Taulu 1

I Hilma Mariana Kaarlontytär Kari Rusthollin emäntä, s. 11.8.1859 (Arvela-Kirkkala sukukirja), Lappi, Kullanperä, k. 12.4.1934 Lappi, Kullanperä. Hilma oli vasta viisivuotias, kun Kari-Impola tuli hänen omistukseensa. Perheessä olleiden kuolemantapausten johdosta hänen isänsä luopui tilasta 1200 markan kauppahinnasta tyttärensä hyväksi. Hilman holhoojaksi määrättiin aluksi Juho Juhonpoika Mikkilä ja vuodesta 1873 Kaarle Iisakinpoika Yli-Hauta. Tila oli 14 vuotta vuokrattuna Juho Mattilalle Kullanperästä. Avioitumiseen asti Hilma asui tätinsä luona Yli-Haudan talossa. Avioitumisvuoden tammikuussa (16.1.1878) sattui tilalla tulipalo, jossa tuhoutui eteisen ja kolme huonetta käsittänyt uudisrakennus. Vain yksi huone näistä oli ollut asuttuna. Vanhemmat Carl Gustav Karlsson Kari-Impola ja Agatha Johansdotter Kari-Impola e. Rohdainen e. Mikola e. Suni (Taulusta 2).

Puoliso: Vihitty 24.10.1878 Lappi, Hauta Iisakki Matinpoika Kari e. Kirkkala e. Arvela Rusthollari, s. 2.3.1856 (Arvela-Kirkkala sukukirja), Lappi, Kivikylä, k. 25.1.1948 Lappi, Kullanperä. Iisakki toimi kotitalonsa isäntänä hyvin iäkkääksi asti. Hän oli Rauman seudun historian mukaan ojituksen asiantuntijana arvioimassa maatalousnäyttelyn ojituskilpailun suorituksia 1892. Kuului kirkkoneuvostoon, säästöpankin isännistöön ja Kullanperän kansakoulun johtokuntaan. Kuollessaan Iisakki oli saavuttanut 91v iän. Impola oli henkirakuunarykmentin Ala-Satakunnan komppanian rustholli no 114. Vanhemmat Matts Mattsson Kirkkala e. Arvela ja Serafia Johansdotter Arvela e. Ala-Hauta.

Taulu 2

II Carl Gustav Karlsson Kari-Impola Rusthollari, s. 8.8.1832 Lappi, Kullanperä, k. 24.9.1882 Lappi, Kullanperä. Impola oli henkirakuunarykmentin Ala-Satakunnan komppanian rustholli no 114. Vanhemmat Carl Carlsson Kari-Impola e. Kerttula ja Maria Christina Johansdotter Kari-Impola (Taulusta 3).

1. Puoliso: Vihitty 10.10.1854 Eura, Turajärvi Agatha Johansdotter Kari-Impola e. Rohdainen e. Mikola e. Suni. (Taulu 1) Rusthollin emäntä, s. 26.6.1828 (Jari Kaunisto, Hiski), Eura, Turajärvi, k. 31.5.1863 Lappi, Kullanperä Muuttanut: vanhempien mukana Lappiin 1840. Vanhemmat Johan Henric Johansson Rohdainen e. Mikola ja Maria Christina Michelsdotter Rohdainen e. Mikola e. Suni (Taulusta 46).

Taulu 3

III Carl Carlsson Kari-Impola e. Kerttula Rusthollari, s. 21.1.1786 Lappi, Alakeeri, k. 24.5.1856 Lappi, Kullanperä. Talon lainhuudatus hänelle 20.1.1823 Impola oli henkirakuunarykmentin Ala-Satakunnan komppanian rustholli no 114. Vanhemmat Carl Johansson Kerttula ja Lisa Thomasdotter Kerttula e. Hunsala (Taulusta 4).

Puoliso: Vihitty 16.7.1816 Lappi, Alakeeri Maria Christina Johansdotter Kari-Impola. (Taulu 2) Rusthollin emäntä, s. 13.7.1795 Lappi, Kullanperä, k. 13.12.1856 Lappi, Kullanperä. Vanhemmat Johan Michelsson Imbola ja Susanna Mattsdotter Imbola e. Simula (Taulusta 32).

Taulu 4

IV Carl Johansson Kerttula Rusthollari, s. n 1754 (LT, A Rauvola: "Sukujen ...), Lappi, Alakeeri, k. 1796 Lappi, Alakeeri. Alakeeren Kerttulan rusthollarin poika. Kerttula on isojakotoimituksessa 1788 5/8 manttaalin tila. Kerttula oli henkirakuunarykmentin Ala-Satakunnan komppanian rustholli no 116. Talo huudatetaan hänen nimiinsä 9.10.1777 I-kertaa. Vanhemmat Johan Mårtensson Kerttula ja Lisa Simonsdotter Kerttula e. Jaakola e. Kirpula (Taulusta 5).

Puoliso: Vihitty n 1778 Lappi Lisa Thomasdotter Kerttula e. Hunsala. (Taulu 3) Rusthollin emäntä, s. n 1761 (LT, A Rauvola: "Sukujen ...), Lappi, Ylikeeri, k. 23.1.1813 (Samuel Mattsson Kerttulan perukirja), Lappi, Alakeeri. Pesä selvitetty 21.11.1813. Vanhemmat Thomas Johansson Junnila ja Anna Thomasdotter Junnila e. Härkälä (Taulusta 25).

Taulu 5

V Johan Mårtensson Kerttula Rusthollari, s. n 1720 Lappi, Alakeeri, k. n 1803 Lappi, Alakeeri. Isäntä Kerttulassa ainakin 1750-1777. Sisarensa lapsen kasteessa todistajana Äyhön rusthollissa 3.12.1757. Ostaa kauppakirjalla 5.1.1765 puolikkaan rusthollista isältään ja äidiltään. Ostaa Kerttulan puolikkaan perintötilaksi 28.11.1763. Myyvät vaimonsa kanssa puolikasrusthollin pojalleen Carlille 9.6.1777 (JK1314) 111 riikintaalerin ja 5 skillingin hinnasta. Kerttula oli henkirakuunarykmentin Ala-Satakunnan komppanian rustholli no 116. Aputiloina eli augmentteina olivat ½ Eurajoen Lapijoella sijaitsevasta Jaakolasta (toinen puoli oli Kullanperän Impolan augmenttia), ja Rauman mlk:n Sorkan kylän Heinilä. Rakuuna on Jacob BergenKlinga katselmuksissa 1753-1773. 1785-1795 mieheksi on vaihtunut Henric Klinga. Vanhemmat Mårten Jakobsson Kerttula/Kudvela ja Gertrud (Greta) Petersdotter Ercovius (Taulusta 6).

Puoliso: Vihitty 19.10.1741 Eurajoki, Lutta Lisa Simonsdotter Kerttula e. Jaakola e. Kirpula. (Taulu 4) Rusthollin emäntä, s. n 1720 Eurajoki, Lutta, k. n 1797 Lappi, Alakeeri. Vihittäessä Lutta Kirpula. Vanhemmat Simon Thomasson Kirpula ja Margeta Thomasdotter (Taulusta 15).

Talo jaettiin Henrichin (Uusi-Kerttula) ja Johanin (Yli-Kerttula) kesken.

Taulu 6

VI Mårten Jakobsson Kerttula/Kudvela Rusthollari, s. Lappi, Alakeeri, k. j 1763. Martti Jaakonpoika Kerttula/Kudvela, Kerttulan poika ja yhdistettyjen tilojen rusthollari 1702-1742, kirkkoväärti. Hallitstsi toista puolikasta 1753 luovutettuaan toisen pojalleen Juhalle. Toinen poika Heikki saa hänen osuutensa kauppakirjalla 29.12.1763. Varustaa 1739 rakuunaa nimeltä Anders BergenKlinga, joka on ilmeisesti isonvihan jälkeen Ruotsista siirrettyä miehistöä, koska mainitaan ruotsalaiseksi.Tämä on silloin jo 51-vuotias, ja vaihdetaan juuri siinä katselmuksessa Jacob BergenKlingaksi. Vanhemmat Jacob Henrichsson Kerttula/Kudvela ja Margetha (Taulusta 7).

1. Puoliso: Gertrud (Greta) Petersdotter Ercovius. (Taulu 5) Emäntä, s. Lappi, Kivikylä, k. Lappi, Alakeeri. kappalaisen tytär Kerttu Ercovius, emäntänä jo ainakin 1725. Vanhemmat Peter Ercovius ja Walborg (Taulusta 14).

Taulu 7

VII Jacob Henrichsson Kerttula/Kudvela Rusthollari, s. n 1659 Lappi, Alakeeri. Kerttulan isäntä 1695-1702. Mainitaan kymmennysluettelossa 1700. Vanhemmat Henrich Mårtensson Kerttula/Kudvela ja Walborg (Taulusta 8).

Puoliso: Vihitty n 1681 Margetha. (Taulu 6) Rusthollin emäntä, s. Eurajoki, Köykkä?

Taulu 8

VIII Henrich Mårtensson Kerttula/Kudvela Rusthollari, s. noin 1618 Lappi, Alakeeri, k. eli 1695. Kerttulan poika ja rusthollari perustetulla ratsutilalla no 116, kirkkoväärti ja lautamies. Isäntä ainakin jo 1656. Käräjillä 1688 mainitaan 70-vuotiaana. Vanhemmat Mårten Mattsson Kerttula/Kudvela ja Margeta Jönsdotter (Taulusta 9).

Puoliso: Vihitty e 1649 Walborg. (Taulu 7) Rusthollin emäntä.

Taulu 9

IX Mårten Mattsson Kerttula/Kudvela Talollinen, s. Lappi, Alakeeri. Martti Matinpoika Kerttula, yhdistetyn tilan isäntänä ainakin 1634-1649. Vanhemmat Matts Påhlsson Kerttula (Taulusta 10).

Puoliso: Margeta Jönsdotter. (Taulu 8)

Taulu 10

X Matts Påhlsson Kerttula Talollinen. Matti Paavonpoika Kerttula, Kerttulan isäntä, nimismies 1606-25 ja ratsumiestalonpoika 1630. Vanhemmat Påhl Ericsson Kerttula (Taulusta 11).

Taulu 11

XI Påhl Ericsson Kerttula Ratsutilallinen. Isäntä 1581-84. Vanhemmat Eric Påhlsson Kerttula (Taulusta 12).

Taulu 12

XII Eric Påhlsson Kerttula Ratsutilallinen. Isäntä 1558-1574. Vanhemmat Påhl Nilsson (Taulusta 13).

Taulu 13

XIII Påhl Nilsson Ratsutilallinen. Isäntä 1540-1557.

Taulu 14

VII Peter Ercovius Lapin kappalainen, s. n 1670 Padasjoki, k. 1748 Lappi, Kivikylä. Lapin kappalainen 1696-1748 Asuu Kivikylän Pekolassa. Äidinisästään Lapin kappalaisesta Petrus Ercoviuksesta Nurkin vanha isäntä kertoi, että tämä oli ollut kotoisin Viron- tai Liivin maalta ja toiminut siellä pappina, mutta kun nämä maat joutuivat Venäjän valtaan, oli hänen ollut paettava Suomeen, missä hän sai kappalaisen viran Lapin seurakunnassa. Ercoviuksella oli ollut tavattoman voimakas ääni. Äidinisänsä sylissä istuessaan Juhani Åkenpojan oli pitänyt sulkea korvansa tämän rintaa vasten, niin kova oli ukon ääni ollut. Äidinisältään Juhani Åkenpoika oli oppinut ruotsia ja hiukan latinaa, mm. latinalaisen laulun "Angelus emittitur", jonka hän vielä vanhana hyvin muisti ja lauloi Samuelille. Ercoviukset puhuivat saksaa ja rouvakin oli oppinut nainen, joka lueskeli saksalaisia kirjoja. Muistitieto Ercoviuksesta Baltiasta Suomeen saapuneena pakolaispappina ei näytä kuitenkaan soveltuvan siihen, mitä hänestä tavallisten henkilöhistoriallisten hakuteosten mukaan tiedetään. Laguksen ylioppilasmatrikkelin mukaan hänet otettiin Turun akatemian kirjoihin 1687 ja määrättiin Lapin kappalaiseksi 1695, siis jo ennen suuren Pohjan sodan syttymistä. Baltian papistoa koskevista Pauckerin ja Napierskyn matrikkeleista häntä ei ole löytynyt. Varmana täytyy näin ollen pitää, että hän ei ole saapunut Baltiasta pakolaispappina Suomeen. Aivan tyhjästä näin selväpiirteinen muistitieto tuskin kuitenkaan on voinut syntyä. Mahdollisesti Ercovius on jossakin vaiheessa toiminut sotilas pappina Baltiaan sijoitetuissa joukko-osastoissa, vaikka se ei käytetystä lähdeaineistosta ole selvinnyt. Tässäkin, vähäisen aineiston perusteella tehdyssä tarkistuksessa tulee näkyviin muutamia genealogiselle muistitiedolle ominaisia piirteitä. Esi-isien ansiot pyrkivät suurentumaan ja romantiikan ja vieraiden maiden hohtoa tulee helposti liikaa kuvaan. Mutta ilman jotakin todellisuuspohjaa ei muistitieto koskaan ole ja se voi antaa tutkijalle hyödyllisiä ei vihjeitä, - silloin kun se on aitoa eikä tietoisesti fantisoitua tai kirjallisuuden välityksellä tapahtunutta ns. takaisinsyöttöä perimätiedon kenttään. Ylioppilasmatrikkeli: Pehr Erchovius Petrus Johannis, Tavastensis 3580. Kotoisin Padasjoelta. Turun katedraalikoulun oppilas 3.2.1681 (in cl. d:ni Caspari Sarenij, Petrus Johannis Padasjokiensis.). Ylioppilas Turussa kl. 1689 Erchovius Petr. Joh. Tav _ 179. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 30.11.1692. Turun linnansaarnaajan apulainen 1692. Vahdon pitäjänapulainen 1693. Lapin kappalainen 1695, isonvihan aikana vt kirkkoherra vuodesta 1719. k. Lapissa 1748. Pso: 1:o Valborg (k. n1730); 2:o Ingeborg. Poika Erik Ercovius (ei yo) toimi vt. kappalaisena Lapissa ja Eurassa isonvihan lopulla. .

1. Puoliso: Walborg. (Taulu 6) Kappalaisen vaimo, k. n 1730 Lappi.

Taulu 15

VI Simon Thomasson Kirpula Talollinen, s. 10.8.1688 Eurajoki, Auvi, k. 3.4.1748 Eurajoki, Lutta. Kirppula-Jaakola oli 5/6 manttaalin rustholli no 74 henkirakuunarykmentin alimajurin komppaniassa. Augmentteina olivat Lutan Hulola, Kaukomäen Hakula ja Kuivalahden Jäpölä. Vannoo 11.10.1742 uskollisuutta venäjän keisarinna Elisabet Petrovnalle muiden Eurajoen isäntien kanssa. Vanhemmat Thomas Larsson Kirpula e. Isoperä ja Agneta Grelsdotter Kirpula e. Mikola (Taulusta 16).

Puoliso: Vihitty 29.9.1712 Eurajoki Margeta Thomasdotter. (Taulu 5) s. x.7.1689 (rk 1751), k. 31.3.1756 (rk 1751), Eurajoki, Lutta. Vihittäessä piika Tarvolan kestikievarista.

Taulu 16

VII Thomas Larsson Kirpula e. Isoperä Talollinen, s. n 1648 (Hiski), Eurajoki, Auvi, k. n 1699 Eurajoki, Lutta. Mainitaan vihittäessä olevan Auvin kylästä. Ensimmäisen lapsen kasteessa maininta Båssman. Ajankohta huomioiden kyseessä täytynee olla Båtsman = merisotilas. On sitä isäpuolensa hallitsemalla kotitilallaan 1685-88. Siirtyy sitten perheineen Lutan Kirppuun, johon on yhdistetty Jaakolan autiotalo 1688. Vanhemmat Lars Mattsson Isoperä ja Brita Jöransdotter (Taulusta 17).

Puoliso: Vihitty 14.10.1683 Eurajoki Agneta Grelsdotter Kirpula e. Mikola. (Taulu 15) Emäntä, s. 19.4.1655 (hiski / Virpi Nissilä), Eurajoki, Huhta, k. 3.5.1748 Eurajoki, Lutta. Mainitaan vihittäessä olevan Huhdan kylästä. Vanhemmat Grels Michelsson Mikola ja Dordi (Taulusta 21).

Taulu 17

VIII Lars Mattsson Isoperä Talollinen, k. n 1666 Eurajoki, Auvi. Isoperän isäntä 1647-66. Vanhemmat Matts Olufsson Isoperä ja Agnes Andersdotter (Taulusta 18).

Puoliso: Vihitty n 1650 Brita Jöransdotter. (Taulu 16) s. 1625, k. 3.2.1710 Eurajoki, Auvi.

Taulu 18

IX Matts Olufsson Isoperä Talollinen, k. n 1643. Isäntä 1639-43. Vanhemmat Oluf Andersson Isoperä (Taulusta 19).

Puoliso: Agnes Andersdotter. (Taulu 17)

Taulu 19

X Oluf Andersson Isoperä Isäntä 1604-38. Vanhemmat Anders Henriksson Affuais (Taulusta 20).

Taulu 20

XI Anders Henriksson Affuais Talollinen Auvissa. Isäntä 1554-1602. Merkinnät vanhoissa asiakirjoissa: ANTTI HEIKINPOIKA mk 1554-, kym 1557-. Äv 1554: 3, 1561: 3 ½, 1569: 4, 1570: 4 ½. Anders (An.) mk 1554-55, 1557-58, 1561-62, nebb 1560, 1562-63. An. Erichson (?) mk 1569. Anders Hen.sonn mk 1570, Hinderss. mk 1571. An. Hen. (He.) kym 1560-61, 1565-67, 1569-71. Kym 1557 An. Hen. ruis ¼, ohra ¼ pannia, pavut 3 c (= 13 kappaa). Kym 1558 Anders Hinderson ruis 5 c, ohra 5 c, pavut 2 c (= 12 kappaa). A-S mp: lk 11.2.1551 Anders Hendrickson oli niittänyt pappilan niityn, sakko 3 markkaa, tk 10.2.1552 Anders Hendrickson Auffuois jättänyt suorittamatta Maunu Niilonpojalle tuomarinvakat ja muitakin maksuja, Anders Heickalan i Auffwisist t > Birita ibidem. Sk 14.12.1552 Anders Awuoijn huonot aidat ja sillat. Lm Anders Affuais etsikkokäräjien lm 8.8.1564 Porin kuninkaankartanossa, Anders Hen.sson Auffwais lk 20.3.1567, Anders Hen.sson ij Auffuais lk 5.4.1568 ja Anders Hen.sson ij Awais kk 27.8.1568. Anders Hen.sson Auffwais (ij Awais) todisti kk 4.7.1567 ja kk 27.8.1568 kunnossapitovelvollisuutensa laiminlyöneiden listan oikeaksi. Sak sk 11.12.1553 Anders ij Auus sakko vahingonteosta Kainun Klemetti Matinpojan (talo IV) viljalle, kk 1.8.1554 Lavilan Maunu (talo III) t > Anders Awoijs, kevk 29.6.1562 Anders Hen.ss Auffuas huonot aidat, sillat ja ojat, kk 27.8.1568 Anders Hen.sson ij Awais t > Vuojoen Heikki Paavonpoika (talo III). Hv 1571 Auffuais: Anders Hen:sson ku 10, hev 1, härkiä 2, le 5, nk 2-3-4-1, la 14, oa 155:-, ny 15.75.

Taulu 21

VIII Grels Michelsson Mikola Talollinen, k. n 1671. Isäntä 1657 alkaen. Poistuu tilalta ja mainitaan spitaaliseksi 1667. Vanhemmat Mikel Johansson Mikola ja Karin (Taulusta 22).

Puoliso: Vihitty n 1659 Dordi. (Taulu 16) k. n 1686 Eurajoki, Huhta. Emäntänä leskenä 1668-83.

Taulu 22

IX Mikel Johansson Mikola Talollinen, k. n 1656. isäntä 1622-56. Vanhemmat Jöns Mikelsson Mikola (Taulusta 23).

Puoliso: Karin. (Taulu 21) k. n 1661 Eurajoki, Huhta.

Taulu 23

X Jöns Mikelsson Mikola Isäntä 1576-1601. Vanhemmat Mikel Monsson Mikola (Taulusta 24).

Taulu 24

XI Mikel Monsson Mikola Isäntä 1554-1575. Merkinnät vanhoissa asiakirjoissa: I a MIKKO MAUNUNPOIKA mk 1554-, kym 1557-. Äv 1554: 5, 1561: 3: 20, 1564: 4: 14, 1569: 5: 8, 1570: 5: 1. Michel (Michil) Monss. mk 1554-55, 1558, 1561-62. Michil Mongss. mk 1557. Nebb 1552-54 Michel Magni 3-3-3, nebb 1556 Michil Monss. 2, 1557-58: 2-2. Lv 1556-58: 6-6-5. Kym 1557 Mich. Magn. ruis ¾ , ohra ½ pannia (= 25 kappaa). Kym 1558 Michil Manghi ruis 8 c, ohra 5 c, kaura 2 c, pavut 1 c (yht. 16 kappaa). Lm Mickel Monsson Hudalt kk 23.7.1550, Michil Huctain (sak.l.: Hugdan) sk 26.10.1550, Mickel Monson i Huchtas (sak.l.: Hugtis) lk 11.2.1551, Michel Monsson Huctis kk 10.10.1560, Michel Magnusson Huchdis tk 24.3.1563, Michel Huchtis etsikkokäräjät 8.8.1564, Michill Monsson ij Huctis kk 27.8.1568 eli yhteensä 7 kertaa. A-S mp: sk 14.12.1552 Mickel Mågnsson Huctis laiminlyönyt kyytivuoron. Sak kevk 18.5.1559 Michil Monson i Hwctis t > veli (talon I b Simo Maununpoika ?), kevk 29.6.1562 Michil Månsson Huchttis t > Kuivalahden Antti Jaakonpoika (talo IX), Michel Månsson Huchttis oli kylvänyt Tuomas Kohnan (Irjanne talo V) pellon. Sk 22.11.1564 Mickill Månsson Huchtisby sai 40 markan sakon, koska oli myynyt luvatta ilveksennahan jollekin Rauman porvarille. Vouti Lasse Eerikinpoika oli tarjonnut nahasta 6 markkaa, mutta Mikko piti 1831 hintaa liian halpana ja sanoi myyvänsä nahan mieluummin jossakin kaupungissa. (Voudilla oli asetusten mukainen etuostooikeus, joten Mikon käytös koettiin esivallan halventamiseksi.) Kk 6.9.1566 Michill Monsson ibm huonot aidat, sillat ja ojat, lk 5.4.1568 Michill Monsson ij Hwctis t > Irjanteen Tuomas Olavinpoika (talo IV), kk 27.8.1568 Michill Monsson ij Hwctiis huonot aidat ja sillat, kk 28.6.1570 Michill Månsson ij Hwctis sai 40 markan sakon salattuaan neljän leiviskän verohumalaerän vouti Lasse Eerikinpojalta. Hv 1571 Huctis: Michil Monsson ku 10, hev 1, härkiä 2, le 4, nk 3-2-3-4, la 7, oa 143:-, ny 14.875.

Taulu 25

V Thomas Johansson Junnila Rusthollari, k. n 1782. Junnila, kutsuttiin Sato-Hunsalaksi. Hunsalan puolikkaan isäntä 1748-82. Junnila oli hänen aikanaan 1 ja 5/6 manttaanlin suuruinen Henrirakuunarykmentin toisen majurin komppanian rustholliin no 117. Sen aputiloina olivat ½ numerosta 2 Eurajoen Huhdalla ja no 4 (Antikkala) Rauman Sorkassa. Thomas osti samaan aikaan 12.6.1758 puoliksi veljensä kanssa koko Junnilan perintötilaksi. Hänen osaltaan hinta oli 50 taalaria ja 20 äyriä. Vanhemmat Johan Johansson Hunsala-Junnila e. Impola ja Brita Michelsdotter (Taulusta 26).

Puoliso: Vihitty 28.5.1749 Kokemäki Anna Thomasdotter Junnila e. Härkälä. (Taulu 4) Rusthollin emäntä, s. 1730 Kokemäki, k. jälkeen 1805 Lappi, Ylikeeri. Mainitaan isoäitinä vielä 1805. Vanhemmat Thomas Andersson Härkälä ja Lisa Andersdotter (Taulusta 31).

Taulu 26

VI Johan Johansson Hunsala-Junnila e. Impola Rusthollari, k. ennen 1749. Juho Juhonpoika Hunsala-Junnila, toiminut isäntänä Impolassa ennen aviota ja sitten yhdistetyn Hunsala-Junnilan isäntänä alkaen 1721. Kuollut jo ainakin 1749. Juho osti Hunsalan setänsä Mikko Jaakonpojan perikunnalta 20.12.1721. (Virpi Nissilä/Rauvola), Satakuntalaissuvut 1.12.2002. Mainitaan rakuunan Jacob Bermanin varustajana 1739. Isäntäluettelon mukaan isäntä 1722-46. Vanhemmat Johan Jacobsson Impola e. Hunsala ja Anna Nilsdotter (Taulusta 27).

Puoliso: Brita Michelsdotter. (Taulu 25)

Taulu 27

VII Johan Jacobsson Impola e. Hunsala Vanhemmat Jacob Mårtensson Hunsala e. Kerttula ja Dorde Sigfidsdotter Seikkula (Taulusta 28)

Puoliso: Anna Nilsdotter. (Taulu 26)

Taulu 28

VIII Jacob Mårtensson Hunsala e. Kerttula Talollinen, lautamies, k. n 1689. Vävy, talollinen Lapin Ylikeeren Hunsalassa, isäntä 1666-89, lautamies. Kun sitten kylään tulee 1666 uusi isäntä Jaakko Martinpoika, jonka puoliso on Dorde, Hunsalaan on tullut vävy. Jaakko Martinpoika Hunsala, alk. Kerttula/Kudvela kotoisin Alakeereltä, isäntä 1666-89, lautamies. Puoliso Dorde Sipintytär Seikkula. Lapsia useita. (Aarne Rauvola: Sukujen juuria... s. 215) Istuu talvikäräjiä vielä 1687. Vanhemmat Mårten Mattsson Kerttula ja Maria Jonsdotter (Taulusta 29).

Puoliso: Dorde Sigfidsdotter Seikkula. (Taulu 27) k. n 1690. Emäntä Ylikeeren Hunslassa. Vanhemmat Sigfrid Mattsson Seikkula ja Lisbeth Bengtsdotter (Taulusta 30).

Taulu 29

IX Mårten Mattsson Kerttula

Puoliso: Maria Jonsdotter. (Taulu 28)

Taulu 30

IX Sigfrid Mattsson Seikkula Talollinen, k. ennen 1665. Omistaa aution 1630 alkaen ja ottaa sen viljelyyn 1635. Isäntä 1643 asti.

Puoliso: Lisbeth Bengtsdotter. (Taulu 28)

Taulu 31

VI Thomas Andersson Härkälä Talollinen Kokemäellä, s. 1697.

Puoliso: Lisa Andersdotter. (Taulu 25) s. 1700.

Taulu 32

IV Johan Michelsson Imbola Rusthollari, s. 15.9.1766 (Arvela-Kirkkala sukukirja, mf-rippikirja, Hiski), Lappi, Kullanperä, k. 18.10.1825 Lappi, Kullanperä. Kullanperän Karin (talon nimi silloin Imbola) poika. Kullanperän Karin isäntä 1802-1825 Esiintyy todistajana Seikkulan kauppakirjassa 1812. Impola oli henkirakuunarykmentin Ala-Satakunnan komppanian rustholli no 114. Kuolee 59-vuotiaana vilustumiseen. Vanhemmat Michel Marcusson Imbola ja Margeta Imbola (Taulusta 33).

Puoliso: Vihitty 16.6.1791 Rauman mlk, Kolla Susanna Mattsdotter Imbola e. Simula. (Taulu 3) Emäntä, s. 5.3.1766 (Arvela-Kirkkala sukukirja, Lappi mf-rippikirja, Hiski, kaste Rauma, kuolleet, vihityt, Rauman rippikirjat), Rauman mlk, Kolla, kastettu 7.3.1766, k. 28.11.1847 Lappi, Kullanperä. Kuolee 81-vuotiaana vanhuuden heikkouteen Kullanperässä. Vanhemmat Mattheus Johansson Simula ja Elisabeth Johansdotter Simula e. Kodixanttila (Taulusta 41).

Taulu 33

V Michel Marcusson Imbola Rusthollari, s. n 1739 Lappi, Kullanperä, k. n 1800 Lappi, Kullanperä. Kari-Impolan isäntä 1772-1801.Toinen avio n 1785: Wallborg Seikkula naapurirusthollin tytär. Valpuri jatkaa leskenä talon pitoa 1801-1806. Impola oli henkirakuunarykmentin Ala-Satakunnan toisen majurin komppanian rustholli no 114. Impola oli koko manttaalin tila, jonka ensimmäisen puolikkaan Mikko Markunpoika lunasti perintötilaksi 2.3.1791. Talon augmentteina, veroaputiloina olivat Hankkilan talo no 1 (Hyörtti) ja Lapijoen talot no 3 (Jaakola) ja 4 (Birilä). Vanhemmat Marcus Mattsson Imbola e. Kirppula ja Maria Michelsdotter Imbola (Taulusta 34).

1. Puoliso: Vihitty n 1765 Lappi, Kullanperä Margeta Imbola. (Taulu 32) k. 1784 Lappi, Kullanperä.

Taulu 34

VI Marcus Mattsson Imbola e. Kirppula Talollinen, s. 10.3.1701 Eurajoki, Lutta, k. noin 1750 Lappi, Kullanperä. Vävyksi taloo 1738. Isäntäna 1749 asti. Vanhemmat Matts Andersson Kirpula e. Isoperä ja Agneta Grelsdotter Kirpula e. Mikola (Taulusta 35).

Puoliso: Vihitty noin 1737 Maria Michelsdotter Imbola. (Taulu 33) Rusthollin emäntä, s. n 1720 (SAY), k. n 1782 (LT), Lappi, Kullanperä. Karin perijä ja haltija 1741-1772. Talon ensimmäinen jako tapahtuu kahden vävyn Markuksen ja Heikin kesken 1741. Toinen puoliso Grels Abrahamsson. Vanhemmat Michel Michelsson Imbola ja Anna Michelsdotter Imbola (Taulusta 38).

Taulu 35

VII Matts Andersson Kirpula e. Isoperä Talollinen, s. n 1669, k. 4.2.1743 Eurajoki, Lutta. Tulee vaimon toiseen avioon Eurajoen Tarvolasta. Vanhemmat Anders Simonsson Isoperä ja Maria (Taulusta 36).

Puoliso: Vihitty 23.5.1700 Eurajoki Agneta Grelsdotter Kirpula e. Mikola. (Taulu 15). (Taulu 16). (Taulu 21) Emäntä, s. 19.4.1655 (hiski / Virpi Nissilä), Eurajoki, Huhta, k. 3.5.1748 Eurajoki, Lutta. Mainitaan vihittäessä olevan Huhdan kylästä. Vanhemmat Grels Michelsson Mikola ja Dordi (Taulusta 21).

Taulu 36

VIII Anders Simonsson Isoperä s. noin 1644. Isäntä 1676-1680. Vanhemmat Simon Simonsson Isoperä ja Walborg (Taulusta 37).

Puoliso: Vihitty noin 1662 Eurajoki Maria. (Taulu 35)

Taulu 37

IX Simon Simonsson Isoperä Talollinen. Isäntä 1656-1675.

Puoliso: Walborg. (Taulu 36)

Taulu 38

VII Michel Michelsson Imbola Rusthollari, k. noin 1743 Lappi, Kullanperä. Isäntä 1722-50. Mainitaan isäntänä Kullanperän maanmittauskartassa 1734. Varustaa Johan Tätting - nimistä rakuunaa 1739. Tämä on aloittanut 1703. Ilmeisesti mies on jo isoisän aikainen, vaikka nimi nyt kirjoitetaan vähän eri tavalla. Vanhemmat Michel Mårtensson Imbola ja Karin (Taulusta 39).

Puoliso: Anna Michelsdotter Imbola. (Taulu 34) Rusthollin emäntä, k. noin 1743 Lappi, Kullanperä.

Taulu 39

VIII Michel Mårtensson Imbola Ratsutilallinen, s. 1654 Lappi, Kullanperä, k. Lappi, Kullanperä. Tämä pariskunta hallitsee taloa ennen isoavihaa, ja sen liittää seuraavaan polveen vain patronyymi. isäntä 1689-1713. Poika-Mikkoa ei kuitenkaan näy SAY:ssä, ilmeisesti hän on tullut täysi-ikäiseksi ja isännäksi sodan aikana. Mikko Martinpojan todennäköinen poika Mikko Mikonpoika puuttuu välistä mm Huhtamäen Sukutilaselostuksesta, näin seniorista tulisi väkisin yli satavuotias. Vanhemmat Mårten Josephsson Imbola ja Anna (Taulusta 40).

Puoliso: Vihitty 1684 Karin. (Taulu 38)

Taulu 40

IX Mårten Josephsson Imbola Ratsutilallinen, k. 1686 (SAY), Lappi, Kullanperä. Impola on Herman Wrangelin joukkoon kuuluva ratsutila 1649-50 Martti Joosefinpojan ottaessa sen kuolleen Martti Antinpojan jälkeen haltuunsa ja ilmeisesti ryhtyessä hakkapeliitaksi paluuseensa 1656 saakka. Isäntä Impolan yhteydessä olevalla ½ manttaalin Mattilan tilalla 1643-1649. Tämä on ollut vanha autiotila, jonka autioveron maksoivat puoliksi Per Henriksson Raumalta ja Per Mickelsson Kodisjoelta 1585-88 sekä Anna Soulen Raumalta ja Henrik Fransson vuonna 1634. Vuodesta 1584 tila on merkitty kylän ulkopuolella asuvan Matts Tiiken nimiin. Isäntä Impolan ½ manttaalin ratsutilalla 1656-88. Mainitaan Ulvilassa syntyneen rakuunan Johan Jettingin varustajana 1720. Tämä on aloittanut palveluksen 1703.

1. Puoliso: Vihitty noin 1643 Margeta Erichsdotter Imbola k. noin 1649. Vanhemmat Erich Andersson Imbola ja Brita Nilsdotter Imbola.

Taulu 41

V Mattheus Johansson Simula Talollinen, s. 22.7.1733 (kaste), Rauman mlk, Kolla, kastettu 22.7.1733 Rauma, k. 22.3.1818 Rauman mlk, Kolla. Vanhemmat Johan Mattsson Simula ja Maria Mattsdotter Simula (Taulusta 42).

1. Puoliso: Vihitty n 1758 Rauman mlk Elisabeth Johansdotter Simula e. Kodixanttila. (Taulu 32) Emäntä, s. 29.3.1737 (kaste), Rauman mlk, Unaja, kastettu 29.3.1737 Rauma, k. 23.6.1799 Rauman mlk, Kolla. Rauman mlk:n Unajan Kodiksanttilan tytär ja Kollan Simulan emäntä, toinen avio: Anders. Vanhemmat Johan Erichsson Kodixanttila ja Anna Mattsdotter Kodixanttila (Taulusta 44).

Taulu 42

VI Johan Mattsson Simula Talollinen, s. 20.11.1704 (Kollan Simulan sukukirja), Rauman mlk, Vasarainen, k. 15.1.1783 Rauman mlk. Kuudennusmies. Vanhemmat Matts Michelsson Simula e. Heikkilä ja Hedwig (Taulusta 43).

Puoliso: Maria Mattsdotter Simula. (Taulu 41) Emäntä, s. 24.3.1709 Rauman mlk, k. 5.10.1790 Rauman mlk.

Taulu 43

VII Matts Michelsson Simula e. Heikkilä s. (Kollan Simulan sukukirja), Rauman mlk, Kolla. Kollan Heikkilä 1670-luvun alussa, ottaa Kollan Simulan asuttavaksi autiosta n 1721.

Puoliso: Hedwig. (Taulu 42) s. (Kollan Simulan sukukirja),.

Taulu 44

VI Johan Erichsson Kodixanttila Talollinen, s. n 1715 (SSS kaste, kuolleet, vihityt, Rauman rippikirjat, Kollan Simulan sukukirja.), Rauman mlk, Unaja, k. 26.6.1748 Rauman mlk, Unaja. Vanhemmat Erich Larsson Kodixanttila ja Anna Mårtensdotter Kodixanttila (Taulusta 45).

Puoliso: Anna Mattsdotter Kodixanttila. (Taulu 41) Emäntä, s. 24.9.1715 (Rauman rippikirja), k. 20.3.1778 Rauman mlk, Unaja. Kummi 3.2.1739. Toinen puoliso Anders Michelsson.

Taulu 45

VII Erich Larsson Kodixanttila s. 12.5.1695 (SSS kaste, kuolleet, vihityt, Rauman rippikirjat, Kollan Simulan sukukirja.), k. 1.12.1782 Rauman mlk, Unaja. Pariskunta ilmestyy jostain ison vihan aikoina Kodixanttilaan. Tila näyttäisi vaihtaneen jo aikaisemmin omistajasukua 1700-luvun alussa. Tätä edeltävän suvun hallussa tila oli 1643-1700. Todennaköiseltä näyttää, että Erkki Laurinpoika olisi kotoisin Koivuniemen Mikolasta Eurajoelta. Kummina yksin 19.9.1724 ja vaimoineen 11.1.1724, 6.1.1729 ja 30.3.1730. Vannoo 12.10.1742 uskollisuutta venäjän keisarinna Elisabet Petrovnalle muiden msrk:n isäntien kanssa.

1. Puoliso: Anna Mårtensdotter Kodixanttila. (Taulu 44) s. x.12.1677 (SSS kaste, kuolleet, vihityt, Rauman rippikirjat, Kollan Simulan sukukirja.), k. 15.5.1749 (kirkontili), Rauman mlk, Unaja. Kummina kasteessa 26.1.1729 ja Unajassa 28.9.1729.

Taulu 46

III Johan Henric Johansson Rohdainen e. Mikola Rusthollari, s. 4.10.1806 (familysearch.org, Hiski, mf-rippikirja, Aarne Rauvola : "Sukujen juuria Euran ja Lapin kylissä"), Eura, Turajärvi, kastettu 5.10.1806, k. 6.7.1875 (Hiski), Lappi, Rohdainen. Vihityt: Turajärvi/Mikola 1/3 manttaalin rustholli, Yli-Rohdaisen rusthollari 1840 alkaen Muuttanut: Euran Turajärveltä Lappiin perheineen 8.11.1840. Vanhemmat Johan Andersson Mikola ja Lisa Mattsdotter Mikola e. Yli-Rohdainen (Taulusta 47).

Puoliso: Vihitty 21.6.1825 Eura Maria Christina Michelsdotter Rohdainen e. Mikola e. Suni. (Taulu 2) Rusthollin emäntä, s. 29.6.1805 Eura, Sorkkinen. Vanhemmat Michel Michelsson Suni ja Regina Johansdotter Suni e. Seikkula (Taulusta 88).

Taulu 47

IV Johan Andersson Mikola Rusthollari, s. 10.1.1761 (mf-rippikirja, Aarne Rauvola : "Sukujen juuria Euran ja Lapin kylissä"), Eura, Turajärvi, kastettu 18.1.1761, k. 23.4.1835 Eura, Turajärvi. Rusthollari ja talon viidestä pojasta neljäs, Turajärven Mikolassa Mikola oli henkirakuunarykmentin Ala-Satakunnan komppanian rustholli no 110. Vanhemmat Anders Andersson Mikola ja Elisabeth Johansdotter Mikola e. Lähteenoja (Taulusta 48).

Puoliso: Vihitty 6.6.1805 Lappi Lisa Mattsdotter Mikola e. Yli-Rohdainen. (Taulu 46) Rusthollin emäntä, s. 14.7.1779 (Lapissa kirjoitettu muuttokirja), Lappi, Rohdainen, k. 4.10.1806 Eura, Turajärvi. Rohdaisten säterirusthollin, Yli-Rohdaisen tytär Syntyisin Lapista, naimisiin Turajärven Mikolaan melko iäkkäänä, kuolee lapsivuoteeseen ensimmäisen lapsensa Johanin syntyessä. Muuttanut: Lapista Euraan 24.6.1805. Vanhemmat Matts Jakobsson Rohdainen ja Justina (Taulusta 82).

Taulu 48

V Anders Andersson Mikola Rusthollari, s. 15.5.1731 (Aarne Rauvola : "Sukujen juuria Euran ja Lapin kylissä" mf-rippikirjat, Jari Kauniston tutkimukset, Kollan Simulan sukukirja. ), Eura, Turajärvi, k. 23.8.1792 Eura, Turajärvi, kuolinsyy mahahaava. Rusthollari ja talon vanhin poika Turajärvellä. Lähteessä Kollan simulan suku vähän väärä synt aika 5.12.1731. Mikola oli henkirakuunarykmentin Ala-Satakunnan komppanian rustholli no 110. Vanhemmat Anders Thomasson Mikola ja Maria Andersdotter Mikola e. Seikkula (Taulusta 49).

Puoliso: Vihitty 30.11.1755 Eura Elisabeth Johansdotter Mikola e. Lähteenoja. (Taulu 47) Rusthollin emäntä, s. 24.9.1732 (Aarne Rauvola : "Sukujen juuria Euran ja Lapin kylissä", Kollan Simulan sukukirja. ), Eura, Lähteenoja, k. 17.3.1800 Eura, Turajärvi, kuolinsyy luunmurtuma. . Vanhemmat Johan Johansson Lähteenoja e. Jaakola ja Sara Johansdotter Hauff (Taulusta 74).

Taulu 49

VI Anders Thomasson Mikola Rusthollari, s. 28.6.1691 Eura, Turajärvi, k. 27.7.1757 Eura, Turajärvi. Mikola oli henkirakuunarykmentin Ala-Satakunnan komppanian rustholli no 110. Vanhemmat Thomas Andersson Mikola ja Anna Andersdotter Mikola e. Torkki (Taulusta 50).

Puoliso: Maria Andersdotter Mikola e. Seikkula. (Taulu 48) Emäntä, s. 29.12.1696 Lappi, Kullanperä, k. 4.2.1771 Eura, Turajärvi. Seikkulan tila esiintyy myös nimellä Kollola. Vanhemmat Anders Andersson Seikkula ja Lisa Seikkula e. Sundström (Taulusta 67).

Taulu 50

VII Thomas Andersson Mikola Rusthollari, s. n 1667 (SAY), Eura, Turajärvi, k. 30.1.1743 Eura, kirkonkylä. Vanhemmat Anders Henrichsson Mikola ja Susanna Mikola e. Poutala (Taulusta 51).

1. Puoliso: Vihitty ennen 1691 Anna Andersdotter Mikola e. Torkki. (Taulu 49) Emäntä, s. Kiukainen, Eurakoski, k. 20.1.1723 Eura. Vanhemmat Anders Michelsson Torkki e. Knuutila ja Brita Henrichsdotter Torkki (Taulusta 58).

Taulu 51

VIII Anders Henrichsson Mikola Rusthollari, s. (Jari Kaunisto), k. 8.4.1716 Eura, Turajärvi. Mikolan rusthollin isäntä 1671-1703. Omisti myös Turajärven Filppulan. Vanhemmat Henrich Thomasson Mikola ja Caisa Mikola (Taulusta 52).

Puoliso: Susanna Mikola e. Poutala. (Taulu 50) Emäntä, k. 27.1.1715 Eura, Turajärvi.

Taulu 52

IX Henrich Thomasson Mikola Talollinen, s. Eura, Turajärvi. Isäntä 1647-70. Vanhemmat Thomas Påhlsson Mikola e. Rauvola ja Brita Mikola (Taulusta 53).

1. Puoliso: Caisa Mikola. (Taulu 51) Emäntä.

Taulu 53

X Thomas Påhlsson Mikola e. Rauvola Talollinen, s. Eura, Naarjoki. isäntä 1628-31 ja 1637-46, välillä nähtävästi sotilas. Vanhemmat Påhl Bertilsson Rauvola ja Kause (Taulusta 54).

Puoliso: Brita Mikola. (Taulu 52) s. Eura, Turajärvi.

Taulu 54

XI Påhl Bertilsson Rauvola Talollinen, ratsutilallinen, s. Eura, Naarjoki. isäntä Naarjoen Rauvolassa 1604-35. Tässä se Tuomas-pojan isä jonka A.Rauvola on antanut Yrjö Leinolle Juuruskorven sukukirjaa varten. Rauvola arvailee kirjassa Sukujen juuria.. toistakin vaihtoehtoa, jota esim Timo Kause on käyttänyt kirjassaan Rusthollin kultainen dukaatti. Vanhemmat Bertill Eskilsson Rauvola (Taulusta 55).

1. Puoliso: Kause. (Taulu 53) Emäntä.

Taulu 55

XII Bertill Eskilsson Rauvola Talollinen, s. Eura, Naarjoki. isäntä 1562-1603 . Vanhemmat Eskill Olafsson Römä e. Rauvola (Taulusta 56).

Taulu 56

XIII Eskill Olafsson Römä e. Rauvola Talollinen, s. Eura, Naarjoki. isäntä 1544-61. Vanhemmat Olof Römä e. Rauvola (Taulusta 57).

Taulu 57

XIV Olof Römä e. Rauvola Talollinen. isäntä Naarjoen Rauvolassa 1540-43.

Taulu 58

VIII Anders Michelsson Torkki e. Knuutila Rusthollari, s. Kiukainen, Köylypolvi, k. 0.10.1707 Kiukainen, Eurakoski. Vävy, ratsutilallinen Torkilla 1666-1702, kestikievarin pitäjä ja kuudennusmies, s. Kiukainen, Köylypolvi Knuutila, k. 1702 Kiukainen, Eurakoski. 23/24 manttaalin suuruinen perintörustholli n:o 64, pinta-ala 275 ha, maakirja n:o 3, Eurakosken kylässä. Ratsutilallinen Torkilla 1666-1702. Vanhemmat Michel Marcusson Knuutila ja Brita Jacobsdotter Knuutila e. Askola (Taulusta 59).

1. Puoliso: Vihitty ennen 1667 Brita Henrichsdotter Torkki. (Taulu 50) Emäntä, k. 1675. Vanhemmat Henrich Bertilsson Torkki ja Margeta Stefansdotter Torkki (Taulusta 63).

Taulu 59

IX Michel Marcusson Knuutila Rusthollari, s. Kiukainen, Köylypolvi, k. ennen 1671. Ratsutilallinen Kiukaisten Köylypolven Knuutilassa, isäntä 1649-70, s. Kiukainen, Köylypolvi Knuutila. Vuodesta 1632 Kallin, rustholli n:o 57, autiotilan viljelykseen ottajana, mutta luovutti sen sitten veljelleen Paavolle, tämän kotiuduttua Saksasta, palaten itse syntymäkotiinsa Knuutilan isännäksi isänsä jälkeen. Hallitsi Knuutilaa vuosina 1648-1670. Esiintyy manttaaliluettelossa viimeksi 1671. . Vanhemmat Marcus Simonsson Knuutila ja Agnes Marcusdotter Knuutila (Taulusta 60).

Puoliso: Vihitty 1638 Brita Jacobsdotter Knuutila e. Askola. (Taulu 58) Emäntä, s. Kokemäki, Askola, k. ennen 1682 Kiukainen, Köylypolvi.

Taulu 60

X Marcus Simonsson Knuutila Rusthollari, s. n 1600 Kiukainen, Köylypolvi, k. n 1653. isäntä 1626-1648. Marcus Simonpoika. Knuutilan isäntä isänsä jälkeen. Tavataan ensikerran Euran käräjillä 31.9.1630 ja sitten 12.9.1632, 21-22.11.1636, 30-31.9.1641, 12-13.8.1642 (jolloin hänet määrättiin kestikievarin pitäjäksi Eurassa) 12-14.11.1649 ja perinnönjaon yhteydessä 1654 ja 1657. Vuoden 1632 käräjillä Markus pyysi pojalleen Michelille saada ottaa Köylypolvelta Kallin autiotilan, 4 äyrin ja 16 mr:n verolla, jolla Matts Tomaksenpoika viimeksi on asunut ja joka on ollut autiona 7 vuotta. Tämä tila annettiin kruununtilana Michelille. K. kyytimatkalla ilmeisesti Raumalla ennen 18.2.1653. Vanhemmat Simon Mattsson Knuutila ja N.N. Mattsdotter Knuutila (Taulusta 61).

Taulu 61

XI Simon Mattsson Knuutila Rusthollari, s. n 1555 Eura, k. 1643 (Timo Kause SUKUPUU), Kiukainen, Köylypolvi. Vävy, ratsutilallinen Kiukaisten Köylypolven Knuutilassa, isäntä 1578-1625, s. n. 1555 Eura, k. 1643 Kiukainen, Köylypolvi Knuutila. 1 manttaalin suuruinen "hakkapeliitta"-perintö rustholli n:o 58, maakirja n:o 1, pinta-ala 600 ha, Köylypolven kylässä. Kymmennysluettelon mukaan Knuutilaan ilmaantuu jo vuonna 1576 vieras mies Simo Matinpoika, joka sittemmin ainakin vuosina 1583-1625 mainitaan siellä vakituisena isäntänä. Sukupolven vaihdoksen tapahtuessa hän nähtävästi vävynä tai muuna pesän osakkaana sai vasta muutaman vuoden väliajan jälkeen tilan pysyvästi nimiinsä. Knuutilan tilan hän osti Sigfrid Jaakonpojalta. Simon Matzinpoika, Ensimmäinen tähän sukuun kuuluva Euran (nyk. Kiukainen) Köylypolven kylän (aik. myös Köylyjoki) Knuuttilan isäntä. Mistä Simo on tähän taloon tullut ei ole saatu selville. Hänet mainitaan asiakirjoissa ensikerran 1582. (Osmo Durchman; Polviander-suvun alkuperä ja varhaisimmat polvet 1600-luvun tuomiokirjojen valossa). Kävi useita niittyriitoja Euran käräjillä 12.3.1621, 17.9.1623, 12.12.1633, 30.5.1625 ja 15.11.1625. Viimeksi mainitussa käräjäpöytäkirjassa sanotaan mm. "Simon Mattsinpoika Köylypolvesta nosti kanteen naapuriaan Matts Tomaksenpoikaa, Laihian kylästä, vastaan Järvenranta nimisestä niitystä, jonka Simon oli ostanut Sigfrid Jakobinpojalta (Köylypolven entinen omistaja), Simonilla ja hänen jälkeläisillään oli kireät välit Matts Tomaksenpojan sukuun. Durghmanin mukaan on heidän välillään 39 vuoden aikana ollut 8 käräjäjuttua, viimeinen kolmannessa polvessa. (Eräs satakuntalainen talonpoikais- ja kultturisuku. Satakunta 21.9.1974). Simon mainitaan viimeisen kerran 1636. (Osmo Durchman; Polviander-suvun alkuperä ja varhaisimmat polvet 1600-luvun tuomiokirjojen valossa). Vanhemmat Matts Henrichsson Järsta e. Bonde-Bassa (Taulusta 62).

1. Puoliso: N.N. Mattsdotter Knuutila. (Taulu 60) Rusthollin emäntä.

Taulu 62

XII Matts Henrichsson Järsta e. Bonde-Bassa Talollinen, k. 1596 Eura, Sorkkinen. Mainitaan Kiukaisten Eurakosken Mikolassa 1540-1608. Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja 1925, sivu 227: Polviander-suvun alkuperä tuomiokirjojen valossa. Kiukaisten Eurakosken Mikolan (=Vanha- + Uusi- + Mäki-) rusthollista n:o 62, maakirja n:o 1, pinta-ala 265 ha, 28/32 manttaalia mainittu vv. 1540-1608. Hopeaveroa 1571 maksaneista euralaisista oli varakkain (1/1) EURAKOSKEN Matti Heikinpoika eli Madz Bonde tk 1551 ym. Suurimman karjamäärän ohella hänellä oli 5 luotia hopeaa, 14 naulaa tinaa ja 86 naulaa kuparia. Nousu on ollut Matin omaa ansiota. Hän oli isäntänä jo 1540, ja silloin talon ny oli 11/19. Vielä 1548 hän maksoi viljakymmenyksiä vaatimattomasti 20 kappaa, mutta 1558 54 kappaa, mikä toi ensimmäisen sijan. Luottamustoimissa hän oli usein: 1550-71 lm 22 kertaa ja km 2 kertaa sekä 1551-52 mkkm kahdesti Eurajoella. Matin talon savuluku oli 1540 vain 1/4, mutta jo 1558 koko savu. Se oli ilmeisesti vähän aikaisemmin halottu kantatilasta, sillä Eurakoskella oli myös toinen Bonde, Sipi Knuutinpoika, jonka talosta käytettiin 1552 nimitystä Bondila gods. Tämän toisen puoliskon ny laski 1540-71 sijasta II/34-36 sijaan III/66-67, eivätkä sen isännät olleet koskaan lautamiehinä ennen vuotta 1571. (Seppo Suvanto: Knaapista populiin, s. 195).

Taulu 63

IX Henrich Bertilsson Torkki Talollinen. Torkin isäntä 1630-62. Joutui vaikeuksiin menettäessään taistelukentällä Puolassa rakuunansa hevosineen ja kaikkine varusteineen. Vanhemmat Bertil Bertilsson Torkki (Taulusta 64).

1. Puoliso: Margeta Stefansdotter Torkki. (Taulu 58) k. 1663 Kiukainen. Emäntä Kiukaisten Eurakosken Torkilla 1634-63.

Taulu 64

X Bertil Bertilsson Torkki Talollinen. Isäntä 1620-1630. Vanhemmat Bertil Michelsson Torkki (Taulusta 65).

Taulu 65

XI Bertil Michelsson Torkki Talollinen. isäntä 1570-1619. Viljeli 1 ½ manttaalin suuruisia alueita 1570-1619. Pelloista osa kuului nähtävästi Peron taloon. Vanhemmat Michel Andersson Torkki (Taulusta 66).

Taulu 66

XII Michel Andersson Torkki Talollinen. isäntä 1555-70.

Taulu 67

VII Anders Andersson Seikkula Rusthollari, s. (Aina Lähteenoja: Lisiä Rauman kaupungin historiaan I, Hiski, Päivi Aallon pedigree). Aloittanut isännyyden1697. Ison vihan aikainen henkirakuunarykmentin pääkatselmusrulla 1720 mainitsee hänet rakuunan varustajaksi, mutta sotilas puuttuu (siis vakanssi on vapaa).

Puoliso: Lisa Seikkula e. Sundström. (Taulu 49) Emäntä, s. (Aina Lähteenoja: Lisiä Rauman kaupungin historiaan I, Hiski, Päivi Aallon pedigree),. Vanhemmat Johan Sundström ja Brita Sundström e. Aurelius (Taulusta 68).

Taulu 68

VIII Johan Sundström Kruununvouti ja vallesmanni, s. (Aina Lähteenoja: Lisiä Rauman kaupungin historiaan I,). Myynyt Seikkulan Vävylleen 1702. SUKULAISUUSSUHDE LAPSEEN PEUSTUU VAIN AARNE RAUVOLAN OLETUKSEEN JA TOISENLAISIAKIN MIELIPITEITÄ ON ESITETTY. Sundholman kartanon inspehtorin Michel Mattson Sudströmin (Uudeltakirkolta) poika. Vanhemmat Mikael Mattsson Sundström (Taulusta 69).

Puoliso: Brita Sundström e. Aurelius. (Taulu 67) Emäntä, s. (Aina Lähteenoja: Lisiä Rauman kaupungin historiaan I,),. Vanhemmat Johannes Gregori Aurelius ja Sofia Mårtensdotter Hauta (Taulusta 70).

Taulu 69

IX Mikael Mattsson Sundström Inspehtori. Sundholman kartanon inspehtori Kalannissa.

Taulu 70

IX Johannes Gregori Aurelius Lapin kirkkoherra, s. n 1610 (Aina Lähteenoja: Lisiä Rauman kaupungin historiaan I, Timo Kause SUKUPUU), Rauma, k. 1692 (Timo Kause SUKUPUU), Lappi. Johannes Gregorii, yo Uppsalassa 31.10.1628, k. 1692 Johannes Gregori Aurelius, Lapin kirkkoherra 1639-1691, omisti Seikkulan 1674-1689. Syntyjään raumalainen. Rauman raastuvanistunnossa 4.2.1639 mainitaan: "Oikeuteen tuli Lapin pit. kirkkoherra Johannes ilmoittaen Mikkeli Sipinpojan olleen muutamia vuosia hänelle velkaa rahaa eikä voinut maksaa sitä ja esitti myös hänen velkakirjansa. Koska vastaajaa ei oltu haastettu eikä häntä löydetty, niin asia lykättiin seuraavaan istuntoon." Myy Seikkulan vävylleen 1689 Lapin kirkkoherra 1639-91/92. Esiinnyttyään seurakuntaan tullessaan ensin Lapponiuksena, kuten veljensä Kustaa, Johannes-herra katsoi Aureliuksen sopivammaksi (kulta latinaksi=aurum). Mutta valitessaan lopulliseksi nimekseen Aurelius, siihen varmaankin liittyi jokin syy, joka vuorostaan oli jossain yhteydessä Kullanperän kylän kanssa. Hänen sisarensa Margaretan puolisonsa luutnantti Martti Eskonpojan kanssa omisti Kullanperässä Maijalan talon. Johannes Aurelius, Lapin kirkkoherra 1639-91/92, omisti Kullanperän Seikkulan tilan nähtävästi 1674-89. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Sofia Martintytär, toinen puoliso Rauman pormestarin tytär Susanna Gebhard ja kolmas puoliso Mynämäen kirkkoherran tytär, Turun porvari Tuomas Matinpojan leski Maria Venno. Susanna Gebhardin ensimmäinen puoliso oli Jaakko Matinpoika Mattila Kullanperästä. Poika tästä avioliitosta, Aureliuksen poika-puoli, hänkin nimeltään Johan Aurelius, oli pappina Eurassa ja Vesilahdella, puoliso pappismies Gabriel Laurentiuksen leski Maria. (Sukujen juuria s. 225-226). Vanhemmat Gregorius Clementis Finno ja Carin Olafsdotter Tala (Taulusta 71).

1. Puoliso: Sofia Mårtensdotter Hauta. (Taulu 68) Vanhemmat Mårten Hauta e. Smeds ja Brita (Taulusta 73)

Taulu 71

X Gregorius Clementis Finno Kirkkoherra, s. 1568, k. 1639 Rauma. Rauman koulumestari ja kirkkoherra 1616-39, k. 1639. Kirkkoherra Bryggeriä seurasi virassa kirkkoherra Martinus Laurentii Wellerus vv. 1609-1615. Sitten nimitettiin kirkkoherraksi Rauman koulumestari ja kappalainen Gregorius Clementis Finno, joka oli virassa kuolemaansa asti v. 1639. Hän oli nähtävästi kotoisin Turun seuduilta, sillä hän kutsui itseään turkulaiseksi kirjoittautuessaan syysk. 16 p, v. 1601 Upsalan kollegioon .66 Ylioppilaana Grels Clementis eli suuressa puutteessa ja vielä hänen koulumestarina ja kappalaisena ollessaankin hänen taloudellinen asemansa oli heikko, mutta kirkkoherraksi päästyään hän vaurastui niin, että hän omisti m.m. kaupungintalon torin varrella. Grels Clementis Finnolla ja hänen ensimmäisellä puolisollaan Kaarina Olavintyttärellä, joka kuoli v. 1614, oli kolme perillistä, nimittäin pojat Kaarle ja Juhana ja tytär Anna. V. 1623 kirkkoherra Grels meni toisen kerran naimisiin ja hänen toinen puolisonsa Elisabet Niilontytär synnytti hänelle vielä 13 lasta, joten perheeseen kuului kaikkiaan 16 jälkeläistä, nimittäin 9 poikaa ja 7 tytärtä. Muutamat lapsista kuolivat pieninä, mutta toiset mainitaan elossa Raumalla tai lähiseuduilla vielä 1600-luvun lopullakin. Vanhin poika Kaarle, joka käytti myöskin komealta kalskahtavaa latinankielistä nimeä Carolus Finnonius, ikuistutti perheen muiston edellämainitulla epitafiumilla, jossa tämä lukuisa perhe nähdään kokonaisuudessaan. Carolus Finnonius eli Kaarle Grelsinpoika oli naimisissa Elisabet Laurintytär Gebhardtin kanssa ja oli vähän aikaa Raumalla raatimiehenäkin. Hän toimi myöskin seurakunnan urkurina. Hänet haudattiin isänsä sukuhautaan Rauman kirkkoon heinäk. 6 p. v. 1670. Häneltä jäi ainakin 2 poikaa, Juhana ja Kaarle. Kirkkoherra Finnon toinen poika Johannes Gregorii Aurelius oli Lapin kirkkoherrana ja kolmas poika Jeremias Gregorii Raumstadius nimitettiin elok. 30 p. v. 1658 Fersenin rykmentin kenttäpapiksi Riikaan. Hän omisti ainakin v. 1653 Kaukoin talon Raumalla. Neljäs poika Samuel Gregorii mainitaan veljensä Jeremiaan keralla Turun akatemiassa v. 1647. Hän asui 1660-luvulla nykyisen Rennerin talon tontilla, Rauman kauppatorin varrella sijainneessa, hänen vanhempainsa aikanaan omistamassa talossa. Hänen puolisonsa Elisabet oli kirkkoherra Z. Welleruksen tytär. Samuel Gregorii lähti talvella 1666 sotaan, kuten tuomiokirja helmik. 7 p:ltä osoittaa. Grels Clementis Finnon tytär Anna oli naimisissa turkulaisen Erik Juhananpojan kanssa ja Margareta Grelsintyttären tunnemme Baltzar Laurinpojan puolisona. Kaarina Grelsintytär taasen oli Lauri Laurinpoika Gebhardtin puoliso. Neljäs tytär Briitta Grelsintytär mainitaan äitinsä Elisabet Niilontyttären kera Raumalla naimattomana v.1643. Grels Clementis Finnon leski Elisabet Niilontytär haudattiin Rauman kirkkoon kesäk. 4 pv. 1665. (Aina Lähteenoja: Rauman kaupungin historia II (1600 -1721).

1. Puoliso: Carin Olafsdotter Tala. (Taulu 70) Ruustinna, s. Rauma, k. 1614 Rauma. Kirkkoherra Finnon 1. puoliso, raatimiehen tytär. Vanhemmat Olav Tala (Taulusta 72).

Taulu 72

XI Olav Tala Raatimies. Raatimies Raumalla.

Taulu 73

X Mårten Hauta e. Smeds Talollinen, k. 1676. Ala-Haudan isäntä 1630-36. Ennen sitä Torsten Stålhandsken hakkapeliitoissa. Luultavasti sama henkilö, joka kuolee 1673 Maijalan isäntänä kapteenin arvoisena.

Puoliso: Brita. (Taulu 70) Ala-Haudan emäntä 1630-43.

Taulu 74

VI Johan Johansson Lähteenoja e. Jaakola Rusthollari, s. 5.2.1699 (Jari Kaunisto), Kiukainen, Jaakkola, k. 12.3.1768 Eura, Lähteenoja. Ratsutilallinen ja kirkonisäntä Euran Lähteenojalla, isäntä 1729-63, s. 5.2.1699 Kiukainen, Jaakkola, k. 12.3.1768 Eura, Lähteenoja, keuhkotautiin. Juha Juhanpoika Lähdenoja, ratsutilallinen Eurassa, edell. poika, vihittiin 6.3.1729 Saara Juhantytär Hauffin kanssa Lähteenojalla ja sai tilan isännyyden heti haltuunsa. Lahja- ja luovutuskirja on päivätty 7.6.1732. Saara Hauff oli kruununvouti Lars Hauffin veljen, Juha Hauffin, tytär, s. Turussa 1696, kuoli Lähteenojalla v. 1779. (Aina Lähteenoja: Piirteitä Lähteenojan rälssitilan vaiheista/Satakunta V s. 223). Euran kirkonisäntä kuolemaansa asti. 30.1.1747 kirkonisäntä Juho Juhonpoika Lähteenoja pyysi saada lunastaa omakseen kirkon alla miesten puolella olevan muuratun haudan, joka oli yli 50 vuotta kuulunut Lähteenojalle. Pyyntöön suostuttiin ja hän sai maksaa siitä 12 kruunua. Saara Hauff ja Juho Juhonpoika luovuttivat talon hallinnan pojalleen Juholle 7.2.1763 luovutuskirjalla. (Aina Lähteenoja: Piirteitä Lähteenojan rälssitilan vaiheista/Satakunta V s. 214). Vanhemmat Johan Johansson Jaakola ja Maria Andersdotter Spilbom (Taulusta 75).

1. Puoliso: Vihitty 6.3.1729 Eura Sara Johansdotter Hauff. (Taulu 48) s. 3.2.1696 (Jari Kaunisto), Turku, k. 9.1.1779 Eura, Lähteenoja. Emäntä Euran Lähteenojalla, s. 3.2.1696 Turku (rippikirjatieto), k. 9.1.1779 Eura, Lähteenoja (rippikirjatieto). Saara jäi orvoksi vauvana. Vanhempiensa kuoltua suurina nälkävuosina ruttoon raatimies Bertell Letzle otti Saaran ja siskonsa huostaansa, kunnes Saaran setä Lars Hauff haetutti heidät kotiinsa Eurajoelle. Perhe muutti Lähteenojalle, ja Saara kävi koulua Herra Rovasti Garvoniuksen luona. Isonvihan aikana keväällä 1714 setä lähetti Saaran Tukholmaan ansaitsemaan siellä elatuksensa ja ilmeisesti myös sotaa pakoon. Saara palasi setänsä luo 1727, ja sai häneltä Lähteenojan hallintaansa 1732, jota piti miehineen vuoteen 1763 asti. Kuolinaika rippikirjasta, Euran kuolleiden luettelosta ei Saaran nimeä löydy. Vanhemmat Johan Hoffman (Hauff), Hatuntekijämestari, Tawastgatan Söder, Turku, k. 29.10.1697 (haudattu) Turku, ruttoon ja N.N., k. 1697 syksyllä Turku, ruttoon. Vanhemmat Johan Johansson Hauff (Taulusta 80).

Taulu 75

VII Johan Johansson Jaakola Ratsutilallinen, s. e 1684 (Helinä Snellman), k. 25.8.1736 (Helinä Snellman), Kiukainen. Ratsutilallinen 1713 - 1736 Kiukainen, Jaakola. Vanhemmat Johan Mårtensson Jaakola ja Brita Sigfridsdotter (Taulusta 76).

Puoliso: Vihitty e 1694 Maria Andersdotter Spilbom. (Taulu 74) s. e 1679 Pori, k. 10.7.1699 Kiukainen. Vanhemmat Anders Larsson Spilbom ja Elin Johansdotter (Taulusta 79).

Taulu 76

VIII Johan Mårtensson Jaakola Ratsutilallinen, s. e 1669 (Helinä Snellman), k. j 1713. Ratsutilallinen 1672 - 1713 Kiukainen, Jaakola. Vanhemmat Mårten Jacobsson Jaakola ja Carin (Taulusta 77).

Puoliso: Brita Sigfridsdotter. (Taulu 75) k. 6.5.1733 (Helinä Snellman), Kiukainen.

Taulu 77

IX Mårten Jacobsson Jaakola Ratsutilallinen, rakuuna, s. n 1600, k. j 1671. Isäntä isänsä kuoltua 1615 Kiukainen, Jaakola. Ei selviä oliko hän alaikäinen isänsä kuollessa ja äitinsä avioiduttua naapuritilan omistajan kanssa, mutta Martti oli välillä myös talon ratsumies. Vanhemmat Jacob Mattsson Jaakola (Taulusta 78).

Puoliso: Carin. (Taulu 76)

Taulu 78

X Jacob Mattsson Jaakola Ratsumies, ratsutilallinen, k. 1615 Kiukainen. Isäntä ainakin 1590 - 1615 Kiukainen, Jaakola. Jaakkoa ennen Jaakolassa oli kaksi omistajaa, Thomas ja Henrik Clemetsson. Mitä heille tapahtui ja miten ratsumies Jaakko Matinpojasta yksinään tuli Jaakolan isäntä, ei selviä sen ajan kirjoista. Jaakko Matinpoika löytyy Jaakolassa 1615 asti, jolloin hän todennäköisesti kuolee ja isännäksi tulee poika Martti.

Taulu 79

VIII Anders Larsson Spilbom Ulvilan nimismies, k. 1668. Vouti Nakkila, Anola. Ulvilan nimismies.

Puoliso: Elin Johansdotter. (Taulu 75)

Taulu 80

VII Johan Johansson Hauff Hatuntekijämestari, s. e 1670 Turku?, k. 1697 (Helinä Snellman), Turku. Kuollut vaimonsa ja yhden lapsensa kanssa ruttoon syksyllä 1697 Turku. Hatuntekijämestari Turku, Tavastgatan söder. Nyköpingissä mestarinäytteet esittänyt Johan Hoffman hyväksyttiin ammattikuntaan vuonna 1686. Johan Hoffman osti kaupungin tontilla olevan talon vuonna 1694 porvari Henrik Noposelta 120 kuparitalarilla. Talo sijaitsi edesmenneen raatimiehen Bertil Jöraninpojan ja räätäli Hans Mårteninpoika Bockin talojen välissä Suurella Hämeenkadulla. Kauan ei Johan Hoffman ennättänyt ostamassaan talossa asua, sillä hän kuoli muutaman vuoden kuluttua ja hänen veljensä myi kiinteistön 80 kuparitalaria kalliimmalla seppä Klaus Bergmanille. (RP 26.3.1694, 8.5.1699) Kirjassa Turun kaupungin historia 1600 - 1721 nide 1 kerrotaan sivuilla 441 - 445 hatuntekijöistä. Turun tuomiokirkon tileissä 29.10.1697 häneltä hautauskuluja 1 taalari 12 äyriä. Vanhemmat Johan Hauff/Håf (Taulusta 81).

Taulu 81

VIII Johan Hauff/Håf s. e 1654. Nimi Hauff viittaa saksalaiseen syntyperään.

Taulu 82

V Matts Jakobsson Rohdainen Säterirusthollari, s. noin 1750 Lappi, Rohdainen, k. eli 1810 Lappi, Rohdainen. Ostaa puoli rusthollia vanhemmiltaan 22.1.1779. Talon lainhuuto hänen nimelleen 9.3.1779. Vanhemmat Jakob Mattsson Rohdainen ja Juljana Erichsdotter (Taulusta 83).

1. Puoliso: Justina. (Taulu 47) Emäntä, k. n 1787.

Taulu 83

VI Jakob Mattsson Rohdainen Säterirusthollari, s. n 1720 (SAY), k. n 1801 Lappi, Rohdainen. Rohdaisten poika ja isäntä 1756-1780. Hän ostaa talon isältään 12.2.1765 277 taalarin 16 äyrin hinnasta kuparirahaa. Talo huudatetaan hänelle 1.3.1765 alkaen. Samoihin aikoihin periinöksiosto 77 taalarin 16 äyrin hinnasta. Myyvät vaimo Julianan kanssa puolikasrusthollin pojalleen Matille 22.1.1779. Kauppakirjassa mainitaan veljet Carl ja Jacob saamamiehinä. Lainhuudatus kevätkäräjillä 1780. Vanhemmat Matts Johansson Rohdainen e. Ettala ja Walborg Rohdainen (Taulusta 84).

1. Puoliso: Juljana Erichsdotter. (Taulu 82) k. ennen 1790.

Taulu 84

VII Matts Johansson Rohdainen e. Ettala Säterirusthollari, k. jälkeen 1772 Lappi, Rohdainen. Matti isännöi Murtamon Ettalaa 1723 alkaen ja hallitsi Rohdaisten toista puolikasta 1740 alkaen. Johan Tenlenius myyi sen hänelle 1751 Rauvolan mukaan, ja hän lunasti sen perintötilaksi 9.1.1758. Rohdainen oli hänen aikanaan 1½ manttaalin säteritila, joka muodosti Henrirakuunarykmentin toisen majurin komppanian rusthollin no 112. Veroaputiloina olivat puolet Hanninkylän talosta, no 3 (Langi) Eurajoen taipaleessa ja no 1(Arvela) Rauman Sorkassa. . Vanhemmat Johan Mårtensson Ettala ja Gertrud (Taulusta 85).

1. Puoliso: Walborg Rohdainen. (Taulu 83) Rusthollin emäntä, k. n 1746 Lappi, Rohdainen.

Taulu 85

VIII Johan Mårtensson Ettala s. n 1672 Lappi, Murtamo. Ettalan isäntä 1700-22. Vanhemmat Mårten Clemetsson Ettala ja Malin (Taulusta 86).

Puoliso: Gertrud. (Taulu 84)

Taulu 86

IX Mårten Clemetsson Ettala Talollinen, s. n 1630. Hallitsee talon toista puolikasta 1663- 68. Koko talon isäntä 1680-99. Vanhemmat Clemet Sigfridsson Ettala ja Agnish (Taulusta 87).

Puoliso: Vihitty 1659 Malin. (Taulu 85)

Taulu 87

X Clemet Sigfridsson Ettala Asuttaa autiotilan 1637, isäntä 1638-79. Selvittelee eversti Otto Leijonhufvdin rykmentille meneviä verojaan käräjillä 1675 yhdessä Tarvolan Thomas Henrichssonin kanssa.

Puoliso: Agnish. (Taulu 86)

Taulu 88

IV Michel Michelsson Suni Talollinen, s. 23.8.1773 (Jari Kaunisto), Eura, Sorkkinen, k. 30.1.1849 Eura, Sorkkinen. Euran rippikirjassa 1801-1806, ei löydy syntyneistä. Vanhemmat Michel Michelsson Suni ja Maria Henrichsdotter Suni e. Myllälä (Taulusta 89).

Puoliso: Vihitty n 1801 Lappi, Ylikeeri Regina Johansdotter Suni e. Seikkula. (Taulu 46) Emäntä, s. 19.9.1777 (Jari Kaunisto, rk), Lappi, Ylikeeri, k. 21.6.1835 Eura, Sorkkinen. Emäntä Euran Sorkkisten Vähä-Sunilla. Rippikirjassa 1801 merkintä Lapista tulosta. Muuttanut: Lapista Euraan 1801. Vanhemmat Johan Erichsson Seikkula ja Maria Simonsdotter Seikkula e. Riikilä (Taulusta 104).

Taulu 89

V Michel Michelsson Suni Talollinen, s. 17.5.1752 (Jari Kaunisto), Eura, Sorkkinen, kastettu 18.5.1752 Eura, k. 13.1.1814 Eura, Sorkkinen. Vähä-Sunin poika ja isäntä. Vanhemmat Michel Henrichsson Suni ja Anica Jacobsdotter Suni e. Jaspa (Taulusta 90).

Puoliso: Vihitty 24.5.1772 Eura Maria Henrichsdotter Suni e. Myllälä. (Taulu 88) s. 24.12.1749 (Jari Kaunisto, rippikirjat, kaste, vihityt), Eura, Kauttua, kastettu 24.12.1749 Eura, k. 7.10.1786 Eura, Sorkkinen. Talollisen tytär Myllälästä, Kauttualla. Kasteessa hänen isäkseen mainitaan Herich Johansson ja Maria Johansdotter. Vihkikirjassa hänet mainitaan Kauttuan Myllälän tyttäreksi ja piiaksi. Rippikirjassa 1771- Myllälässä on merkillinen ristiriita: ehtoollismerkinnät jatkuvat 1776 asti ja sitten on kuolinmerkintä 8.7.1776. Kuolleiden kirjassa ei kyseisenä aikana ole ketään Mariaa!. Vanhemmat Henrich Johansson Myllälä ja Maria Johansdotter Myllälä e. Ääri (Taulusta 98).

Taulu 90

VI Michel Henrichsson Suni Talollinen, s. 22.9.1724 (Jari Kaunisto), Eura, Sorkkinen, kastettu 23.9.1724 Eura. Syntyjään Vähä-Sunista, Sunin isäntä. Vanhemmat Henrich Henrichsson Suni ja Maria Erichsdotter Suni e. Björni (Taulusta 91).

Puoliso: Vihitty 7.12.1746 Säkylä Anica Jacobsdotter Suni e. Jaspa. (Taulu 89) Emäntä, s. 21.8.1726 Säkylä, Vähäsäkylä, k. 12.11.1771 Eura, Sorkkinen. Vanhemmat Jacob Ericsson Jaspa ja Maria Andersdotter Perttula (Taulusta 93).

Taulu 91

VII Henrich Henrichsson Suni Talollinen, s. 23.2.1697 (Jari Kaunisto), Säkylä, k. 25.9.1759 Eura. Vähä-Sunin isäntä.

Puoliso: Vihitty 10.12.1721 Eura Maria Erichsdotter Suni e. Björni. (Taulu 90) s. 7.9.1699 (Jari Kaunisto), Eura, Sorkkinen, k. 13.12.1759. Vanhemmat Erich Johansson Laihiander e. Björni ja Walborg Clemetsdotter Björni (Taulusta 92).

Taulu 92

VIII Erich Johansson Laihiander e. Björni k. 23.10.1737 Eura, Sorkkinen.

Puoliso: Walborg Clemetsdotter Björni. (Taulu 91)

Taulu 93

VII Jacob Ericsson Jaspa Rusthollari, s. 18.4.1675 (Jari Kaunisto), Säkylä, Vähäsäkylä, k. 21.4.1751 Säkylä. Ratsutilallinen (bördebonden), Jaspan tilan isäntä 1700- Säkylän Vähäsäkylässä, s. 18.4.1675 Säkylä, Vähäsäkylä, k. 21.4.1751 (haudattu) Säkylä, Vähäsäkylä, haudattu kirkon kuoriin. Mainitaan 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa. Mainitaan Jaspan isäntänä vuodesta 1700 alkaen ja hän toimi kirkonisäntänä 1724-29 (ollut tehtävässä jo 20 vuotta tätä ennen). Vanhemmat Eerikki Matinpoika Jaspa, Ratsutilallinen (bördebonden), k. 29.3.1715 (haudattu) Säkylä, Vähäsäkylä ja Anna Luukkaantytär, k. 14.8.1715 (haudattu). Vanhemmat Eric Mattsson Jaspa ja Anna Lucasdotter (Taulusta 94).

Puoliso: Vihitty 13.5.1700 Säkylä Maria Andersdotter Perttula. (Taulu 90) s. 1680 (Jari Kaunisto), Eura, Nuoranne, k. 6.9.1767 Säkylä. Jaspan tilan emäntä Säkylän Vähäsäkylässä, s. 1680 Säkylä, Isosäkylä, k. 16.9.1767 Säkylä, Vähäsäkylä Jaspa, vanhuuteen, haudattu 27.9.1767 kirkon kuoriin. Isä: Antti Perttula Suur-Säkylästä. Vanhemmat Anders Sigfridsson Perttula ja Elin Perttula (Taulusta 95).

Taulu 94

VIII Eric Mattsson Jaspa k. 29.3.1715 Säkylä. Toolan isäntänä 1540. Suvun kantaisänä mainitaan Jöns Dårman, suvun nimi muuttui sittemmin Toramaaksi ja aikojen kuluessa Toolaksi. Toolan 'rusthollin' vauraudesta kertoo vuodelta 1540 säilynyt maakirja, siitä voidaan lukea tilalla olleen 1 hevonen, 6 härkää, 10 lehmää, 13 nuortakarjaa ja 13 lammasta. Haudattu kirkon kuoriin. Ratsutilallinen, sukutilallinen (bördebonden). Jaspa on vanhan sukutila Vähä-Säkylässä. Maakirjassa 1540 Jaspan vero oli 1/2 mk ja savuluku 1/3. Hevosia ei ollut, mutta härkiä 6, lehmiä 8, nuorta karjaa 8 ja lampaita 24. (s.48) Savulukujen summa Vähä-Säkylässä on tasan 2, mistä voidaan olettaa siellä olleen kaksi kantataloa, Jaspa ja Vätti. Jaspan kantatalo olisi ensin jaettu kolmeen, josta muodostuivat Jaspa savuluku 1/3, Knuutti 1/3 ja kolmas talo 1/3, joka myöhemmin jaettiin: Klemetti savuluku 1/6, Jussi 1/12, ja toinen 1/12, joka jaettiin Simon ja Jussin taloiksi, molempien savuluku 1/24. Nämä jaot siis ennen ensimmäistä maakirjaa1540. Vätin kantatalo puolestaan olisi jaettu Vättiin 1/2, Matti Vellinkiin 1/4 ja Matti Vimmaan 1/4. (s.50) (Lähde Nurminen: Säkylän historia) Vuoden 1546 maakirjassa mainitaan Mikko Jaspa. Mikko Jesperinpoika Vätti/Jaspa Jesperin talosta eli Jaspelasta oli 1550-54 lautamiehenä 10 kertaa ja katselmusmiehenä 8 kertaa. Mikko ei pystynyt pitämään talonsa varallisuutta entisellä tasolla. Jesperin nautayksikköluku 1540 oli 1/5, Mikon kymmenykset 1558 III/52-54 ja nautayksikköluku III/55-56. 1540 kylän toinen Vätti on Heikki Vätti (mk 1540-41) ja sitten Heikintalosta Esko Matinpoika Vätti (mk 1551 ym.). 1617 hopeaveroluettelossa mainitaan Sigfred Jaspa. .

Puoliso: Anna Lucasdotter. (Taulu 93) k. 14.8.1715 Säkylä.

Taulu 95

VIII Anders Sigfridsson Perttula Talollinen, s. 1655 (Marketta Eggleton), k. 4.6.1732 Säkylä. Iso-Säkylän Perttulan isäntä 1681-, syntynyt 1655, kuollut 4.6.1732 Säkylä (haudattu). Iso-Säkyläläinen Markus Sipinpoika Perttula oli Säkylän nimismies ainakin 1628-1630, ja lienee ollut viimeinen säkyläläinen nimismies ennen Säkylän liittymistä Euran nimismiehen piiriin. Sipi Markuksenpoika, kivimies, oli Perttulan poika vuosisadan alkupuolella, myöhemmin isäntä. Hän oli yksi kolmesta 1638 myllynkiviä Raision myllyyn Turun lähelle myyneestä säkyläläisestä miehestä. Sipi peräsi käräjillä Pertteli Toolalta yhtä kuparitalaria, jonka tämä oli jäänyt velkaa Sipiltä n. 1640 ostamastaan myllynkivestä (lähde: Nurminen: Säkylän historia I). Sipi Markunpoika sai myös määräyksen olla kestikievarinpitäjä omalla suunnallaan, joka järjestely tosin muuttui heti seuraavana vuonna. Perttula oli ratsutila ainakin jo 1640. 25.7.1715 kuolee Perttulassa joku leski Liisa Antintytär. . Vanhemmat Sigfrid Marcusson Perttula ja Greta Petttula (Taulusta 96).

Puoliso: Elin Perttula. (Taulu 93) Main. 1674-1711.

Taulu 96

IX Sigfrid Marcusson Perttula s. (Marketta Eggleton). Säkylän Iso-Säkylä Perttulan isäntä 1642-80. Vanhemmat Marcus Sigfridsson Perttula ja Margaretha (Taulusta 97).

Puoliso: Vihitty 1645 Greta Petttula. (Taulu 95) Main. 1674-83.

Taulu 97

X Marcus Sigfridsson Perttula s. (Marketta Eggleton). Iso-Säkylän Perttulan ratsutilan isäntä -1639.

Puoliso: Margaretha. (Taulu 96)

Taulu 98

VI Henrich Johansson Myllälä Talollinen, s. 1.1.1715 Eura, Kauttua, k. 7.2.1787 Eura, Kauttua. Vanhemmat Johan Simonsson Myllälä e. Mikola ja Anna Jacobsdotter Myllälä (Taulusta 99).

Puoliso: Vihitty 30.9.1744 Eura Maria Johansdotter Myllälä e. Ääri. (Taulu 89) Emäntä, s. 17.2.1723. Vanhemmat Johan Erichsson Ääri ja Brita Andersdotter (Taulusta 103).

Taulu 99

VII Johan Simonsson Myllälä e. Mikola Lampuoti, s. 28.10.1689 (Pekka Salminen), Eura, Kauttua, k. 12.3.1758 Eura, Kauttua. Vanhemmat Simon Mattsson ja Anna Thomasdotter (Taulusta 100).

Puoliso: Vihitty 6.1.1709 Eura, Kauttua Anna Jacobsdotter Myllälä. (Taulu 98) s. 1683, k. 23.8.1759 Eura, Kauttua. Vanhemmat Jacob Larsson Myllälä ja Brita (Taulusta 102).

Taulu 100

VIII Simon Mattsson Paimen, k. noin 1734. Kauttuan Mikolassa.

Puoliso: Vihitty 1759 Anna Thomasdotter. (Taulu 99) k. ennen 1743. Vanhemmat Thomas Jacobsson Mikola (Taulusta 101).

Taulu 101

IX Thomas Jacobsson Mikola

Taulu 102

VIII Jacob Larsson Myllälä s. 1658, k. 6.8.1738 Eura, Kauttua.

Puoliso: Brita. (Taulu 99)

Taulu 103

VII Johan Erichsson Ääri Talollinen, s. 23.2.1690, k. 28.11.1764 Eura, Kauttua.

Puoliso: Brita Andersdotter. (Taulu 98) s. 1691 Köyliö, k. 5.8.1761 Eura, Kauttua.

Taulu 104

V Johan Erichsson Seikkula Talollinen, s. n 1747 (LT 1764), Lappi, Ylikeeri, k. 1804 Lappi, Ylikeeri. Talon poika 1764 ja isäntänä Ylikeeren Seikkulassa 1777 alkaen. Esiintyy talossa avioituneena 1774 alkaen. Vanhemmat Erich Thomasson Seikkula ja Walborg (Taulusta 105).

Puoliso: Vihitty 21.10.1766 Eurajoki Maria Simonsdotter Seikkula e. Riikilä. (Taulu 88) Emantä, s. x.6.1743 (Pekka Salminen), Eurajoki, Rikantila, k. n 1809 Lappi, Ylikeeri. Vanhemmat Simon Simonsson Riikilä ja Anna Johansdotter Riikilä (Taulusta 109).

Taulu 105

VI Erich Thomasson Seikkula Talollinen, s. n 1715 (lask LT), Lappi, Ylikeeri, k. n 1797 (LT), Lappi, Ylikeeri. Ylikeeren Seikkulan isäntä 1744 alkaen 1776 asti. Vanhemmat Thomas Johansson Seikkula ja Walborg (Taulusta 106).

Puoliso: Walborg. (Taulu 104) s. n 1715 (lask LT), k. n 1797 (LT), Lappi, Ylikeeri.

Taulu 106

VII Thomas Johansson Seikkula Talollinen, kuudennusmies, s. n 1694. Aloittaa isännyyden 1710 kahden sisar Lisan kanssa. Mainitaan isäntänä 1745. Vanhemmat Johan Hindersson Seikkula ja Walborg (Taulusta 107).

Puoliso: Walborg. (Taulu 105) k. n 1768 (LT 1768), Lappi, Ylikeeri.

Taulu 107

VIII Johan Hindersson Seikkula s. n 1653 Lappi, Ylikeeri. Isäntä 1677 alkaen. Vanhemmat Henrich Sigfridsson Seikkula ja Anna (Taulusta 108).

Puoliso: Vihitty 1675 Walborg. (Taulu 106) k. 1703 Lappi, Ylikeeri.

Taulu 108

IX Henrich Sigfridsson Seikkula Talollinen. Isäntä 1646-75. Vanhemmat Sigfrid Mattsson Seikkula ja Lisbeth Bengtsdotter (Taulusta 30).

Puoliso: Vihitty n 1649 Anna. (Taulu 107)

Taulu 109

VI Simon Simonsson Riikilä Talollinen, s. x.9.1718 (Jari Kaunisto), Eurajoki, Rikantila, k. 23.12.1756 Eurajoki. Vanhemmat Simon Larsson Riikilä ja Lisbeta Andersdotter Riikilä e. Pirilä (Taulusta 110).

Puoliso: Anna Johansdotter Riikilä. (Taulu 104) s. x.12.1716, k. 8.4.1790 Eurajoki.

Taulu 110

VII Simon Larsson Riikilä Talollinen, s. x.5.1672 (Laskettu), Eurajoki, Rikantila, k. 3.3.1748 (Jari Kaunisto), Eurajoki, Rikantila.

Puoliso: Vihitty 24.6.1702 Eurajoki Lisbeta Andersdotter Riikilä e. Pirilä. (Taulu 109) Emäntä, s. noin x.10.1686 (Laskettu), Eurajoki, Lapijoki, k. 8.11.1758 (Jari Kaunisto), Eurajoki, Rikantila. vihittäessä Lapijoelta. Muuttanut: Lappiin 1749. Vanhemmat Anders Jöransson Pirilä ja Walborg (Taulusta 111).

Taulu 111

VIII Anders Jöransson Pirilä

Puoliso: Walborg. (Taulu 110)