Taulu 1

I Ida Sofia Kivi e. Haapanen e. Vesander Silittäjä, s. 5.1.1857 (Kaste Rauma), Rauma, kastettu 5.1.1857 Rauma, konfirmoitu 5.11.1871 Rauma, k. 1.9.1937 (Sulo Kiven kuolleeksijulistaminen), Rauma. Asui vahoilla päivillään pienessä piharakennuksessa naimattoman tyttärensä Hiljan kanssa. Nykyisin ulkorakennuksena toimiva tila lienee talon "Mattla" piharakennus Kuninkaankatu 32. MATTLA Tyttärentytär muisteli usein tätä vaatimatonta ja lämminhenkistä uskonnollista ihmistä. Oli perimätiedon mukaan nuorempana hyvin voimakastahtoinen nainen ja ajoi aktiivisesti mm nimen muuttoa Kiveksi ennen sukunimilain voimaantuloa koska piti nimeä Haapanen liian yleisenä ja vaatimattomana. Ida asuu Raumalla 1890-1891 Hellin syntymän aikoihin. Hänet on merkitty rippikirjaan äitinsä alle ilman sukunimeä, ja samalla rivillä mainitaan kuulutuksen ottamisesta 20.4.1888 sekä Helli Kivi ja viittaus ulosmuuttokirjan 1888 rivinumeroon. Pappi ei selvästikään ole ollut varma onko Idan sukunimi Vesander, Haapanen vai Kivi. Sukunimi on ilmeisesti väännetty I-kertaa Kiveksi juuri silloin kun Gustav on ollut Helsingissä ja Ida Raumalla?? Perhe on muuttanut kirjat Helsinkiin 1890 lopulla nimellä Haapanen ja Helsingissä syntyntyneeksi merkitty Helli saa nimen Kivi 1891 maaliskuussa. Kuitenkin Ida ja Helli esiintyvät samaan aikaan Rauman kirkonkirjoissa. Perimätieto kertoo Idan ammatin olleen silittäjä. Liittyneekö värjäämön työtehtäviin? . Vanhemmat Carl Fredrik Vesander ja Vilhelmina Adamsdotter Vesander (Taulusta 2).

Puoliso: Vihitty 17.6.1888 Helsinki Kustaa Vilhelmi Johansson Kivi e. Haapanen Räätäli, s. 21.5.1865 (Kaste Laitila), Laitila, Valko, k. 1.1.1958 (Ei tiedossa, julistettu kuolleeksi Suomessa), USA? (julistettu). Syntymäpaikka : Valko (kylä nykyisessä Laitilan kaupungissa) / Puhjun talon torppa Saapuu Raumalle räätäli Karl Gustaf Nybergin (s. 10.2.1843 Vaasa) oppipojaksi 1884 Hämeenlinnasta jossa hän lienee jo ollut oppilaana, koska jo seuraavana vuonna saa kisällikirjan. Rippikirjassa hänet on merkitty Mikosepän No 212 talossa asuvaksi. Tullessa nimenä on Malmsten, ja se muuttuu Haapaseksi välillä 1884-5. Ilmeisesti siis kisälliksi tullessa. Räätälin kisällikirja myönnetty Rauman käsityöläisyhdistyksessä 1885 nimellä Gustaf Vilhelm Haapanen. Kuulutukset otettu Raumalla 13.5.1888, vihittyjen lista Raumalla kertoo:"Muuttivat Helsinkiin vihkimättä". Muuttotiedossa kerrotaan: "Räätälinkisälli Gustaf Wilhelm Haapanen ja 3:sti aviol. kuulutettu morsiamensa Ida Sofia Wesander Helsinkiin 9.6.1887", sekä "Räätälinkisälli Gustaf Wilhelm Haapanen ja vaimonsa Ida Sofia Wesander ynnä tytär Helsingistä 28.7.1889". Heidät on vihitty 17.6.1888, Helsingissä . Rippikijassa merkintä : sotapalvelukseen kelpaamaton. Lähtenyt ennen seuraavan lapsen syntymää 4.8.1890 uudelleen Helsinkiin. I:n lapsi kuolee 18.9.1890. Myöhemmin kirjoilla eri paikkakunnilla 1904 asti. Uudeksi nimeksi kuulutettu Tampereella asuvana 16.2.1898 Kustaa Wilhelmi Kiwi. Kaikki lapset käyttivät nimeä Kivi. Oikea virallinen sukunimi kaikilla on kuitenkin Haapanen vielä 23.12.1897 heidän muuttaessaan Helsingistä Tampereelle. Muuttavat Tampereelta Hattulaan 19.4.1898. Asuvat Ihalemmen Ali-Rekolassa. Sieltä muutetaan edelleen Sulon syntymän jälkeen muuttokirjan maininnan mukaan 22.5.1900 Perniöön. Sinne he eivät kuitenkaan saavu, vaan menevät Hankoon. Perhekuvassa v 1896 lopulta Kustaan ja Idan lisäksi lapset Helli, Hilja ja Martti. Kirjoilla Hangossa ja Raumalla 1904 asti, kuitenkin käytännössä jo ainakin 1901 pitänyt perimätiedon mukaan Raumalla räätäliliikettä. Lähtenyt 15.2.1902 siirtolaiseksi USA:han aikomuksella hakea perhe myöhemmin. Ei kuitenkaan enää ottanut yhteyttä. Kävikö kuitenkin Helsingissä vielä 1902 lokakuussa ja 1904? Näyttää siltä, että kävi, koska New Yorkin Ellis Islandin sivuilta löytyvät seuraavat matkustajatiedot: s.s. Umbria Liverpoolista 5.3.1904 New Yorkiin, saapunut 13.3.1904. Cunard Linen rak 1884 Skotlannissa 8127 gross tonnia, nopeus 19,5 solmua. Luettelon sivu J820, rivi 25: nimi: Kustaa Kivi ikä: 32 (näyttää minusta muihin verrattuna enemmän luvulta 37) ammatti: labour luku- ja kirjoitustaito: on kansalaisuus: Russia kansallisuus: Finnish vimeinen osoite lähtömaassa: Hanko päämäärä: Blackkaine Oregon (ens kirjain voi olla myös E tai C) matkalippu päämäärään: on matkan maksaja: itse paljonko dollareita: 250.- aikaisemmin USA:ssa?: yes 1902/3 missä: blackkainen Orc kenen luo menossa: Boss 15C Elakkainen Org Tiedot saattavat kuitenkin liittyä johonkuhun saman nimiseen. Avioitunut USA:ssa uudelleen. Uuden vaimon kuoltua leskenä 1950-luvulla, kaksi kirjallista yhteydenottoa pesänselvittäjiltä USA:sta perintöasiassa Hilja ja Helli Kiveen. Valitettavasti kirjeenvaihto ei ole säilynyt, eikä perintöäkään riittänyt verottajaa pidemmälle. SSS:n hakemiston mukaan Suomen virallisen lehden kuulutus nimen muutoksesta numerossa 38/1898. Vanhemmat Johan Simonsson Malmstén ja Maria Justina Johansdotter.

Taulu 2

II Carl Fredrik Vesander Värjärimestari, s. 16.8.1812 Rauma, kastettu 18.8.1812 Rauma, k. 26.10.1878 Rauma. Lapsena Knapin talossa. Sieltä veljen luo Lammin taloon, josta 1831 värjärin oppipojaksi Johan Törnrosin taloon Teukuun. Muuttaa Turkuun naimattomana Sillankorvasta 13.4.1837. Palaa samaan paikkaan uudelleen 1839. Avioituu I-kerran Mustasaarelaisen Ewa Adolfsdr Orädd:in *5.12.1811 (par: Adolf Orädd) kanssa 27.6.1840. Rippikirjassa on ammattina värjärin kisälli. Ensimmäinen vaimo esiintyy Raumalla ennen avioliittoa Marelan piikana, vihittäessä Koliston piika. Tästä avioliitosta poika Carl *15.11.1841 Raumalla. Ensimmäisenä todistajana kasteessa on värjäri Carl Johan Weckman joka siis ilmeisesti Carl Wesanderin työnantaja tuolloin. Perhe muuttaa Yläneelle 23.5.1843. Carl työskentelee aluksi Yläne Kläder Fabrikissa, ja myöhemmin pitää liikettä Nygårds Färgeri. Siellä syntyy toinen lapsi Eva Eleonora 5.10.1843. Tämä kuolee jo 10.12.1844 1v 2kk 11pv iässä. Ewa kuolee Yläneellä keuhkotautiin 16.9.1845 33v 8kk 22pv ikäisenä. Kuulutus II-avioliittoon Yläneellä 3.12.1846. Carl Fredrik avioituu uudelleen 10.1.1847 Yläneellä Vilhelmina Adamsdr:n (par oä + Maria Mattssdr) paikkana Nygårds Färgeri Wesander. Hän palaa sieltä perheineen Raumalle 18.9.1847 edelleen värjärin kisällinä. Sakotettu Raumalla valehtelusta? Karl kuolee sydänhalvaukseen 66v 2kk vanhana. Vanhemmat Samuel (Fredrik) Wesander ja Magdalena Sofia Wesander e. Hoeckert (Taulusta 3).

1. Puoliso: Vihitty 27.6.1840 Rauma Ewa Adolfsdotter Vesander e. Orädd s. 5.12.1811 (mf-kirkonkirjat Rauma), Mustasaari, k. 16.9.1845 Yläne. esiintyy Raumalla ennen avioliittoa Marelan piikana, vihittäessä Koliston piika. Tästä avioliitosta poika Carl *15.11.1841 Raumalla. Vanhemmat Adolf Orädd ja Beata Johansdotter Orädd e. Hed.

Taulu 3

III Samuel (Fredrik) Wesander Kultaseppä, s. 13.9.1765 (Mf Rippikirja Rauma, mf-rippikirjat U:ki, Mf-rippikijat Lempäälä, Sääksmäki, Hiski, familysearch.org Kirjat : Tapio Niemi: Vanhan Rauman vuosisadat, Anna Nurmi-Nielsen: Kirsti, Aina Lähteenoja : Rauman Historia III. ), Sääksmäki, pappila, k. 19.3.1819 Rauma, kuolinsyy keuhkotauti. Vihitty Eurajoella Asui Raumalla Knapin talossa no 45, Pohjankatu 1 KNAPP Myöhemmin omistus taloon Berg (no 18) Kuninkaankatu 21, muutto 1797:BERG Talosta mainitaan 1800 omaisuusverotaksoituksessa arvo 40 taalaria. Ostaa Knapin talon omistukseensa Johan ja Maria Paneliukselta huhtikuussa 1815. Talo säilyi Wesandereilla 23 vuotta 1838 pidettyyn huutokauppaan asti. Rauman historian kirjoittajan, Aina Lähteenojan mukaan Samuel kävi opissa Uudessakaupungissa kultaseppä Bertel Thorwikin luona tullen kisälliksi 5. 4. 1791. Sai mestarin arvon Turussa 8.4.1792 ja asettui kultasepäksi Raumalle, jossa harjoitti ammattiaan vuoteen 1815 asti. Lähteenojan mukaan Samuel tuli mielenhäiriöön. Kuolinsyynä 1819 oli keuhkotauti. Aina Lähteenojan mukaan säätykierto oli Raumalla 1800-luvulla verrattain vilkasta. Hän ottaa esimerkiksi mm. Kultaseppä Samuel Fredrik Wesanderin jälkipolvet: kaksi poikaa tuli kultasepäksi ja yksi värjärimestariksi ja pojanpoika Johan Samuel kohosi kauppiaiden ja laivanvarustajien etunenään. Edelleen Lähteenojan mukaan Wesanderit viettivät kesää 1880-luvulla Saukon saaressa. Lisätietoja hänestä ja vaimostaan Aina Lähteenojan Rauman Historiassa. Samuel Fredrikin vanhempia jäljitettiin kauan ja hartaasti Rauman kirkonkirjoista. Rippikirjoissa kultaseppäajalta esiintyy syntymäaikana vain -65. Familysearch sanoo syntymäajaksi 16.3.1765 ja paikaksi Rauma, kyseisenä päivänä ei Raumalla ole syntynyt ketään. Carl Fredrikin kastekirjassa esiintyy todistajana Johan Wesander joka on Äyhöllä asuva 22.2.1771 syntynyt suutari. Rippikirjassa mainitaan hänen muuttaneen ensin pois Raumalta -94 ja sitten takaisin Lempäälästä vaimoineen 1798. Hänkään ei ole Raumalla kastettu. Myös Samuelin nuorin, Lempäälässä syntynyt Hartvik-veli ilmestyy Raumalle rengiksi 1793. Pitkällisen turhan selvittelyn jälkeen löytyi Uudenkaupungin rippikirjoista Bertil Thorwikin oppipoikana talossa 135 (melkein tulevan vaimonsa naapurissa) Tori-kottelissa Samuel Wesander ja seuraavat tiedot: Syntymäaika on 13.9.1765 (U:kin rippikirjoissa 13.2.1765). Muuttaa oppipojaksi 24.6.1783 Wesilahdelta, (joka sijaitsee Lempäälän länsipuolella). Ei ole syntynyt myöskään Wesilahdella, tarkastettu SSS-filmistä. Ei esiinny Wesilahden rippikirjoissa. Isä Johan muuttaa vaimon ja Samuelin kanssa Wesilahdelle 1781 Lempäälän rippikirjan mukaan. Ovat tulleet Lempäälään Sääksmäeltä.Samuelin Sääksmäellä vaikuttavat vanhemmat saavat Sääksmäen seurakunnassa yhdeksän lasta joista Samuel on kuudes ja Johan-suutari kahdeksas. Lempäälän lisäksi perheen tukipisteeksi näyttää muodostuneen Rauma Samuelin muuton jälkeen. Myös kuopus esiintyy Raumalla. Kastemuistio: Prästegårds Johan Wesanders och Cristina Fabricias Samuel föddad 13 och döptat av kyrk: Herd C Rothovius 15 septemb: T: And: Radenius, Isac Joh: Beliz, Sam Fabricius och Mad:Cath: Lilia, Mad: Brita Fabricia, J Figutti. Työskenneltyään U:kissa Samuel muuttaa Turkuun 1790 joulukuussa, (viimeinen ehtoollinen 7.11.1790 ja merkintä Åbo 1790). Avioiduttuaan Eurajoella pari saapuu Raumalle Lempäälän kautta ja asuu aluksi Aulenin talossa. Vielä löytyi tietoja hänestä Tyra Borgin kirjasta Guld och siversmeder i Finland (Ruotsi 1935) Muuttanut: Lempäälästä Raumalle 5.4.1794. Vanhemmat Johan Michelsson Wesander ja Christina Gabrielsdotter Fabricia (Taulusta 4).

Puoliso: Vihitty 30.7.1793 Eurajoki, Lappjoki Magdalena Sofia Wesander e. Hoeckert. (Taulu 2) s. 17.7.1771 (Mf Rippikirjat Rauma,U:ki, E:joki), Eurajoki, Lappjoki, k. 8.7.1834 Rauma, kuolinsyy turvotus. Asuu U:kin talossa no 137 "Kyrkoherden" jonka isäntä on Magister Ephraim Hoeckert. Magdalena on syntyjään Eurajoen Pastorin Samuel Michelinpojan tytär, muuttoa U:kiin tai kastetietoja kirkonkirjoista ei ole vielä selvitetty. Ilmestyy U:kiin Ephraimin tullessa kirkkoherraksi välillä 1775-80, josta ei ole rippikirjaa eikä muuttokirjaa. Käy rippikoulun jälkeen ensi kerran ehtoollisella U:kissa 13.4.1788. On koko ajan kirjoilla myös Eurajoella, joten molemmat pappisperheet tykkäävät että hän on paikalla. Muuttanut Uudestakaupungista takaisin Eurajoelle 24.2.1789 heti Ephraimin kuoleman (8.1.1789) jälkeen. Ephraim on kuuluisa naimattomaksi jäänyt kirkkoherra joka asui sisarensa kanssa. Kuuluisa, koska hänen väitöskirjansa "Historisk och oeconomisk beskrifning öfer siö-staden Nystad", vastaväittäjän lausunnot ja hänen kuoltuaan pidettyyn ruumissaarnaan sisältynyt elämäkerta ovat säilyneet lähes vanhimpina tämänkaltaisina asiakirjoina Suomessa ja antavat kuvan ajan elämästä. Aineisto näköispainoksena suomennoksineen on julkaistu Jussi Nuortevan toimesta 1987, ja on lukemisen arvoinen. Magdalena lienee tutustunut tulevaan puolisoonsa U:kissa koska Samuel ymmärtää seurata Eurajoelle saatuaan kultaseppämestarin kirjan. Merkillisiä kaksinkertaisia merkintöjä muuttokirjassa Raumalle, vaatii lisätutkimusta Asuu Knapin talossa no 45, sitten Berg talossa, Lisätietoja hänestä Aina Lähteenojan Rauman Historiassa, Jatkaa kultasepänliikkeen pitoa miehensä jälkeen. Kuollut Raumalla vesipöhöön 69v 7kk ikäisenä. Vanhemmat Samuel Hoeckert ja Hedvig Maria Pacchalenius (Taulusta 31).

Taulu 4

IV Johan Michelsson Wesander Seppä, s. 10.3.1729 (HisKi, Familysearch.org, rippikirjat Sääksmäki, syntyneet Sääksmäki, rippikirja Lempäälä Lähde: Eino Jutikkala : Sääksmäen pitäjän historia. Ensimmäisen kerran näkyy Hämeenkyrön rk 1732-), Hämeenkyrö, Wesajärvi, kastettu ei löydy k, k. 13.3.1796 Lempäälä, kuolinsyy Lempäälän Putkistossa rintakuumeeseen 67-vuotiaana. Kotoisin Hämeenkyrön Wesajärveltä. Isä on Muotion talon rakuuna. Vihitään Sääksmäellä Pappilassa. Sääksmäellä seppänä. Asuu aluksi Rädiä:ssä, sitten Prästegådr:ssa ja tämän jälkeen mainitaan Walkekoski/Landbo Tohka. Sitten asuu hetken Nakalassa. Muuttaa perheineen Lempäälään Såtavalda gårdiin Ruler taloon. Sieltä jatkaa Wesilahdelle Samuelin ja vaimon seuratessa. Palaa Lempäälän Putkistoon vanhoilla päivillään. Otteita Eino Jutikkalan Sääksmäen pitäjän historiasta (1934): s 278 1700-luvulla eivät käsityöläiset enää käytä tällaisia kansanomaisia liikanimiä, vaan nämä nimeen liitetyt sanat muuttuvat puhtaiksi ammattinimityksiksi, ja mestaria kutsutaan kuten talonpoikiakin Mikko Matinpojaksi. Mutta enimmät käsityöläiset ottavat tämän vuosisadan lopulla ruotsinkielisen, herrasväen nimiä muistuttavan sukunimen, joka menee perintönä isästä poikaan ammatista riippumatta. Sääksmäellä tapaamme,käsityöläisnimiä Stenman, Saxberg (tietysti räätäli), Selen, Färm, Budde, Stenberg, Hiulgren, Tekström, Collin, Lindgren, Vesander, Jungfeldt, Rökman, Kennberg jne. Ruotujen vakinaisia ja reservisotilaita tai rusthollien rakuunoita kutsuttiin aluksi vain ristimänimillä. Vasta kahdeksannentoista vuosisadan lopulla annettiin näille nähtävästi ylhäältäpäin tulevasta määräyksestä ruotsalainen sukunimi. s 471 Valkeakosken seppä Vesander syytti 1770-luvulla kylän mylläreitä sekä siitä, että nämä itse harjoittivat sepänammattia, sekä siitä, että vaikka myllärit olivat hänen tullessaan pitäjänsepäksi sitoutuneet maksamaan hänelle vuosittain kukin 10 kappaa rukiita myllyihin tehtävästä sepäntyöstä, nämä eivät sitä suorittaneet, vaan halusivat maksaa vain kustakin työstä erikseen sen harvan kerran kuin häntä käyttivät. s 474 Käsityöläismestarien, etenkin sepän, arvoasema oli korkea talonpoikaiskylissä, vaikka he kartanoissa olivatkin vain palkollisia. Kylissä he olivat puolittain säätyläisiä ruotsinkielisine sukunimineen, etuoikeuksineen ja ammattitaitoineen. Tärkeätä oli heitä pitää hyvänä. Kun seppä kerran taloon tullessaan näki isännän ottavan viinapullon ikkunalta ja panevan sen sängyn alle kutsumattomalta vieraalta piiloon, teki hän kostoksi tälle epäkohteliaalle asiakkaalle kelvottoman terän viikatteeseen. Lahon talojen lukusissa ja perhejuhlissa oli seppä itseoikeutettu vieras ja hän istui kunniapaikalla. Menipä mestarien mahtavuus niin pitkälle, että kun Linnaisten seppä kerran itse piti kestejä, hän kesken ateriaa ärjäisi emännälleen, että tämän ei pitänyt tarjota ensimmäiseksi vieraille, vaan hänelle itselleen. Muuttanut: Lempäälään 1775, Vesilahdelle 1781. Vanhemmat Michel Andersson Wesander ja Walborg Jöransdotter Wesander e. Isomuotia (Taulusta 5).

Puoliso: Vihitty 11.10.1752 Sääksmäki Christina Gabrielsdotter Fabricia. (Taulu 3) Sepän vaimo, s. 13.7.1728 (HisKi, Familysearch.org, rippikirjat Sääksmäki, syntyneet Sääksmäki, rippikirja Lempäälä), Sääksmäki, Huittula, k. 19.8.1804 Lempäälä, Putkisto. Kaste : Sääksmäki /Huittula Vihitty Sääksmäellä Prästegårdissa. Vanhemmat Gabriel Fabricius ja Cigrid Emanuelsdotter Reuter (Taulusta 14).

Taulu 5

V Michel Andersson Wesander Rakuuna, s. 8.10.1704 (laskettu), Pohjanmaa, k. 8.1.1770 (Hiski), Hämeenkyrö, Wesajärvi, kuolinsyy vatsavaivat. Palveli rakuunana henkirakuunarykmentin Ylä-Satakunnan komppanian rusthollia 106, Wesajärven Muotiaa. - katselmuksessa 1739 todetaan, että varustajina toimivat Jöran Jöransson ja Anders Larsson puoliksi. Nämä on kirjattu omistajiksi 16.12.1738 heidän vanhempiensa Jöran ja Lars "Motia"n jälkeen. Virkaa hoitaa Michel Wesander, joka on 34-vuotias (olisi siis syntynyt n 1705, joka tällä kertaa täsmää) ja syntynyt Pohjanmaalla. Palvellut 18 vuotta. (Aloittanut siis suoraan isostavihasta.) - katselmuksessa 1753 todetaan, että Muotiaa viljelevät puoliksi Jöran Jöransson omistusoikeudella ja Anders Larssonin leski ilman omistusoikeutta. Vakanssinhaltija Michel Wesander on saanut kenraalimajuri Muhlin katselmuksessa eron 15.6.1747 vanhuuden ja raihnaisuuden vuoksi. . Vanhemmat Anders? Wesander (Taulusta 6).

Puoliso: Walborg Jöransdotter Wesander e. Isomuotia. (Taulu 4) Rakuunan vaimo, s. 1706 (Hämeenkyrön rk 1732-), Hämeenkyrö, Wesajärvi, k. e 1770. Vanhemmat Jöran Jöransson Isomuotia ja Margeta Henrichsdotter Isomuotia e. Perttala (Taulusta 7).

Taulu 6

VI Anders? Wesander Rakuuna. Vesajärven Muotia oli henkirakuunarykmentin Ylä-Satakunnan komppanian rustholli no 106.

Taulu 7

VI Jöran Jöransson Isomuotia Ratsutilallinen, s. n 1660 Hämeenkyrö, Wesajärvi, k. 8.6.1741 Hämeenkyrö, Wesajärvi. Isomuotian isäntä n. 1684-1726. Kun talossa oli tapana kastaa aina joku poika, yleensä esikoinen, Yrjöksi ja isäntänä oli toinen toisensa jälkeen Yrjö Yrjönpoika, heidän erottamisensa on monesti vaikeata, kun ottaa vielä huomioon Hämeenkyrön kirkonarkiston monet aukot. Eri-ikäiset Yrjöt esiintyvät isinäkin samaan aikaan. Rippikirjassa vuosien 1703-10 välillä on talossa neljä eri Yrjö Yrjönpoikaa, joista vain kahdella on syntymävuosi ja muutenkin talossa on ylen paljon väkeä: 32 henkilöä ilman mitään sukulaisuusviitteitä. (Marja-Liisa Putkonen: Raivaajia, sotilaita ja talonpoikia Satakunnasta s. 296). Vanhemmat Jöran Jöransson Isomuotia ja Helga Olofsdotter (Taulusta 8).

1. Puoliso: Vihitty n 1679 Malin Jöransdotter Isomuotia Ratsutilan emäntä, k. 1.5.1704 Hämeenkyrö, Wesajärvi.

Taulu 8

VII Jöran Jöransson Isomuotia Ratsutilallinen, k. 22.12.1717 Hämeenkyrö, Wesajärvi. Vanhemmat Jöran Thomasson Muotia ja Brita Mattsdotter (Taulusta 9).

Puoliso: Vihitty n 1655 Helga Olofsdotter. (Taulu 7) Ratsutilan emäntä, k. 20.7.1702 Hämeenkyrö, Wesajärvi. Muotian rusthollin isäntä 1661-83. Muotiassa asui ilmeisesti kuitenkin Yrjön perheen lisäksi hänen Niilo-veljensä perhe. Lähteet eivät kerro, oliko talo jo tällöin käytännössä halottu. Joka tapauksessa jako tapahtui viimeistään v. 1684, jolloin Yrjön poika Yrjö alkoi isännöidä Isomuotiaa ja Niilon poika Pekka Vähämuotiaa (Marja-Liisa Putkonen: Raivaajia, sotilaita ja talonpoikia Satakunnasta).

Taulu 9

VIII Jöran Thomasson Muotia Ratsutilallinen, k. n 1663 Hämeenkyrö, Wesajärvi. , Isäntä Hämeenkyrön Vesajärven Muotialla 1635-50, k. n. 1663 -64 Hämeenkyrö. Muotiassa asui paljon väkeä. 1630-luvulla kaksi veljestä perheineen ja 1650-luvun puolivälissä vielä kolmantena edelliseen tai seuraavaan sukupolveen kuulunut isäntäpari. Niinpä ajalla 1651-60 Muotiassa mainitaan kolme eri isäntää, jotka kuitenkin kuuluivat lähisuvun piiriin. Ilmeisesti taloa hoidettiin yhdessä, ja se kuka tuli isännäksi veroluetteloon oli vähän sattumanvarista. Muotia oli vauras talo, sen karja oli v. 1635 neljänneksi suurin pitäjässä ja talossa pidettiin myös kahta härkää, mikä oli jo tähän aikaan Hämeenkyrössä harvinaista. Muotiasta oli varustettu ratsumies vuodesta 1623 alkaen. Joitakin välivuosia kuitenkin oli, mutta vuodesta 1640 varustaminen oli jatkuvaa. (Marja-Liisa Putkonen: Raivaajia, sotilaita ja talonpoikia Satakunnasta). . Vanhemmat Thomas Johansson Muotia (Taulusta 10).

Puoliso: Brita Mattsdotter. (Taulu 8) Ratsutilan emäntä, k. 19.11.1676 Hämeenkyrö, Wesajärvi.

Taulu 10

IX Thomas Johansson Muotia Talollinen. Isäntä Hämeenkyrön Vesajärven Muotialla 1592-1634. Isäntä 1593-1634. Hänet mainitaan lautamiehenä ainakin v. 1623. Vuosisadan taitteen karjaluettelon mukaan Muotian karjavarallisuus oli pitäjän kuudes. Aikaisempien isäntien kohdalla ei voi päätellä suoraa sukulaisuutta. Vesajärven kylää ei ollut vielä vuoden 1540 maakirjassa. Varmat tiedot Muotiasta alkavat v. 1565. Ensimmäinen isäntä Juho Muotiainen tosin mainitaan metsästyksen yhteydessä jo v. 1559 näädän- ja oravannahkojen myyjänä ja seuraavana vuonna häntä sakotettiin luvattomasta hirvenpyynnistä. Vesajärven uudisasutus lienee alkanut viimeistään n. 1550. Eränkävijäluettelossa 1554-57 on mainittu Niilo Muotiainen, mutta siitä, oliko hän myöhempää Vesajärven Muotian sukua vai Muotialan kylästä, ei ole varmuutta. Antti Muotiainen Pukarasta, joka lienee myöhempi Vesajärven Antilan isäntä, on mainittu myös v. 1562 ja 1564 erämaatalonpoikana. Pukarajärvi ja Vesajärvi muodostivat tällöin yhteisen alueen. Kun Muotia omasi jo v. 1571 melkoisen karjavarallisuuden eli mm. 10 lehmää ja 10 lammasta, ei se voinut olla muutama vuosi aiemmin aloittanut erätalo. Todennäköisesti sitä on alettu asua eräsijana pidon jälkeen viimeistään n. 1550. (Marja-Liisa Putkonen: Raivaajia, sotilaita ja talonpoikia Satakunnasta). . Vanhemmat Johan Muotiainen (Taulusta 11).

Taulu 11

X Johan Muotiainen Talollinen. Isäntä Hämeenkyrön Vesajärven Muotialla 1565-92. Merintöjä vanhoissa asiakirjoissa: JUSSI mk 1564 Alaierffui: Jöns Motiainen, k 4. Pm 1564-71 Pukaraierffui: Jöns Motia, mk 1565-71: Jons Motia, k 4. Sak Karkun sk 2.2.1557 Jalkavalan Tuomas (talo ?) t > Jons Mothian. Kyrön tk 1560 talon IV Matti Hirvi t > Jons Motia, kk 1568 Jons Motia Pukaraierffuen huonot aidat ja sillat, kk 1569 Jons Motia Pukaraierffuij huonot aidat ja sillat. Jons Motia myi 1559 voudille 30 samfång, VA 2032 f. 7-8. Hv 1571 Pukaraierffui Jonss Motia ku 10, hev 2, le 10, nk 0-4-4-0, la 10, oa 178: 6, ny 19.25. ERKKI JUSSINPOIKA 1592-96. Sak sk 20.1.1571 Erich Jonsson Pukaraiär- ffui t & talon I Jussi Antinpoika, tk 1571 Erich Jonsson Pukarjärffui teki huorin erään irtolaisnaisen kanssa.

Taulu 12

VII Hendrich Erichsson Perttala Talollinen, k. 1721 Hämeenkyrö, Järvenkylä. Vanhemmat Erich Perttala (Taulusta 13).

1. Puoliso: Walborg Olofsdotter. (Taulu 7) Emäntä, k. 1709 Hämeenkyrö, Järvenkylä.

Taulu 13

VIII Erich Perttala

Taulu 14

V Gabriel Fabricius s. 30.6.1699 Sääksmäki, k. 12.8.1743 Sääksmäki. Vanhemmat Johan Fabricius ja Maria Kaskas (Taulusta 15).

Puoliso: Cigrid Emanuelsdotter Reuter. (Taulu 4) s. 1700, k. 13.5.1788 Lempäälä. Cigre Reuter, myös Sigroth Reuter ja Sigre Reutter Asuu Rädiässä. Kuolee vanhuuteen Lempäälän Putkistossa 84?-vuotiaana. Vanhemmat Emanuel Danielsson Reuter ja Elisabeth Ichtydius (Taulusta 20).

Taulu 15

VI Johan Fabricius Pitäjänapupappi, s. 1664 (rippikirjat Sääksmäki, Lempäälä), Sääksmäki, k. 2.12.1733 Sääksmäki. Pitäjänapulainen Johan Fabritius *1664 Sääksmäki, +(bur) 2.12.1733 Sääksmäki. Aloitti apupapin toimen isänsä apulaisena, ja jatkoi vielä tämän kuoltua. Oli isonvihan ajan poissa Sääksmäeltä. HamalaisJuuret: M Siltamäki Ylioppilasmatrikkeli: Johan Fabricius Johannes Andreæ, Sæxmækensis 3222. * noin 1664. Vht: Sääksmäen kappalainen Anders Fabricius 1012 (yo 1653/54, k. 1701) ja Brita Gabrielsdotter. Turun katedraalikoulun oppilas 21.3.1679 (in cl. d:ni Christierni, Johannes Andreae [filii Sacellani in Sexmäki]). Ylioppilas Turussa 1684/85 [Fabricius] Joh. Sæxmæk. Tavast _ 162. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 26.5.1693. — Apulaispappi Sääksmäellä 1693, pitäjänapulainen siellä 1704. Pakeni joksikin aikaa isonvihan lopulla. k. Sääksmäellä 2.12.1733. Pso: 1:o Maria Kaskas; 2:o 1727 Elsa Mattsdotter (k. 1732). Vävy: Lempäälän kappalainen Anders Rabdenius 6975 (yo 1744, k. 1800). . Vanhemmat Anders Fabricius ja Brita Gabrielsdotter (Taulusta 16).

1. Puoliso: Maria Kaskas. (Taulu 14) s. 1665 Sääksmäki. Vanhemmat Johan Fabritius ja Katharina Speitz (Taulusta 18).

Taulu 16

VII Anders Fabricius Sääksmäen kappalainen, s. 1628 (Hiski kaste 186, Familysearch.org, Sääksmäki kuolleet. HamalaisJuuret: M Siltamäki), Sääksmäki, k. 20.4.1701 Sääksmäki. Ylioppilasmatrikkeli: 1653/54 Anders Fabricius Andreas Andreæ, Pälkänensis 1012. * noin 1628. Vht: Pälkäneen kirkkoherra Anders (Andreas Matthæi) ja N.N. Ylioppilas Turussa 1653/54 [Fabricius] Andr. Andreæ Pelkens _ 50. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 1656. — Sääksmäen kirkkoherran apulainen 1656, kappalainen siellä 1659. k. Sääksmäellä 20.4.1701. Pso: (jo 1659) Brita Gabrielsdotter. Veli: Kiikan kappalainen Abraham Fabricius 627 (yo (1648), k. 1685). Poika: Sääksmäen pitäjänapulainen Johan Fabricius 3222 (yo 1684/85, k. 1733). Lanko: Sääksmäen vt. kirkkoherra Nils Sexmontanus 1121 (yo 1655/56, k. 1683). . Vanhemmat Anders Matthaei Fabricius (Taulusta 17).

Puoliso: Brita Gabrielsdotter. (Taulu 15)

Taulu 17

VIII Anders Matthaei Fabricius Pälkäneen kirkkoherra.

Taulu 18

VII Johan Fabritius Korpraali, k. 1745.

Puoliso: Vihitty 25.10.1743 Sääksmäki Katharina Speitz. (Taulu 15) Korpraalin vaimo, s. 1719, k. 31.8.1785 Sääksmäki, Huittula. Vanhemmat Gustaf Speitz ja Maria Helena Schnitzer (Taulusta 19).

Taulu 19

VIII Gustaf Speitz Kortteerimestari, s. n 1690, k. 24.2.1760 Sääksmäki, Liuttula.

Puoliso: Maria Helena Schnitzer. (Taulu 18) s. n 1699, k. 15.12.1779 Sääksmäki.

Taulu 20

VI Emanuel Danielsson Reuter Hattulan kirkkoherra, s. 1650 Sahalahti, k. 11.5.1724 Hattula. Ylioppilasmatrikkeli: 1674/75 Emanuel Reuter Immanuel Danielis, Sahalaxensis 2373. Vht: Oriveden kirkkoherra Daniel Reuter 48 (yo 1640, k. 1684) ja hänen 1. puolisonsa Elisabet Henriksdotter. Ylioppilas Turussa 1674/75 Reuter Eman. Dan:is Sahalax _ 117. — Sahalahden kirkkoherra 1684, Hattulan 1697. Pakeni sotaa Ruotsiin 1713, palasi rauhanteon jälkeen. Rovasti. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Turussa 1693, saarnaaja pappeinkokouksissa 1697 ja 1707. † Hattulassa 1723. Pso: Elisabet Ichtydius (k. 1737). Poika: vänrikki Henrik Reuter 4272 (yo 1697). Poika: ent. kornetti Daniel Reuter 4273 (yo 1697). Poika: komissaari Erik Reuter 4819 (yo 1704, k. 1741). Poika: Hattulan kappalainen Samuel Reuter 5006 (yo 1707/08, k. 1745). Lanko(?): rykmentinpastori Erik Ichtydius 2107 (yo 1670/71). Kaima: Ruhnun kirkkoherra Emanuel Reuter U768 (k. 1768). . Vanhemmat Daniel Laurenti Reuter ja Elisabeth Henrichsdotter (Taulusta 21).

Puoliso: Elisabeth Ichtydius. (Taulu 14) s. 1665 Akaa, k. 8.7.1737 Pälkäne. Vanhemmat Jakob Mathiae Ichtydius ja Ingeborg Andreasdotter Herkepea (Taulusta 28).

Taulu 21

VII Daniel Laurenti Reuter Sahalahden ja Oriveden kirkkoherra, s. n 1618 Pälkäne, k. 1684 Orivesi. Daniel Laurentii Reuter oli ankaran juopon maineessa. Sahalahden kirkkoherrana ollessaan hän oli joutunut riitoihin majuri Jost von Qvantenin kanssa. Näihin kiistoihin liittyen Daniel Laurentii Reuter oli ollut Sahalahdella kokonaisen vuoden virasta pidätettynä. Ilmeisesti juuri häntä tarkoittaen Orivedellä kerrottiin olleen niin juopon kirkkoherran, että hän tuskin osasi erottaa päivän yöstä. Hän ehti olla Oriveden kirkkoherrana vain pari vuotta, sillä hän kuoli jo vuonna 1685. Ylioppilasmatrikkeli: sl. 1640 Daniel Reuter Daniel Laurentii, Pälkänensis 48. Vht: Äimälän Lassilan ratsutilallinen Pälkäneellä Lars Pettersson Reuter ja Elisabet Jöransdotter. Ylioppilas Turussa sl. 1640. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1640/41] Daniel Laurentii Reutter Pelkänensis | Pastor Orivesiensis. — Turun läänin jalkaväkirykmentin (Henr. Sassin rykm.) saarnaaja (1647)–1650. Sahalahden kirkkoherra (1652). Pidätetty virantoimituksesta vuodeksi 1658. Oriveden kirkkoherra 1684. k. Orivedellä 1684. Pso: 1:o (jo 1653) Elisabet Henriksdotter (k. ~1682); 2:o ~1684 Kristina Henriksdotter Lilius tämän 2. avioliitossa (elossa 1687). Pson edell. aviomies: Oriveden kirkkoherra Henrik Gummerus 765 (yo 1650, k. 1682). Veli: Siikaniemen kirkkoherra (Porvoon nim. kirkkoherra) Samuel Reuter 423 (yo 1644, k. 1679). Poika: Hattulan kirkkoherra Emanuel Reuter 2373 (yo 1674/75, k. 1723). Sisarenpoika: Laukaan kirkkoherra Paul Swanstrup, myöh. Jempsonius 2109 (yo 1670/71, k. 1712). Lanko: Jämsän kappalainen Erik Svanstrupe 6 (yo 1640, k. 1647). Lanko: Längelmäen kirkkoherra, FM Johan Lilius 690 (yo 1648/49, k. 1663). Vävy: Kuoreveden kappalainen Elias Roos 1472 (yo 1661, k. 1679). Vävy: Keuruun kirkkoherra Georg Herpman 2599 (yo 1677/78, k. 1729). Vävy: Oriveden pitäjänapulainen Henrik Gummerus 2963 (yo 1681/82, † 1713). . Vanhemmat Lars Pettersson Reuter ja Lisa Jöransdotter Reuter e. Lassila (Taulusta 22).

1. Puoliso: Vihitty jo 1653 Elisabeth Henrichsdotter. (Taulu 20) k. n 1682.

Taulu 22

VIII Lars Pettersson Reuter Rusthollari, s. n 1585, k. n 1648 Pälkäne. Pälkäneen Äimälän Lassilan rusthollari 1618-1646. . Vanhemmat Petter Ersson Reuter (Taulusta 23).

Puoliso: Lisa Jöransdotter Reuter e. Lassila. (Taulu 21)

Taulu 23

IX Petter Ersson Reuter Ratsutilallinen Pälkäneen Laitikkalassa. Vanhemmat Eric Olafsson Reuter (Taulusta 24).

Taulu 24

X Eric Olafsson Reuter Nimismies. Nimismies Laitikkala Kokkola. Vanhemmat Olaf Nilsson (Taulusta 25).

Taulu 25

XI Olaf Nilsson Mainitaan 1539 Laitikkalassa. . Vanhemmat Nils Olafsson (Taulusta 26).

Taulu 26

XII Nils Olafsson Mainitaan 1510 Laitikkalassa . Vanhemmat Olaf (Taulusta 27).

Taulu 27

XIII Olaf Talollinen. Talollinen Pälkäneellä.

Taulu 28

VII Jakob Mathiae Ichtydius Akaan kirkkoherra, s. n 1620 Akaa, k. 1678 Akaa. VANHEMPIEN TIETO EPÄVARMA Jakob Mathiae Ichtydius, Akaan kirkkoherra 1658-1678, +1678 Akaa/Haudanniemi/Kataja. Akaan apupappi -1645, kappalainen 1645-, kirkkoherraksi virkaanvahvistus 9.1.1658, sairaana virkavapaana 1663-. Akaan Haudanniemen isäntä 1664-1678. II-puoliso Ingeborg Herkepaea *1637, +26.3.1708 Hauho par. Anders Herkepeaeus, Hauhon kirkkoherra +n1666 ja Karin Tuomaantytär. Vanhemmat Matts Bertilsson ja N.N. Herkepeaus (Taulusta 29).

1. Puoliso: Elisabeth Ottesdotter Klöferblad Ruustinna, k. 20.8.1664 Akaa. Vanhemmat Otte Johansson Klöferblad ja N.N. Klöferblad.

Taulu 29

VIII Matts Bertilsson Vouti.

Puoliso: N.N. Herkepeaus. (Taulu 28)

Taulu 30

VIII Andreas Christophori Herkepeaus Hauhon kirkkoherra, k. n 1666.

Puoliso: Karin Thomasdotter. (Taulu 28)

Taulu 31

IV Samuel Hoeckert Kappalainen, s. 26.6.1730 (Lähde : A. Bergholm: Sukukirja 1 1901,), Eurajoki, k. 2.3.1814 Eurajoki. Yliopp. Bor. Turussa 18.3.1748. Papiksi vihitty 1754 ja määrätty isänsä apulaiseksi Eurajoella. Kappalainen siellä isänsä jälkeen 1765-1814. Nimipastori (varapastori) 17.6.1789. Vanhemmat Michel Höckert e. Höker ja Catharina Michelsdotter Lindqvist (Taulusta 32).

Puoliso: Vihitty 1757 Hedvig Maria Pacchalenius. (Taulu 3) Kappalaisen vaimo, s. 15.2.1737 (A. Bergholm: Sukukirja 1 1901, valtionarkiston moniste 1978 Lähde : Aina Lähteenojan Rauman kaupungin historia Hellerström: Släkten Höckert.. Satakuntalaissuvut: Matti Antinpoika Haukan jälkeläiset), Mynämäki, kastettu 15.2.1737, k. 14.11.1799 Eurajoki. Vanhemmat Gustaf Pacchalenius ja Brita Sacklinius (Taulusta 48).

Taulu 32

V Michel Höckert e. Höker Kappalainen, s. 23.3.1698 (A. Bergholm: Sukukirja 1 1901, valtionarkiston moniste 1978 Aina Lähteenojan Rauman kaupungin historia ), Rauma, kastettu 23.3.1698 Rauma, k. 18.2.1765 Eurajoki, Lapijoki. Michel Mattsson Haukka-Höckert Aina Lähteenojan mukaan, Mikael Höker/Höckert Bergholmin mukaan. Bergholmilla virhe sukutaulussa 1, Mikael ei ole Johan Höökerin lapsi vaan veli. Tämän ovat huomanneet sekä Lähteenoja että Lagström/genealogis. Oli ensin porvari Raumalla, mutta rupesi opintielle ja kirjoitettiin ylioppilaaksi Tukholmassa 1718 Turun yliopiston kirjoihin, sitten rauhan jälkeen Borealis-ylioppilaskunnan albumiin, jolloin sukunimi Höker. Väliajanapogolista Porin (Raumalla sijaitsevassa) koulussa 1717-1721. Eurajoen kappalainen 1721-1764. Kappalaisen entinen puustelli Kaukomäen Juholassa oli tuhoutunut isonvihan aikaan. Niinpä seurakunta päätti osoittaa kappalaiselle kirkonkylästä katsoen hankalan matkan päässä olevan Eurajoen suiston kannalta muutenkin paremman tilan, Lapijoen Jussilan, jonka Mikael otti haltuunsa 1726 ja josta luovuttiin vasta kolmen Höckertin kauden jälkeen 1816. Tässä pikkupappilassa oli kaksi asuinrakennusta, toisessa tupa, kamari ja pakari, toisessa vierastupa, porstua ja kaksi kamaria. Kuollut pistokseen. Esiintyy kasteissa x.7.1716, 21.12.1718, 8.2.1722 ja 6.6.1725 kummina. Mainitaan kummina Raumalla suoritetussa kasteessa 14.9.1734 nimellä kappalainen Michel Höökert Eurajoelta. Vannoo 11.10.1742 uskollisuutta venäjän keisarinna Elisabet Petrovnalle muiden Eurajoen isäntien kanssa. Vanhemmat Matts Andersson Haukka ja Margareta Johansdotter (Taulusta 33).

Puoliso: Catharina Michelsdotter Lindqvist. (Taulu 31) Kappalaisen vaimo, s. 10.11.1694 (A. Bergholm: Sukukirja 1 1901, valtionarkiston moniste 1978 Aina Lähteenojan Rauman kaupungin historia, lisiä Rauman kaupungin historiaan I. Ulla Heinon Eurajoen historia ), Rauman mlk, k. 21.1.1763 Eurajoki. Esiintyy miehensä keralla kummina 21.12.1718 ja 8.2.1722. Vanhemmat Michel Andersson Äyhö ja Carin Andersdotter Torkki (Taulusta 34).

Taulu 33

VI Matts Andersson Haukka Porvari, s. (A. Bergholm: Sukukirja 1 1901, valtionarkiston moniste 1978, Aina Lähteenojan Rauman kaupungin historia, Erik Hellerström: Släkten Höckert från Westfalen jämte andra Höckertsläkter i Norden, kirkontilit, läänintilit 1680, 1685, 1690, 1695, 1700, 1704, 1708, 1710, 1725 ), k. 1715 Rauma. Mats Haucka / Matti Antinpoika Haukka Porvari Raumalla, porvarivala 19.2.1681, omisti Wähä-Haukan ABRAM HAUKK, HAMPPLA JA WÄHÄ-HAUKK talon (Koulukatu 7, jossa on kiinteistövälitysliike. Torin kulmassa oleva Tori-Haukk, jota teoksessa tarjotaan Matti Haukan talona, oli Matin aikaan nimeltään Gråå muinaisen kirkkoherran mukaan, asia on aivan selvä sekä 1698-1710 asemakartan että läänintilien korttelijaon mukaan), k ison vihan aikana v.1715, ja talo jäi hänen jälkeensä autioksi, jommoisena se mainitaan v 1724; I:nen puoliso seppä Juhanan leski Briitta Tuomaantytär, haud 1706, II:nen puoliso Margareta Juhantytär, mainitaan leskenä 1724. Matti haudataan kirkontilien mukaan 1715 myytyyn paikkaan kirkkoneuvoston päätöksellä 13 taalarin maksusta. Vuotta tarkempia aikoja ei vuosien 1715-1720 tilikirjoissa ole ilmoitettu. Haudattaessa hänestä käytetään nimikettä Haukan vanha Isä. Lähteenojan mukaan Matti Haukka allekirjoittaa Ruonelan talon pesänkirjoitusluettelon 22.6.1711. Elossa siis ainakin vielä tuolloin. Pari myöhempääkin mainintaa olemme löytäneet: tekee lahjoituksen kirkolle 7.9.1713 ja hänen tyttärensä (porvari Matts Hauckan tytär, luultavasti Anna) haudataan 25.1.1714 Raumalla. Matts Haucka esiintyy läänintileissä tällä nimellä 1700 - 1710, sitä aikaisemmin 1685 - 1695 nimellä Matts Andersson. Naapuritalossa myöhemmin esiintyvä Abraham Haucka on silloin Abraham Simonsson. Hänen vaimonsa 1685 on Anna. Matts ei esiinny vielä 1680 tileissä, sen sijaan arvoituksellinen yksinäinen Margeta Haucka asuu samoissa taloissa 1680 - 1685. Hän lienee sama henkilö joka on vastaamassa 20.10.1638 pidetyssä raastuvanistunnossa "Margareta Haukkaa vaadittiin vastaamaan salavuoteudesta, jota hän oli harjoittanut Henrik Birgerinpojan kanssa Eurajoella ja siittänyt lapsia hänen kanssaan, mitä Margareta ei voinut kieltää, vaan tunnusti. Hänelle annetaan todistus vietäväksi kirkkoherralle, jotta hän tulisi kärsimään kirkkorangaistuksen, ja koska mies ei ollut läsnä, niin hänelle kuitenkin annetaan haaste ja hänen on suoritettava sakkorahat, kun hän tulee kaupunkiin." Lähteenoja mainitsee kerran myös Antti Haukan (= Matti Antinpoika Haukan isä?). Hän mainitsee, että Rauman liike-elämään vallitsivat useat porvarit 1650-60 luvuilla. Yksi mainituista on Antti Haukka. Näiden porvareiden nimet esiintyvät Lähteenojan mukaan usein kirkon tilien lahjoittajaluettelossa merkkinä siitä, että he olivat laivaväkineen palanneet kauppamatkoiltaan kotiin. Lähteenoja mainitsee myös 1600-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen ansioituneita laivanvarustajia ja laivureita, kaksi mainituista on Pärttyli ja Henrik (Henrik Eskonpoika) Haukka. Näistä mainitaan, että heidän aluksensa kulkivat tuttua reittiä yli Itämeren Saksan satamiin ja ylläpitivät samalla entisiä liikesuhteita Tukholmaan ja Pohjanmeren rannalla oleviin kauppapaikkoihin. Liekö jompikumpi Antin isä? Esko Haukka mainitaan Rauman kylän kymmenysluettelossa v.1571. Kirkontileissä 1662 - 1676 esiintyy tiheänä lahjoittajana Erich Haucka. Kummina 13.9.1705.

Puoliso: Margareta Johansdotter. (Taulu 32) Kirjallisissa lähdetiedoissa esiintyy vaimona myös seppä Juhanan leski Brita, muuta alkuperäisestä aineistosta häntä ei löydy. Joissain lähteissä mainitaan myös Margareta leskenä. Kummina 5.10.1708.

Taulu 34

VI Michel Andersson Äyhö Rusthollari, s. x.9.1660 Rauma, Äyhö, k. 25.3.1731 Rauma. Äyhön ratsutilallinen isänsä jälkeen 1684 alkaen. Kuudennusmies. Rippikirjassa on hänen kohdallaan "läser i book". Oli 1699 ehdolla Lapin piirin nimismieheksi, ja Äyhöllä pidettinkin käräjiä, mutta kun Eran ja Lapin nimismiespiirit 1700 yhdistetiin, ja koska Äyhön ratsutila oli kauana muusta kylästä, vähän rakennettu ja huonossa kunnossa, ja Mikko Antinpoika kouluja käymätön ja ruotsin kieltä taitamaton, ei hän olisi tyydyttävästi voinut virkaa hoitaa, joten Euran nimismies määrättiin yhdistetyn piirin nimismieheksi. Luovutti isännyyden Äyhöllä pojalleen Antille 1709, uudelleen isäntänä v:sta 1710, luovutti sitten isännyden pojalleen Mikolle. Kummina 24.9.1705. Vanhemmat Anders Andersson Äyhö ja Brita Thomasdotter (Taulusta 35).

Puoliso: Vihitty 20.5.1684 Eura Carin Andersdotter Torkki. (Taulu 32) Äyhön ratsutilan emäntä, s. Kiukainen, Eurakoski, k. 29.4.1722 (kirkontili), Rauman msrk, Äyhö. Vanhemmat Anders Michelsson Torkki e. Knuutila ja Brita Henrichsdotter Torkki (Taulusta 39).

Taulu 35

VII Anders Andersson Äyhö Rusthollari, k. 15.3.1691 Rauma, Äyhö. Äyhön isäntä isänsä jälkeen, luovutti isännyydenpojalleen. Huolimatta siitä, että Äyhö kuului niihin tiloihin, jotka Mikael Jordan 1628 sai läänityksiksi, mainitaan sen säilyttäneen sukuoikeutensa läpi läänitysajan. vakinaisen ratsumiehenpidon järjestelyssä Äyhön tila tuli 1687 Turun ja Porin länin ratsuväkirykmentin (v:sta 1721 Henkirakuunarykmentin) Vehmaan komppanian ratsutilaksi no 87. Jo Antti Antinpojan aikana Äyhöön sulautui sen augmenttitila Uotilan Kolla. Vanhemmat Anders Larsson Äyhö ja Carin Påhlsdotter (Taulusta 36).

Puoliso: Brita Thomasdotter. (Taulu 34) Ratsutilan emäntä, s. (Familysearch.org), k. 25.3.1709 Rauma.

Taulu 36

VIII Anders Larsson Äyhö Talollinen, k. 12.5.1666 Rauma, Äyhö. Viljeli ensin v:sta 1600 yhdessä Sipi Matinpojan kanssa Rauman Uotian Siuttilaa, otti 1606 viljelykseensä pari vuotta autiona olleen Äyhön tilan samassa kylässä. Oli Lapin hallintopitäjän alimman (Alamaan) verokunnan verokuntamiehenä 1620- luvulla. Antti Laurinpoika oli v:sta 1632 lähtien pitkällisissä riidoissa Rauman kaupungin kanssa uudisraivauksistaan Rauman kaupungin ja Lajon kylän mailla ja vuonna 1662 annetulla tuomiolla määrättiin Äyhön tila maksamaan Rauman kaupungille veroa 20 kuparitaalaria vuodessa, sekä sen rakennukset siirrettäviksi pois Lajon kylän maalta. Vielä 1667 olivat rakennukset kuitenkin edelleen vanhoilla paikoillaan, mihin ne lienevät jääneetkin. Vuonna 1670 määrättiin Äyhön tila maksamaan vuosiveroiksi 30 kuparitaalaria. Antti Laurinpoika oli itsepäinen ja itsetietoinen mies, joka tuomittiin mm. maaherran solvaamisesta ja joka 1658 haastettiin tuomiokapituliin vastaamaan piispantarkstuksessa häntä vastaan tehtyihin tehtyihin syyteisiin Jumalan sanan, papiston jne. halveksimisesta. Hän luovutti Äyhön isännyyden pojalleen 1650-luvun lopulla. Vanhemmat Lars Andersson (Taulusta 37).

Puoliso: Carin Påhlsdotter. (Taulu 35) k. 30.11.1662 Rauma, Äyhö.

Taulu 37

IX Lars Andersson Talollinen. Mainitaan Uotilassa isäntänä 1581-1596. Noin vuoden 1607 vaiheilla (ilmeisesti ko. vuoteen mennessä) rakensi Lauri Antinpoika siihen asti metsän vallassa olleeseen Äyhön mäkeen oman talon. Lauri Antinpoika oli tähän asti asunut Siuttilassa yhdessä ”talonpoika Tuomaan isän kanssa” ja ottanut haltuunsa Rauman kaupungille ja Lajon kylälle kuuluneita peltoja ja niittyjä. Muutettuaan Äyhölle hän rupesi ottamaan haltuunsa lisää Rauman kaupungin ja siihen (vuonna 1607) liitetyn Lajon kylän tiluksia. Tällaiseen ”valtaamiseen” ei kaupunki tietenkään suostunut, vaan koetti puolustaa rajojaan. Lauri Antinpoika oli kaiken lisäksi rakentanut talonsa Lajon kylän puolelle. Tästä kehkeytyi ilmeisesti toista sataa vuotta kestänyt tilusriita Äyhön tilan ja kaupungin välille. Huvittavaa on, että Rauman ja Lajon tilusten raja Uotilaa vastaan oli vuonna 1598 pidetyn rajatarkastuksen mukaan suora kahden rajasamppaan välillä, joten siinä ei liene ollut mitään epäselvää. Lauri Antinpojan perustama Äyhön talo, josta tehtiin ratsutila eli rustholli ilmeisesti 1600-luvun loppupuolella, sijaitsi alkujaan suurin piirtein nykyisellä paikallaan Uotilan ja kaupungin rajalla Lappiin vievän maantien lähistöllä. Maantie kulki silloin nykyistä vanhaatietä alempana. . Vanhemmat Anders Sigfridsson (Taulusta 38).

Taulu 38

X Anders Sigfridsson Talollinen. Mainitaan talollisena Uotilassa 1566.

Taulu 39

VII Anders Michelsson Torkki e. Knuutila Rusthollari, s. Kiukainen, Köylypolvi, k. 0.10.1707 Kiukainen, Eurakoski. Vävy, ratsutilallinen Torkilla 1666-1702, kestikievarin pitäjä ja kuudennusmies, s. Kiukainen, Köylypolvi Knuutila, k. 1702 Kiukainen, Eurakoski. 23/24 manttaalin suuruinen perintörustholli n:o 64, pinta-ala 275 ha, maakirja n:o 3, Eurakosken kylässä. Ratsutilallinen Torkilla 1666-1702. Vanhemmat Michel Marcusson Knuutila ja Brita Jacobsdotter Knuutila e. Askola (Taulusta 40).

1. Puoliso: Vihitty ennen 1667 Brita Henrichsdotter Torkki. (Taulu 34) Emäntä, k. 1675. Vanhemmat Henrich Bertilsson Torkki ja Margeta Stefansdotter Torkki (Taulusta 44).

Taulu 40

VIII Michel Marcusson Knuutila Rusthollari, s. Kiukainen, Köylypolvi, k. ennen 1671. Ratsutilallinen Kiukaisten Köylypolven Knuutilassa, isäntä 1649-70, s. Kiukainen, Köylypolvi Knuutila. Vuodesta 1632 Kallin, rustholli n:o 57, autiotilan viljelykseen ottajana, mutta luovutti sen sitten veljelleen Paavolle, tämän kotiuduttua Saksasta, palaten itse syntymäkotiinsa Knuutilan isännäksi isänsä jälkeen. Hallitsi Knuutilaa vuosina 1648-1670. Esiintyy manttaaliluettelossa viimeksi 1671. . Vanhemmat Marcus Simonsson Knuutila ja Agnes Marcusdotter Knuutila (Taulusta 41).

Puoliso: Vihitty 1638 Brita Jacobsdotter Knuutila e. Askola. (Taulu 39) Emäntä, s. Kokemäki, Askola, k. ennen 1682 Kiukainen, Köylypolvi.

Taulu 41

IX Marcus Simonsson Knuutila Rusthollari, s. n 1600 Kiukainen, Köylypolvi, k. n 1653. isäntä 1626-1648. Marcus Simonpoika. Knuutilan isäntä isänsä jälkeen. Tavataan ensikerran Euran käräjillä 31.9.1630 ja sitten 12.9.1632, 21-22.11.1636, 30-31.9.1641, 12-13.8.1642 (jolloin hänet määrättiin kestikievarin pitäjäksi Eurassa) 12-14.11.1649 ja perinnönjaon yhteydessä 1654 ja 1657. Vuoden 1632 käräjillä Markus pyysi pojalleen Michelille saada ottaa Köylypolvelta Kallin autiotilan, 4 äyrin ja 16 mr:n verolla, jolla Matts Tomaksenpoika viimeksi on asunut ja joka on ollut autiona 7 vuotta. Tämä tila annettiin kruununtilana Michelille. K. kyytimatkalla ilmeisesti Raumalla ennen 18.2.1653. Vanhemmat Simon Mattsson Knuutila ja N.N. Mattsdotter Knuutila (Taulusta 42).

Taulu 42

X Simon Mattsson Knuutila Rusthollari, s. n 1555 Eura, k. 1643 (Timo Kause SUKUPUU), Kiukainen, Köylypolvi. Vävy, ratsutilallinen Kiukaisten Köylypolven Knuutilassa, isäntä 1578-1625, s. n. 1555 Eura, k. 1643 Kiukainen, Köylypolvi Knuutila. 1 manttaalin suuruinen "hakkapeliitta"-perintö rustholli n:o 58, maakirja n:o 1, pinta-ala 600 ha, Köylypolven kylässä. Kymmennysluettelon mukaan Knuutilaan ilmaantuu jo vuonna 1576 vieras mies Simo Matinpoika, joka sittemmin ainakin vuosina 1583-1625 mainitaan siellä vakituisena isäntänä. Sukupolven vaihdoksen tapahtuessa hän nähtävästi vävynä tai muuna pesän osakkaana sai vasta muutaman vuoden väliajan jälkeen tilan pysyvästi nimiinsä. Knuutilan tilan hän osti Sigfrid Jaakonpojalta. Simon Matzinpoika, Ensimmäinen tähän sukuun kuuluva Euran (nyk. Kiukainen) Köylypolven kylän (aik. myös Köylyjoki) Knuuttilan isäntä. Mistä Simo on tähän taloon tullut ei ole saatu selville. Hänet mainitaan asiakirjoissa ensikerran 1582. (Osmo Durchman; Polviander-suvun alkuperä ja varhaisimmat polvet 1600-luvun tuomiokirjojen valossa). Kävi useita niittyriitoja Euran käräjillä 12.3.1621, 17.9.1623, 12.12.1633, 30.5.1625 ja 15.11.1625. Viimeksi mainitussa käräjäpöytäkirjassa sanotaan mm. "Simon Mattsinpoika Köylypolvesta nosti kanteen naapuriaan Matts Tomaksenpoikaa, Laihian kylästä, vastaan Järvenranta nimisestä niitystä, jonka Simon oli ostanut Sigfrid Jakobinpojalta (Köylypolven entinen omistaja), Simonilla ja hänen jälkeläisillään oli kireät välit Matts Tomaksenpojan sukuun. Durghmanin mukaan on heidän välillään 39 vuoden aikana ollut 8 käräjäjuttua, viimeinen kolmannessa polvessa. (Eräs satakuntalainen talonpoikais- ja kultturisuku. Satakunta 21.9.1974). Simon mainitaan viimeisen kerran 1636. (Osmo Durchman; Polviander-suvun alkuperä ja varhaisimmat polvet 1600-luvun tuomiokirjojen valossa). Vanhemmat Matts Henrichsson Järsta e. Bonde-Bassa (Taulusta 43).

1. Puoliso: N.N. Mattsdotter Knuutila. (Taulu 41) Rusthollin emäntä.

Taulu 43

XI Matts Henrichsson Järsta e. Bonde-Bassa Talollinen, k. 1596 Eura, Sorkkinen. Mainitaan Kiukaisten Eurakosken Mikolassa 1540-1608. Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja 1925, sivu 227: Polviander-suvun alkuperä tuomiokirjojen valossa. Kiukaisten Eurakosken Mikolan (=Vanha- + Uusi- + Mäki-) rusthollista n:o 62, maakirja n:o 1, pinta-ala 265 ha, 28/32 manttaalia mainittu vv. 1540-1608. Hopeaveroa 1571 maksaneista euralaisista oli varakkain (1/1) EURAKOSKEN Matti Heikinpoika eli Madz Bonde tk 1551 ym. Suurimman karjamäärän ohella hänellä oli 5 luotia hopeaa, 14 naulaa tinaa ja 86 naulaa kuparia. Nousu on ollut Matin omaa ansiota. Hän oli isäntänä jo 1540, ja silloin talon ny oli 11/19. Vielä 1548 hän maksoi viljakymmenyksiä vaatimattomasti 20 kappaa, mutta 1558 54 kappaa, mikä toi ensimmäisen sijan. Luottamustoimissa hän oli usein: 1550-71 lm 22 kertaa ja km 2 kertaa sekä 1551-52 mkkm kahdesti Eurajoella. Matin talon savuluku oli 1540 vain 1/4, mutta jo 1558 koko savu. Se oli ilmeisesti vähän aikaisemmin halottu kantatilasta, sillä Eurakoskella oli myös toinen Bonde, Sipi Knuutinpoika, jonka talosta käytettiin 1552 nimitystä Bondila gods. Tämän toisen puoliskon ny laski 1540-71 sijasta II/34-36 sijaan III/66-67, eivätkä sen isännät olleet koskaan lautamiehinä ennen vuotta 1571. (Seppo Suvanto: Knaapista populiin, s. 195).

Taulu 44

VIII Henrich Bertilsson Torkki Talollinen. Torkin isäntä 1630-62. Joutui vaikeuksiin menettäessään taistelukentällä Puolassa rakuunansa hevosineen ja kaikkine varusteineen. Vanhemmat Bertil Bertilsson Torkki (Taulusta 45).

1. Puoliso: Margeta Stefansdotter Torkki. (Taulu 39) k. 1663 Kiukainen. Emäntä Kiukaisten Eurakosken Torkilla 1634-63.

Taulu 45

IX Bertil Bertilsson Torkki Talollinen. Isäntä 1620-1630. Vanhemmat Bertil Michelsson Torkki (Taulusta 46).

Taulu 46

X Bertil Michelsson Torkki Talollinen. isäntä 1570-1619. Viljeli 1 ½ manttaalin suuruisia alueita 1570-1619. Pelloista osa kuului nähtävästi Peron taloon. Vanhemmat Michel Andersson Torkki (Taulusta 47).

Taulu 47

XI Michel Andersson Torkki Talollinen. isäntä 1555-70.

Taulu 48

V Gustaf Pacchalenius Rovasti, s. Vanaja, k. 23.3.1763 Masku. Ylioppilas 1712, kirjoittautui osakuntaan 12.3. Nimitettiin Mynämäen kappalaiseksi 14.6.1720 ja vihittiin papiksi 15.10.1721. Maskun kirkkoherra 9.8.1739. Rovasti 1754. Ylioppilasmatrikkeli: kl. 1712 Gustaf Pacchalenius Gustavus Andreæ, Euraåminnensis 5190. Vht: Eurajoen kirkkoherra, FM Anders Pacchalenius 1826 (yo 1665/66, k.1704) ja Katarina Bock. Ylioppilas Turussa kl. 1712 [Pacchalenius] Gust: Satac: _ 282. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 12.3.1712 [1712 d: 12 Martii] Gustavus An. Pacchalenius Euraåminnensis | Sacellanus in Wirmo. | jam Pastor in Masco 1739. a S. R. M. constit:. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa (Tukholmassa) 15.10.1721. — Mynämäen kappalainen 1720 (virkaan 1721). Maskun kirkkoherra 1739. Rovasti 1754. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1736. k. Maskussa 23.3.1763. Pso: 1722 Brita Sacklinius (k. 1773). Appi: Mynämäen kirkkoherra, FM Lars Sacklinius 4150 (yo 1695, k. 1750). Poika: merimaskulainen pehtori Anders Lars Pacchalenius, myöh. Pacchalén 6767 (yo 1741, k. 1794). Vävy: Pusulan kappalainen Mikael Nobesius 7113 (yo 1745, k. 1791). Vävy: Eurajoen kappalainen Samuel Höckert 7373 (yo 1748, k. 1814). . Vanhemmat Anders Pacchalenius ja Catharina Bock (Taulusta 49).

Puoliso: Vihitty 8.2.1722 Brita Sacklinius. (Taulu 31) s. 1700 Turku, k. 3.7.1773 Masku. Vanhemmat Laurentius Sacklinius ja Christina Karkuensis (Taulusta 52).

Taulu 49

VI Anders Pacchalenius Eurajoen kirkkoherra, k. 4.3.1704. Ylioppilas (sat.) Turussa 1665-66, Upsalassa 17.11.1673. Maisteri Turussa 2.7.1677. Vanajan kirkkoherra 1680, Eurajoen 1692. Vihitty ainakin jo 1682. Ylioppilasmatrikkeli: 1665/66 Anders Pacchalenius Andreas Andreæ, Satacundensis 1826. Vht: Pohjois-Suomen alilaamanni Anders Michelsson (k. 1679) ja Sofia Mårtensdotter Stenius. Ylioppilas Turussa 1665/66 Paccalenius Andr [Andreæ _ 87]. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1665/66] Andreas Pacchalenius. | Phil. Magister, Pastor in Wåno et Postea in Euraåminne vigilantissimus. Obiit A:o 1702. cujus tres filii huic Albo inscripti sequntur. Respondentti 1670 (Lidén), pr. Petter Bång U182. Oraatio helatorstaina 1.6.1671. Ylioppilas Uppsalassa 17.11.1673 Andreas [Michaëlis‹!› Pacchalenii Finlandi, indidem]. Respondentti Turussa 4.3.1676, pr. Petter Laurbecchius 914. Respondentti 3.3.1677 pro gradu, pr. Jakob Flachsenius 787. FM Turussa 17.7.1677. — Vanajan kirkkoherra 1680, Eurajoen 1692. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Turussa 1688, saarnaaja pappeinkokouksessa 1697. Valtiopäivämies 1697. k. Eurajoella 4.3.1704. Pso: (jo 1682) Katarina Larsdotter Bock (k. 1758). Setä: Kiskon kirkkoherra Tomas Pacchalenius U68 (k. 1679). Eno: Pirkkalan kirkkoherra, FM Isak Stenius 991 (yo 1653, k. 1702). Veli: Porin tullinhoitaja Benjamin Pacchalenius, myöh. Pacqvalin 1827 (yo 1665/66, k. 1707). Veli: kihlakunnantuomari Karl Pacchalenius 1828 (yo 1665/66). Veli: Porin kappalainen Jonas Pacchalenius 2787 (yo 1679, k. 1706). Veli: Vanajan kappalainen Axel Pacchalenius 3628 (yo 1689/90, k. 1721). Veli: Rauman kappalainen Joel Pacchalenius 3984 (yo 1693/94, k. 1707). Poika: Ruoveden kirkkoherra Anders Pacchalenius 4322 (yo 1698, k. 1735). Poika: Oriveden kappalainen Gabriel Pacchalenius 4955 (yo 1707, k. 1721). Poika: Maskun kirkkoherra Gustaf Pacchalenius 5190 (yo 1712, k. 1763). Lanko: korpraali Lars Bockius, myöh. Bock 1360 (yo 1659/60, k. 1674). Lanko: Hämeenlinnan kirkkoherra (Hattulan nim. kirkkoherra), FM Isak Florinus 1471 (yo 1661, † 1676). Vävy(?): Eurajoen pitäjänapulainen Jeremias Hoslerus 4728 (yo 1703, k. 1713). Vävy: Mynämäen kappalainen Simon Forselius 5136 (yo 1710, k. 1757). / Indexissä veljesten patronyyminä on Andreæ, mutta Uppsalan matrikkelissa 1673 Michaelis. . Vanhemmat Anders Michelsson ja Sofia Mårtensdotter Stenius (Taulusta 50).

Puoliso: Catharina Bock. (Taulu 48) Kirkkoherran vaimo, k. 25.4.1758 Helsinki. Vanhemmat Lars Jonasson Bock ja Catharina Jacobsdotter (Taulusta 51).

Taulu 50

VII Anders Michelsson Pohjois-Suomen alilaamanni, k. 1679.

Puoliso: Sofia Mårtensdotter Stenius. (Taulu 49)

Taulu 51

VII Lars Jonasson Bock Vanajan Harvialan vouti.

Puoliso: Catharina Jacobsdotter. (Taulu 49)

Taulu 52

VI Laurentius Sacklinius Lääninrovasti, s. 24.7.1676 Oulu, k. 13.12.1750 Mynämäki. Laurentius Sacklinius s.24.7.1676. Vihitty papiksi 1698 ja määrättiin Iihin, Turkuun 1700, maisteri 1703, Limingan kappalainen 1704, Pohjamaan rykmentin pastori 1705, Mynämäen kkha 1712, laivaston pastori isonvihan pakomatkalla1717, Mynämäen lääninrovasti 1721, väitöskirja 1724. +13/12 1750. I:n puol. 24.10.1699 Kristina Karkuensis (Linelius) +20.4.1703 (äiti), Lemun kkha:n maist Arvid Henrikinpoika Karkuensiksen ja Anna Acreliuksen tytär. II:n puol. Anna Schaefer +23.1.1709 Riiassa, Turun pormestarin Johan Schaeferin tytär. III:s puol. Margaretha Göthe *6.12.1753 Turku, pääkortteerimestari Nils Göthen tytär. Ylioppilasmatrikkeli: sl. 1695 Lars Sacklinius Laurentius Henrici, Uhloensis 4150. * Oulussa 24.7.1676. Vht: Oulun kappalainen, rehtori, FM Henrik Sacklenius, myöh. Sacklinius 1852 (yo 1666, k. 1681) ja Brita Forbus tämän 1. avioliitossa. Oulun triviaalikoulun oppilas 1684. Ylioppilas Uppsalassa 21.10.1692 Laurentius Henrici Sacklinius O. both. [testimoniis instructi advenerunt.]. Ylioppilas Turussa sl. 1695 . Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1695] Laurentius Saklinius | D. 8. Oct. | Ups. dep. | Aboæ Magister Philosophiæ creatus. Pastor primo Legionis Ostrobotnicæ in Riga, deinde Pastor et Præpositus in Wirmo. obiit 1751. disputavit olim de dignitate Sacerdotali Vet. Testamenti. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 3.6.1698. Respondentti 5.12.1703 pro gradu, pr. Isak Pihlman 2136. FM 14.12.1703. — Armovuodensaarnaaja Iissä 1698. Apulaispappi Turun ruots. seurakunnassa 1700. Limingan kappalainen 1704. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin (J. H. von Campenhausenin, myöh. E. J. von Fitinghoffin rykm.) rykmentinpastori Riiassa 1705, joutui sotavangiksi Riian antautuessa 1710, pakeni sieltä Ruotsiin s.v. Mynämäen kirkkoherra 1711. Pakeni sotaa jälleen Ruotsiin 1713, sotalaivaston eskaaderinsaarnaaja Tukholmassa, amiraliteetinpastori siellä 1717. Palasi Mynämäkeen 1721. Lääninrovasti 1717. Valtiopäivämies 1719. Synodaaliväitöksen preeses pappeinkokouksessa Turussa 1724. k. Mynämäessä 18.12.1750. Pso: 1:o 1699 Kristina Arvidsdotter Linelius (k. 1703); 2:o Anna Schaefer (k. 1709); 3:o 1712 Margareta Kristina Eosander (Göthe) (k. 1753). Appi: Lemun kirkkoherra, FM Arvid Karkuensis 850 (yo 1651/52, k. 1689). Appi: Turun pormestari Johan Schaefer 299 (yo 1642/43, k. 1683). Poika: kihlakunnantuomari Nils Henrik Sacklinius, myöh. Sacklén 5790 (yo 1730, k. 1786). Poika: Rauman kirkkoherra, FM Adam Gerhard Sacklinius 6578 (yo 1739, k.1805). Poika: Porin pormestari, kauppaneuvos Lars Sacklinius, myöh. Sacklén 6579 (yo 1739, k. 1795). Poika: kihlakunnantuomari Jakob Johan Sacklinius, myöh. Sacklén 6580 (yo 1739, k. 1773). Vävy: Euran kirkkoherra Olof Lauraeus 5111 (yo 1709, k. 1729). Vävy: Maskun kirkkoherra Gustaf Pacchalenius 5190 (yo 1712, k. 1763). Vävy: teologian professori, tuomiorovasti, FM ja TT Samuel Pryss 5307 (yo 1722, k. 1779). Vävy: kihlakunnantuomari Fredrik Forseen 6122 (yo 1734, k. 1768). . Vanhemmat Henrik Stephansson Sacklenius e. Mölnare ja Brita Henriksdotter Forbus (Taulusta 53).

1. Puoliso: Vihitty 24.10.1699 Lemu Christina Karkuensis. (Taulu 48) k. 20.4.1703.

Taulu 53

VII Henrik Stephansson Sacklenius e. Mölnare Kappalainen, rehtori, k. 15.3.1681 Oulu. Henrik Sacklinius , Zadler-nimisen talonpojan poika Oulusta. Yo Upsalassa 1657, Turussa 1666, maisteri Turussa 4.6.1672, Oulun kappal. 1675 ja ohessa pedagogian rehtori 1679. +1681. Puol. Brita Forbus, Oulun pormest. Henrik Forbuksen ja I:n puol. Brita Carlanderin tytär. Lähde : A. Bergholm: Sukukirja 1-2 1901, valtionarkiston moniste 1978. Vanhemmat Stephan Henrichsson Mölnare (Taulusta 54).

Puoliso: Brita Henriksdotter Forbus. (Taulu 52) Rehtorin vaimo, s. e 1655 Oulu, k. jälkeen 1709. Henrik Sacklinius , Zadler-nimisen talonpojan poika Oulusta. Maisteri Turussa 4.6.1672, Oulun kappal. 1675 ja ohessa pedagogian rehtori 1679. +1681. Puol. Brita Forbus, Oulun pormest. Henrik Forbuksen ja I:n puol. Brita Carlanderin tytär. Lähde : A. Bergholm: Sukukirja 1-2 1901, valtionarkiston moniste 1978. Vanhemmat Henrik Casparsson Forbus ja Brita Henriksdotter Carlander (Taulusta 55).

Taulu 54

VIII Stephan Henrichsson Mölnare Oululainen porvari.

Taulu 55

VIII Henrik Casparsson Forbus Oulun pormestari, k. 13.3.1681 Oulu. yo Upsalassa 1647, teki porvarinvalan 1653, kauppias, raatimies 1656, 1660, 1671 ja 1673. Oulun pormestari 1672, vakinainen pormestari 1676. Vanhemmat Caspar Hansson Forbus ja Brita Johansdotter Limingius (Taulusta 56).

1. Puoliso: Vihitty 1654 Oulu Brita Henriksdotter Carlander. (Taulu 53) Pormestarin vaimo, k. 28.5.1663 Oulu. Vanhemmat Henrik Carlander (Taulusta 60).

Taulu 56

IX Caspar Hansson Forbus Pohjois-Pohjanmaan vouti, s. e 1592 Turku, k. 17.12.1682 Ii. Raatimies ja Pohjois-Pohjanmaan rovastikunnan vouti 1639, Iin nimismies, haudattu Iissä 17.12.1682 yli 90-vuotiaana. Kotoisin Turusta, jossa oli kauppias Jakob Waalin palveluksessa. Kuljetti Oulusta isäntänsä puolesta tavaroita 1620. Sijoittui Ouluun. Raatimies 1633 - 38. Laivanomistaja. Asui Iissä 1667 - 68. Isä Hans Forbus oli ehkä Tukholmassa 1573 mainittu tämänniminen "englantilainen" kauppias. Danzigin porvariksi tuli 1566 eräs Hans Forbes, joka oli lähtöisin Aberdeenista. Kuoli ennen 1635.

Puoliso: Brita Johansdotter Limingius. (Taulu 55) s. 9.2.1600, k. 11.8.1696 Ii. Vanhemmat Johan Henrichsson Lithovius (Corvinus eli Limingus) ja Christina Östensdotter Sursill (Taulusta 57).

Taulu 57

X Johan Henrichsson Lithovius (Corvinus eli Limingus) s. 1563, k. 1634 Ii?

Puoliso: Christina Östensdotter Sursill. (Taulu 56) s. 1567 Uumaja, k. 1632 Ii?. Vanhemmat Östen Ericsson Sursill ja Magdalena Erichsdotter (Taulusta 58).

Taulu 58

XI Östen Ericsson Sursill s. Umeå, Västerteg, k. jälkeen 1580 Uumaja. Vanhemmat Eric Ångerman ja Dordi (Taulusta 59).

Puoliso: Magdalena Erichsdotter. (Taulu 57) s. Laihia, k. Laihia.

Taulu 59

XII Eric Ångerman s. Ruotsi, Ångermanland, k. ennen 1550.

Puoliso: Dordi. (Taulu 58) s. Ruotsi.

Taulu 60

IX Henrik Carlander Iin kirkkoherra.

Taulu 61

III Lapsi on avioton

Vihkimättä: Maria Mattsdotter. (Taulu 2) s. 1.3.1792 (Rippikirjat Yläne, kastetut), Yläne, k. 1853 Rauma. Aloittaa piikomisen Heijoen Jaakkolan rusthollissa. Lasten kastekirjoissa: Yläne / Mäenpää, Itsellisen piika! Ei löydy kyseisen talon rippikirjoista vaan erikseen kirjasta 1819-1825, asuu entisessä Skönin sotilastorpassa. Ei esiinny tätä aikaisemmissa Yläneen rippikirjoissa. On synnyttänyt seitsemän aviottoman lapsen sarjan Yläneellä. Näyttäisi asuvan poismuuttaneen miehen (afflyttad män) torpassa nimikkeellä qp eli salavuoteudesta rangaistu nainen. Asuinpaikka: Heinjoki/Ruopa Asuu Johannan, Ullan ja Sakarin kanssa Nälkämäen torpassa 1847- (rk sivu 196) Wainionperän kylässä. . Vanhemmat Matts Andersson Dahl ja Maria Johansdotter Finne (Taulusta 62).

Taulu 62

IV Matts Andersson Dahl Reservirakuuna, räätäli, s. 20.5.1756 (Familysearch.org, Yläneen rippikirjat 1783-1803, Hiski), Yläne, k. 13.4.1812 Yläne, Heinjoki, kuolinsyy tuntematon sairaus. Vihittäessä reservirakuuna Maatts Andersson Heinijoen Jacolassa. Reservirakuuna ja räätäli Yläneen Heinjoella. Vanhemmat Anders Maattzson ja Walborg Michelsdotter (Taulusta 63).

Puoliso: Vihitty 26.12.1775 Yläne Maria Johansdotter Finne. (Taulu 61) Torpan emäntä, s. 6.7.1749 (Familysearch.org, Yläneen rippikirjat 1783-1803, Hiski), Yläne, k. 19.5.1828 Yläne, Heinjoki, kuolinsyy vanhuuden heikkous. Asuinpaikkaa vihittäessä ei ole ilmoitettu, mutta mainitaan hänen olevan eronneen sotilaan Johan Finnen tytär, lienee siten Yläneen Tuomolasta. Vihityissä Hiskissä mainitaan Tuomola. Kuollessa paikka Heinjoen Rantala. Vanhemmat Johan Erichsson Finne ja Brita Eriksdotter (Taulusta 66).

Taulu 63

V Anders Maattzson Paimen, torppari, s. 3.10.1729 (Hiski), Yläne, kirkonkylä, k. 1.7.1802 Yläne, kirkonkylä. Haudattaessa vanha torppari ja kirkonvaivainen. Vanhemmat Matts Mattsson ja Maria Andersdotter (Taulusta 64).

Puoliso: Vihitty 20.10.1754 Yläne Walborg Michelsdotter. (Taulu 62) Torpan emäntä, s. 14.4.1729 Yläne, kirkonkylä, k. 9.11.1788 Yläne, kirkonkylä, kuolinsyy punatauti. Kirkokylän Mäkelästä. Vanhemmat Michel ja Walborg (Taulusta 65).

Taulu 64

VI Matts Mattsson s. (Hiski). Lapsen syntyessä paikkana Teinilä.

Puoliso: Vihitty 9.12.1722 Yläne Maria Andersdotter. (Taulu 63) s. 9.3.1690 (Hiski), Yläne, Teinilä.

Taulu 65

VI Michel Renki, s. (Hiski). Vihittäessä: Hergård.

Puoliso: Walborg. (Taulu 63) s. (Hiski),.

Taulu 66

V Johan Erichsson Finne Sotilas, s. 1698 Pohjanmaa, k. 6.11.1779 Yläne, kuolinsyy vanhuuden heikkous. Astuu palvelukseen Euran komppaniaan Säkylän ryhmään naimattomana 1724. Edeltäjä Jacob Andersson Finne on palannut isonvihan sotavankeudesta 1721, ja vapautettu palveluksesta. Katselmuksessa 1728 23-vuotias, palvellut 2 1/4 vuotta. Kotoisin Pohjanmaalta. Eronnut palveluksesta 1749 mennessä. Ruotu jota palvelee, on no 57 Yläneellä, isännät Simon Tuomola, Herra Hinrich ja Anders Theni. Asuvat Teinilän maalla.

Puoliso: Brita Eriksdotter. (Taulu 62) s. x.11.1700, k. 26.6.1786 Yläne, kuolinsyy vanhuuden vaivaisuus. Vanhemmat Magdalena (Taulusta 67).

Taulu 67

VI

Puoliso: Magdalena. (Taulu 66) s. 1683, k. 9.11.1751 (Hiski), Yläne.