Taulu 1

I Amanda Andersintytär Heinonen e. Brumberg Emäntä, s. 24.6.1856 (Rauman mlk:n rippikirjat, kastekirja), Rauman mlk, Kulamaa, konfirmoitu 5.11.1871 Rauma, k. 26.6.1948 (Rauman seurakunta), Rauman mlk, Vermuntila. Kotoisin Kulamaan Lammin torpasta. Vihittäessä torpan tytär. Hautakivi Rauman Vanhalla Hautausmaalla. Vanhemmat Anders Johan Carlsson Brumberg e. Brunberg ja Maria Gabrielsdotter Brumberg e. Nummelin e. Salo (Taulusta 2).

Puoliso: Vihitty 24.3.1881 Rauman mlk, Vermuntila Vilhelm Vilhelminpoika Heinonen Talollinen, s. 20.9.1854 (Rauman mlk:n rippikirjat, kastekirja), Rauman mlk, Vermuntila, konfirmoitu 6.11.1870 Rauma, k. 28.7.1930 (Rauman seurakunta), Rauman mlk, Vermuntila. Kotoisin Vermuntilan Dirikan talosta. Kulamaan Lammin vävy 1881-1892. Tapanin talon isäntä 1892->, talon nimessä sulkeissa (Uus-Tapani), henkilön nimen edessä sulkeissa (Heinonen), vihitty Maantie-Hinnolla, Ripitetty salavuoteudesta. Vihittäessä Hinnon itsellinen. Asuneet 1892 asti vaimon kotitorppaa Kulamaan Lammissa Hautakivi Rauman Vanhalla Hautausmaalla. Vanhemmat Wilhelm Mattsson Tiirikka ja Johanna Eriksdotter Tiirikka e. Sundgren.

Taulu 2

II Anders Johan Carlsson Brumberg e. Brunberg Torppari, s. 21.3.1822 (rippikirjat), Rauman mlk, Anttila, kastettu 22.3.1822 Rauman mlk, konfirmoitu 24.6.1839 Rauma, k. 24.4.1891 (Kuolleet), Rauman mlk, Kulamaa. Asuu äitinsä ja kahden nuoremman sisaruksensa kanssa Anttilan Ujulassa 1840-42, Sitten renkinä Unajan Jokelassa 1843-45. Hän ehtii myös olla Unajan Nutti eller Puckalassa renkinä 1845. Muuttaa takaisin maihin Kukolan lesken torppaan kaupungista merillä oltuaan 5.12.1852 nimellä Burmberg, sitten muutto Rauman mlk:hon Lammiin 16.11.1854 sieltä perheineen. Kirjoittautuu merille lähteväksi ainakin 1851. Syntymäpaikka : Anttila, Smeds torp Siirtyy vaimoineen vihkimisen jälkeen 1854 Pyhämaasta Kulamaan Lammiin (1/8 mantt) Otteita: Aleksi Kajantola, Aikain takaa LAMMIN ASUTUKSEN ALKU Rauman mlk:n Kulamaan kylään kuuluvana, kylästä lounaaseen on Lammin kulmakunta penikulmaisen saloseudun keskustassa. Sen kautta on Pyhänrannan kirkonseudun asukasten jalkapolku ainakin viime vuosisadan ajan kulkenut Rauman kaupunkiin. Polun vieressä, noin viitisen km. Kulamaalta oli 1820-luvulla m.m. saman kylän Sunilan talon alueita. Seutu lienee ollut silloin vaikeasti asuttavaa ja vähemmän miellyttävää, koskapa ensimmäiset yrittäjät ovat sitä vain lyhyen ajan hallussaan pitäneet. Sunilan torpparina ja Lammin alueitten vuokramiehenä esiintyi ensimmäiseksi 1820 Luvialta Kulamaalle tullut 40-vuotias Mikkeli Matinpoika, hänen 36-vuotias vaimonsa Leena ja kaksi- ja kolmevuotiaat lapsensa. Otaksuttavasti he ovat asuneet Lammissa vain kesäkauden 1821 ja aivan tilapäisessä asunnossa. Seuraavana vuonna he jo muuttivat pois pitäjästä. Jos vakinainen asuntorakennus olisi jo silloin ollut Lammissa, olisi sinne helposti tullut uusia asukkaita, mutta niin ei tapahtunut. Vasta neljän vuoden kuluttua, keväällä 1826 tuli sinne asumaan Untamalan Sarkin torpparin poika Fredrik Matinpoika (s. 1803) ja hänen vaimonsa Johanna Matintytär. Sinä kesänä "Lammin uutisasukas", kuten häntä seurakunta-arkistossa nimitetään, lienee rakentanut yksinkertaisen saunan, jossa talvellakin voi asua. Seuraavan vuoden 1827 nuoripari asui Lammissa kahden. Heidänkin viihtymisensä siellä lienee ollut heikonlaista. Kun uutisasukkaan isä, Untamalan Sarkin torppari Matti Henrikinpoika (s. 1777) oli 18/11 1827 ottanut toiseksi vaimokseen 37-v. Eeva Jaakobintyttären, jätti Fredrik Lammin isälleen ja hänen vaimolleen Eevalle, jotka tulivat sinne asumaan 1828 talvella. Eeva oli syntynyt Lapin Ylikierellä kuten silloinen Sunilan emäntäkin, ja he olivat sukulaisia. Matti ja Eeva ostivat Lammin torpan, joka näin siirtyi heidän haltuunsa. Vain seitsemän kuukautta kesti Matin ja Eevan avioliitto. 50-vuotias Matti sairastui Rohdaisten kirkkomatkalla juhannuksena niin, että vaivoin pääsi kotiinsa Lammiin, jossa kuoli 1/7 1828. Kantaen tuotiin hänen ruumiinsa Kulamaalle asti. Eeva Jaakobintytär oli nyt leski ja asui seuraavaan juhannusaattoon yksinään Lammissa. Mutta silloin, Eevan ollessa paraikaa saunassa, tuli Sunilan isännän opastamana sulhanen, hänen lapsuudentoverinsa Lapin Ylikieren Mäki-Impolan poika Kustaa (s. 1798). Avioliittoon vihittiin heidät parin kuukauden kuluttua ja heidän lapsensa Eeva, ensimmäinen Lammissa syntynyt, syntyi 21/10 1830. Ensimmäisen uudisasukkaan, Fredrikin, toinen poika, 23-v. Matti tuli 1836 myöskin Lammiin asumaan puolisonsa Magdaleenan kanssa. Heille rakennettiin porstuan päähän toinen tupa. Seudun ensimmäisillä asukkailla lienee ollut karjanhoito pääasiallisimpana elinkeinona, sillä laitumet olivat hyvät ja heinämaitakin on ollut. Pehmeäpintaisista "Aukjast suast, Matalast suast ja Isost rahkast" tehtiin leveillä suksentapaisilla liikkuen talvirehua. Aitoja ei ollut missään, joten paimenen tuli aina olla karjan mukana. Alkuaikoina oli lehmä ja kuttuja sekä vetojuhtana härkä. Suden tiedetään tappaneen uudisasukkailta ainakin yhden kutun. Pari kertaa susi katsoi avonaisesta sauna-asunnon ovestakin sisään. Karhu vieraili Lammissa viimeksi 1847. Soisessa Lammissa olivat viljakasvit usein hallan vioittamia. Kallioilla kasvavista jäkälistä kerrottiinkin leipää tehdyn. Karjanantimien jalostuskin oli vaikeata. Alkuaikoina kuljetettiin kaikki kirnuttava kerma puuleilissä noin penikulman matkan Varhokylään kirnuttavaksi. Kuttujen maito voitiin sensijaan mukavasti kotona tehdä juustoksi. Kahden uudisasukasperheen, Kustaa Matinpojan ja Matti Fredrikinpojan vain tuvan sisältävät asunnot olivat porstuan eroittamina samassa rakennuksessa. Huoneet olivat varsin matalat, eikä edes tuvan vinnille mahtunut kunnolla menemään, kun vuoden 1840 seuduilla Matin tupa syttyi palamaan. Kousalla yritettiin vinnille heittää vettä, mutta tuli teki siitä huolimatta tuhonsa polttaen molempien tuvat. Lammin asutukseen pysyvimmin vaikuttanut henkilö oli Eeva Jaakobintytär (k. 1867). Hän oli isokokoinen, vaaleahko, harmaasilmäinen, puhelias, toimekas ja hyvä käsityöihminen kuten T.1. lappilaiset järjestään. Hänen toinen puolisonsa Kustaa Matinpoika Mäki-Impola Ylikiereltä oli tummahiuksinen, hoikka ja pitkä. Paitsi karjantuotteista saivat lammilaiset rahatulonsa leipälapioita, polttopäreitä y.m. tekemällä ja myymällä. Eeva-emäntä teki tuohivirsuja muille ja tietenkin käytti niitä itse. Ensimmäinen kello tuotiin Lammiin vuoden 1840 seuduilla. Siihen asti ajan osoitti tuvassa asustanut kukko. Kanaseuraa ei sillä ollut, mutta ehkä se sitä kaipasi, koska lattialle heitettyyn karvalakkiinkin riensi orreltaan heti tutustumaan. Lammin isäntä Kustaa Matinpoika säilytti perintörahojansa 1200 ruplaa aitan tuohikatossa tuohien ja aluslautojen väliin sisäpuolelta pistettynä. Tämän huomasi ja tiesi naapurin Matin vaimo ja kerran hän murtautui kätkön kohdalta tuohikaton lävitse. Rahat sattuivat samalla kuitenkin putoamaan alas ja alla olevaan suolavesitiinuun, painuivat pohjaan ja siellä säilyivät. Tällä rahalla he ostivat Kulamaan Tuomolan talon 1850 ja antoivat tyttärelleen Eevalle ja tämän puolisolle Kustaa Juhonpojalle (s. 1830 Polttilan Ali-Kleemolassa). Heidän jälkeläisiään on paikkakunnalla paljon. Maanmittari lienee ollut Lammissa 1840-luvulla, josta alkaen siellä oli kaksi 1/8 manttaalin taloa. Ensimmäistä viljeli Kustaa Matinpoika kuolemaansa 1859 asti, jolloin sen osti porilainen Karl Björklund, joka isännöi siellä vain muutaman vuoden. Toista taloa isännöi vuodesta 1836 alkaen Matti Fredrikinpoika ja hänen vaimonsa Magdaleena. He olivat lapsettomat ja möivät talonsa vuoden 1860 paikkeilla. Kahden talon lisäksi oli Lammissa v. 1855 jo kolme muutakin asumusta ja asukkaita yli kahdenkymmenen. 1860-luvulla Lammin talojen omistajat vaihtuivat alinomaa. Hallaisuus lienee ollut siihen yhtenä syynä, samoin huonot tiesuhteetkin. Kärrytie tehtiin sinne vasta 1880 seuduilla. Nykyään kulkee autollakin kuljettava tie Lammin kautta aina Ropalle asti. Uudisasutuksen muodostus saloseudulle on aina monen vaivan takana ja sitä on siellä asuminen myöhemminkin. Tientekorasitus, maidon ja muidenkin kuljetus, sähkön saanti, kauppaliike, vain eräitä mainitakseni, ovat sellaisia, jotka erillään asuville ovat kustannuksia vaativia, mutta kyläryhmän asukkaiden helppoja suorittaa. Silloisille Lammin asukkaille olivat halla, pedot ja tiesuhteet suurina vaikeuksina. Ehdoton kunnia ja arvonanto kuuluu niille, jotka salomaita ovat asuttaneet, niitä viljelykselle raivanneet ja edelleenkin niistä elantonsa hankkivat. Uudisraivaus tuo todellista ja monipuolista hyötyä yhteiskunnalle. Vanhemmat Carl Carlsson Brunberg ja Magdalena Michaelsdotter Brunberg e. Ujula (Taulusta 3).

Puoliso: Vihitty 29.8.1852 Pyhäranta, Kukola Maria Gabrielsdotter Brumberg e. Nummelin e. Salo. (Taulu 1) Torpparin vaimo, s. 25.4.1815 (rippikirjat), Lapua, k. 2.1.1891 Rauman mlk, Kulamaa. Tullut Lapualta Pyhärannan taloon Heiko 14.3.1836 sisarensa kanssa. Kaikkiaan neljä sisarta tullut Lapualta kuuden vuoden sisällä Pyhärannan eri taloihin. Siirtynyt miehensä kanssa 1854 Pyhärannasta Kulamaan Lammiin. Herätysliikkeet levisivät erityisesti talonpoikien keskuudessa 1820-1840 -luvulla yli koko Suomen. Renquistiläinen rukoilevaisuus, Paavo Ruotsalaisen johtama savolainen herätys, Pohjanmaan körttiläisyys ja Hedbergiläinen evankelisuus kehittyivät kukin omilla tahoillaan ja omaleimaisina, mutta myös yhteydessä toisiinsa. Körttiläiset naiset omaksuivat pukeutumisessaan mustan huivin käytön. Pohjanmaalla yksi herännäisyyskeskuksista oli Lapua. Koska Maria tuli Lapualta Raumalle 1836, hän on todennäköisesti ollut tietoinen herätysliikkeestä. Marian tyttärentytär Amanda Heinilä 12.1.1882 - 10.1.1965 perimätiedon mukaan "vanhauskoinen". Onko kyseessä Marian vaikutus? Eino Seikkulan mukaan Lapualta tultiin pakoon nälkää (katovuosia noihin aikoihin?). Toisaalta kannattanee muistaa, että herätysliikkeet levittäytyivät myös tarkoituksella ympäri maan pelastuksen sanomaa levittääkseen. Herää kysymys miksi Maria sisarineen lähti Lapualta ja tuli Rauman seudulle? Huomionarvoista on myös että kyseisenä jaksona oli pari ankaraa katovuotta. Vanhemmat Gabriel Mattsson Salo e. Nummikoski ja Caisa Henriksdotter Salo e. Filppula (Taulusta 21).

Taulu 3

III Carl Carlsson Brunberg Seppä, s. 26.9.1790 Rauman mlk, Anttila, k. 6.3.1832 Rauman mlk, Anttila, kuolinsyy tapaturmaisesti. Vanhemmat Carl Michelsson Brunberg ja Maria Andersdotter Brunberg e. Hattula (Taulusta 4).

Puoliso: Vihitty 26.11.1812 Rauman mlk Magdalena Michaelsdotter Brunberg e. Ujula. (Taulu 2) Sepän vaimo, s. 27.4.1788 Rauman mlk, kastettu 27.4.1788 Rauman mlk. Vanhemmat Michel Johansson Ujula e. Mikola ja Catharina Andersdotter Ujula (Taulusta 13).

Taulu 4

IV Carl Michelsson Brunberg Pitäjänseppä, s. 28.3.1754 Rauma, kastettu 29.3.1754 Rauma, k. 24.12.1819 Rauman mlk, kuolinsyy rintakipu. Seppä Gustav Dahlgrenin s.Pöytyä, Ujulan vävyn, oppipoikana Anttilaan muutettuaan. Muuttanut: Anttilan Ujulaan Raumalta 1770. Vanhemmat Michel Brunberg ja Lisa Mattsdotter (Taulusta 5).

1. Puoliso: Vihitty 27.5.1779 Rauman mlk Maria Andersdotter Brunberg e. Hattula. (Taulu 3) Sepän vaimo, s. 14.2.1757 (Kaste Rauma), Rauman mlk, Anttila, kastettu 14.2.1757 Rauma, k. 19.11.1803 Rauman mlk. Vanhemmat Andreas Erichsson Hattula e. Köymäri e. Mäkelä ja Brita Bertilsdotter Hattula (Taulusta 7).

Taulu 5

V Michel Brunberg Porvari, s. 13.9.1699 (rk), k. 16.9.1764 Rauma. Asuu 1730-60 luvulla Rasin talossa Vanhan kirkon korttelissa. . Vanhemmat Thomas Mårtensson Rasi ja Brita Rasi (Taulusta 6).

Puoliso: Vihitty 1734 Lisa Mattsdotter. (Taulu 4) Porvarin vaimo, s. 18.3.1713, k. 24.5.1782 Rauma.

Taulu 6

VI Thomas Mårtensson Rasi s. n 1660, k. j 1710. Esiintyy Rauman henkikijoissa ensin nimellä Thomas Mårtensson naimattomana ainakin 1680-1685, sitten edelleen nimellä Thomas Mårtensson vaimona Brita 1687-1710. Asuinpaikkana todennäköisesti Rasi/Hirvi.

Puoliso: Brita Rasi. (Taulu 5) k. 18.3.1733 (kirkontili), Rauma.

Taulu 7

V Andreas Erichsson Hattula e. Köymäri e. Mäkelä Talollinen, s. 29.9.1731 (Rauma kastetut), Rauman mlk, Voiluoto, kastettu 29.9.1731 Rauman mlk, k. 17.5.1785 Rauman mlk, Anttila. Vanhemmat Erich Michelsson Mäkelä ja Anna Eskilsdotter (Taulusta 8).

1. Puoliso: Brita Bertilsdotter Hattula. (Taulu 4) s. 14.8.1737 Rauman mlk, Anttila, kastettu 16.8.1737 Rauma, k. 21.8.1811 Rauman mlk, Anttila. Vanhemmat Bertill Grelsson Hattula ja Brita Eskellsdotter Hattula (Taulusta 9).

Taulu 8

VI Erich Michelsson Mäkelä k. 1736 Rauman msrk, Voiluoto.

Puoliso: Anna Eskilsdotter. (Taulu 7) Emäntä, s. 1.9.1696, k. 27.5.1737 Rauman mlk, Voiluoto.

Taulu 9

VI Bertill Grelsson Hattula Talollinen, s. 14.9.1707, k. 14.2.1763 Rauman mlk, Anttila. Vanhemmat Grels ja Brita (Taulusta 10).

1. Puoliso: Vihitty noin 1732 Brita Eskellsdotter Hattula. (Taulu 7) Emäntä, s. ennen 1715 (kaste),, kastettu 15.8.1697 Rauman mlk, k. 15.4.1744 (kirkontili), Rauman msrk, Anttila. Kummi 25.11.1729. Vanhemmat Eskill Johansson Hattula ja Maria Simonsdotter Hattula (Taulusta 11).

Taulu 10

VII Grels

Puoliso: Brita. (Taulu 9)

Taulu 11

VII Eskill Johansson Hattula Talollinen, s. 18.5.1666 (rippikirja 1736-), k. 1.6.1752 (kirkontilit), Rauman mlk. Hoitaa ensin vävynä Ujulan taloa 1693-1700. Ottaa Hattulan tilan haltuunsa autiona 1701. Edellinen isäntä, vaimon setä Erik, on kuollut nälkään 1697 ja hänen vaimonsa Brita on hoitanut taloa 1699 ja sitten ryhtynyt kerjäämään. Ujulaa ryhtyy pitämään uudelleen appi Leonhardt, joka on 1713 jo 70-vuotias. Kummina 23.3.1702, 28.12.1703, 12.3.1706 ja 16.6.1706 Kasteen todistaja vielä 11.2.1730?. Vanhemmat Johan (Taulusta 12).

1. Puoliso: Vihitty n 1689 Walborg Leonhardsdotter Hattula e. Ujula Emäntä, s. 1664, k. 27.8.1711 (kirkontilit), Rauman msrk, Anttila. Saapuu Hattulaan yhdessä Eskon kanssa tilan haltuunoton yhteydessä. Mainitaan 1701-1710. Vanhemmat Leonhard Mattsson Ujula e. Antila ja Agnish Ujula.

Taulu 12

VIII Johan

Taulu 13

IV Michel Johansson Ujula e. Mikola Talollinen, s. 27.9.1747 (Familysearch.org, SSS ja rippikirjat Rauma), Pyhämaa, k. 1.10.1832 Rauman mlk, Anttila. Vävyksi R mlk:n Anttilan Ujulaan Pyhämaan Kettelistä. Kuoli Anttilan Ujulassa vanhuuteen 85-vuotiaana. Vanhemmat Johan Ehrsson Mikola ja Anna Johansdotter (Taulusta 14).

Puoliso: Vihitty 28.9.1775 Rauman mlk Catharina Andersdotter Ujula. (Taulu 3) Emäntä, s. 20.7.1755 (Familysearch.org, SSS ja rippikirjat Rauma), Rauman mlk, Anttila, k. 12.6.1809 Rauman mlk, Anttila. Rauman mlk:n Anttilan kylän Ujulan tytär ja emäntä .Ujula on isojaossa 1813 kooltaan ½ manttaalia. Kuolee 54v 2kk 23pv vanhana vatsanväänteisiin. Vanhemmat Anders Mattsson Ujula ja Maria Jacobsdotter Ujula (Taulusta 15).

Taulu 14

V Johan Ehrsson Mikola Talollinen, s. 1.11.1703 (Rippikirja). Pyhämaan Kettelin Micklan isäntä. Hän lunasti talonsa perinnöksi 4.7.1765.

Puoliso: Anna Johansdotter. (Taulu 13) s. 1.11.1714 (Rippikirja). Pyhämaan Kettelin Micklan emäntä.

Taulu 15

V Anders Mattsson Ujula Talollinen, s. 22.9.1720 (Rippikirja), k. 30.10.1797 Rauman mlk, Anttila. Rauman mlk:n Anttilan Ujulan isäntä. Kuoli siellä 77v 21pv iässä. Vanhemmat Matts (Taulusta 16).

Puoliso: Maria Jacobsdotter Ujula. (Taulu 13) s. 15.3.1727 (Rippikirja), k. 28.12.1796 Rauman mlk, Anttila. Rauman mlk:n Anttilan Ujulan emäntä, kuolee 69v 9kk 2pv vanhana halvaukseen. Vanhemmat Jacob Leonhardtson Ujula ja Maria Henricsdotter (Taulusta 17).

Taulu 16

VI Matts

Taulu 17

VI Jacob Leonhardtson Ujula Talollinen, s. 12.7.1707 (rk, Hiski, Kastekirja), Rauman msrk, Anttila, k. eli 1742. Häen puumerkkinsä on vielä lokakuussa 1742 asiakirjassa. Kuitenkin hänen vaimonsa on merkitty henkikirjassa tilan hoitajaksi. Hän on joko kuollut 1742 tai poistunut pikkuvihan vuoksi. HUOM! VANHEMMAT EPÄVARMAT. Vanhemmat Leonhard Mattsson Ujula e. Antila ja Walborg Mårtensdotter (Taulusta 18).

Puoliso: Maria Henricsdotter. (Taulu 15) Emäntä, s. 20.3.1703, k. 24.12.1777 Rauman mlk, Anttila. Kummi 25.11.1729. Vanhemmat Henrich (Taulusta 20).

Taulu 18

VII Leonhard Mattsson Ujula e. Antila Talollinen, s. n 1645 Rauman msrk, Anttila, k. j 1717 Rauman msrk, Anttila. Isäntä Ujulassa 1664-98 ja uudelleen 1701-13 vävyn hallittua välillä. Omistus siirtyy isältä 1680. On lautamies 1700. Vanhemmat Matts Antila ja Margeta (Taulusta 19).

1. Puoliso: Agnish Ujula. (Taulu 11) k. 16.5.1697 (kirkontili), Rauman msrk, Anttila.

Taulu 19

VIII Matts Antila Bonde. Ottaa talon autiosta 1643 käyttää myös nimeä Uju.

Puoliso: Margeta. (Taulu 18) k. 24.8.1691 (kirkontili), Rauman msrk, Anttila.

Taulu 20

VII Henrich

Taulu 21

III Gabriel Mattsson Salo e. Nummikoski Torppari, s. 14.3.1781 Kauhajoki, kastettu 18.3.1781, k. 14.11.1865 Lapua. Vihityissä renki nimeltä Nummikoski, rippikirjan mukaan saapuu Lapualle 1812, ilmeisesti 26.3., myöhemmin torppa nimeltä Salo. Rippikirjassa maininta syntymäpaikasta (Kauhajoki Nummikoski). Esiintyy rk 1807. Nimellä Nummikoski. RK 1815- merkintä "Torp på Salo". Ei löydy Hiskistä. Lapuan rippikirjoissa ei esiinny syntymäaikaa. Kuolee rutiköyhänä leskenä 84-vuotiaana vanhuuteen. Gabriel Mattsson Nummikoski. Löytyy Kauhajoki, syntyneet 1781: 14.3.1781 kastettu 18.3.1781 Gl Bond. Matt Mattss + Maria Hendriksdr : Gabriel [Maria pitää olla Tuomasdr, rippikirjan ja lastenkirjan mukaan näin on] Isä on mainittu Kauhajoen isäntäluettelossa Nummikoski II:n isäntänä 1731-1761, hänen 1. vaimonsa oli Liisa Antintytär Kauhajoen historian mukaan, Matti Matinpoika on saman lähteen mukaan entinen renki. Kun Kauhajoen rippikirjoissa ei juurikaan ole mainintoja syntymäpaikoista, eteneminen on vaikeata. Matin 1. vaimo kuolee v. 1771 59 –vuotiaana. Matin 2. vaimo kuolee v. 1779 58 –vuotiaana. Matin 3. vaimo on Maria Tuomaantytär. Vihitty 27.3.1780 Gl Bdn Matts Nummikoski ja Pgn Maria Thomasdr. Rippikirjan mukaan Maria on syntynyt 1.12.1757, mutta syntymäpaikkaa ei ole tiedossa. [Hiski ei löydä sopivia.] Heille syntyy 2 lasta: Gabriel 1781 ja Lisa 1782. Vanha isäntä on silloin jo 70-vuotias, kuolee vuonna 1785. Vaimo Maria Tuomaantytär menee uuteen avioon 1801 ja kuolee 4.9.1802, jolloin Gabriel ja Liisa jäävät orvoiksi. He esiintyvät vv. 1797-1805 Kestin talossa kasvattilapsina ja sitä ennen samassa Kauhajoen Hyypän kylässä Nummikoski (Isaac):n talossa merkinnällä G H b, tarkoittanee vanhan isännän lasta. Kestin talo on Nummikosken naapuri. Vanhemmat Matts Mattsson Nummikoski ja Maria Thomasdotter Nummikoski (Taulusta 22).

Puoliso: Vihitty 7.2.1813 Lapua Caisa Henriksdotter Salo e. Filppula. (Taulu 2) s. 13.2.1785 (Hiski), Lapua, k. 28.8.1833 Lapua. Kuollut Lapualla torpparin vaimona (nimellä Salo) punatautiin 48v 6kk 15pv vanhana. Vanhemmat Henrik Mattsson Filppula e. Latva-Pietilä e Pietilä e Nummijärvi ja Lisa Henriksdotter Filppula (Taulusta 23).

Taulu 22

IV Matts Mattsson Nummikoski Renki, Talollinen, s. x.11.1711, k. 8.3.1785 Kauhajoki, Hyyppä. Entinen renki, Nummikoski II:n isäntänä 1731-1761.

1. Puoliso: Lisa Andersdotter Nummikoski Emäntä, s. n 1712, k. 1771 Kauhajoki.

Taulu 23

IV Henrik Mattsson Filppula e. Latva-Pietilä e Pietilä e Nummijärvi Talollinen, s. 14.1.1746 (Lapuan rk), Kauhajoki, k. 1.9.1808 (Lapuan rk), Lapua, kuolinsyy punatautiin 62v 7kk iässä. Vihityt : Ilmola / Pietilä Isäntä ja lautamies Lapuan Filppulassa. . Henrich Matinpoika merkittiin Ilmajoen rippikirjaan vuosina 1761-1762 Pietilän tilalla Kokkolankylässä Ilmajoella tilan isännän Jacob Juhonpojan poikapuolena. Hänen syntymäajakseen merkittiin 14.1.1746. (Penni Airas, Tapio Piirto: Ilmajoen rippikirjat 1732-1738, 1739-1755, 1756-1769). Vanhemmat Matts Jöransson Nummijärvi ja Elisabeth Michelsdotter Latva-Pietilä e. Saarijärvi e Nummijärvi e Pietilä (Taulusta 24).

Puoliso: Vihitty 1.11.1772 Lapua Lisa Henriksdotter Filppula. (Taulu 21) s. 1.8.1752 (Hiski), Lapua, k. 15.5.1828 Lapua. Syntymäpaikka : Philpula, Filppulan emäntä, kuollut vanhuudenheikkouteen 75v 9kk. Vanhemmat Hendrich Philipsson Filppula ja Maria Michelsdotter (Taulusta 26).

Taulu 24

V Matts Jöransson Nummijärvi s. 4.2.1724 (Tuiju Olsio/sukujutut), Kauhajoki, k. 9.4.1749 Kauhajoki. Vanhemmat Jöran Nummijärvi e. Koski ja Brita Jacobsdotter Nummijärvi (Taulusta 25).

Puoliso: Vihitty 26.2.1745 Alavus Elisabeth Michelsdotter Latva-Pietilä e. Saarijärvi e Nummijärvi e Pietilä. (Taulu 23) Emäntä, s. 1718 Alavus, k. 22.8.1774 Ilmajoki.

Taulu 25

VI Jöran Nummijärvi e. Koski Talollinen, s. 1689 (Tuiju Olsio/sukujutut), k. 26.7.1764 Kauhajoki.

Puoliso: Brita Jacobsdotter Nummijärvi. (Taulu 24) s. 1689, k. 1742 Kauhajoki.

Taulu 26

V Hendrich Philipsson Filppula Talollinen, s. x.12.1711 (Hiski, rk 1723-1796), k. 22.4.1780 (Hiski), Lapua, kirkonkylä, kuolinsyy koliikki. Rippikirjassa 1724- vävy, 1736- syytinkiläinen. Ilmeisesti ollut tämän jälkeen talollinen koska tyttären mies on måg kirjassa 1769-1793 jossa myös Henrik vielä esiintyy.

Puoliso: Maria Michelsdotter. (Taulu 23) Emäntä, s. x.3.1706 (Hiski, rk 1723-1796), k. 5.5.1779 Lapua, kirkonkylä, kuolinsyy vanhuuden raihnaisuus.