulu 5) Lampuodin vaimo, s. 1719 Köyliö, k. 18.10.1781 (Jari Kaunisto), Eura, Sorkkinen. Lampuodin vaimo Euran Sorkkisten Teikolla, s. 1719 Salo? (rippikirjatieto), k. 18.10.1781 Eura, Sorkkinen, mätähaavaan, 62-vuotiaana, haudattu 21.10.1781. Vihittäessä piika Kirkonkylän Krannilassa. Euran rippikirjassa 1752-58 syntymäaikana Salo (teksti epäselvä) 1719.

Taulu 7

V Henrich Henrichsson Mikola Talollinen Kalannin Kallelassa, s. 17.2.1729 (rippikirjat),. Vanhemmat Henric Henricsson Lilieblad ja Lisa Andersdotter (Taulusta 8).

Puoliso: Maria Henrichsdotter Mikola. (Taulu 4) Emäntä, s. 16.3.1734 (rippikirjat), Kalanti, Kallela. Vanhemmat Henrich Johansson Mikola ja Margaretha Henrichsdotter (Taulusta 10).

Taulu 8

VI Henric Henricsson Lilieblad Ruotusotilas Huhtisten Aulassa, s. 1.1.1707 Kalanti, Kainu. Vanhemmat Henric Henricsson (Taulusta 9).

Puoliso: Lisa Andersdotter. (Taulu 7) s. 1702.

Taulu 9

VII Henric Henricsson

Taulu 10

VI Henrich Johansson Mikola s. 12.1.1699.

Puoliso: Margaretha Henrichsdotter. (Taulu 7) s. 8.7.1699.

Taulu 11

IV Abraham Johansson Ääri e. Nummi e. Perhe Torppari, lampuoti, s. 14.2.1769 (Familysearch.org pedigree), Laitila, k. 18.3.1853 Eura, Kauttua. Ensimmäisen tunnustetun lapsen syntyessä aviottomana, on renki Tuiskulassa. Vanhemmat Johan Jakobsson Perhe e. Yrjälä ja Maria Eriksdotter Perhe e. Perheentupa (Taulusta 12).

Puoliso: Lisa Andersdotter Nummi e. Härkälä. (Taulu 3) Torpan emäntä, s. 31.1.1779 (Familysearch.org pedigree), Köyliö, k. 28.6.1858 Eura, Kauttua. Vanhemmat Anders Johansson Härkälä ja Maria Andersdotter Härkälä e. Anttila (Taulusta 18).

Taulu 12

V Johan Jakobsson Perhe e. Yrjälä s. 10.11.1734 (rippikirjat), Laitila, Katinhäntä. Syntyy Laitilan Katinhännän Yrjälässä tilallisen poikana 1734. Asuu Laitilan Pahajoella Storgårdsin nuorena isäntänä 1761, Storgårdsin syytinkiläisenä 1762 (tila myyty?), Laitilan Perheentuvan vävynä 1763, Laitilan Kolisevan Perheen isäntä 1766-73, Laitilan Kaivolan paimen 1777. Vanhemmat Jacob Johansson Yrjälä ja Maria Mattsdotter Yrjälä (Taulusta 13).

Puoliso: Vihitty 12.10.1760 Laitila Maria Eriksdotter Perhe e. Perheentupa. (Taulu 11) s. 14.8.1740 (Familysearch.org pedigree, Hiski), Laitila, kirkonkylä. Laitilan Kirkonkylän Perheentuvan tytär ja emäntä. Vanhemmat Erich Mattsson Perheentupa e. Isotalo ja Maria Johansdotter (Taulusta 16).

Taulu 13

VI Jacob Johansson Yrjälä s. 22.7.1707 Laitila, Katinhäntä. Vanhemmat Johan Mattsson Yrjälä ja Maria Carlsdotter Yrjälä (Taulusta 14).

1. Puoliso: Vihitty 15.2.1730 Laitila Maria Mattsdotter Yrjälä. (Taulu 12) s. 9.10.1704, k. 18.8.1758 Laitila, Katinhäntä, kuolinsyy Itsemurha. Vihittäessä Karfvola Hemmilä. Vanhemmat Matz Hemmilä (Taulusta 15).

Taulu 14

VII Johan Mattsson Yrjälä Talollinen, s. x.12.1681, k. 7.5.1757 Laitila, Katinhäntä.

1. Puoliso: Vihitty 15.10.1705 Laitila Maria Carlsdotter Yrjälä. (Taulu 13)

Taulu 15

VII Matz Hemmilä Talollinen Karfolassa.

Taulu 16

VI Erich Mattsson Perheentupa e. Isotalo Lautamies, talollinen, s. 28.4.1713 Laitila, Pahajoki. Vanhemmat Matts Mattsson Isotalo ja Elin Michelsdotter (Taulusta 17).

Puoliso: Maria Johansdotter. (Taulu 12) s. 1.1.1716 Laitila, Viikainen.

Taulu 17

VII Matts Mattsson Isotalo

Puoliso: Elin Michelsdotter. (Taulu 16)

Taulu 18

V Anders Johansson Härkälä Talollinen, s. 9.10.1740 (Familysearch.org pedigree, Hiski), Köyliö, Tuiskula, k. 23.4.1798 Köyliö. Vihittäessä ensimmäiseen avioon Köyliön Tuiskulassa Härckälän nuori isäntä. Köyliön Tuiskulassa Härkälän isäntä ainakin 1757-1779. Toinen Avioituminen Kokemäen pitäjässä. Vanhemmat Johan Johansson Härkälä ja Lisa Jöransdotter (Taulusta 19).

1. Puoliso: Maria Jöransdotter Härkälä e. Sipilä Emäntä, s. 25.1.1740 (Familysearch.org pedigree, Hiski), Köyliö, k. 21.10.1775 Köyliö, Tuiskula. Vanhemmat Jöran Jacobsson Sipilä ja Anna Mattsdotter.

Taulu 19

VI Johan Johansson Härkälä s. 10.3.1714 (Familysearch.org pedigree, Hiski),. Vanhemmat Johan Mårtensson Härkälä ja Maria Eskelsdotter (Taulusta 20).

Puoliso: Lisa Jöransdotter. (Taulu 18) s. 18.2.1718 (rippikirja), Kokemäki.

Taulu 20

VII Johan Mårtensson Härkälä Talollinen, s. noin 1681. Isäntä 1709 alkaen. Vanhemmat Mårten Henrichsson Härkälä ja Gertrud Sigfridsdotter (Taulusta 21).

Puoliso: Vihitty ennen 1702 Maria Eskelsdotter. (Taulu 19)

Taulu 21

VIII Mårten Henrichsson Härkälä Talollinen, s. ennen 1660. Isäntä1676 alkaen. Vanhemmat Hindrich Thomasson Härkälä ja Maria Härkälä (Taulusta 22).

Puoliso: Gertrud Sigfridsdotter. (Taulu 20) k. 23.1.1726 Köyliö, Tuiskula.

Taulu 22

IX Hindrich Thomasson Härkälä Talollinen. Vanhemmat Thomas ja Gertrud Sigfridsdotter (Taulusta 23).

1. Puoliso: Maria Härkälä. (Taulu 21) k. noin 1663.

Taulu 23

X Thomas

Puoliso: Gertrud Sigfridsdotter. (Taulu 22) k. 1725 Köyliö, Tuiskula.

Taulu 24

VI Anders Johansson Anttila Talollinen, s. 30.11.1715 (rippikirja), Kokemäki, Mattila, k. 23.3.1792 Kokemäki, Mattila. Vanhemmat Johan Bertilsson Anttila ja Margetha Michelsdotter (Taulusta 25).

Puoliso: Vihitty 30.12.1744 Kokemäki Caisa Thomasdotter Anttila e. Krapu. (Taulu 18) Emantä, s. 21.9.1722 (rippikirja), k. 25.6.1796 Kokemäki, Mattila. Vihittäessä piika Sonnilan Krapussa. Vanhemmat Thomas Johansson Krapu ja Maria Påhlsdotter Krapu (Taulusta 27).

Taulu 25

VII Johan Bertilsson Anttila Talollinen Kokemäen Mattilassa, s. 1695, k. 5.5.1751 Kokemäki, Mattila. Vanhemmat Gertrud (Taulusta 26).

Puoliso: Margetha Michelsdotter. (Taulu 24) Emäntä, s. 1690, k. 26.1.1766 Kokemäki, Mattila.

Taulu 26

VIII

Puoliso: Gertrud. (Taulu 25)

Taulu 27

VII Thomas Johansson Krapu Talollinen, s. 1696, k. 1764 Kokemäki, Sonnila. Isäntä 1729 alkaen.

Puoliso: Maria Påhlsdotter Krapu. (Taulu 24) s. 1690, k. ennen 1760 Kokemäki, Sonnila.

Taulu 28

III Emanuel Johansson Österman Torppari, s. 19.12.1805 Rauman mlk, Soukainen, kastettu 19.12.1805 Rauma, k. 3.7.1860 Rauman mlk, Soukainen, kuolinsyy keuhkotauti. Synt. paikka epäselvästi kirjoitettu rippikirjassa, vihitään Soukaisissa. Vanhemmat Johan Johansson Österman ja Eva Maria Andersdotter Yrjälä (Taulusta 29).

Puoliso: Vihitty 14.11.1830 Rauman mlk, Soukainen Juliana Thomasdotter Österman e. Blom. (Taulu 2) Emäntä, s. 21.8.1802 (kaste), Rauman mlk, kastettu 22.8.1802 Rauma, k. 1867 Rauman msrk, Soukainen. Muuttaa Soukaisiin Helon talosta Unajasta 1830, jossa vihitään samana vuonna. Vihittäessä Helon piika. Vanhemmat Thomas Johansson Blom e. Johola ja Brita Göransdotter Blom e. Hammar (Taulusta 57).

Taulu 29

IV Johan Johansson Österman Rusthollari, s. 5.11.1776 (rippikirja), Rauman mlk, Soukainen, k. 29.4.1853 Rauman mlk, Soukainen. Isäntä Soukaisten rusthollissa kunnes luovuttaa sen pojalle ja asuu itse tilan torpassa. Ottaa käyttöön nimen Österman välillä 1828-33. Soukainen oli henkirakuunarykmentin Ala-Satakunnan komppanian rustholli no 82. Hänelle huudatettiin puolet Soukaisista 15.3.1797. Vanhemmat Johan Johansson Soukainen ja Catharina Helena Jacobsdotter Soukainen e. Rikström (Taulusta 30).

Puoliso: Vihitty 19.12.1797 Rauman mlk Eva Maria Andersdotter Yrjälä. (Taulu 28) Rusthollin emäntä, s. 19.12.1775 (rippikirja), Rauman mlk, Voiluoto, kastettu 19.12.1775 Rauma, k. 31.5.1852 Rauman mlk, Soukainen. Syntyisin Woiluodolta. Kuolee Soukaisten Östermanissa, hautaus 6.6.1852. Vanhemmat Anders Johansson Yrjälä ja Catharina Johansdotter Yrjälä e. Kodixanttila (Taulusta 51).

Taulu 30

V Johan Johansson Soukainen Rusthollari, s. 23.10.1743 (rippikirja, kastekirja), Rauman mlk, Soukainen, kastettu 24.10.1743 Rauma, k. 8.6.1827 Rauman mlk, Soukainen. Soukainen oli henkirakuunarykmentin Ala-Satakunnan toisen majurin komppanian rustholli no 82, kooltaan 1 ja 1/3 manttaalia. Aputiloina (augmentteina) olivat Vasaraisten talo no 6 (Isotalo) ja Eurajoen Koivuniemen talo no 4 (Mikola, vero Soukaisiin 20 ruplaa 40 kopeekkaa). Johan Johaninpoika osti rusthollin toisen puolikkaan perintötilakseen 19.1.1791. Vanhemmat Johan Mattsson Soukainen ja Catharina Henrichsdotter (Taulusta 31).

Puoliso: Vihitty 1771 Eurajoki Catharina Helena Jacobsdotter Soukainen e. Rikström. (Taulu 29) Rusthollin emäntä, s. 12.8.1748 (rippikirja), Eurajoki, Lapijoki, k. Rauman mlk, Soukainen. Vihityissä Lappjoki Jacola. Vanhemmat Jakob Rikström ja Katarina Höckert (Taulusta 34).

Taulu 31

VI Johan Mattsson Soukainen Rusthollari, s. 28.11.1711 (rippikirja), Rauman mlk, k. 22.5.1774 Rauman mlk. Mainitaan isäntänä 26.2.1735 ja rusthollarina 23.12.1739, kummina jo 6.12.1730. Soukainen oli henkirakuunarykmentin Ala-Satakunnan komppanian rustholli no 82. Vannoo 12.10.1742 uskollisuutta venäjän keisarinna Elisabet Petrovnalle muiden msrk:n isäntien kanssa. Vanhemmat Matts Mattsson Soukainen ja Walborg Soukainen (Taulusta 32).

Puoliso: Catharina Henrichsdotter. (Taulu 30) s. 25.11.1716 (rippikirja), k. 10.5.1789 Rauman mlk.

Taulu 32

VII Matts Mattsson Soukainen Ratsutilallinen, rusthollari, s. n 1689 Rauman msrk, Soukainen, k. 28.8.1743 (kirkontilit), Rauman mlk, Soukainen. Kummina 6.12.1730. Soukainen oli henkirakuunarykmentin Ala-Satakunnan komppanian rustholli no 82. Ratsutila henkirakuunarykmentin Hammarin komppaniaan muodostettiin yhdistämällä koko kylä (kaksi taloa) 1680 ja muutettiin rustholliksi ottamalla vielä kaksi autiota ja Tarvolasta augmentti 1691. Toista kantatiloista Matti Matinpoika oli hallinnut jo aikaisemmin. Vanhemmat Matts Mattsson Soukainen ja Brita Soukainen (Taulusta 33).

Puoliso: Walborg Soukainen. (Taulu 31) Rusthollin emäntä, s. x.8.1685, k. 14.10.1751 Rauman msrk, Soukainen.

Taulu 33

VIII Matts Mattsson Soukainen Rusthollari. 1665 mainitaan, että kylän kolme taloa ovat autioina ja niissä asuu vain yksi kerjäläinen itsellisnaisen kanssa. Soukainen on 1691 koko kylän käsittävä 1 1/3 manttaalin rustholli. Tämä Matti ottaa tilan autiosta 1668, ja muuttaa sinne vaimoineen tuntemattomasta paikasta. Vuonna 1675 Matts tuo käräjillä esiin, että hänen ylösottamansa talo on aikaisemmin ollut ratsutila, mutta on nyttemmin määrätty ruotutilaksi. Hän anoo tästä kirjallista todistusta. Matts anoo käräjillä 1688 uudelleen autiosta ylösottoa ja verovapautta. Hän on isäntä ainakin 1704 asti.

1. Puoliso: Brita Soukainen. (Taulu 32) s. (SAY), k. 29.5.1689 Rauman msrk, Soukainen.

Taulu 34

VI Jakob Rikström Salpietarinkeittäjä, kivaltteri, talollinen, s. 25.6.1720 (Lähde : A. Bergholm: Sukukirja 1 1901, valtionarkiston moniste 1978 Lähde : Aina Lähteenojan Rauman kaupungin historia, lisiä Rauman kaupungin historiaan I. Ulla Heinon Eurajoen historia Lähde : Erik Hellerström: Släkten Höckert från Westfalen jämte andra Höckertsläkter i Norden Lähde : Keskustelukanavan "satakuntalaissuvut" yhteinen kokoelma : Matti Antinpk Haukan jälkeläiset. Lähden: kirkontilit Lähde: läänintilit 1680, 1685, 1690, 1695, 1700, 1704, 1708, 1710, 1725 ), Lapp, k. 31.12.1798 Eurajoki, Lapijoki.

Puoliso: Vihitty 8.1.1745 Eurajoki Katarina Höckert. (Taulu 30) s. 25.7.1723 (Lähde : A. Bergholm: Sukukirja 1 1901,), Eurajoki, k. 17.6.1796 Eurajoki, Lapijoki. Vanhemmat Michel Höckert e. Höker ja Catharina Michelsdotter Lindqvist (Taulusta 35).

Taulu 35

VII Michel Höckert e. Höker Kappalainen, s. 23.3.1698 (A. Bergholm: Sukukirja 1 1901, valtionarkiston moniste 1978 Aina Lähteenojan Rauman kaupungin historia ), Rauma, kastettu 23.3.1698 Rauma, k. 18.2.1765 Eurajoki, Lapijoki. Michel Mattsson Haukka-Höckert Aina Lähteenojan mukaan, Mikael Höker/Höckert Bergholmin mukaan. Bergholmilla virhe sukutaulussa 1, Mikael ei ole Johan Höökerin lapsi vaan veli. Tämän ovat huomanneet sekä Lähteenoja että Lagström/genealogis. Oli ensin porvari Raumalla, mutta rupesi opintielle ja kirjoitettiin ylioppilaaksi Tukholmassa 1718 Turun yliopiston kirjoihin, sitten rauhan jälkeen Borealis-ylioppilaskunnan albumiin, jolloin sukunimi Höker. Väliajanapogolista Porin (Raumalla sijaitsevassa) koulussa 1717-1721. Eurajoen kappalainen 1721-1764. Kappalaisen entinen puustelli Kaukomäen Juholassa oli tuhoutunut isonvihan aikaan. Niinpä seurakunta päätti osoittaa kappalaiselle kirkonkylästä katsoen hankalan matkan päässä olevan Eurajoen suiston kannalta muutenkin paremman tilan, Lapijoen Jussilan, jonka Mikael otti haltuunsa 1726 ja josta luovuttiin vasta kolmen Höckertin kauden jälkeen 1816. Tässä pikkupappilassa oli kaksi asuinrakennusta, toisessa tupa, kamari ja pakari, toisessa vierastupa, porstua ja kaksi kamaria. Kuollut pistokseen. Esiintyy kasteissa x.7.1716, 21.12.1718, 8.2.1722 ja 6.6.1725 kummina. Mainitaan kummina Raumalla suoritetussa kasteessa 14.9.1734 nimellä kappalainen Michel Höökert Eurajoelta. Vannoo 11.10.1742 uskollisuutta venäjän keisarinna Elisabet Petrovnalle muiden Eurajoen isäntien kanssa. Vanhemmat Matts Andersson Haukka ja Margareta Johansdotter (Taulusta 36).

Puoliso: Catharina Michelsdotter Lindqvist. (Taulu 34) Kappalaisen vaimo, s. 10.11.1694 (A. Bergholm: Sukukirja 1 1901, valtionarkiston moniste 1978 Aina Lähteenojan Rauman kaupungin historia, lisiä Rauman kaupungin historiaan I. Ulla Heinon Eurajoen historia ), Rauman mlk, k. 21.1.1763 Eurajoki. Esiintyy miehensä keralla kummina 21.12.1718 ja 8.2.1722. Vanhemmat Michel Andersson Äyhö ja Carin Andersdotter Torkki (Taulusta 37).

Taulu 36

VIII Matts Andersson Haukka Porvari, s. (A. Bergholm: Sukukirja 1 1901, valtionarkiston moniste 1978, Aina Lähteenojan Rauman kaupungin historia, Erik Hellerström: Släkten Höckert från Westfalen jämte andra Höckertsläkter i Norden, kirkontilit, läänintilit 1680, 1685, 1690, 1695, 1700, 1704, 1708, 1710, 1725 ), k. 1715 Rauma. Mats Haucka / Matti Antinpoika Haukka Porvari Raumalla, porvarivala 19.2.1681, omisti Wähä-Haukan ABRAM HAUKK, HAMPPLA JA WÄHÄ-HAUKK talon (Koulukatu 7, jossa on kiinteistövälitysliike. Torin kulmassa oleva Tori-Haukk, jota teoksessa tarjotaan Matti Haukan talona, oli Matin aikaan nimeltään Gråå muinaisen kirkkoherran mukaan, asia on aivan selvä sekä 1698-1710 asemakartan että läänintilien korttelijaon mukaan), k ison vihan aikana v.1715, ja talo jäi hänen jälkeensä autioksi, jommoisena se mainitaan v 1724; I:nen puoliso seppä Juhanan leski Briitta Tuomaantytär, haud 1706, II:nen puoliso Margareta Juhantytär, mainitaan leskenä 1724. Matti haudataan kirkontilien mukaan 1715 myytyyn paikkaan kirkkoneuvoston päätöksellä 13 taalarin maksusta. Vuotta tarkempia aikoja ei vuosien 1715-1720 tilikirjoissa ole ilmoitettu. Haudattaessa hänestä käytetään nimikettä Haukan vanha Isä. Lähteenojan mukaan Matti Haukka allekirjoittaa Ruonelan talon pesänkirjoitusluettelon 22.6.1711. Elossa siis ainakin vielä tuolloin. Pari myöhempääkin mainintaa olemme löytäneet: tekee lahjoituksen kirkolle 7.9.1713 ja hänen tyttärensä (porvari Matts Hauckan tytär, luultavasti Anna) haudataan 25.1.1714 Raumalla. Matts Haucka esiintyy läänintileissä tällä nimellä 1700 - 1710, sitä aikaisemmin 1685 - 1695 nimellä Matts Andersson. Naapuritalossa myöhemmin esiintyvä Abraham Haucka on silloin Abraham Simonsson. Hänen vaimonsa 1685 on Anna. Matts ei esiinny vielä 1680 tileissä, sen sijaan arvoituksellinen yksinäinen Margeta Haucka asuu samoissa taloissa 1680 - 1685. Hän lienee sama henkilö joka on vastaamassa 20.10.1638 pidetyssä raastuvanistunnossa "Margareta Haukkaa vaadittiin vastaamaan salavuoteudesta, jota hän oli harjoittanut Henrik Birgerinpojan kanssa Eurajoella ja siittänyt lapsia hänen kanssaan, mitä Margareta ei voinut kieltää, vaan tunnusti. Hänelle annetaan todistus vietäväksi kirkkoherralle, jotta hän tulisi kärsimään kirkkorangaistuksen, ja koska mies ei ollut läsnä, niin hänelle kuitenkin annetaan haaste ja hänen on suoritettava sakkorahat, kun hän tulee kaupunkiin." Lähteenoja mainitsee kerran myös Antti Haukan (= Matti Antinpoika Haukan isä?). Hän mainitsee, että Rauman liike-elämään vallitsivat useat porvarit 1650-60 luvuilla. Yksi mainituista on Antti Haukka. Näiden porvareiden nimet esiintyvät Lähteenojan mukaan usein kirkon tilien lahjoittajaluettelossa merkkinä siitä, että he olivat laivaväkineen palanneet kauppamatkoiltaan kotiin. Lähteenoja mainitsee myös 1600-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen ansioituneita laivanvarustajia ja laivureita, kaksi mainituista on Pärttyli ja Henrik (Henrik Eskonpoika) Haukka. Näistä mainitaan, että heidän aluksensa kulkivat tuttua reittiä yli Itämeren Saksan satamiin ja ylläpitivät samalla entisiä liikesuhteita Tukholmaan ja Pohjanmeren rannalla oleviin kauppapaikkoihin. Liekö jompikumpi Antin isä? Esko Haukka mainitaan Rauman kylän kymmenysluettelossa v.1571. Kirkontileissä 1662 - 1676 esiintyy tiheänä lahjoittajana Erich Haucka. Kummina 13.9.1705.

Puoliso: Margareta Johansdotter. (Taulu 35) Kirjallisissa lähdetiedoissa esiintyy vaimona myös seppä Juhanan leski Brita, muuta alkuperäisestä aineistosta häntä ei löydy. Joissain lähteissä mainitaan myös Margareta leskenä. Kummina 5.10.1708.

Taulu 37

VIII Michel Andersson Äyhö Rusthollari, s. x.9.1660 Rauma, Äyhö, k. 25.3.1731 Rauma. Äyhön ratsutilallinen isänsä jälkeen 1684 alkaen. Kuudennusmies. Rippikirjassa on hänen kohdallaan "läser i book". Oli 1699 ehdolla Lapin piirin nimismieheksi, ja Äyhöllä pidettinkin käräjiä, mutta kun Eran ja Lapin nimismiespiirit 1700 yhdistetiin, ja koska Äyhön ratsutila oli kauana muusta kylästä, vähän rakennettu ja huonossa kunnossa, ja Mikko Antinpoika kouluja käymätön ja ruotsin kieltä taitamaton, ei hän olisi tyydyttävästi voinut virkaa hoitaa, joten Euran nimismies määrättiin yhdistetyn piirin nimismieheksi. Luovutti isännyyden Äyhöllä pojalleen Antille 1709, uudelleen isäntänä v:sta 1710, luovutti sitten isännyden pojalleen Mikolle. Kummina 24.9.1705. Vanhemmat Anders Andersson Äyhö ja Brita Thomasdotter (Taulusta 38).

Puoliso: Vihitty 20.5.1684 Eura Carin Andersdotter Torkki. (Taulu 35) Äyhön ratsutilan emäntä, s. Kiukainen, Eurakoski, k. 29.4.1722 (kirkontili), Rauman msrk, Äyhö. Vanhemmat Anders Michelsson Torkki e. Knuutila ja Brita Henrichsdotter Torkki (Taulusta 42).

Taulu 38

IX Anders Andersson Äyhö Rusthollari, k. 15.3.1691 Rauma, Äyhö. Äyhön isäntä isänsä jälkeen, luovutti isännyydenpojalleen. Huolimatta siitä, että Äyhö kuului niihin tiloihin, jotka Mikael Jordan 1628 sai läänityksiksi, mainitaan sen säilyttäneen sukuoikeutensa läpi läänitysajan. vakinaisen ratsumiehenpidon järjestelyssä Äyhön tila tuli 1687 Turun ja Porin länin ratsuväkirykmentin (v:sta 1721 Henkirakuunarykmentin) Vehmaan komppanian ratsutilaksi no 87. Jo Antti Antinpojan aikana Äyhöön sulautui sen augmenttitila Uotilan Kolla. Vanhemmat Anders Larsson Äyhö ja Carin Påhlsdotter (Taulusta 39).

Puoliso: Brita Thomasdotter. (Taulu 37) Ratsutilan emäntä, s. (Familysearch.org), k. 25.3.1709 Rauma.

Taulu 39

X Anders Larsson Äyhö Talollinen, k. 12.5.1666 Rauma, Äyhö. Viljeli ensin v:sta 1600 yhdessä Sipi Matinpojan kanssa Rauman Uotian Siuttilaa, otti 1606 viljelykseensä pari vuotta autiona olleen Äyhön tilan samassa kylässä. Oli Lapin hallintopitäjän alimman (Alamaan) verokunnan verokuntamiehenä 1620- luvulla. Antti Laurinpoika oli v:sta 1632 lähtien pitkällisissä riidoissa Rauman kaupungin kanssa uudisraivauksistaan Rauman kaupungin ja Lajon kylän mailla ja vuonna 1662 annetulla tuomiolla määrättiin Äyhön tila maksamaan Rauman kaupungille veroa 20 kuparitaalaria vuodessa, sekä sen rakennukset siirrettäviksi pois Lajon kylän maalta. Vielä 1667 olivat rakennukset kuitenkin edelleen vanhoilla paikoillaan, mihin ne lienevät jääneetkin. Vuonna 1670 määrättiin Äyhön tila maksamaan vuosiveroiksi 30 kuparitaalaria. Antti Laurinpoika oli itsepäinen ja itsetietoinen mies, joka tuomittiin mm. maaherran solvaamisesta ja joka 1658 haastettiin tuomiokapituliin vastaamaan piispantarkstuksessa häntä vastaan tehtyihin tehtyihin syyteisiin Jumalan sanan, papiston jne. halveksimisesta. Hän luovutti Äyhön isännyyden pojalleen 1650-luvun lopulla. Vanhemmat Lars Andersson (Taulusta 40).

Puoliso: Carin Påhlsdotter. (Taulu 38) k. 30.11.1662 Rauma, Äyhö.

Taulu 40

XI Lars Andersson Talollinen. Mainitaan Uotilassa isäntänä 1581-1596. Noin vuoden 1607 vaiheilla (ilmeisesti ko. vuoteen mennessä) rakensi Lauri Antinpoika siihen asti metsän vallassa olleeseen Äyhön mäkeen oman talon. Lauri Antinpoika oli tähän asti asunut Siuttilassa yhdessä ”talonpoika Tuomaan isän kanssa” ja ottanut haltuunsa Rauman kaupungille ja Lajon kylälle kuuluneita peltoja ja niittyjä. Muutettuaan Äyhölle hän rupesi ottamaan haltuunsa lisää Rauman kaupungin ja siihen (vuonna 1607) liitetyn Lajon kylän tiluksia. Tällaiseen ”valtaamiseen” ei kaupunki tietenkään suostunut, vaan koetti puolustaa rajojaan. Lauri Antinpoika oli kaiken lisäksi rakentanut talonsa Lajon kylän puolelle. Tästä kehkeytyi ilmeisesti toista sataa vuotta kestänyt tilusriita Äyhön tilan ja kaupungin välille. Huvittavaa on, että Rauman ja Lajon tilusten raja Uotilaa vastaan oli vuonna 1598 pidetyn rajatarkastuksen mukaan suora kahden rajasamppaan välillä, joten siinä ei liene ollut mitään epäselvää. Lauri Antinpojan perustama Äyhön talo, josta tehtiin ratsutila eli rustholli ilmeisesti 1600-luvun loppupuolella, sijaitsi alkujaan suurin piirtein nykyisellä paikallaan Uotilan ja kaupungin rajalla Lappiin vievän maantien lähistöllä. Maantie kulki silloin nykyistä vanhaatietä alempana. . Vanhemmat Anders Sigfridsson (Taulusta 41).

Taulu 41

XII Anders Sigfridsson Talollinen. Mainitaan talollisena Uotilassa 1566.

Taulu 42

IX Anders Michelsson Torkki e. Knuutila Rusthollari, s. Kiukainen, Köylypolvi, k. 0.10.1707 Kiukainen, Eurakoski. Vävy, ratsutilallinen Torkilla 1666-1702, kestikievarin pitäjä ja kuudennusmies, s. Kiukainen, Köylypolvi Knuutila, k. 1702 Kiukainen, Eurakoski. 23/24 manttaalin suuruinen perintörustholli n:o 64, pinta-ala 275 ha, maakirja n:o 3, Eurakosken kylässä. Ratsutilallinen Torkilla 1666-1702. Vanhemmat Michel Marcusson Knuutila ja Brita Jacobsdotter Knuutila e. Askola (Taulusta 43).

1. Puoliso: Vihitty ennen 1667 Brita Henrichsdotter Torkki. (Taulu 37) Emäntä, k. 1675. Vanhemmat Henrich Bertilsson Torkki ja Margeta Stefansdotter Torkki (Taulusta 47).

Taulu 43

X Michel Marcusson Knuutila Rusthollari, s. Kiukainen, Köylypolvi, k. ennen 1671. Ratsutilallinen Kiukaisten Köylypolven Knuutilassa, isäntä 1649-70, s. Kiukainen, Köylypolvi Knuutila. Vuodesta 1632 Kallin, rustholli n:o 57, autiotilan viljelykseen ottajana, mutta luovutti sen sitten veljelleen Paavolle, tämän kotiuduttua Saksasta, palaten itse syntymäkotiinsa Knuutilan isännäksi isänsä jälkeen. Hallitsi Knuutilaa vuosina 1648-1670. Esiintyy manttaaliluettelossa viimeksi 1671. . Vanhemmat Marcus Simonsson Knuutila ja Agnes Marcusdotter Knuutila (Taulusta 44).

Puoliso: Vihitty 1638 Brita Jacobsdotter Knuutila e. Askola. (Taulu 42) Emäntä, s. Kokemäki, Askola, k. ennen 1682 Kiukainen, Köylypolvi.

Taulu 44

XI Marcus Simonsson Knuutila Rusthollari, s. n 1600 Kiukainen, Köylypolvi, k. n 1653. isäntä 1626-1648. Marcus Simonpoika. Knuutilan isäntä isänsä jälkeen. Tavataan ensikerran Euran käräjillä 31.9.1630 ja sitten 12.9.1632, 21-22.11.1636, 30-31.9.1641, 12-13.8.1642 (jolloin hänet määrättiin kestikievarin pitäjäksi Eurassa) 12-14.11.1649 ja perinnönjaon yhteydessä 1654 ja 1657. Vuoden 1632 käräjillä Markus pyysi pojalleen Michelille saada ottaa Köylypolvelta Kallin autiotilan, 4 äyrin ja 16 mr:n verolla, jolla Matts Tomaksenpoika viimeksi on asunut ja joka on ollut autiona 7 vuotta. Tämä tila annettiin kruununtilana Michelille. K. kyytimatkalla ilmeisesti Raumalla ennen 18.2.1653. Vanhemmat Simon Mattsson Knuutila ja N.N. Mattsdotter Knuutila (Taulusta 45).

Taulu 45

XII Simon Mattsson Knuutila Rusthollari, s. n 1555 Eura, k. 1643 (Timo Kause SUKUPUU), Kiukainen, Köylypolvi. Vävy, ratsutilallinen Kiukaisten Köylypolven Knuutilassa, isäntä 1578-1625, s. n. 1555 Eura, k. 1643 Kiukainen, Köylypolvi Knuutila. 1 manttaalin suuruinen "hakkapeliitta"-perintö rustholli n:o 58, maakirja n:o 1, pinta-ala 600 ha, Köylypolven kylässä. Kymmennysluettelon mukaan Knuutilaan ilmaantuu jo vuonna 1576 vieras mies Simo Matinpoika, joka sittemmin ainakin vuosina 1583-1625 mainitaan siellä vakituisena isäntänä. Sukupolven vaihdoksen tapahtuessa hän nähtävästi vävynä tai muuna pesän osakkaana sai vasta muutaman vuoden väliajan jälkeen tilan pysyvästi nimiinsä. Knuutilan tilan hän osti Sigfrid Jaakonpojalta. Simon Matzinpoika, Ensimmäinen tähän sukuun kuuluva Euran (nyk. Kiukainen) Köylypolven kylän (aik. myös Köylyjoki) Knuuttilan isäntä. Mistä Simo on tähän taloon tullut ei ole saatu selville. Hänet mainitaan asiakirjoissa ensikerran 1582. (Osmo Durchman; Polviander-suvun alkuperä ja varhaisimmat polvet 1600-luvun tuomiokirjojen valossa). Kävi useita niittyriitoja Euran käräjillä 12.3.1621, 17.9.1623, 12.12.1633, 30.5.1625 ja 15.11.1625. Viimeksi mainitussa käräjäpöytäkirjassa sanotaan mm. "Simon Mattsinpoika Köylypolvesta nosti kanteen naapuriaan Matts Tomaksenpoikaa, Laihian kylästä, vastaan Järvenranta nimisestä niitystä, jonka Simon oli ostanut Sigfrid Jakobinpojalta (Köylypolven entinen omistaja), Simonilla ja hänen jälkeläisillään oli kireät välit Matts Tomaksenpojan sukuun. Durghmanin mukaan on heidän välillään 39 vuoden aikana ollut 8 käräjäjuttua, viimeinen kolmannessa polvessa. (Eräs satakuntalainen talonpoikais- ja kultturisuku. Satakunta 21.9.1974). Simon mainitaan viimeisen kerran 1636. (Osmo Durchman; Polviander-suvun alkuperä ja varhaisimmat polvet 1600-luvun tuomiokirjojen valossa). Vanhemmat Matts Henrichsson Järsta e. Bonde-Bassa (Taulusta 46).

1. Puoliso: N.N. Mattsdotter Knuutila. (Taulu 44) Rusthollin emäntä.

Taulu 46

XIII Matts Henrichsson Järsta e. Bonde-Bassa Talollinen, k. 1596 Eura, Sorkkinen. Mainitaan Kiukaisten Eurakosken Mikolassa 1540-1608. Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja 1925, sivu 227: Polviander-suvun alkuperä tuomiokirjojen valossa. Kiukaisten Eurakosken Mikolan (=Vanha- + Uusi- + Mäki-) rusthollista n:o 62, maakirja n:o 1, pinta-ala 265 ha, 28/32 manttaalia mainittu vv. 1540-1608. Hopeaveroa 1571 maksaneista euralaisista oli varakkain (1/1) EURAKOSKEN Matti Heikinpoika eli Madz Bonde tk 1551 ym. Suurimman karjamäärän ohella hänellä oli 5 luotia hopeaa, 14 naulaa tinaa ja 86 naulaa kuparia. Nousu on ollut Matin omaa ansiota. Hän oli isäntänä jo 1540, ja silloin talon ny oli 11/19. Vielä 1548 hän maksoi viljakymmenyksiä vaatimattomasti 20 kappaa, mutta 1558 54 kappaa, mikä toi ensimmäisen sijan. Luottamustoimissa hän oli usein: 1550-71 lm 22 kertaa ja km 2 kertaa sekä 1551-52 mkkm kahdesti Eurajoella. Matin talon savuluku oli 1540 vain 1/4, mutta jo 1558 koko savu. Se oli ilmeisesti vähän aikaisemmin halottu kantatilasta, sillä Eurakoskella oli myös toinen Bonde, Sipi Knuutinpoika, jonka talosta käytettiin 1552 nimitystä Bondila gods. Tämän toisen puoliskon ny laski 1540-71 sijasta II/34-36 sijaan III/66-67, eivätkä sen isännät olleet koskaan lautamiehinä ennen vuotta 1571. (Seppo Suvanto: Knaapista populiin, s. 195).

Taulu 47

X Henrich Bertilsson Torkki Talollinen. Torkin isäntä 1630-62. Joutui vaikeuksiin menettäessään taistelukentällä Puolassa rakuunansa hevosineen ja kaikkine varusteineen. Vanhemmat Bertil Bertilsson Torkki (Taulusta 48).

1. Puoliso: Margeta Stefansdotter Torkki. (Taulu 42) k. 1663 Kiukainen. Emäntä Kiukaisten Eurakosken Torkilla 1634-63.

Taulu 48

XI Bertil Bertilsson Torkki Talollinen. Isäntä 1620-1630. Vanhemmat Bertil Michelsson Torkki (Taulusta 49).

Taulu 49

XII Bertil Michelsson Torkki Talollinen. isäntä 1570-1619. Viljeli 1 ½ manttaalin suuruisia alueita 1570-1619. Pelloista osa kuului nähtävästi Peron taloon. Vanhemmat Michel Andersson Torkki (Taulusta 50).

Taulu 50

XIII Michel Andersson Torkki Talollinen. isäntä 1555-70.

Taulu 51

V Anders Johansson Yrjälä Talollinen, s. 11.10.1743 Rauman mlk, Voiluoto. Vanhemmat Johan Thomasson Yrjälä ja Anna Michelsdotter (Taulusta 52).

Puoliso: Catharina Johansdotter Yrjälä e. Kodixanttila. (Taulu 29) Emäntä, s. 23.2.1747 (rk), Rauman msrk, Unaja, k. 4.8.1823 Rauman msrk, Voiluoto. Vanhemmat Johan Erichsson Kodixanttila ja Anna Mattsdotter Kodixanttila (Taulusta 55).

Taulu 52

VI Johan Thomasson Yrjälä Talollinen, s. 17.6.1715, k. 20.2.1776 Rauman msrk, Voiluoto. Vanhemmat Thomas Yrjälä ja Brita Johansdotter (Taulusta 53).

Puoliso: Anna Michelsdotter. (Taulu 51) Emäntä, s. 10.11.1719. Vanhemmat Michel ja Maria Andersdotter (Taulusta 54).

Taulu 53

VII Thomas Yrjälä

Puoliso: Brita Johansdotter. (Taulu 52) s. 7.10.1682, k. 27.4.1761 Rauman mlk, Voiluoto.

Taulu 54

VII Michel

Puoliso: Maria Andersdotter. (Taulu 52) s. x.10.1692.

Taulu 55

VI Johan Erichsson Kodixanttila Talollinen, s. n 1715 (SSS kaste, kuolleet, vihityt, Rauman rippikirjat, Kollan Simulan sukukirja.), Rauman mlk, Unaja, k. 26.6.1748 Rauman mlk, Unaja. Vanhemmat Erich Larsson Kodixanttila ja Anna Mårtensdotter Kodixanttila (Taulusta 56).

Puoliso: Anna Mattsdotter Kodixanttila. (Taulu 51) Emäntä, s. 24.9.1715 (Rauman rippikirja), k. 20.3.1778 Rauman mlk, Unaja. Kummi 3.2.1739. Toinen puoliso Anders Michelsson.

Taulu 56

VII Erich Larsson Kodixanttila s. 12.5.1695 (SSS kaste, kuolleet, vihityt, Rauman rippikirjat, Kollan Simulan sukukirja.), k. 1.12.1782 Rauman mlk, Unaja. Pariskunta ilmestyy jostain ison vihan aikoina Kodixanttilaan. Tila näyttäisi vaihtaneen jo aikaisemmin omistajasukua 1700-luvun alussa. Tätä edeltävän suvun hallussa tila oli 1643-1700. Todennaköiseltä näyttää, että Erkki Laurinpoika olisi kotoisin Koivuniemen Mikolasta Eurajoelta. Kummina yksin 19.9.1724 ja vaimoineen 11.1.1724, 6.1.1729 ja 30.3.1730. Vannoo 12.10.1742 uskollisuutta venäjän keisarinna Elisabet Petrovnalle muiden msrk:n isäntien kanssa.

1. Puoliso: Anna Mårtensdotter Kodixanttila. (Taulu 55) s. x.12.1677 (SSS kaste, kuolleet, vihityt, Rauman rippikirjat, Kollan Simulan sukukirja.), k. 15.5.1749 (kirkontili), Rauman mlk, Unaja. Kummina kasteessa 26.1.1729 ja Unajassa 28.9.1729.

Taulu 57

IV Thomas Johansson Blom e. Johola Reservisotilas, rakuuna, s. 22.4.1775 (rk), Lappi, Kauklainen, k. 1807 (HK), Pommeri. Soucais reserve soldat Thomas Blom. Tulee Soukaisiin rippikirjan mukaan Lapista 1798 rengiksi nimellä Thomas Johansson. Rusthollin 82 (Soukainen) reservimies, kunnes värvätään vakinaiseksi rakuunaksi Porin rykmentin kevyeen ratsutilapataljoonaan alimajurin komppaniaan 19.7.1804. Esiintyy läänintileissä 1805 rakuunana. Kuolut Pommerin jälkimmäisessä sodassa 1807 Rauman rippikirjan 1807-12 maininnan mukaan. Vanhemmat Johan Michelsson Johola ja Maria Thomasdotter Johola (Taulusta 58).

Puoliso: Vihitty 25.10.1801 Rauman mlk Brita Göransdotter Blom e. Hammar. (Taulu 28) Rakuunan vaimo, rengin vaimo, s. 16.11.1777 Rauman mlk, Vasarainen, kastettu 16.11.1777 Rauma, k. 5.2.1862 Rauman mlk, Soukainen. Syntyjään Vasaraisten sotilastorpasta. Piiaksi Wasaraisten Kestilään 1797, josta samana vuonna Soukaisten kartanoon. Täällä on renkinä tuleva mies. Rauman Soukaisten rippikirja mainitsee hänet vihityksi uudelleen 1812. . Vanhemmat Göran Larsson Hammar ja Walborg Andersdotter (Taulusta 60).

Taulu 58

V Johan Michelsson Johola Torppari Kauklaisissa, k. noin 1798. Torppari Siurulla 1775 alkaen. Vanhemmat Michel Johansson Nyberg ja Maria (Taulusta 59).

Puoliso: Maria Thomasdotter Johola. (Taulu 57) Torpan emäntä, s. 1754, k. 24.4.1846.

Taulu 59

VI Michel Johansson Nyberg Sotilas, s. noin 1733, k. ennen 1794. Otettu palvelukseen 4.6.1753 Kauklaisten ruotuun no 69. Hän oli Pommerin sodassa 5 vuotta. Hänelle on myönnetty eläke. Hän on eronnut palveluksesta 1773 mennessä.

Puoliso: Maria. (Taulu 58)

Taulu 60

V Göran Larsson Hammar Ruotusotilas, s. 31.3.1738 Uusikaupunki, Ylötynkari, k. 25.8.1815 Rauman mlk, Vasarainen. Hänen syntymäaikansa on kaikissa Rauman seudun kirkonkirjoissa 8.12.1737, vaikka oikea on Uudenkaupungin syntyneiden mukaan 31.3.1738, ja kaste vasta 2.4.1738 ilmeisesti kelirikon takia. Syntymäsaari on nykyistä Lyökkiä. Uudessakaupungissa syntyneiden veljien tiedot ovat oikein. Ruodun 94 sotilas Tarvolassa. Muuttaa renkinä Lahden kartanosta, jossa asuu ainakin jo 1760, Lappiin 1764. Hänen vanhempiensa muu perhe on muuttanut sinne jo 1758 Lahden säterin Aikon torpasta. Saapuu sitten vaimoineen toistaiseksi tuntemattomasta paikasta, ilmeisesti Lapista, Vasaraisten Isotaloon 1764. Pääkatselmuksessa 1778 hän on Turun jalkaväkirykmentin Laitilan komppanian sotilas, ja hänen mainitaan astuneen palvelukseen 2.6.1767, olevan syntyisin Uudestakaupungista ja 5 jalkaa ja 5 3/4 tuumaa pitkä, sekä naimisissa. Hän on palvellut 11 vuotta. Iäksi mainitaan 35, joka ei aivan täsmää rippikirjoihin, kuten tavallista. Hän on läsnä vielä vuoden 1804 pääkatselmuksessa, jossa iäksi mainitaan 52v ja hänen mainitaan osallistuneen Suomen sotaan haavoittumatta. Tässä täytyy olla kyse Kustaa III:n sodasta 1788-90. Esiintyy 1800 rippikirjassa ja 1805 läänintileissä eronneena sotilaana. Vanhemmat Lars Larsson ja Susanna Johansdotter (Taulusta 61).

Puoliso: Walborg Andersdotter. (Taulu 57) s. 1.2.1746 (rippikirja), k. 12.5.1816 Rauman mlk, Vasarainen. Vanhemmat Brita Grelsdotter (Taulusta 66).

Taulu 61

VI Lars Larsson Torppari, s. 6.8.1711 (IGI, Sinikka Ilvessalo), Uusikaupunki, Ylötynkari, k. x.11.1776 Uusikaupunki, Ukonkari, kuolinsyy Hukkui. Tulee perheineen torppariksi Lahden säterin Aikon torppaan n 1741 Ylötynkarista Uudestakaupungista. Se on nykyistä Lyökkiä. Raumalla merkitty rippikirjaan syntymävuodeksi 1704, joka ilmeisesti on väärin. Kyse kuitenkin lienee samasta parista, jonka isä U:kin rippikirjoissa on merkitty syntyneeksi 1711. Myös vuonna 1704 isälle kuitenkin on syntynyt poika, jota ei ole löydetty. Varmaa ei ole kumpi on oikein. Jöranin muutettua säterin rengiksi muu perhe muuttaa Lappiin n 1758. Palaavat sieltä Uudenkaupungin saaristoon Ukonkariin 1763 mennessä. Tällöin ovat lapsista vielä kotona Maria Helena, Carl sekä Rauman jälkeen syntyneet Eric, Anna ja David. Vannoo 12.10.1742 uskollisuutta venäjän keisarinna Elisabet Petrovnalle muiden msrk:n isäntien kanssa. Muuttanut: Uudestakaupungista Raumalle n 1741 ja edelleen Lappiin n 1758. Vanhemmat Lars Johansson Ylötynkari ja Walborg Jacobsdotter (Taulusta 62).

Puoliso: Susanna Johansdotter. (Taulu 60) Torpan emäntä, s. 1714, k. 1799 Uusikaupunki.

Taulu 62

VII Lars Johansson Ylötynkari Luotsitilan isäntä, s. 1653 (Sinikka Ilvessalo), Uusikaupunki, Ylötynkari, k. 8.5.1743 Uusikaupunki, Ylötynkari. Esiintyy kastekirjassa lasten kohdalla pelkällä Lars Ylötynkari nimellä. Vanhemmat Johan Simonsson Ylötynkari ja Maria (Taulusta 63).

Puoliso: Walborg Jacobsdotter. (Taulu 61) Luotsitilan emäntä, s. 1665 (Sinikka Ilvessalo), k. 15.8.1747 Uusikaupunki, Ylötynkari.

Taulu 63

VIII Johan Simonsson Ylötynkari Luotsitalon isäntä, s. n 1625 (Sinikka Ilvessalo), Uusikaupunki, Ylötynkari, k. 27.1.1723 Uusikaupunki, Ylötynkari. Luotsitalon isäntänä 1663 asti. Vanhemmat Simon Jacobsson Ylötynkari (Taulusta 64).

Puoliso: Maria. (Taulu 62) s. (Sinikka Ilvessalo), k. 1.9.1688 (Sinikka Ilvessalo), Uusikaupunki, Ylötynkari.

Taulu 64

IX Simon Jacobsson Ylötynkari Luotsitilan isäntä, s. n 1600 (Sinikka Ilvessalo). Isäntä 1661 asti. Vanhemmat Jacob Larsson Ylötynkari (Taulusta 65).

Taulu 65

X Jacob Larsson Ylötynkari Luotsitilan isäntä, s. n 1575 (Sinikka Ilvessalo). Isäntä 1638 asti.

Taulu 66

VI

Puoliso: Brita Grelsdotter. (Taulu 60) Itsellinen, s. 31.10.1709 (rippikirja), k. 15.2.1784 Rauman mlk, Vasarainen.