Taulu 1

I Ida Sofia Vuori e. Qvarnberg e. Svahl Kotiäiti, s. 12.5.1858 (Rauman rippikirja), Rauma, kastettu 13.5.1858 Rauma, konfirmoitu 2.11.1873 Rauma, k. 26.2.1931 Rauma. Vanhemmat Gabriel Svahl ja Mariana Mattsdotter Svahl e. Bårstelin e. Birstolin e. Hanfelt (Taulusta 2).

Puoliso: Vihitty 9.11.1884 Rauma Johan Viktor Vuori e. Qvarnberg e. Uusivainio Rakennusmestari, s. 8.11.1854 (Rauman rippikirja), Hinnerjoki, k. 13.12.1924 Rauma. Renkinä karvari Lundenilla Hiennerjoella 1877-9. "Muutti 17 -vuotiaana Hinnerjoelta Raumalle", sanoo perimätieto. Oikeasti oli kirjojen mukaan 27. Seurakuntaa muuttaessa pappi oli ollut sitä mieltä että kaupungissa ei voi oikein olla semmoista sukunimeä kuin Uusivainio (kotitorpan nimi Hinnerjoella) ja oli ehdottanut että merkitään sukunimeksi Qvarnberg. Jälleen perimätietoa. Nimi ilmaantuu avioituessa. Muutti tämän nimen nimeksi Vuori suuren suomennusaallon yhteydessä, ilmoitus Suomen virallisessa lehdessä 12.5.1906a. Oli kaupungin rakennusmestari joka urakoi taloja mm nykyisen Aittakarinkadun varteen ja rakensi yhden talon mm Nummen alueelle aikoen lunastaa sen itselleen, mutta lainanotto pelästytti perheen ja hankinta jäi. Asui perheineen ilmeisesti Pohjankadun ja Kaunisjärvenkadun kulmauksessa olleessa talossa. Liekö tämä uuden kaupunginosan no 30, johon perhe on merkitty 1890-1907. Muuttanut: 8.11.1880 Raumalle. Vanhemmat Gustaf Eriksson Uusivainio e. Nakkila ja Eva Lisa Johansdotter Uusivainio e. Koskela.

Taulu 2

II Gabriel Svahl Räätäli, s. 30.9.1824 (Kastekirja), Rauma, kastettu 2.10.1824 Rauma, konfirmoitu 14.6.1840 Rauma, k. 14.6.1887 (Kuolleet), Rauma. Perimätieto kertoo että kyseessä olisi alun perin norjalainen mies joka on jäänyt maihin Vaasassa ja kulkeutunut sieltä Raumalle. Tutkimus kertoo kuitenkin muuta. Konfirmoidaan Raumalla 14.6.1840. Äiti on kuollut 1835. Rauman rippikirjassa 1840 - 1846 Gabriel ei enää esiinny, muutto Uuteenkaupunkiin Rauman muuttokirjan mukaan vuonna 1841 (poikkeaa U:kiin tuloajasta). Lähtö on viety Raumalla vanhaan kirjaan 1824 - 1833!. Tässä kirjassa on oikeassa laidassa erittäin epäselvä yliviivattu merkintä ilmeisesti poissaolosta mutta asiasta ei saa varmaa selvää. Olisiko hän ollut sukulaisten hoidossa vuodet 1835 - 1839 11-vuotiaasta 15-vuotiaaksi. Uudessakaupungissa ollessa asuu 1840-44 talossa no 200½ "Skreddaren" Joh Gustav Renstenin opissa. Muuttaa Uuteenkaupunkiin räätälin oppipojaksi 1840 ja takasin Raumalle 1844, lähtee uudelleen Uuteenkaupunkiin räätälioppilaana 1847. Hän ei saavu Uuteenkaupunkiin, vaan asuu muuttomerkinnästä huolimatta Raumalla räätäli Östmanin luona. Lähtee Raumalta 29.4.1851 ottaen muuttoilmoituksen Oulua varten. Hän jää kuitenkin Kristiinankaupunkiin, jonne ilmoittautuu 13.10.1851 ja josta palaa kisällinä Raumalle tammikuussa 1853. Mainitaan vielä rippikirjassa 1877 räätälin kisällinä. Asuu vaimoineen henkikirjan 1880 mukaan tontilla 181 veromaksukyvyttömänä raihnaisuuden vuoksi. Kuolee tuntemattomasta syystä 62-vuotiaana. Näköjään vähän yllättäen syntyvä Ida Sofia on pariskunnan ainoa lapsi. Vanhemmat Gustaf Svahl ja Agatha Svahl e. Laihander (Taulusta 3).

Puoliso: Vihitty 5.4.1858 Rauma Mariana Mattsdotter Svahl e. Bårstelin e. Birstolin e. Hanfelt. (Taulu 1) Kotiäiti, s. 5.12.1835 (Kastekirja), Huittinen, k. jälk 1907 Rauma. Mariana Mattsdotter Bårstelin, sukunimi esiintyy ensi kertaa sisäänmuutossa Huittisista Raumalle 27.4.1850. Iä muuttaa vanhoilla päivillä nimensä Huittisissa Birstoliniksi. Suorittaa rippikoulun ja kofirmoidaan jo pyhäinpäivänä 1850, ja on silloin kirjansitoja Renströmin piika. Muuttaa ensin taloon no 104 Sipola piiaksi, sitten on merimiesperheen piikana. Mainitaan vihittäessä Nyymannin piikana. Oli elossa vielä 1907. Kuolinaika pitäisi hakea kirkkokansliasta. Muuttanut: Huittisista Raumalle 27.4.1850. Vanhemmat Matts Mattsson Birstolin e. Hanfelt ja Anna Catharina Abrahamsdotter Hanfelt e. Nyrri (Taulusta 37).

Taulu 3

III Gustaf Svahl Porvari, s. 4.1.1781 (Kastekirja), Rauma, kastettu 5.1.1781 Rauma, k. 1.9.1852 (Kuolleet), Rauma, kuolinsyy vanhuuden heikkous. Vihittäessä porvari. Asui porvarina kaupungin ydinkeskustassa Mölkkärissä. Vihittäessä ammattina porvari Aluksi lapsia syntyy Klövin talossa. Kuolee entisenä porvarina ja leskenä vanhuuden heikkouteen 71v 7kk 25pv ikäisenä. Vanhemmat Matts Thomasson Svahl e. Knuutila ja Anna Johansdotter Svahl e. Hakuni (Taulusta 4).

Puoliso: Vihitty 4.12.1806 Rauma Agatha Svahl e. Laihander. (Taulu 2) s. 27.9.1785 (Kastekirja), Rauma, k. 23.8.1835 (Kuolleet), Rauma, kuolinsyy keuhkotauti. Syntyy ja asuu Gatulassa naimisiin menoonsa asti. Vihittäessä mainitaan porvarin tyttärenä. Asui Mölkkärissä kuolemaansa asti 1835. Kuolee keuhkotautiin 49-vuotiaana. Vanhemmat Gabriel Laihander ja Ulrika Laihander e. Tondén (Taulusta 10).

Taulu 4

IV Matts Thomasson Svahl e. Knuutila Porvari, s. 5.1.1746 (Rippikirjat Rauma ja Eura), Eura, Sorkkinen, k. 1.12.1818 (kuolleet), Rauma, kuolinsyy vanhuuden heikkous. Syntymäpaikka Eura / Sorcis, asuu pääosan vuosista äitinsä ja sisarensa Marian kanssa Raumalle muuttoon asti. Polttilan rengiksi 1764 nimellä Matts Thomasson. Siirtyy sieltä kaupunginpalvelijaksi (stadstienaren) 1767, vaihtaa nimen Svahniksi, avioituu ja muuttaa perheineen Wuorilan taloon ilmeisesti 1770 sen jälkeen kun 66-vuotias Michel Pehrsson Wuorila oli löydetty veneeseen kuolleena mereltä 18.8.. Maksaa vihkimaksun kirkolle 25.6.1767. Heidät on vihitty päivää aikaisemmin, vihkikirjassa väärä etunimi (Michel). Kaikkien lasten kastekijoissa filmillä on isän sukunimenä Svahn. Nimi esiintyy eri ikäisissä rippikirjoissa muodoissa Svahl, Svahn, Wahl ja jälleen Svahl. Ammatti on aluksi renki, kaupunginpalvelija, brännvahti, suojelusmies (1777), sitten timpuri (1782-88) ja porvari, tekee siis poikkeuksellisen yhteiskunnallisen säädyn nousun. Avioituu uudelleen Annan kuoltua Maria Åbäckin *1755, +1825 kanssa. Ei ole vielä 4.6.1788 vannonut porvarivalaa koska esiintyy nimellä suojelusmies (jonkun kaupungin porvarin suojeluksessa, koska kaupunkiin ei päästetty asumaan kuin porvarisperheitä, käsityöläisiä ja heidän suojeluksessaan asuvia). Muuttaa perheineen Mölkkäriin 1793, jossa omistaa omaisuusverotaksoituksen mukaan 15.6.1800 talon no 120 lisäksi tynnyrinalan ja 5kp peltoa, ¾ aamia niittyä, ruoka-aitan, ½ riihtä ja ½ latoa sekä laivanosuuden yht n 120 taalaria kiinteätä omaisuutta ja 100 pääomaa. Kuoli vanhuuteen 72v 9kk 26pv iässä. Muuttanut: Kokemäelle 1750. Vanhemmat Thomas Mattsson Knuutila e. Antti ja Maria Michelsdotter (Taulusta 5).

1. Puoliso: Vihitty 24.10.1767 Rauma Anna Johansdotter Svahl e. Hakuni. (Taulu 3) s. 23.8.1738 (Rippikirjat Rauma ja Rauman mlk), Rauman msrk, Voiluoto, k. 28.6.1786 Rauma. Ei löydy Rauman syntyneistä rippikijoissa mainitulla syntymäajalla 29.3.1737. Aika on jossain vaiheessa sekaantunut. Esiintyy ensin Woiluodon Hackunissa (rk 1750-), sitten Anttilan Ujulassa piikana (rk 1750-) Tällöin myös hänen vanhempansa asuvat Ujulassa, sitten 1756 Lill Maunun piikana ja Pungilan piikana. Kuollessa Raumalla 49v 3kk 12pv ikäinen. Perukirja raastuvassa 10.10.1786 Muuttanut: Voiluodolta Anttilan kautta kaupunkiin. Piikana monissa paikoissa. Vanhemmat Johan Henrichsson Hakuni ja Maria Michelsdotter Hakuni (Taulusta 8).

Taulu 5

V Thomas Mattsson Knuutila e. Antti Lampuoti, s. 7.2.1718 (Rippikirja Eura, Hiski), Säkylä, Korpi. Asuu jonkin aikaa Euran Sorckis / Knutilassa, (joka näyttää olleen sotilasvirkatalo) Lampuotina Muuttanut: Perheineen Kokemäelle n 1750, josta muut palaavat takaisin Sorkkisiin 1757 mennessä. Vanhemmat Matts Mattsson Antti ja Christina Knutsdotter (Taulusta 6).

Puoliso: Vihitty 12.12.1742 Eura, Sorcis Maria Michelsdotter. (Taulu 4) Lampuotitalon emäntä, s. 8.3.1723 (Rippikirja), Eura, Sorkkinen, kastettu 10.3.1723 Eura, k. 10.9.1761 Eura, Sorkkinen. Syntymäpaikka : Eura / Sorcis Lambo Asuu ainakin vuodesta 1753 alkaen Sorcis Knutilassa äitinsä kanssa miehen poistuttua. Vanhemmat Michel Landbo ja Maria Michelsdotter (Taulusta 7).

Taulu 6

VI Matts Mattsson Antti

Puoliso: Christina Knutsdotter. (Taulu 5)

Taulu 7

VI Michel Landbo

Puoliso: Maria Michelsdotter. (Taulu 5) Lampuotitalon emäntä, s. x.6.1696 (Rippikirja), Rauman msrk, k. 1776 Eura, Sorkkinen. Maria Michelsdr *1696 Raumalla, ollut ilmeisesti aikoinaan Sorcis Lambo:n emäntä, vihitty 1.1.1696 Hiskin mukaan, syntymä- ja vihkimispäivä lienevät sekaisin, Turajärveltä olevan Jacob Clementsonin kanssa.

Taulu 8

V Johan Henrichsson Hakuni Talollinen, itsellinen, paimen, s. 24.12.1705 Rauman msrk, Voiluoto, k. 27.1.1772 Rauman msrk, Unaja. Luopuu talosta 1740- luvulla ja ryhtyy itselliseksi. Muuttaa itsellisenä Ujulaan 1754, Toimii paimenena Unajassa Uusitalossa 1755-65. Vanhemmat Hendrich Hakuni ja Lisa (Taulusta 9).

Puoliso: Vihitty n 1725 Maria Michelsdotter Hakuni. (Taulu 4) Emäntä, paimenen vaimo, s. 12.3.1703, k. 27.3.1787 Rauman msrk, Unaja.

Taulu 9

VI Hendrich Hakuni Talollinen. Eli itsellisenä Voiluodolla 1742, kuollut ennen 1750.

Puoliso: Lisa. (Taulu 8) s. 17.6.1674. Eli 1754.

Taulu 10

IV Gabriel Laihander Laivuri, s. 27.9.1749 (mf-rippikijat ja kastekirjat, A.Lähteenoja: Rauman historia III), Rauma, k. 17.7.1810 Rauma, kuolinsyy 60-vuotiaana maksatulehdukseen. Syntynyt kastekirjan mukaan Ruicka:n talossa, myöhemmin asuu vanhempiensa kanssa ja sittemmin porvarina Gatulan taloa jossa myös vihitään ja Agatha syntyy. Mainitaan maistraatin laivaluetteloissa: - Aluksen Göös osakkaana lähdössä 20.6.1778 Holsteiniin - Aluksen Gåsen laivurina lähdössä 20.5.1779 Holsteiniin - Aluksen Resolution laivurina lähdössä 30.5.1782 Holsteiniin On v 1791 Rauman tulliluettelossa lähdössä 15.6.1791 Holsteiniin laivurina aluksella Resolution joka on 40 lästin alus lastina puuastioita ja puutavaraa. Omaisuusveron taksoitusluettelossa 15.6.1800 hänet mainitaan köyhänä entisenä porvarina osoitteessa talossa 81 Gatula. Asuinpaikka on kuolemaan (1810) asti Gatulan kotitalo, jossa on perheineen pitkään asunut myös hänen sisarensa Hedvig. Loppuvaiheessa puolisoiden kuoltua asuvat Gatulaa sisaren kanssa kahden. Vanhemmat Marcus Mattsson Laihander e. Köönikkä ja Anna Eriksdotter Frisken (Taulusta 11).

Puoliso: Vihitty 15.4.1784 Rauma Ulrika Laihander e. Tondén. (Taulu 3) s. 6.1.1763 (mf-rippikijat ja kastekirjat, Rauma syntyneet), Rauma, kastettu 6.1.1763, k. 21.5.1795 Rauma. Asuu vihkimisen jälkeen Gatulassa ja sitä ennen Kirstissä. Raumalla asuu samaan aikaan myös toinen Ulrika Tondeen, johon henkilömme on sekoitettu mm familysearch.org-tiedostossa. Tämä toinen Ulrika on *7.10.1758, naimisissa porvari Gustav Stengrundin kanssa ja hänen vanhempansa ovat Tullikirjuri Michel Tondeen ja Maria Johansdr. Kuolee Gatulassa 32v 4kk 16pv vanhana. Kuolleiden kirja ei kerro kuolinsyytä. Vanhemmat Efraim Tondeen ja Maria Henriksdotter Tondeen e. Pildola (Taulusta 24).

Taulu 11

V Marcus Mattsson Laihander e. Köönikkä Porvari, s. 24.4.1715 (rk, A.Lähteenoja: Rauman Historia III, ), Kokemäki, k. 28.10.1786 Rauma. Porvari Gatulan talossa. Omistaa tämän 2276 neliökyynärän talon asemakartan v 1756 mukaan. Asuu siinä perheineen ainakin 1750-1756. Gatula esiintyy tätä ennen 1724 autiona. Gabriel on I-avioliitosta. Marcus Laihiander, vaimo Anna, tytär Hedwig, poika Gabriel ja veli Gabriel mainitaan Ruickan talossa rippikirjassa 1736- aikaisintaan 1738 alkaen. Eivät esiinny ainakaan samalla nimellä läänintilissä 1733. Pariskunta mainitaan nimellä Laihander ennen tätä saman rippikirjan marginaalissa asuinpaikkana Huistila. Hedvig syntyy Gatulassa, mutta Gabriel Ruickassa, miksi? Onko talon nimi vaihdellut vai mikä nämä kolme lähekkäin lyhyellä aikavälillä olevat asuinpaikat selittää? Rippikirjan 1730- mukaan kyseisessä Huistilassa asuu porvari M.Åbeck. Perheeseen kuuluu tytär Anna. Tämä talo on merkitty Kouhin ja Suckalan väliin rippikirjassa. Myöhemmin tällaista talon nimeä ei löydy. Euran Laihian rippikirjaan 1733- on merkitty Gabriel Mattsson joka muuttaa Raumalle 7.3.1741. Hän on Marcuksen veli. Tästä veljestä lötyy muuttokirja hänen palatessaan 6 vuoden Tukholmassaolon jäkeen Raumalle Marcuksen luo. Marcus mainitaan 17.10.1748 laaditussa laivanvarustajaluettelossa Tukholmanpurjehtijan laivayhtiön osakkaana. Marcus on vihitty II-avioliittoon Raumalla 30.12.1766 leski Walborg Matzsdotterin kanssa (ent Ahlqvist, ent Heikkilä) *15.4.1717 Kiukainen/Panelia, +25.1.1777 Rauma. Muuttanut: Kokemäen Paistilasta n 1738. Vanhemmat Matts Simosson Köönikkä e. Isotalo ja Hedvig Håkansdotter (Taulusta 12).

1. Puoliso: Anna Eriksdotter Frisken. (Taulu 10) Porvarin vaimo, s. 25.3.1718 (rippikirjat Rauma), Rauma, k. 5.4.1765 Rauma. Muuttaa vuoden kuluttua miniän tultua Gatulasta Teräväis-taloon. Kuolee Laihanderin vaimon nimikkeellä 47-vuotiaana. Vanhemmat Erich Frisken ja Anna Thomasdotter Selenia (Taulusta 22).

Taulu 12

VI Matts Simosson Köönikkä e. Isotalo Ratsutilallinen, s. noin 1684 Kiukainen, Laihia, k. 15.5.1758 Kokemäki. Kokemäen Köönikän isäntä 1713-. Vanhemmat Simon Thomasson Isotalo ja Walborg Henrichsdotter Keisari (Taulusta 13).

1. Puoliso: Vihitty noin 1713 Kokemäki Hedvig Håkansdotter. (Taulu 11) Ratsutilan emäntä, k. 29.11.1732 Kokemäki. Vanhemmat Håkan Månsson ja Anna Larsdotter (Taulusta 21).

Taulu 13

VII Simon Thomasson Isotalo Ratsutilallinen, k. 31.3.1732 (Genos 4/2008), Kiukainen, Laihia. Vanhemmat Thomas Erichsson Isotalo e. Laihia ja Margetha Isotalo (Taulusta 14).

Puoliso: Walborg Henrichsdotter Keisari. (Taulu 12) s. Harjavalta, Torttila. Vanhemmat Henrich Mattsson Keisari ja Caisa (Taulusta 20).

Taulu 14

VIII Thomas Erichsson Isotalo e. Laihia Ratsutilallinen, s. Kiukainen, Laihia, k. 6.12.1696 (Genos 4/2008), Eura. Rusthollari Kiukaisten Laihialla 1646-82. Vanhemmat Erich Larsson Laihia ja Walborg Mattsdotter Laihia (Taulusta 15).

Puoliso: Margetha Isotalo. (Taulu 13) Emäntä, k. 1714 Kiukainen, Laihia.

Taulu 15

IX Erich Larsson Laihia Ratsutilallinen, k. 6.1.1658 (Asko Mäkitalo), Eura. Vävy Laihialla 1635.

Puoliso: Walborg Mattsdotter Laihia. (Taulu 14) s. Kiukainen, Laihia, k. 6.1.1685 (Asko Mäkitalo), Eura. Vanhemmat Matts Thomasson Laihia (Taulusta 16).

Taulu 16

X Matts Thomasson Laihia Laihia ratsutilan isäntä 1602-45. Vanhemmat Thomas Mattsson Laihia ja N.N. (Taulusta 17).

Taulu 17

XI Thomas Mattsson Laihia Talollinen, lautamies, s. Eura, Laihia, k. ennen 1616. Ratsutilallinen, talollinen Laihialla ainakin 1585-1602. Vanhemmat Matts Nilsson Laihia (Taulusta 18).

1. Puoliso: N.N.. (Taulu 16) s. Harjavalta.

Taulu 18

XII Matts Nilsson Laihia Talollinen, lautamies, s. Eura, Laihia. Talollinen Euran Laihialla 1554-72. Vanhemmat Nils Nilsson Laihia, Venne (Taulusta 19).

Taulu 19

XIII Nils Nilsson Laihia, Venne Talollinen Kiukaisten Laihialla 1540-52.

Taulu 20

VIII Henrich Mattsson Keisari

Puoliso: Caisa. (Taulu 13)

Taulu 21

VII Håkan Månsson Luutnantti, k. ennen 1694. Nimismies 1667, kornetti 1674 (Mynämäen käräjät) Ylennetty Lundin taistelun 1676 vuonna marsalkka, kreivi Königsmarckin toimesta luutnantiksi ja kuului Turun läänin ratsuväen everstiluutnantti Rehbinderin 2. komppaniaan. (armeijan rulla 1684, Otto Bergström Tukholma 1906) Håkan mainitaan ennen virallista omistusta Köönikän kymmennysluetteloissa sotilasnimellä Karhia. Hän oli ilmeisesti naimisissa Paistilan Köönikän isännän, nimismies Johan Sigfredsson Karhian sisaren, Margareta Sigfredsdotterin kanssa. Håkan on saanut haltuunsa Paistilan Köönikän 1681.

1. Puoliso: Vihitty ennen 1675 Margareta Sigfridsdotter Karhia Ratsutilan emäntä, k. noin 1684 Kokemäki. Vanhemmat Sigfrid Jacobsson Karhia ja Brita Hansdotter.

Taulu 22

VI Erich Frisken Porvari, s. 10.5.1685, k. 13.9.1754 Rauma.

Puoliso: Anna Thomasdotter Selenia. (Taulu 11) Porvarin vaimo, s. 14.12.1691, k. 19.1.1762 Rauma. Vanhemmat Tomas Selenius ja Malin (Taulusta 23).

Taulu 23

VII Tomas Selenius Lukkari, k. 20.1.1740 Rauma.

Puoliso: Malin. (Taulu 22) k. Rauma.

Taulu 24

V Efraim Tondeen Laivuri, s. 1.9.1734 (kaste Rauma), Rauma, kastettu 1.9.1734 Rauma, k. 7.4.1787 Rauma. Efraim muuttaa Lapista 15.12.1754 takaisin kaupunkiin Asuu Kirstissä perheineen 1760-1787 ja on timbermann Ulrikan syntymän aikaan. Kirjassa Anna Nurmi-Nielsen: KIRSTI on paljon juttua hänestä ja talosta. Efraim esiintyy vielä 21.6.1762 merimiehen nimikkeellä. Mainitaan maistraatin laivaletteloissa : - vuonna 1776 aluksen Morgenstierna osakkaana lähdössä 18.6. Lyypekkiin - vuonna 1777 aluksen Morgenstierna laivurina lähdössä 29.5. Holsteiniin - vuonna 1778 aluksen Clara omistajana lähdössä 20.5. Rostockiin - vuonna 1779 aluksen Gedda osakkaana lähdössä 11.5. Holsteiniin - vuonna 1780 aluksen Morgenstierna osakkaana lähdössä 1.6. Holsteiniin - vuonna 1782 aluksen Wandringsman laivurina lähdössä 31.5. Lyypekkiin Efraim kuoli 52v 6kk 24pv iässä. Perukirja raastuvassa 8.5.1787. Otteita kirjasta Anna Nurmi-Nielsen: KIRSTI Efraim Tonden - porvari ja merenkulkija Mikko Tiulan jälkeen Kirsti on saattanut olla muutaman vuoden autiona. Viimeistään v. 1760 talon asutus jatkuu. Tuolloin tulee kuvaan porvari Efraim Tonden. Tästä lähtien Kirstin asutushistoria muodostaa katkeamattoman, vuoteen 1972 ulottuvan linjan. Vuonna 1734 syntynyt Tondenkin oli lähtöisin Kirstin naapurustosta, Raumajoen vastakkaiselta rannalta; hän oli Vähä Rääpin isännän porvari Henrik Tondenin poika. Tondenien sukunimi oli aiemmin ollut Tontti - jälleen esimerkki 1700-luvun ruotsalaistumiskehityksestä. Joulukuussa 1759 Efraim avioitui piika Maria Heikintyttären kanssa. Lapsia syntyi seitsemän, kolme poikaa ja neljä tytärtä. Maria kuoli huhtikuussa1774. Jo seuraavan vuoden maaliskuussa Efraim avioitui v. 1748 syntyneen Maria. Södermanin kanssa. Tondenin toisesta avioliitosta syntyi kaksi poikaa ja tytär, jotka kaikki kuolivat pieninä. Isä Efraim kuoli huhtikuussa 1787. Kirstin isäntä osallistui aktiivisesti raumalaiseen merenkulkuun. Vuosien 1776, 1777 ja 1780 laivaväkiluettelojen mukaan Tonden toimi Morgenstierna -nimisen aluksen laivurina Holsteininmatkoilla. Vuoden 1778 laivaluettelossa hänet mainitaan Rostockiin seilanneen laivan, Claran, omistajana. Edelleen vuoden 1779 luettelosta ilmenee, että Tonden oli osakkaana Gedda -nimisessä laivassa. Vuonna 1782 hän toimi laivurina Lyypekkiin purjehtineessa Wandringsman -aluksessa. Vuonna 1787 laadittu Tondenin perukirja valottaa kiinnostavalla tavalla hänen taloudellista toimintaansa, joka kaikesta päätellen oli varsin laajaa - joskaan ei loppujen lopuksi kovin menestyksekästä. Merenkulku liittyi Tondenin elämään loppuun asti. Perukirjasta ilmenee, että hän oli kuollessaan osakkaana Sophia Albertina -nimisessä laivassa. Hän omisti aluksesta yhden kahdeksasosan. Osuuden rahallinen arvo oli varsin suuri, 85 riksiä. * Ruotsinpuoleisiin ja ulkomaisiin (Ruotsihan oli muodollisesti "kotimaata") kauppasuhteisiin viittaa tieto - niin ikään perukirjasta saatu - että Tondenin velkojien joukossa oli muuan tukholmalainen herra Sutthoff, jolla oli saatavia kuolinpesältä 24 riksiä. Saamamiehiin kuului myös joukko nimeltä mainitsemattomia lyypekkiläisiä; heillä oli saatavia yhteensä 30 riksiä, 25 killinkiä ja neljä runstykkiä, joista tosin osa oli epävarmoja. Tondenin kuolinpesän arvoksi laskettiin 243 riksiä, kaksi killinkiä ja neljä runstykkiä. Velkojen määrä ylitti omaisuuden muutamalla riksillä. On kiinnostavaa havaita, että suurin osa Tondenin velkojista oli talonpoikia. Tämä äkkiseltään yllättävältä tuntuva tieto voi selittyä puukaupoilla. Tonden on ehkä ostanut talonpojilta puutavaraa velaksi ja sitten rahdannut sitä ulkomaille. Tosin on mahdollista sekin, että talonpojat ovat suoraan, velkakirjaa vastaan, lainanneet rahaa hänelle. Puheena oleva perukirja antaa varsin monipuolista historiallista tietoa. Edellä esitettyjen velkasuhteiden lisäksi selviää, että Tondenilla oli viljelyksessä peltoa 24 kapanalaa. Tondenin karjaan kuului yksi hevonen ja yksi lehmä. Laivaosuutensa lisäksi hän omisti puoliksi vanhan lastiveneen ja kokonaan toisen pienemmän veneen. Tondenin talon, Kirstin, arvoksi on perukirjassa laskettu 33 riksiä ja 16 killinkiä - siis huomattavasti vähemmän kuin hänen laivaosuutensa arvo, 85 riksiä. * Vuonna 1766 Ruotsin rahajärjestelmän perusyksiköksi tuli riikintaalari eli riksi, joka jakaantui 48 killinkiin ja killinki puolestaan 12 runstykkiin. 1700-luvun lopusta lähtien oli liikkeellä kolmenlaisia riksejä: 1 hopeariksi=2,75 pankinriksiä=4 valtionvelkariksiä. Tondenin aika - 1760 -1789 Varhaisimmat perunkirjatiedot Kirstistä ovat vuodelta 1787, jolloin talon isäntä porvari Efraim Tonden kuoli. Tonden oli asettunut Kirstiin vuonna 1760 ja hänen leskensä myi talon kahta vuotta miehensä kuoleman jälkeen. Tonden tuli taloon pian sen jälkeen kun hän oli solminut avioliiton ensimmäisen vaimonsa, piika Maria Heikintyttären kanssa. Lapsia liitosta syntyi seitsemän sinä 14 vuoden aikana, jonka avioliitto kesti. Vaimon kuoleman jälkeen Tonden avioitui pian uudelleen porvarin tytär Maria Södermanin kanssa. Lapsia syntyi tästä avioliitosta kolme. Useimmat lapsista kuolivat pieninä. Efraim Tondenin kuollessa 1787 oli lapsista elossa vain kolme ensimmäisestä avioliitosta syntynyttä tytärtä. Heistä kaksi oli jo naimisissa ja yksi vielä naimaton. Kirstissä oli eletty melko vauraasti. Velkoja oli liiketoiminnan yhteydessä kuitenkin syntynyt niin, ettei pesässä ollut mitään jakamista, vaan leski sai velat vastatakseen. Huonekaluja oli Tondeneilla kaappipöytä, ruskeaksi maalattu pöytä, pieni klaffipöytä sekä vähempiarvoisempi klaffipöytä. Istuimia oli kaksikymmentä tuolia ja sohva, jossa varmasti myös nukuttiin. Sänkyjä oli yksi hyvä ja kaksi vanhaa ulosvedettävää. Vauvan kehto oli ollut ahkerasti käytössä kymmenen lapsen taloudessa. Muuta kalustusta oli kaksi seinähyllyä, ruskeaksi maalattu kirstu, pari vanhaa ja yksi raudoittamaton kirstu ja kolme eri kokoista lipasta. Myös arvokas pullolaatikko kuului kodin esineistöön. Seinällä oli peili. Pikkuesineitä oli kolme paria messinkisiä kynttilänjalkoja, näistä yksi pari oli matalia, messinkipellistä tehtyjä. Verhoja oli neljä paria hienompia ja kolme paria yksinkertaisempia, raidallisia. Sänkyvaatteita oli kolme ruo'onpääpatjaa, höyhentyyny, yksi pitkä ja kolme lyhyttä ruo'onpäätyynyä, vanha ryijy, vuoratut vällyt, tikattu sarssitäkki, kolme sarssitäkin päällistä ja yksi vanha täkki. Huonekalujen määrä oli siksi suuri, että voi päätellä Tondenin perheen käytössä olleen useampia huoneita. Vuokralaisiakin kuitenkin pidettiin, mutta ilmeisesti vain yhdessä huoneessa. Luonnollisimmalta tuntuu, että tupa ja peräkamari olisivat koko ajan olleet Tondenien käytössä ja porstuakamari ja länsipään sali olisi ainakin aika ajoin vuokrattu. Huonekalut varmasti oli sijoitettu seinänvierustoille, kuten oli tapana. Tupaan tuotiin talveksi myös kangaspuut, joita muuten säilytettiin jossakin aitoista. Osa kirstuista varmasti myös oli aitassa, jossa myös pidettiin kolmea tiinua, joista yksi oli vanha, juomatynnyriä, tynnyrinpuolikasta, pienehköä tynnyriä sekä muuta puuesineistöä. Astioita ja taloustavaroita oli Tondeneilla kaksi eri kokoista syvää ja yksi matala tinavati, tinainen korvallinen kulho, neljä ehjää ja yksi rikkinäinen tinalautanen, tinainen kauha ja teekannu. Posliinilautasia oli tusina ja teekuppeja kolme. Nämä oli varmaan tuotu tuliaisina merimatkoilta. Kuparisia keittoastioita oli kattila, pieni jalkapannu ja kahvipannu - kahvimylly oli taloudessa myös. Keittoastioita oli edelleen pieni messinkipannu sekä messinkinen teepannu. Rautapatoja oli kolme eri vetoista. Keittäminen tapahtui tuvassa avotulella. Padat ripustettiin rautaisesta patakoukusta, ja kattilat asetettiin kolmijalalle, joita talossa oli isompi ja pienempi. Ruokaa voitiin valmistaa myös halsterilla. Tulen kohentamista varten oli hiilihanko. Hiilipannu oli taloudessa myös. Emännän töihin kuului kotitaloustöiden lisäksi kankaan kutominen, tarkoitusta varten oli varattu villa- ja pellavalankaa. Pellavaa muokattiin myös itse, sillä perunkirjassa on mainittu häkilä. Ilmeisesti omaan käyttöön oli varattu myös muokattuja nahkoja ja muokkaamattomia vuotia, sillä ne on perunkirjaan merkitty kauppatavaroista erilleen. Kauppatavaroita jäi Efraim Tondenin jälkeen mm. vientiin tarkoitettua tuohta, lautoja, lankkuja ja muuta puutavaraa, lisäksi 3000 harjaa, muutama kyynärä nauhaa sekä jonkin verran hamppua ja pellavaa. Kaupankäynnissä tarvittavaa välineistöä oli vaaka. Laivaosuuden, 1/8 Sofia Albertina -aluksesta, lisäksi oli Tondenilla puolet tavaran kuljetukseen tarkoitetusta veneestä ja pieni vene. Kaupan ja merenkulun lisäksi Kirstissä, kuten muissakin raumalaistaloissa harjoitettiin maataloutta kotitarpeiksi. Talossa oli lehmä ja ruskea ruuna. Ajo- ja hevoskaluja oli raudoitetut kärryt, rautajalaksiset ja puujalaksiset parireet, vanha matkareki, pieni matkareki ja kolme työrekeä, aura, mäkivyöt, siniseksi maalattu luokki, suitset ja ohjakset. Viljelystöissä tarvittiin myös viikatetta, kahta sirppiä ja kolmea lapiota ja turvekuokkaa. Hakokirveellä pienennettiin havunoksia karjalle. Tondenille kuului vanha lato Pläkkluodossa sekä lato ja puolet riihestä ja luuvasta Nummella. Peltoja oli Lajossa ja Paskjärvellä, jossa myös oli kaalimaa; yhteensä oli viljelyksessä 24 kapanalaa. Kirstissä oli lisäksi työkaluja, kolme työkirvestä, piilukirves, käsisaha, napakaira ja kourutaltta. Tondenit elivät ilmeisesti samaan tapaan kuin useimmat ajan pikkuporvari- ja käsityöläisperheet Raumalla. Elämä ei ollut yltäkylläistä, mutta ei varsinaista puutettakaan kärsitty. Arvoesineitä Tondeneilla oli kahdet kultasormukset molemmilla aviopuolisoilla, kaksi hopeista ryyppypikaria ja hopeinen kengänsolki. Pienenä ylellisyytenä voidaan pitää suurehkoa posliinilautasmäärää sekä tinavateja. Muu oli taloudessa välttämättömästi tarvittavaa esineistöä. Efraim Tondenin henkilökohtainen vaatevarasto oli melko hyvä. Tondeneilla nähtävästi puhuttiin suomea, sillä ainoa kirja oli suomenkielinen virsikirja. Perukirjassa (raastuvassa 8.5.1787 ja 22.4.1788) omaisuutta jäi hyvin vähän. Tämä jettiin kolmen elossa olevan tyttären Marian, Helenan ja Ulrikan kesken. Vanhemmat Henric Andersson Tondeen ja Margareta Ersdotter (Taulusta 25).

1. Puoliso: Vihitty 4.12.1759 Rauma Maria Henriksdotter Tondeen e. Pildola. (Taulu 10) s. 24.6.1737 (mf-rippikirja, familysearch.org, mf-SSS: kaste, mf-kaste,), Rauma, k. 5.4.1774 Rauma. Syntyy Pildolan talossa. Asuu Kirstissä ainakin 1750 äitinsä kanssa. Esiintyy siellä avioituessaan 1759 nimikkeellä piika. Marian kastekirja kertoo: "Nainen isän vastuulla Brita Andersdotter Pildolan isätön lapsi Maria Todistavat: Lampuoti Erik Johansson : Unaja Rantala, Johan Thomasson, Matts Jokela, äiti Helena Christina?, vaimo Maria Andersdotter Pildola, isä "varmasti vastuussa" kaupungin palvelija Hendrich Carlsson.". Vanhemmat Hendrich Carlsson Teuku e. Öysti ja Brita Andersdotter Teuku e. Pildola (Taulusta 30).

Taulu 25

VI Henric Andersson Tondeen Porvari, s. 13.1.1701 (mf-rippikirja, A.Lähteenoja: Rauman Historia III, Familysearch.org, Anna Nurmi-Nielsen: KIRSTI kirkontilit läänintilit 1695, 1700, 1704, 1708, 1710 ), Rauma, k. 17.7.1757 Rauma. Syntyisin Wähä-Rääppi (josta käytetään myös nimiä Taka-Räppi ja Tontti) talosta WÄHÄ-RÄÄPI Veroluettelossa 1727 mainitaan seppä Tontti joka luultavasti koskee Henrikiä. Efraimin kasteessa hänestä käytetään nimeä Tontti. Onko Helena Juliana Tondeen *8.2.1722 hänen tyttärensä? Ainakin samassa taloudessa asuva Maria Henrichsdr on. Hän avioituu Jöranin kanssa. Rippikirjassa 1736- on näkyvissä myös Ephraim. Lisäksi taloudessa mainitaan asuviksi sisar Lisa Räpi ja Margaretha Käki. Rippikirjoissa 1730- ja 1724- talon nimenä on Tontti (myös 1736- ylivedettynä), joten nimi Tondeen juontanee tonttilalaisesta. Mainitaan porvarina 9.11.1734, 6.1.1736, 12.8.1737 ja 27.7.1746. Kummi jo 26.2.1732. Vanhemmat Anders Tondeen ja Annika Ericsdotter Tondeen (Taulusta 26).

Puoliso: Margareta Ersdotter. (Taulu 24) s. x.6.1698 (mf-rippikirja, A.Lähteenoja: Rauman Historia III, Familysearch.org, Anna Nurmi-Nielsen: KIRSTI kirkontilit läänintilit 1695, 1700, 1704, 1708, 1710 ), Rauma, k. (rk 1736-). Kummina 9.11.1734.

Taulu 26

VII Anders Tondeen Porvari, k. 12.2.1721 Rauma. Anders Tontti/Tondeen, Mainitaan ainakin veroluetteloissa 1700-1710 (1700 hän on enka Marian sväger, puoliso Anna), haudattu vanhan kirkon luo 12.2.1721, II:n puoliso Brita Mattsdr bur 16.10.1720 Rauma. Kuka on "Anders Tontti, puoliso Brita Matsdotter", jotka saavat Marian 6.12.1735? Tämän löytämätön poikako?. Vanhemmat Maria (Taulusta 27).

Puoliso: Vihitty n 1687 Annika Ericsdotter Tondeen. (Taulu 25) k. 16.10.1720 (kirkontili), Rauma. Vanhemmat Erich Mårtensson Tondin ja Brita (Taulusta 28).

Taulu 27

VIII

Puoliso: Maria. (Taulu 26) k. 5.10.1708 Rauma.

Taulu 28

VIII Erich Mårtensson Tondin k. 24.3.1687 Rauma. Vanhemmat Mårten (Taulusta 29).

1. Puoliso: Tondin e. NN k. 25.10.1662 Rauma.

Taulu 29

IX Mårten

Taulu 30

VI Hendrich Carlsson Teuku e. Öysti Kaupunginpalvelija, s. 2.7.1702 Rauma, k. 6.6.1763 Rauma. "Säger swara" Stadsstienaren Hendrich Carlsson (eivät naimisissa Brita nuoremman kanssa). Muuttaa Teukuun ennen vuotta 1730. Käyttää loppuvaiheessa nimeä Teuku. Vanhemmat Carl Carlsson Öysti ja Öysti (Taulusta 31).

1. Puoliso: Brita Öysti k. 1729 (rk 1724-), Rauma.

Taulu 31

VII Carl Carlsson Öysti Räätäli. Vanhemmat Carl Carlsson Öysti e. Östen ja Margeta (Taulusta 32).

Puoliso: Öysti. (Taulu 30)

Taulu 32

VIII Carl Carlsson Öysti e. Östen k. n 1694 Rauma.

Puoliso: Margeta. (Taulu 31) k. 13.11.1719 (kirkontili), Rauma.

Taulu 33

VII Anders Pildola Porvari, säämiskäntekijä, k. 16.11.1735 (kirkontilit), Rauma. Kummina 29.10.1734. Vanhemmat Erich Michellsson Pildola ja Anna Jacobsdotter? Pildola (Taulusta 34).

1. Puoliso: Lijsa. (Taulu 30) k. 6.6.1727 Rauma.

Taulu 34

VIII Erich Michellsson Pildola s. e 1655, k. 8.3.1713 (kirkontili), Rauma. Porvari Erich Michellsson Pildoi, omistaa Pildolan talon 1600/1700 vaihteen kartan mukaan. Mainitaan kaupungin luotojen laitumeksi vuokraajien luettelossa 1688 Iso ja Vähä Saukon vuokraajana 1 tal. 8 äyrin hintaan. Mainitaan läänintileissa 1685 - 1710. Haudataan 8.3.1714 Rauman vanhan kirkon tarhaan, vaimo haudataan 21.5.1712 Rauman kirkkotarhaan. Nuorimmat jälkeläisemme ovat hänestä tai seuraavasta laskien 13. polvea "paljan gonte Raumall tullut väkki" (myös Tondeenien haarassa sama määrä). Veroluettelon 1685 yhteydessä mainitaan Erich Pilldoillan vaimona Karin. Asuu Pildolaa 1704 veroluettelon mukaan yhdessä Anna-nimisen naisen kanssa ja veroluetteloiden 1700, 1708 ja 1710 mukaan yksin (ei muita aikuisia). Lienee kuitenkin veronkiertoa, koska vaimo haudataan 1712. Vanhemmat Michell Jöransson? Pildola (Taulusta 35).

1. Puoliso: Karin Pildola

Taulu 35

IX Michell Jöransson? Pildola k. 12.1.1698 Rauma. Onko porvari Yrjänä Piltola, joka on kärsinyt 100 taalaria vahinkoa varkauden vuoksi ja jonka asiaa käsitellään raastuvanistunnossa 24.7.1637 seuraavia esipolviamme ja Mikon isä?. Vanhemmat Jöran Pildola (Taulusta 36).

Taulu 36

X Jöran Pildola Ilmeisestikin hänen nimissään on ollut Unajan kylässä tila, jonka nimenä on Jöns Pildoi, ja joka on autiona 1654-79. Ilmeisesti hän on muuttanut kaupunkiin Unajasta.

Taulu 37

III Matts Mattsson Birstolin e. Hanfelt Torppari, s. 5.10.1794 (Kaste), Huittinen, Kannila, k. 3.9.1847 Kaarina, Voivala. Torppari Huittisissa / Kylä: Mommola, Talo: Kirra, Torppa: Huhtala Syntyisin kirkonkylän Kannulasta, kaste 6.10.1794 Matts kuoli Kaarinassa Voivalan rusthollissa ollessaan kirjoilla Huittisten Lauttakylässä itsellisenä. Vanhemmat Maths Johansson Hanfelt ja Maria Henrichsdotter (Taulusta 38).

1. Puoliso: Valborg Henriksdotter s. 1790 (Rippikirja), k. 21.8.1833 Huittinen.

Taulu 38

IV Maths Johansson Hanfelt Sotilas, s. 22.2.1770 (rippikirjat), Punkalaidun. Huittisten sotilas, ruotu 22 Hannulan kylässä. Tullut taloon Punkalaitumen mäkituvilta 1789 rippikirjamerkinnän mukaan. Katselmuksen 11.6.1795 mukaan on 26 -vuotias. Edeltäjä Henrich Johansson Hanfelt kuoli 6.5.1789 ja Matts astui tilalle ruodun reservinä 21.8.1789. Hän on palveluksessa vielä ainakin katselmuksessa 19.4.1804. Matts oli 5 jalkaa 8 tuumaa pitkä. Pariskunta katoaa rippikirjasta 1807-8 tuntemattomaan paikkaan, sotaretkellekö? Kerjää Sambun kylässä 1814 asuessaan Rekiojan torpassa Takkulassa. Muuttanut: 26.11.1789 Punkalaitumelta Huittisten Hannulaan. Vanhemmat Johan Henrichsson Forss ja Maria Matsdotter Kekkonen (Taulusta 39).

Puoliso: Maria Henrichsdotter. (Taulu 37) s. 6.3.1771 (rippikirjat), Punkalaidun, Haviokoski. Syntyy itsellisen (myöh paimen) perheeseen vanhimpana lapsena Punkalaitumen Haviokosken kylässä Cuitti-talossa. Vanhemmat Henric Ericsson ja Maria Simonsdotter (Taulusta 42).

Taulu 39

V Johan Henrichsson Forss Sotilas, s. 1737 (rippikirjat), Punkalaidun, k. 23.1.1797 (nimim Imbigi), Punkalaidun. Sotilas Punkalaitumella. Asuu talossa Koskis Wincki. Muuttavat jonnekin 1779.

Puoliso: Vihitty 6.5.1759 Punkalaidun Maria Matsdotter Kekkonen. (Taulu 38) Sotilaan vaimo, s. 8.12.1736 (nimim Imbigi), Punkalaidun, k. 28.5.1798 (nimim Imbigi), Punkalaidun. Vanhemmat Matts Henrichsson Kekkonen ja Lisa Johansdotter (Taulusta 40).

Taulu 40

VI Matts Henrichsson Kekkonen s. 8.2.1711 (nimim Imbigi),. Vanhemmat Henrich Kekkonen ja Walborg (Taulusta 41).

Puoliso: Lisa Johansdotter. (Taulu 39) s. 1712.

Taulu 41

VII Henrich Kekkonen s. 1675 (nimim Imbigi). Lisätietoa Voipion kirjasta "Kekkoset Suomen asuttajina".

Puoliso: Walborg. (Taulu 40) s. 1685.

Taulu 42

V Henric Ericsson Itsellinen, s. 9.8.1738 Punkalaidun, k. 28.12.1787 Punkalaidun, Haviokoski. Punkalaitumen Haviokosken kylässä itsellinen / paimen. Asuu ensin talossa Cuitti ja sitten talossa Roucka. Vanhemmat Eric Ericsson Sarkkila ja Walborg Samuelsdotter Uotila e. Sarkkila (Taulusta 43).

1. Puoliso: Vihitty 27.1.1765 Punkalaidun Maria Simonsdotter. (Taulu 38) s. 9.7.1745 (rippikirjat), k. 18.7.1774 Punkalaidun. Asuu Punkalaitumen Haviokoskella ainakin 1771-1774. Vanhemmat Simon Johansson Kouvo ja Maria Henrichsdotter (Taulusta 44).

Taulu 43

VI Eric Ericsson Sarkkila Talollinen, s. 1676, k. 14.8.1742 Punkalaidun.

1. Puoliso: Walborg Jacobsdotter Sarkkila s. 1688, k. 20.8.1725 Punkalaidun.

Taulu 44

VI Simon Johansson Kouvo Talollinen, s. 9.11.1715 (nimim Imbigi), Punkalaidun, k. 31.3.1750 Punkalaidun. Iso-Kouvon isäntä 1739-44. Vanhemmat Johan Cnudsson Kouvo ja Walborg Andersdotter (Taulusta 45).

Puoliso: Vihitty 10.12.1738 Punkalaidun Maria Henrichsdotter. (Taulu 42) s. 17.2.1718, k. 1787 Keikyä. Vanhemmat Henric Mattsson Richt ja Margareta Grelsdotter (Taulusta 47).

Taulu 45

VII Johan Cnudsson Kouvo Talollinen, s. 1664 (nimim Imbigi), Punkalaidun, k. 22.2.1756 Punkalaidun. Kouvon isäntä 1701-29. Vanhemmat Cnud Enevaldsson Kouvo e. Eino ja Maria Simonsdotter (Taulusta 46).

1. Puoliso: Vihitty 1685 Punkalaidun Gertrud Henrichsdotter Kouvo s. 1673, k. 24.8.1704 Punkalaidun.

Taulu 46

VIII Cnud Enevaldsson Kouvo e. Eino k. 28.10.1719 Huittinen. Kouvon isäntä 1658-1700. Vaihtanut taloa edellisen Kouvon isännän kanssa.Hhän on tullut Alastaron Kosken Einolta. Oli talon poika ja isänsä Enevald Sigfridss tuli Einolle 1643 kuollen 1650; Maisa Enevalsd piti taloa pari vuotta ja Cnud sen jälkeen vaihtoon asti. Tiedot löytyvät Timo Verhon Alastaron kirjasta.

Puoliso: Maria Simonsdotter. (Taulu 45) s. 1637, k. 12.12.1709 Punkalaidun.

Taulu 47

VII Henric Mattsson Richt Sotilas, paimen, itsellinen, s. 1695, k. 1.6.1774 Punkalaidun.

Puoliso: Margareta Grelsdotter. (Taulu 44) s. 1683, k. 2.1.1769 Punkalaidun.

Taulu 48

IV Abraham Henriksson Nyrri Talollinen, s. 30.11.1776 Huittinen, Kiviniemi, kastettu 1.12.1776, k. 25.1.1851 Huittinen, Kiviniemi. Talon nimenä myös Nyrri eli Yli-Mäkelä. Isäntä 1805-38. Vanhemmat Henrik Henriksson Nyrri ja Maria Henriksdotter Nyrri e. Urpo (Taulusta 49).

Puoliso: Vihitty 17.10.1799 Huittinen Helena Thomasdotter Nyrri e. Makala. (Taulu 37) Emäntä, s. 6.1.1782 Keikyä, Pehula, k. 20.7.1850 Huittinen, Kiviniemi. Vanhemmat Thomas Mattsson Härkälä e. Makala e. Kässäri ja Maria Henrichsdotter Makala (Taulusta 61).

Taulu 49

V Henrik Henriksson Nyrri Talollinen, s. 8.10.1747 (rippikirjat), Huittinen, Kiviniemi, k. 11.5.1804 Huittinen, Kiviniemi. Vanhemmat Henrich Henrichsson Nyrri ja Lisa Thomasdotter Nyrri e. Suutari (Taulusta 50).

Puoliso: Maria Henriksdotter Nyrri e. Urpo. (Taulu 48) Emäntä, s. 25.12.1751 (rippikirjat), Huittinen (Keikyä), Meskala, k. 18.8.1809 Huittinen (Keikyä), Meskala. Vanhemmat Henrich Mattsson Urpo ja Walborg Mattsdotter (Taulusta 59).

Taulu 50

VI Henrich Henrichsson Nyrri Talollinen, s. 1709 (rippikirjat, SAY 1674-1759), Huittinen, Kiviniemi. Huittisten Kiviniemen Nyrrin isäntä 1730 alkaen, vuodesta 1734 vaimona Maria ja vuodesta 1740 mainitaan lautamiehenä. Talo halottiin veljesten kesken 1757, tämän osan nimeksi tuli Yli-Mäkelä. Vanhemmat Henrich Mårtensson Nyrri ja Maria Mattsdotter Olli (Taulusta 51).

1. Puoliso: Maija Nyrri s. (rippikirjat, SAY 1674-1759),.

Taulu 51

VII Henrich Mårtensson Nyrri Talollinen, s. 2.7.1677 (rippikirjat, SAY 1674-1759), Huittinen, Kiviniemi. Henric Mårtensson Nyrri, isäntä 1709-1729. Vanhemmat Mårten Henrichsson Nyrri ja Margareta Henrichsdotter Nyrri e. Kyssä (Taulusta 52).

Puoliso: Maria Mattsdotter Olli. (Taulu 50) Emäntä, s. (rippikirjat, SAY 1674-1759),.

Taulu 52

VIII Mårten Henrichsson Nyrri Talollinen, s. (rippikirjat, SAY 1674-1759). Mårten Henrichsson Nyrrij, isäntänä 1674-1708, tila mainitaan 1704 ½ manttalin rusthollina. 1674-1688 tila asettaa jalkaväkimiehen aluksi Turun läänin rykmenttiin , myöhemmin Porin. 1674 tila on 1 manttaalin suuruinen ja nimenä mainitaan Nyrri eli Mäkelä. Vanhemmat Henrich Sigfridsson Nyrri ja Margareta Johansdotter Nyrri (Taulusta 53).

Puoliso: Margareta Henrichsdotter Nyrri e. Kyssä. (Taulu 51) s. 1639 (rippikirjat, SAY 1674-1759). Margareta * 1639, mainitaan 1674-1708.

Taulu 53

IX Henrich Sigfridsson Nyrri Talollinen. Vävynä taloon, Nyrrin isäntä 1636-52.

Puoliso: Margareta Johansdotter Nyrri. (Taulu 52) Emäntä. Nyrrin tytär ja emäntä. Vanhemmat Johan Jöransson Nyrri ja Gertrud (Taulusta 54).

Taulu 54

X Johan Jöransson Nyrri Talollinen. Vävynä taloon. Isäntä 1635-36. Vanhemmat Jöran Marcusson Nyrri ja Walborg (Taulusta 55).

Puoliso: Gertrud. (Taulu 53) Emäntä. Talon tytär ja emäntä.

Taulu 55

XI Jöran Marcusson Nyrri Talollinen. Nyrrin isäntä 1610-35. Vanhemmat Marcus Mattsson Nyrri (Taulusta 56).

Puoliso: Walborg. (Taulu 54)

Taulu 56

XII Marcus Mattsson Nyrri Talollinen. Nyrrin isäntä 1583-1601. Hänen jälkeensä tila jää autioksi n yhdeksäksi vuodeksi. Vanhemmat Matts Olofsson Nyrri (Taulusta 57).

Taulu 57

XIII Matts Olofsson Nyrri Talollinen. Nyrrin isäntä 1554-82. Merkintöjä vanhoissa asiakirjoissa: MATTI OLAVINPOIKA 1554-82, äyrit 1554: 2½, 1561: 3¼, 1562: 2½, 1564: 3¼, 1569: 3½. Kymmennysveroluettelo (panneja) 1558: ruis ¼, ohra 3/4, pavut 1/6; 1559: ruis ½, ohra ½, kaura 1/6. Lehmäverovoi 1557-6 ka 6, Madttz Nÿrri papinmanttaaliluettelo + lehmäverovoi 1557, Matz Ni_r_ maakirja 1558, Madz Nyrry maakirja 1559. Matz Olwffszon maakirja 1569, Oleffson maakirja 1570. Ala-Satakunnan käräjien memoriaalipöytäkirja: kesäkäräjät 1552 Madz Kiffuiniemen sakko kiusanteosta voudin miehille näiden ajaessa takaa joitakin K.M. vastaan toimineita (ks. talo I). Matz Olofsson Kiffuiniemi syyskäräjät 1565- kesäkäräjät 1567 autamiehenä viisi kertaa. Sak sk 1553 Matz Norri t > talon I Heikki, kk 1556 Madz Kiuinemen oli juovuksissa käräjillä, kesäkäräjillä 1557 Madz Nyrri teki vahinkoa (talojen I ja III isäntien kera) Villilän Esko Torkkelin (talo II) löff (= leh- desvarasto eli routto) ja niityllä, syyskäräjillä 1567 Mattz Oloffsson Kiffuinie- mi oli aitojen, siltojen, ojien ja humalatarhojen katsastusmies, syyskäräjillä 1569 Potilan Tuomas (talo I) vallannut Mattis Olofsson i Kiffuiniemi 1178 niityn, syyskäräjillä 1570 Matz Olsson i Kiffuiniemi huonot aidat, sillat ja ojat, vajaa humalatarha. Hv 1571 Mattz Olsson kuparia 8, hevosia 2, härkiä 1, lehmiä 3, nuorta karjaa 3-4-3-3, lampaita 4, omaisuuden arvo 120:6, nautayksikköluku 15. Vanhemmat Olof Nyrri (Taulusta 58).

Taulu 58

XIV Olof Nyrri Talollinen. Nyrrin ensimmäinen tunnettu isäntä 1540-53. Merkintöjä vanhoissa asiakirjoissa: OLAVI 1540-52, äyrit 1540: 2, 1544: 2½. Karja 1540: hevosia 1, härkiä 1, lehmiä 4, nuorta karjaa 5, lmpaita 4, nautayksikköluku 10. Oleff Myrri maakirja 1546, Oleff Nirrij maakirja 1552.

Taulu 59

VI Henrich Mattsson Urpo Talollinen, s. 30.5.1727 Huittinen (Keikyä), Meskala, k. 17.1.1798. Vanhemmat Matts Mattsson Urpo ja Maria Henrichsdotter Urpo (Taulusta 60).

Puoliso: Walborg Mattsdotter. (Taulu 49) s. 1731, k. noin 1797 Huittinen (Keikyä), Meskala.

Taulu 60

VII Matts Mattsson Urpo Talollinen, s. 19.9.1696 Huittinen, k. 2.1.1773 Huittinen (Keikyä), Meskala.

Puoliso: Maria Henrichsdotter Urpo. (Taulu 59) s. 1687, k. noin 16.10.1769 Huittinen (Keikyä), Meskala.

Taulu 61

V Thomas Mattsson Härkälä e. Makala e. Kässäri Talollinen, s. 9.10.1756 (rippikirja), Keikyä, Pehula, k. 18.4.1834 Huittinen, Löysälä. Talon vävy ja itsellinen, kunnes ryhtyy isännäksi 1798-1800. Vanhemmat Mats Eskilsson ja Valborg Thomasdotter (Taulusta 62).

1. Puoliso: Vihitty noin 1779 Maria Henrichsdotter Makala. (Taulu 48) Emäntä, s. 18.2.1763 Keikyä, Pehula, k. 17.3.1800 Keikyä, Pehula. Huittisten Pehulan Makalan tytär, itsellisen vaimo, emäntä. Vanhemmat Henrich Simonsson Makala e. Kotka ja Carin Thomasdotter Makala (Taulusta 63).

Taulu 62

VI Mats Eskilsson s. (rippikirjat),.

Puoliso: Valborg Thomasdotter. (Taulu 61) s. (rippikirjat),.

Taulu 63

VI Henrich Simonsson Makala e. Kotka Talollinen, s. 13.6.1730 Huittinen, k. 1780. Vävyksi Makalaan, isäntänä 1764-80. Vanhemmat Simon (Taulusta 64).

Puoliso: Carin Thomasdotter Makala. (Taulu 61) Emäntä, s. 23.11.1736 (rippikirja), Keikyä, Pehula. Makalan tytär ja emäntä. Vanhemmat Thomas Hindrichsson Makala ja Elin Thomasdotter Huisu (Taulusta 65).

Taulu 64

VII Simon

Taulu 65

VII Thomas Hindrichsson Makala Talollinen, s. 6.10.1711 (rk), Keikyä, Pehula, k. noin 1764 Keikyä, Pehula. Isäntä isänsä jälkeen 1731-63. Vanhemmat Hindrich Mattsson Makalainen ja Carin Mattsdotter Makalainen e. Kuninkainen (Taulusta 66).

1. Puoliso: Maria Makala Emantä, k. n 1734 Keikyä, Pehula.

Taulu 66

VIII Hindrich Mattsson Makalainen Talollinen. Hindrich Mattsson Makalainen, isäntä 1709-1733. Vanhemmat Matts Olofsson Makalainen ja Margareta Henrichsdotter Makalainen e. Hoipo (Taulusta 67).

Puoliso: Carin Mattsdotter Makalainen e. Kuninkainen. (Taulu 65) Carin, mainitaan 1710-1735.

Taulu 67

IX Matts Olofsson Makalainen k. 1709. Mats Olofsson Makalainen, +1709, isäntä1678-1708. 1704 tila mainitaan ¼ manttaalin suuruisena augmenttitilana no 86 nimeltään Olof Makalainen. Vielä 1684 se on suuruudeltaan 2/3 manttaalia. Vanhemmat Olof Erichsson Maakkola ja Magdalena (Taulusta 68).

Puoliso: Margareta Henrichsdotter Makalainen e. Hoipo. (Taulu 66) Maria, mainitaan 1678-1708.

Taulu 68

X Olof Erichsson Maakkola Talollinen. Olof Larsson Maakkola, isäntä 1674-1677. Tila mainitaan 1674 2/3 manttaalin suuruisena. Vanhemmat Erich Olofsson Maakkola ja Anna (Taulusta 69).

1. Puoliso: Brita Maakkola

Taulu 69

XI Erich Olofsson Maakkola Talollinen. Isäntä Makalassa 1604-45. Vanhemmat Olof Larsson Maakkola (Taulusta 70).

Puoliso: Anna. (Taulu 68) Emäntä.

Taulu 70

XII Olof Larsson Maakkola Talollinen. Isäntä Makalassa 1583-1603. Vanhemmat Lars Henrichsson Maakkola (Taulusta 71).

Taulu 71

XIII Lars Henrichsson Maakkola Tlollinen. Isäntä Makalassa 1554-82. Merkintöjä vanhoissa asiakirjoissa: Ia LAURI HEIKINPOIKA 1554-82, äyrit 1554: 2, 1558: 2¼, 1561: 1¼ (ti- la halottuna), 1562: 2¼, 1564: 2½. Kym (panneja) 1558: ohra ¼; 1559: ruis ½, ohra ¼. Lv 1557-62 ka 3¼. Lasse Makaijlaijnen mk 1554, Lass, Lasse Makalaijnen mk 1555-56, Lasse Maakalainen pm 1557, mk 1559, Lasse Makalainen mk 1558, kym 1562-63, 1567, mk 1571, Lasse Makaen kym 1558-59, 1561, 1563, Lasse Makainen mk 1562, Lasz Makalan mk 1569, Lasse Makalaen lv 1557, Lasse Maacalainen kym 1564, Lasse Maka. kym 1565-66, 1570, Lasse Macka. kym 1569, 1571, Lasze Hen.son mk 1570. A-S mp: kk 1551 talon III Esko t > Lassz Makalainen, kk 1552 Lasse Makalaijnen määrättiin yhtenä kuudesta tutkimaan, oliko Aarikka- lan Martin (talo I) isä myynyt maata laittomasti Potilan Pertun (talo III) vanhemmille. Sak kevk 10.6.1555 Lass Mackalaijnen t > Biritth Pe- hulan, stk 25.3.1556 Kiviniemen Martti (talo I) t > Lass Makalais hustru, samat käräjät Lass Makalainen laiminlöi kyytivuoronsa, tk 1557 Pehulan Mikko (talo II) t > Lasse Makalainen, sk 16.1.1562 Lasse Makalainen t > Villilän Esko (talo II), kk 2.9.1568 Pehulan Esko Hei- kinpoika (talo III) t > Lasse Henricssons hustru och hans son ibm. Hv 1571 Lasse Hen:son ku 5, hev 1, le 1, nk 0-1-1-2, la 3, oa 45.5, ny 5.375. Vanhemmat Henrich Maakkola (Taulusta 72).

Taulu 72

XIV Henrich Maakkola Talollinen. Isäntä Makalassa 1540-53. Merkintöjä vanhoissa asiakirjoissa: HEIKKI Hen. Makalan oli mkkm Ala-Sastamalan laamanninkäräjillä 31.1. 1540, orig.perg., VA, BFH III 144. 1540-52, äyrit 1540: 1½, 1541: 2. Karja 1540: hev 1, le 1, nk 2, la 2, ny 4.25. Hen. Maka mk 1544, 1546, Hen. Macka mk 1552. A-S mp kk 1550 Hendrick Makalainen t & Pietari Hälli (Huittistenkylä talo VI), sk 1552 Henrich Makalaijnen t > Thomas Punoij (Punola talo III Vampulassa). Vanhemmat Olaff Makalaynen (Taulusta 73).

Taulu 73

XV Olaff Makalaynen Talollinen. Maakalan isäntä ainakin 1510-24. Merkintöjä vanhoissa asiakirjoissa: Olaff Makalynen oli lm Huittisten laamanninkäräjillä 8.2.1510, orig. perg., FMU VII 5440. Oleff Maklaÿnen samat käräjät, p.kopio UUB, FMU VII 5441. Olof Makalainen oli lm Huittisten laamanninkäräjillä 20.12. 1514, k VA Y-S tk 1727 f. 99v, FMU VII 5774.