Taulu 1

I Iisakki Matinpoika Kari e. Kirkkala e. Arvela Rusthollari, s. 2.3.1856 (Arvela-Kirkkala sukukirja), Lappi, Kivikylä, k. 25.1.1948 Lappi, Kullanperä. Iisakki toimi kotitalonsa isäntänä hyvin iäkkääksi asti. Hän oli Rauman seudun historian mukaan ojituksen asiantuntijana arvioimassa maatalousnäyttelyn ojituskilpailun suorituksia 1892. Kuului kirkkoneuvostoon, säästöpankin isännistöön ja Kullanperän kansakoulun johtokuntaan. Kuollessaan Iisakki oli saavuttanut 91v iän. Impola oli henkirakuunarykmentin Ala-Satakunnan komppanian rustholli no 114. Vanhemmat Matts Mattsson Kirkkala e. Arvela ja Serafia Johansdotter Arvela e. Ala-Hauta (Taulusta 2).

Puoliso: Vihitty 24.10.1878 Lappi, Hauta Hilma Mariana Kaarlontytär Kari Rusthollin emäntä, s. 11.8.1859 (Arvela-Kirkkala sukukirja), Lappi, Kullanperä, k. 12.4.1934 Lappi, Kullanperä. Hilma oli vasta viisivuotias, kun Kari-Impola tuli hänen omistukseensa. Perheessä olleiden kuolemantapausten johdosta hänen isänsä luopui tilasta 1200 markan kauppahinnasta tyttärensä hyväksi. Hilman holhoojaksi määrättiin aluksi Juho Juhonpoika Mikkilä ja vuodesta 1873 Kaarle Iisakinpoika Yli-Hauta. Tila oli 14 vuotta vuokrattuna Juho Mattilalle Kullanperästä. Avioitumiseen asti Hilma asui tätinsä luona Yli-Haudan talossa. Avioitumisvuoden tammikuussa (16.1.1878) sattui tilalla tulipalo, jossa tuhoutui eteisen ja kolme huonetta käsittänyt uudisrakennus. Vain yksi huone näistä oli ollut asuttuna. Vanhemmat Carl Gustav Karlsson Kari-Impola ja Agatha Johansdotter Kari-Impola e. Rohdainen e. Mikola e. Suni.

Taulu 2

II Matts Mattsson Kirkkala e. Arvela Talollinen, s. 3.2.1821 (Arvela-Kirkkala sukukirja, Hiski; Jutila, Suomen sukutiloja), Lappi, Kivikylä, k. 30.9.1884 Lappi, kirkonkylä, kuolinsyy sulku. Kotitilansa Kivikylän Arvelan isäntä 1844-73, muuttaa ostamaansa kirkonkylän Kirkkalaan perheineen I-puolison kuoltua uuden avion yhteydessä. Jätti kotitilan pojalleen. Muuttanut: Kivikylästä kirkonkylään 1868. Vanhemmat Matts Mattsson Arvela ja Lovisa Michelsdotter Arvela e. Huilu (Taulusta 3).

1. Puoliso: Vihitty 14.11.1844 Lappi Serafia Johansdotter Arvela e. Ala-Hauta. (Taulu 1) Emäntä, s. 18.12.1824 (rippikirja), Lappi, Hauta, k. 8.3.1867 Lappi, Kivikylä. Kuoli lavantautiin Kivikylän Arvelassa 42 vuotiaana. Vanhemmat Johan Jakobsson Hauta e. Laila ja Maria Christina Thomasdotter Hauta e. Kares (Taulusta 92).

Taulu 3

III Matts Mattsson Arvela Talollinen, s. 13.7.1797 (Arvela-Kirkkala sukukirja, Hiski; Jutila, Suomen sukutiloja), Lappi, Kivikylä, k. 10.7.1844 Lappi, Kivikylä. Kotilansa Kivikylän Arvelan isäntä 1823-44 Kuollut putoamalla 46 vuotiaana. Vanhemmat Matts Mattsson Arvela ja Maria Henriksdotter Arvela e. Mäki (Taulusta 4).

Puoliso: Vihitty 21.6.1820 Lappi, Kivikylä Lovisa Michelsdotter Arvela e. Huilu. (Taulu 2) Emäntä, s. 2.8.1794 (Arvela-Kirkkala), Lappi, Kivikylä, k. 14.2.1852 Lappi, Kivikylä. Kuoli keuhkotautiin 54 vuotiaana Kivikylässä. Vanhemmat Michel Johansson Huilu e. Aro ja Maria Mattsdotter Huilu (Taulusta 32).

Taulu 4

IV Matts Mattsson Arvela Talollinen, s. 3.9.1770 (Arvela-Kirkkala sukukirja, Hiski ja Jutila, Suomen sukutiloja, LT 1780), Lappi, Kivikylä, k. 17.9.1823 Lappi, Kivikylä. Kotilansa Arvelan isäntänä 1794-23 Kuoli Kivikylän Arvelassa 57 -vuotiaana "benikemaskiin" (lapamato) Vanhemmat myivät tilan hänelle 24.8.1794. Vanhemmat Matts Mattsson Arvela ja Maria Mattsdotter (Taulusta 5).

Puoliso: Vihitty 21.6.1796 Hinnerjoki Maria Henriksdotter Arvela e. Mäki. (Taulu 3) Emäntä, s. 27.8.1770 (Arvela-Kirkkala sukukirja, Hiski), Hinnerjoki, k. 26.11.1837 Lappi, Kivikylä. Kuoli Kivikylän Arvelassa 67-vuotiaana vanhuuden heikkouteen Muuttanut: Lappiin 1796. Vanhemmat Henric Henricsson Mäki ja Magdalena Johansdotter Mäki e. Tenlenius (Taulusta 9).

Taulu 5

V Matts Mattsson Arvela Talollinen, s. (Arvela Kirkkala - sukukirja ja Jutila, Suomen sukutiloja), Lappi, Kivikylä, k. n 1805. Kotilansa Kivikylän Arvelan isäntä 1783-1805 Talo oli Turun jalkaväkirykmentin 1/4 manttaalin ruotutalo. Tämä Matti osti taloon perintöoikeuden 8.9.1790. Myy talon pojalleen Matille 21.8.1794. Vanhemmat Matts Johansson Arvela ja Brita Henrichsdotter Arvela (Taulusta 6).

Puoliso: Maria Mattsdotter. (Taulu 4) Emantä, s. (läänintilit 1800), k. eli 1812. Eli Arvelassa 1812. Vanhemmat Matts ja Anna (Taulusta 8).

Taulu 6

VI Matts Johansson Arvela Talollinen, k. n 1783. Taloon vävyksi. Isäntänä 1746-1783.

Puoliso: Vihitty 15.9.1744 Lappi Brita Henrichsdotter Arvela. (Taulu 5) Emäntä, s. Lappi, Kivikylä, k. n 1792. Vanhemmat Henrich Arvela ja Anna (Taulusta 7).

Taulu 7

VII Henrich Arvela Talollinen. Isäntänä 1722-1744. Arvela on 1/4 manttaalin tila, joka autioituu SAY:n mukaan asukkaista 1690. Maat ja talon ottaa haltuunsa ylioppilas Johannes Tenlenius (Lapin apulaispappi, yo Turussa 1679-1685) asumatta kuitenkaan tilalla. Asukkaita ei mainita ennen isoa vihaa. Kuitenkin Matti J Kankaanpää mainitsee teoksessaa "Suuri Pohjansota, Iso Viha ja Suomalaiset" s.119, että Kivikylän isäntä Juho Arvela joutui lähtemään miesten puutteessa sotaan 1703, ja talo autioitui tämän vuoksi. Tuskinpa mainittu apulaispappi kuitenkaan joutui värvätyksi, vaikka saman etunimen omaakin, eikä hänen myöhemmistä vaiheistaan ole tietoa. Henrich Arvela sai 1724 kuusi vapaavuotta verosta.

Puoliso: Anna. (Taulu 6) Emäntä, k. 1733 Lappi, Kivikylä.

Taulu 8

VI Matts

Puoliso: Anna. (Taulu 5)

Taulu 9

V Henric Henricsson Mäki Talollinen, s. 30.12.1745 (Arvela - Kirkkala - sukukirja, Rauman Seudun Historia, mf-rippikirja. Timo Kause SUKUPUU), Hinnerjoki, Korpi, k. 26.2.1810 (Timo Kause SUKUPUU), Hinnerjoki, Korpi. Lautamies Korven kylästä, (vihittäessä kartanon nuori isäntä). Vanhemmat Henric Mårtensson Mäki ja Walborg Jacobsdotter Mäki e. Kudve (Taulusta 10).

Puoliso: Vihitty 26.9.1769 Eurajoki Magdalena Johansdotter Mäki e. Tenlenius. (Taulu 4) Emäntä, s. 24.8.1747 (Arvela - Kirkkala - sukukirja, mf-rippikirja), Eurajoki, kirkonkylä, k. 13.6.1801 (Timo Kause SUKUPUU), Hinnerjoki, Korpi. Vanhemmat Johan Ericsson Tenlenius ja Maria Mårtensdotter Tenlenius e. Kerttula (Taulusta 15).

Taulu 10

VI Henric Mårtensson Mäki Talollinen, s. 1.6.1717 Hinnerjoki, Korpi, k. 16.5.1786 (Timo Kause SUKUPUU), Hinnerjoki, Korpi. Hänen mainitaan olleen apupappi Karl Wallgrundin kanssa hyvällä menestyksellä karhunkaadossa talvella 1746. Tapporahat jaettiin näiden metsämiesten kesken. Vanhemmat Mårten Mårtensson Mäki ja Maria Mattsdotter Akko (Taulusta 11).

1. Puoliso: Walborg Jacobsdotter Mäki e. Kudve. (Taulu 9) Emäntä, s. 28.4.1717 (Timo Kause SUKUPUU), Hinnerjoki, k. 26.6.1760 (Timo Kause SUKUPUU), Hinnerjoki, Korpi. Vanhemmat Jacob Kudve ja Carin Kudve e. Pertola (Taulusta 14).

Taulu 11

VII Mårten Mårtensson Mäki Talollinen, s. 1688 (Timo Kause SUKUPUU), Hinnerjoki. Vanhemmat Mårten Sigfridsson Mäki ja Margeta (Taulusta 12).

Puoliso: Vihitty 1.1.1712 Eura Maria Mattsdotter Akko. (Taulu 10) s. 1680 (Timo Kause SUKUPUU), Säkylä, Pyhäjoki. Vanhemmat Matts Christersson Akko ja Agatha Mårtensdotter (Taulusta 13).

Taulu 12

VIII Mårten Sigfridsson Mäki Talollinen. Ottavat Mäen talon autiosta 1689.

Puoliso: Margeta. (Taulu 11)

Taulu 13

VIII Matts Christersson Akko Talollinen, s. (Jari Kaunisto), k. 19.10.1729 (Jari Kaunisto), Honkilahti, Mannila.

Puoliso: Agatha Mårtensdotter. (Taulu 11) s. (Jari Kaunisto),.

Taulu 14

VII Jacob Kudve Talollinen.

Puoliso: Carin Kudve e. Pertola. (Taulu 10) Emäntä, s. Lappi, k. 1.1.1766 Hinnerjoki.

Taulu 15

VI Johan Ericsson Tenlenius Lukkari, s. 13.8.1724 (Timo Kause SUKUPUU), Eurajoki, kirkonkylä, k. 3.11.1790 (Timo Kause SUKUPUU), Eurajoki. Eurajoen Lukkari 1742-1793, käynyt Porin triviaalikoulun. Lukkariksi v. 1742 isänsä jälkeen. Kun Johan Tenlenius kävi 1780-luvulla raihnaaksi, hänen vävynsä Philip Wassberg peri lukkarin tehtävät. Tämä hoiti niitä alussa palkatta, ja vasta kun Tenleniuksen raihnaisuus kävi aikaisempaa ilmeisemmäksi, hän pyysi pitäjänkokouksen vahvistusta palkan jakamiseen. Anomukseen suostuttiin 1789. Vaikka eurajokelaiset tunsivat lukkareiksi otetut jo entuudestaan, tulokset eivät aina olleet hyvät eivätkä lukkarit nuhteettomia seurakunnan palvelijoita. Johan Tenleniuksen valitettiin mielistyneen väkeviin juomiin ja esiintyneen jatkuvasti juovuksissa. Käräjät uhkasivatkin 10 hopeatalarin sakolla jokaista lukkarille viinaa myyvää tai antavaaa. Lukkarintoimensa Tenlenius hoiti kuitenkin hyvin, vaikka olikin ajoittain tottelematon ja epäkunnioitettava. (Lähde: Ulla Heino, Eurajoen historia, osa 2/s. 360-361.) . Vanhemmat Eric Gabrielsson Tenlenius ja Maria Johansdotter Raumander (Taulusta 16).

Puoliso: Maria Mårtensdotter Tenlenius e. Kerttula. (Taulu 9) Lukkarin vaimo, s. 18.8.1722 (Timo Kause SUKUPUU), Lappi, Alakeeri, k. 21.10.1791 Eurajoki. Toiminut kätilönä. Vanhemmat Mårten Jakobsson Kerttula/Kudvela ja Gertrud (Greta) Petersdotter Ercovius (Taulusta 23).

Taulu 16

VII Eric Gabrielsson Tenlenius Lukkari, s. Lappi, k. x.10.1742 (Timo Kause SUKUPUU), Eurajoki, kirkonkylä. Eurajoen lukkari vuoteen 1742. Vanhemmat Gabriel Laurentii Lethalensis ja Maria Johansdotter Wenno (Taulusta 17).

Puoliso: Maria Johansdotter Raumander. (Taulu 15) Lukkarin vaimo. Eurajoen lukkarin tytär ja seuraajan vaimo. Vanhemmat Johan Raumander (Taulusta 20).

Taulu 17

VIII Gabriel Laurentii Lethalensis Mynämäen pitäjänapulainen, k. 28.5.1674 (Genos 1/2008). Ylioppilasmatrikkeli: Gabriel Lethalensis Gabriel Laurentii, Letalenus 811. Vht: Laitilan kirkkoherra Lars (Laurentius Sigfridi, † ~1652) ja Elin. Turun pormestarin Lars Brochiuksen († 1684) kasvattipoika. Ylioppilas Turussa 1650/51 Letalenus Gabr [Laurentii _ 41]. Respondentti 7.5.1653, pr. Eskil Petraeus U1. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 22.1.1657. — Mynämäen kirkkoherran apulainen (coadjutor) 1657–64. Itä-Uudenmaan jalkaväkirykmentiin (V. Pilar von Pilchaun rykm.) rykmentinpastori (1667). † 28.5.1674. Pso: ~1657 Maria Johansdotter Wenno. Veli: Turun kappalainen (Rymättylän nim. kirkkoherra) Josef Lethalensis 812 (yo 1650/51, † 1672). Vertaa: Turun kaupunginsihteeri Karl Brochius 1007 (yo 1653/54, † 1678). . Vanhemmat Laurentius Sigfridi ja Elin (Taulusta 18).

Puoliso: Maria Johansdotter Wenno. (Taulu 16) k. 1.3.1703 Laitila. Vanhemmat Johannes Nikolai Wenno (Taulusta 19).

Taulu 18

IX Laurentius Sigfridi Laitilan kirkkoherra, k. 1653.

Puoliso: Elin. (Taulu 17)

Taulu 19

IX Johannes Nikolai Wenno Mynämäen kirkkoherra.

Taulu 20

VIII Johan Raumander Lukkari. Eurajoen lukkari. Vanhemmat Matthias Josephi Raumander ja Margeta (Taulusta 21).

Taulu 21

IX Matthias Josephi Raumander Kappalainen, k. e 1675. Ylioppilasmatrikkeli: 1644/45 Matias Raumander Matthias Josephi, Raumoensis 457. Kotoisin Raumalta. Ylioppilas Turussa 1644/45. Nimi on kopioitu Albumista v. 1693 Boreaalisen osakunnan matrikkeliin [1644/45] Matthias Josephi, Raumoënsis. — Rauman pedagogion kollega 1652, hoiti samalla papin tehtäviä siellä vuonna 1654, erotettu johtuen riidoista pedagogion rehtorin kanssa 1659. Lapin kappalainen 1659 (vielä 1667, muttei enää 1675). Vanhemmat Joseph Rahgo (Taulusta 22).

Puoliso: Margeta. (Taulu 20)

Taulu 22

X Joseph Rahgo s. (Timo Kause: Rusthollin kultainen dukaatti), k. 1657 Rauma, kuolinsyy ruttoon.

Taulu 23

VII Mårten Jakobsson Kerttula/Kudvela Rusthollari, s. Lappi, Alakeeri, k. j 1763. Martti Jaakonpoika Kerttula/Kudvela, Kerttulan poika ja yhdistettyjen tilojen rusthollari 1702-1742, kirkkoväärti. Hallitstsi toista puolikasta 1753 luovutettuaan toisen pojalleen Juhalle. Toinen poika Heikki saa hänen osuutensa kauppakirjalla 29.12.1763. Varustaa 1739 rakuunaa nimeltä Anders BergenKlinga, joka on ilmeisesti isonvihan jälkeen Ruotsista siirrettyä miehistöä, koska mainitaan ruotsalaiseksi.Tämä on silloin jo 51-vuotias, ja vaihdetaan juuri siinä katselmuksessa Jacob BergenKlingaksi. Vanhemmat Jacob Henrichsson Kerttula/Kudvela ja Margetha (Taulusta 24).

1. Puoliso: Gertrud (Greta) Petersdotter Ercovius. (Taulu 10) Emäntä, s. Lappi, Kivikylä, k. Lappi, Alakeeri. kappalaisen tytär Kerttu Ercovius, emäntänä jo ainakin 1725. Vanhemmat Peter Ercovius ja Walborg (Taulusta 31).

Taulu 24

VIII Jacob Henrichsson Kerttula/Kudvela Rusthollari, s. n 1659 Lappi, Alakeeri. Kerttulan isäntä 1695-1702. Mainitaan kymmennysluettelossa 1700. Vanhemmat Henrich Mårtensson Kerttula/Kudvela ja Walborg (Taulusta 25).

Puoliso: Vihitty n 1681 Margetha. (Taulu 23) Rusthollin emäntä, s. Eurajoki, Köykkä?

Taulu 25

IX Henrich Mårtensson Kerttula/Kudvela Rusthollari, s. noin 1618 Lappi, Alakeeri, k. eli 1695. Kerttulan poika ja rusthollari perustetulla ratsutilalla no 116, kirkkoväärti ja lautamies. Isäntä ainakin jo 1656. Käräjillä 1688 mainitaan 70-vuotiaana. Vanhemmat Mårten Mattsson Kerttula/Kudvela ja Margeta Jönsdotter (Taulusta 26).

Puoliso: Vihitty e 1649 Walborg. (Taulu 24) Rusthollin emäntä.

Taulu 26

X Mårten Mattsson Kerttula/Kudvela Talollinen, s. Lappi, Alakeeri. Martti Matinpoika Kerttula, yhdistetyn tilan isäntänä ainakin 1634-1649. Vanhemmat Matts Påhlsson Kerttula (Taulusta 27).

Puoliso: Margeta Jönsdotter. (Taulu 25)

Taulu 27

XI Matts Påhlsson Kerttula Talollinen. Matti Paavonpoika Kerttula, Kerttulan isäntä, nimismies 1606-25 ja ratsumiestalonpoika 1630. Vanhemmat Påhl Ericsson Kerttula (Taulusta 28).

Taulu 28

XII Påhl Ericsson Kerttula Ratsutilallinen. Isäntä 1581-84. Vanhemmat Eric Påhlsson Kerttula (Taulusta 29).

Taulu 29

XIII Eric Påhlsson Kerttula Ratsutilallinen. Isäntä 1558-1574. Vanhemmat Påhl Nilsson (Taulusta 30).

Taulu 30

XIV Påhl Nilsson Ratsutilallinen. Isäntä 1540-1557.

Taulu 31

VIII Peter Ercovius Lapin kappalainen, s. n 1670 Padasjoki, k. 1748 Lappi, Kivikylä. Lapin kappalainen 1696-1748 Asuu Kivikylän Pekolassa. Äidinisästään Lapin kappalaisesta Petrus Ercoviuksesta Nurkin vanha isäntä kertoi, että tämä oli ollut kotoisin Viron- tai Liivin maalta ja toiminut siellä pappina, mutta kun nämä maat joutuivat Venäjän valtaan, oli hänen ollut paettava Suomeen, missä hän sai kappalaisen viran Lapin seurakunnassa. Ercoviuksella oli ollut tavattoman voimakas ääni. Äidinisänsä sylissä istuessaan Juhani Åkenpojan oli pitänyt sulkea korvansa tämän rintaa vasten, niin kova oli ukon ääni ollut. Äidinisältään Juhani Åkenpoika oli oppinut ruotsia ja hiukan latinaa, mm. latinalaisen laulun "Angelus emittitur", jonka hän vielä vanhana hyvin muisti ja lauloi Samuelille. Ercoviukset puhuivat saksaa ja rouvakin oli oppinut nainen, joka lueskeli saksalaisia kirjoja. Muistitieto Ercoviuksesta Baltiasta Suomeen saapuneena pakolaispappina ei näytä kuitenkaan soveltuvan siihen, mitä hänestä tavallisten henkilöhistoriallisten hakuteosten mukaan tiedetään. Laguksen ylioppilasmatrikkelin mukaan hänet otettiin Turun akatemian kirjoihin 1687 ja määrättiin Lapin kappalaiseksi 1695, siis jo ennen suuren Pohjan sodan syttymistä. Baltian papistoa koskevista Pauckerin ja Napierskyn matrikkeleista häntä ei ole löytynyt. Varmana täytyy näin ollen pitää, että hän ei ole saapunut Baltiasta pakolaispappina Suomeen. Aivan tyhjästä näin selväpiirteinen muistitieto tuskin kuitenkaan on voinut syntyä. Mahdollisesti Ercovius on jossakin vaiheessa toiminut sotilas pappina Baltiaan sijoitetuissa joukko-osastoissa, vaikka se ei käytetystä lähdeaineistosta ole selvinnyt. Tässäkin, vähäisen aineiston perusteella tehdyssä tarkistuksessa tulee näkyviin muutamia genealogiselle muistitiedolle ominaisia piirteitä. Esi-isien ansiot pyrkivät suurentumaan ja romantiikan ja vieraiden maiden hohtoa tulee helposti liikaa kuvaan. Mutta ilman jotakin todellisuuspohjaa ei muistitieto koskaan ole ja se voi antaa tutkijalle hyödyllisiä ei vihjeitä, - silloin kun se on aitoa eikä tietoisesti fantisoitua tai kirjallisuuden välityksellä tapahtunutta ns. takaisinsyöttöä perimätiedon kenttään. Ylioppilasmatrikkeli: Pehr Erchovius Petrus Johannis, Tavastensis 3580. Kotoisin Padasjoelta. Turun katedraalikoulun oppilas 3.2.1681 (in cl. d:ni Caspari Sarenij, Petrus Johannis Padasjokiensis.). Ylioppilas Turussa kl. 1689 Erchovius Petr. Joh. Tav _ 179. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 30.11.1692. Turun linnansaarnaajan apulainen 1692. Vahdon pitäjänapulainen 1693. Lapin kappalainen 1695, isonvihan aikana vt kirkkoherra vuodesta 1719. k. Lapissa 1748. Pso: 1:o Valborg (k. n1730); 2:o Ingeborg. Poika Erik Ercovius (ei yo) toimi vt. kappalaisena Lapissa ja Eurassa isonvihan lopulla. .

1. Puoliso: Walborg. (Taulu 23) Kappalaisen vaimo, k. n 1730 Lappi.

Taulu 32

IV Michel Johansson Huilu e. Aro Talollinen, s. n 1768 (läänintilit 1800, 1805, 1808,), Lappi, Kivikylä, k. 1812 (LT, HK), Lappi, Kivikylä. Huilun vävy ja isäntä. Isäntä ainakin 1788-1808. Näyttää erittäin todennäköiseltä että siirtyy talon vävyksi saman kylän Arolta. Huilu (Huila) on 1787 isojaossa ¼ manttaalin tila. On käräjillä vaimonsa sisarta Lisa Matintytärtä vastaan 1795. Talon omistus anopilta ja apen perikunnalta on siirtynyt kyseisenä vuonna. Talo huudatetaan hänen nimiinsä I-kerran 20.9.1795. Vanhemmat Johan Mattsson Aro ja Lisa Mattsdotter Aro (Taulusta 33).

Puoliso: Vihitty n 1788 Lappi Maria Mattsdotter Huilu. (Taulu 3) Emäntä, s. 1.9.1772 (Hiski), Lappi, Kivikylä, k. 21.12.1844 Lappi, Kivikylä. Kuollut tilallisen leskenä Huilun talossa 72 vuotiaana vanhuuden hiekkouteen. Vanhemmat Matts Simonsson Huilu ja Walborg Simonsdotter Huilu (Taulusta 44).

Taulu 33

V Johan Mattsson Aro Talollinen, s. noin 1732, k. 1804 Lappi, Kivikylä. Aron vävy ja isäntä 1752-1780. Ostaa tilan perinnöksi 30.8.1769.

Puoliso: Vihitty n 1751 Lisa Mattsdotter Aro. (Taulu 32) Emäntä, s. n 1732 Lappi, Kivikylä, k. 1809 (LT, HK), Lappi, Kivikylä. Aron tytär ja emäntä 1751-80. Vanhemmat Matts Wijk e. Aro ja Maria Jacobsdotter Aro (Taulusta 34).

Taulu 34

VI Matts Wijk e. Aro Talollinen, sotilas, s. noin 1705 Laitila?, k. 1749. Pestataan talollisen poikana 22-vuotiaana sotilaaksi Kivikylän ruotuun 89 6.4.1727. Saa eron haavoittumisen vuoksi 7.9.1743. Aron isäntä 1743-49. Vanhemmat Jacob Johansson Aro ja Lisa Åkesdotter Aro e. Hauta (Taulusta 35).

Puoliso: Vihitty 1731 Maria Jacobsdotter Aro. (Taulu 33) Emäntä, s. n 1708 Lappi, Kivikylä. Aron tytär ja emäntä 1734-50. Vanhemmat Jacob Johansson Aro ja Lisa (Taulusta 41).

Taulu 35

VII Jacob Johansson Aro Talollinen, s. n 1679 Lappi, Kivikylä. Aron isäntä 1700-33. Vanhemmat Johan Sigfridsson Aro ja Margeta Aro (Taulusta 36).

Puoliso: Lisa Åkesdotter Aro e. Hauta. (Taulu 34) Vanhemmat Åke Mårtensson Hauta ja Brita Henriksdotter Raija (Taulusta 38)

Taulu 36

VIII Johan Sigfridsson Aro Talollinen, s. n 1649 Lappi, Kivikylä, k. n 1697 Lappi, Kivikylä. Aron isäntä 1682-1699. Vanhemmat Sigfrid Grelsson Aro ja Brita Simonsdotter Aro (Taulusta 37).

Puoliso: Margeta Aro. (Taulu 35) Emäntä, k. eli 1701 Lappi, Kivikylä.

Taulu 37

IX Sigfrid Grelsson Aro Talollinen. Ottaa Aron autiosta viljeltäväksi 1647 ja on isäntä 1681 asti.

Puoliso: Brita Simonsdotter Aro. (Taulu 36) Emäntä. Aron emäntä 1647-1681.

Taulu 38

VIII Åke Mårtensson Hauta Rusthollari, s. n 1669 (SAY), Lappi, Hauta, k. 1706. Åke Martinpoika Hauta k.1706, Ala-Haudan poika ja isäntä 1690-1706. Hauta oli henkirakuunarykmentin Ala-Satakunnan komppanian rustholli no 76. Vanhemmat Mårten Mårtensson Hauta ja Elisabeth Pettersdotter (Taulusta 39).

Puoliso: Brita Henriksdotter Raija. (Taulu 35) s. Huittinen, Raijala, k. 1772 Rauman msrk, Sorkka. Ala-Haudan emäntä 1678-1712. Porin kreivikunnan alivoudin, kruunun kalastajan Henrik Raijan tytär. Isä oli alkuaan Perttulan rusthollin poika Huittisten Raijalasta. Jatkaa tilan pitoa miehensä jälkeen ainakin 1713 asti.

Taulu 39

IX Mårten Mårtensson Hauta Ratsutilallinen, k. 1677. Ala-Haudan poika ja isäntä 1649-77. Vanhemmat Mårten Hauta e. Smeds ja Brita (Taulusta 40).

Puoliso: Elisabeth Pettersdotter. (Taulu 38) k. j 1693. Hoitaa isännyyttä miehensä jälkeen 1678-89.

Taulu 40

X Mårten Hauta e. Smeds Talollinen, k. 1676. Ala-Haudan isäntä 1630-36. Ennen sitä Torsten Stålhandsken hakkapeliitoissa. Luultavasti sama henkilö, joka kuolee 1673 Maijalan isäntänä kapteenin arvoisena.

Puoliso: Brita. (Taulu 39) Ala-Haudan emäntä 1630-43.

Taulu 41

VII Jacob Johansson Aro Talollinen. Vanhemmat Johan Sigfridsson Aro ja Greta (Taulusta 42).

Puoliso: Lisa. (Taulu 34)

Taulu 42

VIII Johan Sigfridsson Aro Talollinen. Isäntä 1680-97. Vanhemmat Sigfrid Grelsson Aro ja Brita (Taulusta 43).

Puoliso: Greta. (Taulu 41)

Taulu 43

IX Sigfrid Grelsson Aro Talollinen. Isäntä 1646-80.

Puoliso: Brita. (Taulu 42)

Taulu 44

V Matts Simonsson Huilu Talollinen, s. 1726 (läänintilit 1774,1780,1785, SAY1741-1759), Lappi, Kivikylä, k. 1791 Lappi, Kivikylä. Huilu oli Turun jalkaväkirykmentin 1/4 manttaalin ruotutalo, johon tämä Matti Simonpoika osti perintöoikeuden 10.11.1790. Kivikylän Huilun poika, isäntänä 1748 -1790. Lisäksi mainitaan talossa asuvina Erkki veli joka on leski ja Maija sisar joka on sokea. Matti käy oikeutta edesmenneen ensimmäisen vaimonsa osuudesta Lutan Hulolan taloon sitä myytäesssä 1794. Vanhemmat Simon Mattsson Huilu e. Simola ja Sara Pettersdotter Huilu e. Törne (Taulusta 45).

1. Puoliso: Vihitty 19.10.1760 Lisa Mårtensdotter Huilu e. Hulola Emäntä, s. 26.10.1735 Eurajoki, Lutta, k. 1769 Lappi, Kivikylä. Vanhemmat Mårten Michelsson Hulola ja Lisa Mårtensdotter Hulola.

Taulu 45

VI Simon Mattsson Huilu e. Simola Talollinen, s. 11.12.1699 Eura, k. n 1769 Lappi, Kivikylä. Huilun isäntä 1722-1747. "Huila" on 1/4 manttaalin tila. Kasteen todistajana vaimoineen Turajärven Simolassa 28.1.1739. Tilalle on myönnetty viiden vuoden verovapaus 1723. Vanhemmat Matts Michelsson Simola ja Walborg (Taulusta 46).

Puoliso: Sara Pettersdotter Huilu e. Törne. (Taulu 44) Emäntä, s. 1693 (läänintilit 1774,1780,1785, SAY1741-1759), k. 1748 Lappi, Kivikylä. Sara, emäntänä 1741-1746. Patronyymi Euran Simolan kasteesta, jossa todistajana miehensä kanssa. Vanhemmat Peter Nilsson Törne ja Maria Eneskiöld (Taulusta 47).

Taulu 46

VII Matts Michelsson Simola Talollinen, k. ennen 1722 Eura. Isäntä 1700-.

Puoliso: Walborg. (Taulu 45)

Taulu 47

VII Peter Nilsson Törne Ratsukorpraali, k. 1705 Lappi, Sukkala. Virkatalona Lapin Kivikylän Siiri. Omisti lisäksi Sukkalan Isotalon. Korpraali oli tähän aikaan henkilö, joka aina ensimmäisenä ryntäsi vihollisen kimppuun n 50 miehen ryhmänsä kärjessä. Hommaan tarvittiin rämäpäisiä miehiä joiden palkka oli n kaksinkertainen luutnanttiin verrattuna.

Puoliso: Maria Eneskiöld. (Taulu 45) Rusthollin emäntä, k. jälkeen 1713 Lappi, Kivikylä. Miehen kuoleman jälkeen Kivikylän Huilussa tyttärensä kanssa. Vanhemmat Engelbregt Nilsson Eneskiöld ja Elisabeth Grothusen (Taulusta 48).

Taulu 48

VIII Engelbregt Nilsson Eneskiöld s. Ruotsi, Filipstad, k. 11.12.1664. Kenraalikuvernementin kamreeri Suomessa 1600- luvun puolimaissa, ainakin 15.4.1641 ja 30.10.1650 (Suomen ylin rahakirstun vartija). Lyttylän ja Kellahden säterinen omistaja, aateloitu 4.2.1653. Suureksi maanomistajaksi Porin ja Kokemäen seudulla avioliiton kautta. Haudattu Turun tuomiokirkkoon. Engelbrekt Nilsson Eneskiöld, (aateloitu 04.02.1653, n:ro 585), haudattu Turun tuomiokirkkoon. . Vanhemmat Nils Håkansson (Taulusta 49).

Puoliso: Vihitty 24.2.1645 Elisabeth Grothusen. (Taulu 47) k. 25.3.1670. Suomen suuriruhtinasmaan kamreerin vaimo, aatelinen. Haudattu Turun tuomiokirkkoon. Lyttylän säteriratsutilan haltija 1653-64 k. 25.5.1670 (haudattu), haudattu Turun tuomiokirkkoon. . Vanhemmat Otto Ottosson von Grothusen ja Kirstin Hernriksdotter (Taulusta 52).

Taulu 49

IX Nils Håkansson Porvari, s. Ruotsi, Värmlanti. Porvari Filipstadissa Ruotsissa (pikkukaupunki Värmlannissa Daglösenin järven rannalla). Vanhemmat Håkan Nilsson Sunnäs (Taulusta 50).

Taulu 50

X Håkan Nilsson Sunnäs Talollinen, s. Ruotsi, Värmlanti. Talollinen Ölmen kihlakunnan Sunnäsissä. Vanhemmat Nils Sunnäs ja Åsa (Taulusta 51).

Taulu 51

XI Nils Sunnäs Maanviljelijä, s. Wermland, Hammarö. Maanviljelijä Sunnäsin tilalla Ölmessä Ruotsissa Osti puolikkaan Sunnäsin tilasta 1520.

Puoliso: Åsa. (Taulu 50) Maanviljelijän vaimo.

Taulu 52

IX Otto Ottosson von Grothusen Ratsumestari, s. n 1600, k. 2.10.1658 Ahlainen, Kellahti. Kellahden kartanon lampuoti, isäntänä 1654-58. Ratsumestari Evert Hornin joukoissa 1612. . Vanhemmat Otto Johan von Grothusen ja Elin Hansdotter von Grothusen e. Lejon (Taulusta 53).

Puoliso: Kirstin Hernriksdotter. (Taulu 48) Kellahden emäntä .

Taulu 53

X Otto Johan von Grothusen Majuri, kartanon omistaja, s. n 1586 Meselov Liivinmaa, k. 1656 Ahlainen, Kellahti. Aateloitu 1642 Kellahden ratsastilan isäntä 1614-53. . Vanhemmat Christoffer von Grothusen ja Catharina von Lüdinghausen (Taulusta 54).

Puoliso: Elin Hansdotter von Grothusen e. Lejon. (Taulu 52) s. n 1570, k. x.2.1616. Vanhemmat Hans Björnsson Lejon ja Karin Henriksdotter Horn (Taulusta 68).

Taulu 54

XI Christoffer von Grothusen Kartanonomistaja, s. Ruental, k. eli 1597 Meselov. Muutti Ruentalista Meseloviin Liivinmaalle. Omisti Löserissä Meselovin ja Grothushofin. Vanhemmat Otto III von Grothusen ja Elisabeth von Ungern (Taulusta 55).

Puoliso: Catharina von Lüdinghausen. (Taulu 53) Aatelisnainen. Vanhemmat Georg von Lüdinghausen ja Ilse von Fricks (Taulusta 64).

Taulu 55

XII Otto III von Grothusen Aatelinen, k. 12.11.1576 Ruental. Peri isältään Ruentalin. Raatihuoneen jäsen 1542-60, aatelinen. Vanhemmat Otto II von Grothusen ja Margaretha von Holstfer (Taulusta 56).

Puoliso: Elisabeth von Ungern. (Taulu 54) Aatelisnainen. Vanhemmat Heinrich von Ungern ja Gertrud von Tiesenhausen (Taulusta 58).

Taulu 56

XIII Otto II von Grothusen Aatelinen, k. 1527. Omisti Schvittenin, Bernstelnin, Neuenhofin ja Ruentalin. Vanhemmat Otto I von Grothusen (Taulusta 57).

Puoliso: Margaretha von Holstfer. (Taulu 55) Aatelisnainen.

Taulu 57

XIV Otto I von Grothusen Aatelinen. Omisti 1490 Glebau-Krotthusin ja Szeimen tilat Kuurinmaalla.

Taulu 58

XIII Heinrich von Ungern Aatelinen. Tarton piispanneuvoston jäsen, Omisti Fisthelin ja Leinicken 1523. Vanhemmat Christoffer von Ungern ja Kerstine von Ungern (Taulusta 59).

Puoliso: Gertrud von Tiesenhausen. (Taulu 55) Aatelisnainen. Vanhemmat Fromhold II von Tiesenhausen ja Gertrud von Rosen (Taulusta 61).

Taulu 59

XIV Christoffer von Ungern aatelinen. Omisti Lappierin ja Fistehlin 1470-1507. Vanhemmat Heinrich von Ungern (Taulusta 60).

Puoliso: Kerstine von Ungern. (Taulu 58)

Taulu 60

XV Heinrich von Ungern Maasäätiön vasalli, k. n 1495. Omisti Fistehlin 1449-84 Arkkipiispan Maasäätiön Vasalli, Fistehl, mainitaan 1449, 1455, 1485, 1495. . Vanhemmat Gerhard von Ungern.

Taulu 61

XIV Fromhold II von Tiesenhausen Ritari, k. n 1522 Tartto. Tarton ritarikunnan jäsen. Omisti lukisia tiloja Liivinmaalla v 1484. Vanhemmat Fromhold I von Tiesenhausen (Taulusta 62).

Puoliso: Gertrud von Rosen. (Taulu 58) Aatelisnainen. Vanhemmat Kersten II von Rosen ja Gertrud Fahrensbach (Taulusta 63).

Taulu 62

XV Fromhold I von Tiesenhausen k. n 1484. Omisti Bersonin tilan Liivinmaalla 1453-80. Vanhemmat Peter von Tiesenhausen ja Katharina.

Taulu 63

XV Kersten II von Rosen Traydenin vouti. Omisti Roopin, Raiskumin, Orellen ja Kudumin Liivinmaalla. Stiftsfogde zu Treyden, ekonom i ärkestiftet. till Klein-Roop, nämnd 1458, 1500. (Alvericus, liite 11; GHBR Estland I,s.214-215; Sylvin 4506). Vanhemmat Hans von Rosen.

1. Puoliso: NN

Taulu 64

XII Georg von Lüdinghausen Omisti Dettenin, Spirgen ja Kuien tilat Kuurinmaalla.

Puoliso: Ilse von Fricks. (Taulu 54) Vanhemmat Marcus von Fricks ja Margaretha von Dönhof (Taulusta 65)

Taulu 65

XIII Marcus von Fricks Schedenin, Oktenin ja Nurmhusenin herra Kuurinmaalla 1550. Vanhemmat Jürgen von Fricks ja Catharina von Butlar (Taulusta 66).

Puoliso: Margaretha von Dönhof. (Taulu 64) Fricks ja Nurmhusen-sukujen kantaäiti Kuurinmaalla.

Taulu 66

XIV Jürgen von Fricks Loperinhovin herra Liivinmaalla. Vanhemmat Dietrich von Fricks ja Dorothea Maydell (Taulusta 67).

Puoliso: Catharina von Butlar. (Taulu 65) aatelisnainen. Varakkasta Butlar-suvusta.

Taulu 67

XV Dietrich von Fricks Loperinhovin herra Liivinmaalla. Vanhemmat Wolmar von Frics.

Puoliso: Dorothea Maydell. (Taulu 66)

Taulu 68

XI Hans Björnsson Lejon Valtaneuvos, maaherra, s. 1530 Tyrväntö, Lepaa, k. n 1572 Tallinna. Tallinnan linnan päällikkö, Liivinmaan maaherra, Viron käskynhaltija, valtaneuvos. Vanhemmat Björn Klasson Lejon ja Karin Göransdotter Stjernsköld (Taulusta 69).

Puoliso: Karin Henriksdotter Horn. (Taulu 53) s. Masku, Kankaan kartano, k. eli 1574 Tyrväntö. Eli leskenä Stjernsundissa Tyrvännöllä. Lepaan maineikas keskiaikainen suku sammui miehen puolelta 1580-luvulla. Hannu Björninpojan leski Katariina Horn eli "rouva Karin" hallitsi Lepaan kartanoa kolmattakymmentä vuotta. Sen jälkeen Lepaa joutui perintönä hänen tyttärelleen Sofialle, joka oli naimisissa Lahdentaan omistajan Tomas Beurraeuksen kanssa. Näin kytkeytyivät näitten kartanoitten vaiheet toisiinsa. Ne joutuivat 1600-luvun lopulla edelleen perintönä Boije-suvulle, jonka omistuksessa Lepaa oli v:een 1727 ja Lahdentaka kokonaista vuosisataa kauemmin v:een 1831. Vanhemmat Henrik Klasson Horn ja Elin Arvidsdotter Horn e. Stålarm (Taulusta 78).

Taulu 69

XII Björn Klasson Lejon Tuomari, valtaneuvos, s. Tyrväntö, Lepaa, k. 1551. Ylioppilas Rostckin yliopistosta 1516, jonka jälkeen tutkinto Louvainissa Belgiassa, Opiskeli Pariisissa 1519 Tukholman linnan päällikkö 1542 Seuraavista Lejon-suvun omistajista mainittakoon 1520-luvulla Björn Klaunpoika, joka omisti myös Harvialan kartanon ja hankki verovapauden perintötiloilleen Vanajan Äikäälässä ja Tyrvännön Suontakana. Suvun huomattavasta varallisuudesta ja korkeasta asemasta on todistuksena se, että Björn Klaunpojan molemmat pojat koulutettiin ulkomaiden yliopistoissa, mikä oli erittäin kallista ja harvinaista sen ajan suomalaisen aatelistonkin keskuudessa. Niinkuin toisessa yhteydessä kerromme, kohosi toinen pojista, Hannu, valtion palveluksessa varsin huomattavaan asemaan ja sai tästä palkkioksi verovapauden tiloilleen Mäenpäässä, Lusissa ja Retulassa sekä monissa naapuripitäjissä. V. 1571 antoi Juhana III hänelle vielä läänitykseksi Suotaalan neljänneksen Kulsialasta. . Vanhemmat Klas Hansson Lejon (Taulusta 70).

Puoliso: Karin Göransdotter Stjernsköld. (Taulu 68) k. 1584 Hattula, Harviala. Vapaaherran tytär. Vanhemmat Göran Hansson Stjernsköld ja Ingeborg Siggesdotter Sparre (Taulusta 74).

Taulu 70

XIII Klas Hansson Lejon Kihlakunnan tuomari, s. Tyrväntö, k. e 1542. Lepaan kartanon omistaja. Vanhemmat Hans Pedersson Lejon ja Ragnhild Henriksdotter Swärd (Taulusta 71).

Taulu 71

XIV Hans Pedersson Lejon s. Tyrväntö, Lepaa. Hollolan kihlakunnan tuomari 1469-1486. Vanhemmat Peder Hansson Lejon (Taulusta 72).

1. Puoliso: Ragnhild Henriksdotter Swärd. (Taulu 70) Aatelisnainen, s. Hattula, Harviala. Vanhemmat Henrik Pedersson Swärd ja Brita Klasdotter Djäkn (Taulusta 73).

Taulu 72

XV Peder Hansson Lejon Asui 1486 Lepaan kartanossa Tyrvännöllä. Lepaan vanhin tunnettu omistaja oli v:n 1450 vaiheilla elänyt Pietari Hannunpoika Lepaan eli Lejon-sukua. Tämän suvun jäsenet eivät milloinkaan käyttäneet tiettävästi tätä sukunimeä, mutta suvulle on historiallisissa teoksissa omistettu vaakunan mukaan nimi Lejon, siinä olevan leijonan kuvan mukaan, ja Lepaan nimi tietysti kotikartanon mukaan. Suku oli Suomen vanhimpia aatelissukuja, ja sen asumakartanona tunnetaan alusta asti Lepaa. Pietari Hannunpojan poika kihlakunnantuomari Hannu Pietarinpoika omisti tiloja mm. Lammilla ja ensimmäisen vaimonsa, Harvialan herran Henrik Svärdin tyttären, Ragnhildin perintönä useita maatiloja muuallakin. Hänen toinen puolisonsa, Kaarina-rouva, hoiti tarmokkaasti tilojaan, joita hän mm. laamanninkäräjillä v. 1509 vahvistetuilla kaupoilla vaihtoi.

Taulu 73

XV Henrik Pedersson Swärd Valtaneuvos. Harvialan kartanon omistaja, valtaneuvos 1435 ja 1436. Vanhemmat Peder Swärd.

Puoliso: Brita Klasdotter Djäkn. (Taulu 71) k. 1486 Hattula, Harviala. Vanhemmat Klas Lydiksson Djäkn ja Kristina Jönsdotter Djäkn e. Garp.

Taulu 74

XIII Göran Hansson Stjernsköld Valtaneuvos, k. 1517 Hattula, Harviala. Vapaaherra, valtaneuvos, Korsholman linnan päällikkö.

Puoliso: Ingeborg Siggesdotter Sparre. (Taulu 69) Vapaaherratar, s. 1474, k. 1544. Vapaaherratar Harvialan kartanossa. Vanhemmat Sigge Larsson Sparre af Rossvik ja Kristina Månsdotter Natt och Dag (Taulusta 75).

Taulu 75

XIV Sigge Larsson Sparre af Rossvik Valtaneuvos, s. 1442, k. x.5.1509. Aatelismies. Vanhemmat Lars Siggesson Sparre ja Ingeborg Bengtsdotter Rödbjälke (Taulusta 76).

Puoliso: Kristina Månsdotter Natt och Dag. (Taulu 74) Vanhemmat Måns Bengtsson Natt och Dag ja Ermegård Fickesdotter Bülow (Taulusta 77)

Taulu 76

XV Lars Siggesson Sparre Asemies, s. 1403, k. 1473 Vadstena. Vanhemmat Sigge Larsson Sparre ja Margareta Bengtsdotter Färla.

Puoliso: Ingeborg Bengtsdotter Rödbjälke. (Taulu 75) Vanhemmat Bengt Rödbjälke ja Margit Dowt

Taulu 77

XV Måns Bengtsson Natt och Dag Laamanni, s. 1407 (http://www.saunalahti.fi/~varola/kustaa/#Table362), k. 1477. Merirosvo, laamanni, ritari. Asemies 1434, Ritari 1442, Brandaborgin päällikkönä 1450, valtaneuvos ja Närken laamanni 1451., k. 1477. Murhasi Engelbrekt Engelbektinpojan 27.04.1436 tämän ja hänen isänsä välisen riidan johdosta, otti vangeiksi E:n vaimon ja palvelijan, jotka hän kuitenkin joutui vapauttamaan, pakeni isänsä kanssa Ringstadaholmiin. Meni Eerik-Kuninkaan palvelukseen, harjoitti merirosvousta 1437. Vanhemmat Bengt Stensson Natt och Dag ja Kristina Magnusdotter Natt och Dag e. Lejonlilja.

Puoliso: Ermegård Fickesdotter Bülow. (Taulu 75) s. 1445, k. 7.2.1509. Vanhemmat Ficke von Bülow ja Hebla Albrektsdotter Bydelsbach.

Taulu 78

XII Henrik Klasson Horn Valtaneuvos, ylipäällikkö, s. n 1512 (Timo Kause SUKUPUU), Masku, Kankainen, k. 21.6.1595 Masku, Kankainen. Ritari, Valtaneuvos käskynhaltija, sotavoimien ylipäällikkö. Vanhemmat Klas Henriksson Horn ja Kristina Jakobsdotter (Taulusta 79).

Puoliso: Elin Arvidsdotter Horn e. Stålarm. (Taulu 68) s. (Timo Kause SUKUPUU), k. 1577 Masku, Kankainen. Vanhemmat Arvid Eriksson Stålarm ja Kristina Knutsdotter Kurki (Taulusta 85).

Taulu 79

XIII Klas Henriksson Horn Valtaneuvos, laamanni, k. n 1520. Vanhemmat Henrik Olofsson Horn ja Cecilia Klasdotter Djäkn (Taulusta 80).

1. Puoliso: Kristina Kristersdotter Horn e. Frille

Taulu 80

XIV Henrik Olofsson Horn Rälssimies, s. Halikko, Åminne, k. eli 1448. Sai rälssikirjan 7.12.1407. Vanhemmat Olof Matsson Horn ja Katarina Horn (Taulusta 81).

Puoliso: Vihitty n 1435 Turku Cecilia Klasdotter Djäkn. (Taulu 79) s. Masku, Kankainen. Turun linnan voudin tytär. Vanhemmat Klas Lydiksson Djäkn ja Kristina Jönsdotter Djäkn e. Garp (Taulusta 82).

Taulu 81

XV Olof Matsson Horn Rälssimies, s. Halikko, Åminne. rälssioikeudet 1381.

Puoliso: Katarina Horn. (Taulu 80) k. eli 1390 Halikko, Åminne. Vanhemmat Katarina Gudmarsdotter.

Taulu 82

XV Klas Lydiksson Djäkn Turun linnanvouti, s. 1379 (http://www.enges.org/gene/an.php?s=2065), Turku, k. 1437. Ritari, Hämeen tuomari, Turun linnanvouti, vanhaa aatelissukua. 1390 hän oli Hämeen tuomiovallanhaltija; 1405,1407 ja 1413 tuomari Pohjoissomessa sekä 1411-34 vouti ja tuomari Turun linnassat. Omisti Nynäsin Nousiaisissa, Harvialan ja Suontaan Tyrvännöllä. Mainitaan Hämeen tuomioissa 1383 ja 1395, mikäli kyse on samasta henkilöstä. Teki testamentin 22.1.1435. Omisti tiloja myös Lemussa, Eurajoella, Eurassa, Ulvilassa ja Oripäässä. . Vanhemmat Lydeke Olofsson Djäkn ja Sophie Eriksdotter Lövenbalk.

1. Puoliso: Vihitty 1399 Porvoo Kristina Jönsdotter Djäkn e. Garp. (Taulu 73) s. 1380 (http://www.enges.org/gene/an.php?s=2065), Laitila, Storgård, k. j 1435. Laitilan Isotalosta. Mainitaan 22.1.1435 Klausin puolisoksi. Vanhemmat Jöns Andersson Garp ja Ragnhild Eriksdotter.

Taulu 83

XIV Jacob Pehrsson

Puoliso: Elin Kristersdotter Frille. (Taulu 79) Vanhemmat Krister Frille ja Elin Magnusdotter (Taulusta 84)

Taulu 84

XV Krister Frille Etelä-Suomen laamanni, k. 1472. Valtaneuvos, Kiskon Haapaniemen herra. Vanhemmat Håkan Frille.

Puoliso: Elin Magnusdotter. (Taulu 83)

Taulu 85

XIII Arvid Eriksson Stålarm Maaherra, s. 1490 (Wikipedia), Sydänmaa, Karuna, k. 1529. Maskun kihlakunnan tuomari, Hämeen läänin maaherra. Vanhemmat Erik Botvedsson Stålarm ja Karin Olofsdotter (Taulusta 86).

Puoliso: Vihitty 22.1.1515 Laukko Kristina Knutsdotter Kurki. (Taulu 78) k. 30.12.1550. Valtaneuvoksen tytär. Vanhemmat Knut Eriksson Kurck e. Näs ja Elin Klasdotter Kurki (Korke) (Taulusta 89).

Taulu 86

XIV Erik Botvedsson Stålarm Kihlakunnan tuomari, s. 1439, k. 1509. Tuomarina Porvoossa 1470-1487. mainitaan Porvoon läänin kihlakunnantuomarina 1470, 1474, 1480 ja 1488-1491. mainitaan vaimonsa enon, laamanni Hartvik Garpin testamentissa 1486, samoin 1487 , jolloin hän Turussa lankojensa Peder Lillen (Wildeman), Matts Andersinpojan (Vuolteen-suku) ja asemies Nils Röfvaren kanssa antoivat suostumuksensa kaikkiin vaimojensa enojen, arkkiteini Arvid Garpin ja Hartvik Garpin lahjoituskirjeisiin Turun tuomiokirkolle. Vanhemmat Botved Bengtsson Stålarm ja Botilda Nilsdotter Stjernkors (Taulusta 87).

Puoliso: Karin Olofsdotter. (Taulu 85) k. 1500. Vanhemmat Olof Garp ja Kristina Jakobsdotter Garp (Taulusta 88).

Taulu 87

XV Botved Bengtsson Stålarm Kiialan herra. Ahvenkosken kalavouti. Vanhan Porvoon läänin aatelia, jonka kantaisä oli vaakunamies Botvid Bengtinpoika. Hänen jälkeläisensä toimivat tuomareina ja käskynhaltijoina. Herra Ivar Nilsinpojan vouti Ahvenkosken kalavesillä 1400-luvun alussa ; allekirjoitti Suomen rälssin kirjeen 17.11.1439 Tallinnaan koskien Dönhoff Kallea; mainitaan myös sinettitodistajana Turussa 1447 5 maankatselmusmies Perniössa 21.10.1448 ; otti osaa tutkimukseen Hämeen ja Savon rajasta 1452 ; mainitaan viimeksi 1455. Lähde : Juha Sinivaaran internet -sivut. . Vanhemmat Fader Niklisson Stålarm ja Brigitta Rötkersdotter Jägerhorn.

Puoliso: Botilda Nilsdotter Stjernkors. (Taulu 86) Valtaneuvoksen tytär. Vanhemmat Nils Olofsson Stjernkors ja Elin Nilsdotter Tawast.

Taulu 88

XV Olof Garp

Puoliso: Kristina Jakobsdotter Garp. (Taulu 86) Nuori aatelisnainen. Vanhemmat Jakob Valdemarsson Garp ja Ragnhild Storgård.

Taulu 89

XIV Knut Eriksson Kurck e. Näs Valtaneuvos, s. n 1469 Småland, k. 1539. Laukon ja Anolan omistaja, valtaneuvos, laamanni, valtiopäivämies. Vanhemmat Erik Axelsson Kurck ja Cecilia Olofsdotter Stenbock (Taulusta 90).

Puoliso: Elin Klasdotter Kurki (Korke). (Taulu 85) s. n 1462 Vesilahti, Laukko, k. 1532. Tuomarin tytär. Nuoremman Kurki-suvun kantaäiti. Kurki -suvun kantaäiti mentyään naimisiin valtaneuvos Knuut Eerikinpojan kanssa. Asui Laukon kartanossa. Vanhemmat Klaus Jakobsson Kurki (Korke) ja Elin Stenbock (Taulusta 91).

Taulu 90

XV Erik Axelsson Kurck s. n 1449 (http://www.saunalahti.fi/~varola/kustaa/), k. n1519 (http://www.saunalahti.fi/~varola/kustaa/). Vanhemmat Axel Kurck ja Kristina Some.

Puoliso: Cecilia Olofsdotter Stenbock. (Taulu 89) Vanhemmat Olof Stenbock ja Estrid Körning

Taulu 91

XV Klaus Jakobsson Kurki (Korke) Ylä-Satakunnan tuomari, s. n 1430, k. n 1500 Vesilahti, Laukko. Turun linnan vouti, Ylä-Satakunnan tuomari 1463-1474. Vanhemmat Jakob Kurki (Korke) ja Katarina Klasdotter Djäkn.

Puoliso: Elin Stenbock. (Taulu 89) Vanhemmat Jöns Olof Stenbock ja Margaretha Magnusdotter Fleming

Taulu 92

III Johan Jakobsson Hauta e. Laila Rusthollari, s. 11.12.1777 (mf-rippikirja, Hiski), Eura, Turajärvi, k. 15.2.1844 Lappi, Hauta. Euran Turajärven Lailan talon poika. Muuttaa Lappiin 31.10.1807. Ensimmäisessä aviossa Haudalle vävyksi. Ensimmäisen vaimon, Reginan isä Jaakko myi talon Juholle 17.2.1807. Hauta oli henkirakuunarykmentin Ala-Satakunnan komppanian rustholli no 76. Avioitui uudelleen leskenä ennen vuotta 1817: Maria Kristiina Tuomaantytär s. 9.10.1792 Nakkilasta, joka puolestaan kuoli 41-vuotiaana 26.5.1834. Kolmas avio 14.4.1836 Kiukaisten Köylypolvella: rusthollarin tytär Elisabeth Michelsdotter Kuusisto. Tämä muuttaa Haudalle 11.6.1836. Kuoli halvaukseen Haudan kylässä 77 vuotiaana Muuttanut: Turajärven Lailasta Lappiin 1807. Vanhemmat Jakob Andersson Laila ja Lisa Mattsdotter Laila e. Poutala (Taulusta 93).

1. Puoliso: Vihitty 1811 Regina Jakobsdotter Hauta Rusthollin emäntä, s. n 1795 Lappi, Hauta, k. 29.8.1815 Lappi, Hauta. Vanhemmat Jacob Jacobsson Hauta ja Maria Michelsdotter Hauta e. Vilkkilä.

Taulu 93

IV Jakob Andersson Laila Talollinen, s. 29.6.1749 (rippikirja), Eura, Turajärvi, k. 9.9.1826 Eura, Turajärvi. Syntymäpaikka Turajärvi/Laila, talon seitsemästä lapsesta neljäs. Avioituu jo 18-vuotiaana. Vanhemmat Anders Ersson Laila ja Lisbeta Mattsdotter Laila e. Ella (Taulusta 94).

Puoliso: Vihitty 18.10.1767 Eurajoki, kirkonkylä Lisa Mattsdotter Laila e. Poutala. (Taulu 92) Emäntä, s. 24.8.1742 (mf-rippikirja, Merja Matomäki), Eurajoki, kirkonkylä, k. 8.4.1825 Eura, Turajärvi. Avioituu Turajärven Lailaan Eurajoen Poutalasta. Kaksoishäät velipojan kanssa. Kuollut vanhuuden heikkouteen ja haudattu Eurassa 11.4.1825. Vanhemmat Mattz Johansson Poutala ja Lijsa Johansdotter Poutala e. Hurunen (Taulusta 98).

Taulu 94

V Anders Ersson Laila Talollinen, s. 20.11.1714 (mf-rippikirja, Merja Matomäki), Kiukainen, Harola, k. 1.5.1799 Eura, Turajärvi. Turajärven Lailan isäntä, esiintyy rippikijassa 1733-38 talon avioituneena renkinä, josta pääsee lapsettoman talon isännäksi. Kastettu Kiukaisissa Harolassa (silloin Euraa). Vanhemmat Erich Johansson (Taulusta 95).

Puoliso: Vihitty 26.9.1737 Eura, Turajärvi Lisbeta Mattsdotter Laila e. Ella. (Taulu 93) Emäntä, s. 2.2.1710 (Kuollut Lailassa Vanhuuden heikkouteen bur. 24.8.1777. Eura), Eura, Naarjoki, k. 23.8.1777 Eura, Turajärvi. Kuollut Lailassa Vanhuuden heikkouteen bur. 24.8.1777. Eura. Vanhemmat Matts Erichsson Ella ja Lisa Carlsdotter (Taulusta 96).

Taulu 95

VI Erich Johansson s. Kiukainen, Harola.

Taulu 96

VI Matts Erichsson Ella Talollinen, s. n 1673 (rippikirja), k. 19.11.1742 Eura, Naarjoki. Isäntä 1701-. Vanhemmat Eric Mattsson Ella (Taulusta 97).

Puoliso: Lisa Carlsdotter. (Taulu 94) Emäntä, s. 16.12.1672 Lappi, k. 26.11.1760 Eura, Naarjoki.

Taulu 97

VII Eric Mattsson Ella Talollinen, k. 21.3.1709 Eura. Isäntä 1674-99.

Taulu 98

V Mattz Johansson Poutala Lampuoti, s. 1711 (Poutala Hollmen - sukukirja, Hiski, Merja Matomäki, rippikirjat Eurajoki), Eurajoki, kirkonkylä, k. 31.1.1796 Eurajoki, kirkonkylä. Vihityt: U bd Kyrkioby/Poutala. Vannoo 11.10.1742 uskollisuutta venäjän keisarinna Elisabet Petrovnalle muiden Eurajoen isäntien kanssa. Vanhemmat Johan Pettersson Poutala ja Caisa Mattsdotter Poutala e. Malo (Taulusta 99).

Puoliso: Vihitty 9.9.1735 Eurajoki Lijsa Johansdotter Poutala e. Hurunen. (Taulu 93) Emäntä, s. 20.2.1710 (Poutala Hollmen - sukukirja, Hiski, Merja Matomäki, rippikirjat Eurajoki), Eurajoki, Kuivalahti, k. 8.12.1793 Eurajoki, kirkonkylä. Vihityt: Cuiwal/Hurui. Vanhemmat Johan Andersson Hurunen ja Wallborg Mattsdotter Hurunen (Taulusta 108).

Taulu 99

VI Johan Pettersson Poutala Lampuoti, s. 1676 (Poutala Hollmen - sukukirja, Hiski, Merja Matomäki, rippikirjat Eurajoki), Eura, Turajärvi, k. 1.2.1733 Eurajoki, kirkonkylä. haudattu Eurajoen kirkkoon 7.2.1733 Poutalan lampuoti 1707-1733. Vanhemmat Petter Johansson Poutala ja Brita Eskilsdotter (Taulusta 100).

Puoliso: Vihitty 7.10.1706 Eurajoki Caisa Mattsdotter Poutala e. Malo. (Taulu 98) Emäntä, s. 1678 Eurajoki, Sydänmaa, k. 4.7.1749 Eurajoki, kirkonkylä. Vanhemmat Matts Henrichsson Malo ja Brita Larsdotter Malo (Taulusta 107).

Taulu 100

VII Petter Johansson Poutala Talollinen, s. (Poutala Hollmen - sukukirja, Hiski, Merja Matomäki, rippikirjat Eurajoki), Eura, Turajärvi, k. 28.7.1734 (Timo Kause SUKUPUU), Eura, Turajärvi. Euran Turajärven Poutalan (1667-1716) ja Laurikkalan (1684-1716) isäntä. Vanhemmat Johan Michelsson Poutala ja Brita Knutsdotter (Taulusta 101).

1. Puoliso: Walborg Poutala Emäntä, k. noin 1669 Eura, Turajärvi.

Taulu 101

VIII Johan Michelsson Poutala Rusthollari, s. (Poutala Hollmen - sukukirja), k. noin 1679. Rusthollari Johan Poutala Turajärven Poutalassa 1645-59, myöhemmin sotilas. Vanhemmat Michel Thomasson Poutala ja Margetha (Taulusta 102).

Puoliso: Vihitty noin 1645 Brita Knutsdotter. (Taulu 100) k. 6.4.1693 Eura.

Taulu 102

IX Michel Thomasson Poutala Rusthollari, k. 1659 Eura. Turajärven Poutalan isäntä 1627-1645,. Vanhemmat Thomas Thomasson Poutala (Taulusta 103).

Puoliso: Margetha. (Taulu 101)

Taulu 103

X Thomas Thomasson Poutala Turajärven Poutalassa 1604-26. Vanhemmat Thomas Henrichsson Pouta (Taulusta 104).

Taulu 104

XI Thomas Henrichsson Pouta Talollinen. Turajärven Poutalassa 1581-1603. Vanhemmat Henrich Michelsson Pouta (Taulusta 105).

Taulu 105

XII Henrich Michelsson Pouta Talollinen. Henrich Pouta Turajärven Poutalassa 1555-80. Merkintöjä vanhoissa asiakirjoissa: HEIKKI MIKONPOIKA mk 1554, kym 1557-63, 1565-. Äv 1554: 4, 1561: 3: 18. Henric Mickelss. mk 1554, Hen. Michilss. mk 1555, 1557, Hen. Michelson lv 1556. Nebb 1552 Henric Mickelsson 8, nebb 1553-54 Hen. Michelss. 9-6, nebb 1556: 6, nebb 1557: 4 (vain ripilläkäyvät), nebb 1558: 2. Kym 1548 Hen. Mickelss. ruis ¼ pannia, ohra 4 c, kaura 1 c, pavut 3 c (= 13 kappaa). Kym 1557 Henrich Michelss. ruis ½ pannia, ohra 2 c (= 12 kappaa). Kym 1558 ruis 2 c, ohra 2 c, pavut 2 c (yht. 6 kappaa). Lv 1548: 2, 1556-58: 2-2-2. Sak sk 3.12.1565 Hen. Michilsson Turaierff huonot aidat, sillat, tiet ja ojat, ei humalistoa. Hv 1571 Twraierffuiby: Hen. Mi:lsson ku 5, hev 1, härkiä 1, le 1, nk 1-1-1-2, la 5, oa 70: 5, ny 7.125. Vanhemmat Michel Pouta (Taulusta 106).

Taulu 106

XIII Michel Pouta Talollinen. Turajärven Poutalassa 1540-1554. Merkintöjä vanhoissa asiakirjoissa: MIKKO mk 1540-52, äv 1540: 4, 1541: 3. Karja 1540: hev 1, härkiä 2, le 2, nk -, la 6, ny 6.75. Michil Pouta mk 1546, Michel Poutha mk 1552. Nebb 1547 Michil Hen.sson 7.

Taulu 107

VII Matts Henrichsson Malo Talollinen, s. 1650 (Jari Kaunisto), k. 1725 Eurajoki, Sydänmaa. Sydänmaan Malo oli ½ manttaalin suuruinen augmentti Euran Turajärven Mikola rusthollille no 110.

Puoliso: Brita Larsdotter Malo. (Taulu 99) Emäntä, s. 1661 (Jari Kaunisto), k. 1728.

Taulu 108

VI Johan Andersson Hurunen Talollinen, s. n 1668 (Jari Kaunisto), k. 1.11.1746 (Jari Kaunisto), Eurajoki, Kuivalahti. Vanhemmat Anders Knutsson Hurunen ja Lisa Henricsdotter Hurunen (Taulusta 109).

Puoliso: Vihitty 1.1.1694 Eurajoki, Kuivalahti Wallborg Mattsdotter Hurunen. (Taulu 98) Emäntä, s. 1664 (rippikirja, Jari Kaunisto), k. 18.8.1760 (Jari Kaunisto), Eurajoki, Kuivalahti. Vihittäessä mainitaan olevan Kuivalahdelta.

Taulu 109

VII Anders Knutsson Hurunen Isäntä Eurajoen Kuivalahdella, s. 1648, k. 4.2.1728 Eurajoki, Kuivalahti.

Puoliso: Lisa Henricsdotter Hurunen. (Taulu 108) Emäntä.

Taulu 110

IV Thomas Johansson Kuja-Kares Rusthollari, s. 9.12.1769 (Hiski, Merja Matomäen netti), Nakkila, Leistilä, k. 3.6.1826 Nakkila, Leistilä, kuolinsyy hengenahdistus. Kareksen poika ja rusthollari. Kuolee hengenahdistukseen 56-vuotiaana kotonaan. Tytär Lovisa Tuomaantytär (s. 1798) naitiin Yrjälän omistajalle, herastuomari Fredrik Vilhelm Henrikinpoika Lindille. Vanhemmat Johan Thomasson Kuja-Kares e. Kares ja Maria Andersdotter Kuja-Kares e. Mikola (Taulusta 111).

Puoliso: Vihitty 18.10.1791 Nakkila Ulrika Johansdotter Kares e. Jaakola. (Taulu 92) Rusthollin emäntä, s. 9.3.1767 (Hiski), Nakkila, k. 18.4.1828 Nakkila, Leistilä. Jacolan rusthollin tytär ja Kareksen emäntä. Kuolee 60-vuotiaana vanhuuteen kotonaan. Vanhemmat Johan Jaakkola ja Maria Michelsdotter Jakkola (Taulusta 145).

Taulu 111

V Johan Thomasson Kuja-Kares e. Kares Rusthollari, s. 24.12.1726 (Hiski, Päivi Aallon pedigree, Jari Kaunisto + Pertti Vuorio/satakuntalaissuvut.), Nakkila, Leistilä, k. 26.11.1790 Nakkila, Leistilä. K u j a-K a r e s, 5/8 mt., joutui Juho Tuomaanpojan (s. 1726, + 1790) ja hänen vaimonsa Maria Antintyttären (s. 1742, + 1794) omaksi. Sen omistivat sitten näiden poika Tuomas Juhonpoika (s. 1769, + 1826) ja tämän vaimo Ulrika Juhontytär (s. 1767, + 1828). Vanhemmat Thomas Sigfridsson Kares ja Ebba Juliaana Sigfridsdotter Kares e. Jordan (Taulusta 112).

Puoliso: Vihitty 4.6.1758 Eura Maria Andersdotter Kuja-Kares e. Mikola. (Taulu 110) Rusthollin emäntä, s. 5.2.1734 (Timo Kause SUKUPUU), Eura, Turajärvi, k. 12.2.1794 Nakkila, Leistilä. Euran Turajärven Mikolan tytär Kareksen emäntä Kuolee tuntemattomasta syystä 51v 8kk vanhana. Vanhemmat Anders Thomasson Mikola ja Maria Andersdotter Mikola e. Seikkula (Taulusta 121).

Taulu 112

VI Thomas Sigfridsson Kares Rusthollari, s. 18.12.1700 (Hiski, Päivi Aallon pedigree, Jari Kaunisto + Pertti Vuorio/satakuntalaissuvut.), k. 5.9.1762 Nakkila, Leistilä. Tuomas avioitui Ebba Juliaanan kanssa ja ryhtyi Kareksen ratsutilan isännäksi. Appi antoi tilan Tuomakselle vuonna 1726. Tuomas osti tilan perintötilaksi 5.4.1758. Hän toimi kuudennusmiehenä. Ebban kuoleman jälkeen hän avioitui uudelleen. Tuomas kuoli 62-vuotiaana vesipöhöön ja hänen kuolemansa jälkeen lasten holhoojana toimi naapuritilan Jaakolan isäntä Tuomas Jaakonpoika Jaakola. R a n t a-K a r e s, 5/8 mt., on se Kareksen rusthollin puolisko, joka, laamanninoikeuden tammik 21 p. 1764 antaman tuomion nojalla joutui Tuomas Sipinpojan jälkimmäisen vaimon Valborg Martintyttären, tämän lasten Matin, Antin ja Agnetan, sekä tämän jälkimmäisen miehen kirkonisäntä Juho Matinpojan yhteiseksi omaisuudeksi. Lapset olivat aluksi alaikäisiä, ja yksi näistä, Matti kuoli jo v. 1766. Tilaa viljelivät heidän äitinsä ja isäpuolensa. Kares oli henkirakuunarykmentin Ala-Satakunnan komppanian rustholli no 26.

1. Puoliso: Vihitty 9.10.1726 Nakkila Ebba Juliaana Sigfridsdotter Kares e. Jordan. (Taulu 111) Rusthollin emäntä, s. 1709 (Hiski, Päivi Aallon pedigree, Jari Kaunisto + Pertti Vuorio/satakuntalaissuvut.), k. 10.10.1748 Nakkila. Vuonna 1626 Kareksen isäntä oli Sipi Kaarlonpoika Kares, joka mainitaan Myllyosakkaana Leistilässä. Vuonna 1636 mainitaan Kareksella vanha jalkaväenkorpraali Tuomas Kares. Kares lienee ollut ratsutilana vuodesta 1605 alkaen. Sen augmenttitiloja olivat Leistilän Seppä ja Ruskilan Hypping. Vanhemmat Sigfrid Johansson Kares ja Ebba Juliana Axelsdotter Kares e. von Jordan (Taulusta 113).

Taulu 113

VII Sigfrid Johansson Kares s. 1687 (Timo Kause: Rusthollin kultainen dukaatti), k. 29.9.1723 Nakkila, Leistilä.

Puoliso: Ebba Juliana Axelsdotter Kares e. von Jordan. (Taulu 112) Rusthollin emäntä, s. 6.6.1683 Nakkila, Villilä, k. 13.2.1755 Nakkila, Leistilä. Vanhemmat Axel von Jordan ja Elisabet Eneskiöld (Taulusta 114).

Taulu 114

VIII Axel von Jordan Luutnantti, s. 1649 (Hiski, Päivi Aallon pedigree, Jari Kaunisto + Pertti Vuorio/satakuntalaissuvut.), Savonlinna, k. 16.12.1706 (Timo Kause SUKUPUU), Ulvila. Oli 1684 vänrikki Fersenin jalkaväkirykmentissä. Luutnantti Hornin rykmentissä. Kuollut noin 1700. Vihitty veljensä anopin Elisabet Enesköldin kanssa, joka eli 1712, mutta oli kuollut 1722, vanhemmat Engelbrekt Nilsson, aateloitu Enesköldiksi, nr 585, ja Elisabet Grothusen, nr 276 . Vanhemmat Michel von Jordan ja Christina van Monkhoven (Taulusta 115).

Puoliso: Elisabet Eneskiöld. (Taulu 48) Kartanon emäntä, k. 1722 Nakkila, Villilä. Aatelinen, kamreerin tytär. Vanhemmat Engelbregt Nilsson Eneskiöld ja Elisabeth Grothusen (Taulusta 48).

Taulu 115

IX Michel von Jordan Maaherra, eversti, s. 1590 Viljanti, k. 15.12.1652 Tukholma. Haudattu Rauman kirkkoon 29.4.1655. Mikael von Jordan nuorempi, aateloituna Jordan, Rauman Lahden ja Kollolan sekä Villilän ja Leistilän herra Ulvilan pitäjässä. Oli 1621 vänrikki Jak. Setonin rykmentissä. Kapteeni ja komppanian päällikkö Dalissa 1625 ja ratsumestari Suomen ratsuväessä 1628. Eversti saksalaisessa rykmentissä 1636. Aateloitu 1638-01-27 (esitelty 1638 numerolla 243). Maaherra Nyslottin läänissä 1645-12-18. Eronnut 1650 (Rf.). Kuollut 1652 (Jakobin seurakunnan arkisto Tukholmassa) ennen 15/12 ja haudattu 1652-12-30 Saksalaisessa seurakunnassa, Tukholmassa sekä haudattu 1655-04-29 Rauman kirkossa. (Rf.) Testamentissa 1652-12-03 hän määräsi, että kaksi vanhinta poikaa, Johan ja Carl, saisivat kasvettuaan hallita hänen lahjoitusmaitaan Kongan kihlakunnassa Smålannissa, että hänen vaimonsa elinaikansa hallita Lahden ja Villilän kuten myös Hyömäen kartanoa Hauhon pitäjässä Hämeessä ja Malmaa Upplannissa huomautuksella, että ne hänen kuoltuaan jettaisiin muiden poikien kesken, jotka samoin saisivat hänen tallinsa ja satulavaatteensa, sekä lopuksi, että hänen tyttärensä saisivat muun irtaimiston, kuten helmet, timantit, kultakaulaketjut, sormukset, korut ja hopeat kuten pokaalit, kannut, tuopit, vadit, lautaset, valoneuvot ja muut tarvekalut. Vihitty 1630-02-14 Stockholmissa Christina van Monkhovenin kanssa (Mönnichhofen) tämän 1:een avioon (vihitty 2:een 1660 entisen miehensä kirjurin, sittemmin Uudenkaupungin pormestarina esiintyvän David Bertilssonin kanssa). . Vanhemmat Michel Evertsson von Jordan ja Anna von Jordan e. von Grüllen (Taulusta 116).

Puoliso: Christina van Monkhoven. (Taulu 114) k. 25.3.1762 (Timo Kause SUKUPUU). Menetti rälssioikeutensa ja omaisuus takavarikoitiin koska toinen avio solmittiin aatelittoman kanssa. Vanhemmat Jan van Monkhoven ja Vendelina von Ulfsten (Taulusta 120).

Taulu 116

X Michel Evertsson von Jordan Majuri, revisiokomissaari, s. n 1577 (Jorma Hyökinpuro), Pommeri, k. 1627 Rauma. Revisiokomissaari Liivinmaalla 1614. Lahden säteritilan perustaja Raumalla. Tila sijaitsi Rauman maalaiskunnassa, joka silloin kuului Lapin hallintopitäjään. Tila on perustettu 1620. Lisäksi hän perusti Kollolan Ulvilassa. Oli 1610 majuri Ruotsin armeijassa. Kamariherra kuninkaan kansliassa Tukholmassa. . Vanhemmat Evert Hansson von Jordan ja Catharina Caspersdotter von Bohm (Taulusta 117).

Puoliso: Vihitty n 1602 Pommeri Anna von Jordan e. von Grüllen. (Taulu 115) Säteritilan emäntä, s. Liivinmaa, Viljanti, k. Rauma. Vanhemmat Bartold von Grüllen ja Christina Stårck (Taulusta 119).

Taulu 117

XI Evert Hansson von Jordan Vanhemmat Hans von Jordan ja Margareta von Gripenberg (Taulusta 118)

Puoliso: Catharina Caspersdotter von Bohm. (Taulu 116) s. Brandenburg.

Taulu 118

XII Hans von Jordan s. Pommeri. Vanhaa Sleesialaista aatelissukua. Storkin talosta Pommerista. Adliga ätten JORDAN, nr 243. Adlad 1638 27/1, introd. s.å. Härstammar från en förnämlig adlig ätt i Schlesien.

Puoliso: Margareta von Gripenberg. (Taulu 117)

Taulu 119

XI Bartold von Grüllen Pormestari, s. Westfalen. Fellinin pormestari Liivinmaalla.

Puoliso: Christina Stårck. (Taulu 116) s. Liivinmaa, Fellin.

Taulu 120

X Jan van Monkhoven Kenraalimajuri, Upplannin ratsuväen komentaja, s. Hollanti, Brabant, k. 14.7.1614 Audova. Hollantilainen Ruotsin palveluksessa. Kaatui taistelussa Audovan muureilla.

Puoliso: Vendelina von Ulfsten. (Taulu 115) Kenraalitar, s. (Hiski, Päivi Aallon pedigree, Jari Kaunisto + Pertti Vuorio/satakuntalaissuvut.), Westfalen?

Taulu 121

VI Anders Thomasson Mikola Rusthollari, s. 28.6.1691 Eura, Turajärvi, k. 27.7.1757 Eura, Turajärvi. Mikola oli henkirakuunarykmentin Ala-Satakunnan komppanian rustholli no 110. Vanhemmat Thomas Andersson Mikola ja Anna Andersdotter Mikola e. Torkki (Taulusta 122).

Puoliso: Maria Andersdotter Mikola e. Seikkula. (Taulu 111) Emäntä, s. 29.12.1696 Lappi, Kullanperä, k. 4.2.1771 Eura, Turajärvi. Seikkulan tila esiintyy myös nimellä Kollola. Vanhemmat Anders Andersson Seikkula ja Lisa Seikkula e. Sundström (Taulusta 139).

Taulu 122

VII Thomas Andersson Mikola Rusthollari, s. n 1667 (SAY), Eura, Turajärvi, k. 30.1.1743 Eura, kirkonkylä. Vanhemmat Anders Henrichsson Mikola ja Susanna Mikola e. Poutala (Taulusta 123).

1. Puoliso: Vihitty ennen 1691 Anna Andersdotter Mikola e. Torkki. (Taulu 121) Emäntä, s. Kiukainen, Eurakoski, k. 20.1.1723 Eura. Vanhemmat Anders Michelsson Torkki e. Knuutila ja Brita Henrichsdotter Torkki (Taulusta 130).

Taulu 123

VIII Anders Henrichsson Mikola Rusthollari, s. (Jari Kaunisto), k. 8.4.1716 Eura, Turajärvi. Mikolan rusthollin isäntä 1671-1703. Omisti myös Turajärven Filppulan. Vanhemmat Henrich Thomasson Mikola ja Caisa Mikola (Taulusta 124).

Puoliso: Susanna Mikola e. Poutala. (Taulu 122) Emäntä, k. 27.1.1715 Eura, Turajärvi.

Taulu 124

IX Henrich Thomasson Mikola Talollinen, s. Eura, Turajärvi. Isäntä 1647-70. Vanhemmat Thomas Påhlsson Mikola e. Rauvola ja Brita Mikola (Taulusta 125).

1. Puoliso: Caisa Mikola. (Taulu 123) Emäntä.

Taulu 125

X Thomas Påhlsson Mikola e. Rauvola Talollinen, s. Eura, Naarjoki. isäntä 1628-31 ja 1637-46, välillä nähtävästi sotilas. Vanhemmat Påhl Bertilsson Rauvola ja Kause (Taulusta 126).

Puoliso: Brita Mikola. (Taulu 124) s. Eura, Turajärvi.

Taulu 126

XI Påhl Bertilsson Rauvola Talollinen, ratsutilallinen, s. Eura, Naarjoki. isäntä Naarjoen Rauvolassa 1604-35. Tässä se Tuomas-pojan isä jonka A.Rauvola on antanut Yrjö Leinolle Juuruskorven sukukirjaa varten. Rauvola arvailee kirjassa Sukujen juuria.. toistakin vaihtoehtoa, jota esim Timo Kause on käyttänyt kirjassaan Rusthollin kultainen dukaatti. Vanhemmat Bertill Eskilsson Rauvola (Taulusta 127).

1. Puoliso: Kause. (Taulu 125) Emäntä.

Taulu 127

XII Bertill Eskilsson Rauvola Talollinen, s. Eura, Naarjoki. isäntä 1562-1603 . Vanhemmat Eskill Olafsson Römä e. Rauvola (Taulusta 128).

Taulu 128

XIII Eskill Olafsson Römä e. Rauvola Talollinen, s. Eura, Naarjoki. isäntä 1544-61. Vanhemmat Olof Römä e. Rauvola (Taulusta 129).

Taulu 129

XIV Olof Römä e. Rauvola Talollinen. isäntä Naarjoen Rauvolassa 1540-43.

Taulu 130

VIII Anders Michelsson Torkki e. Knuutila Rusthollari, s. Kiukainen, Köylypolvi, k. 0.10.1707 Kiukainen, Eurakoski. Vävy, ratsutilallinen Torkilla 1666-1702, kestikievarin pitäjä ja kuudennusmies, s. Kiukainen, Köylypolvi Knuutila, k. 1702 Kiukainen, Eurakoski. 23/24 manttaalin suuruinen perintörustholli n:o 64, pinta-ala 275 ha, maakirja n:o 3, Eurakosken kylässä. Ratsutilallinen Torkilla 1666-1702. Vanhemmat Michel Marcusson Knuutila ja Brita Jacobsdotter Knuutila e. Askola (Taulusta 131).

1. Puoliso: Vihitty ennen 1667 Brita Henrichsdotter Torkki. (Taulu 122) Emäntä, k. 1675. Vanhemmat Henrich Bertilsson Torkki ja Margeta Stefansdotter Torkki (Taulusta 135).

Taulu 131

IX Michel Marcusson Knuutila Rusthollari, s. Kiukainen, Köylypolvi, k. ennen 1671. Ratsutilallinen Kiukaisten Köylypolven Knuutilassa, isäntä 1649-70, s. Kiukainen, Köylypolvi Knuutila. Vuodesta 1632 Kallin, rustholli n:o 57, autiotilan viljelykseen ottajana, mutta luovutti sen sitten veljelleen Paavolle, tämän kotiuduttua Saksasta, palaten itse syntymäkotiinsa Knuutilan isännäksi isänsä jälkeen. Hallitsi Knuutilaa vuosina 1648-1670. Esiintyy manttaaliluettelossa viimeksi 1671. . Vanhemmat Marcus Simonsson Knuutila ja Agnes Marcusdotter Knuutila (Taulusta 132).

Puoliso: Vihitty 1638 Brita Jacobsdotter Knuutila e. Askola. (Taulu 130) Emäntä, s. Kokemäki, Askola, k. ennen 1682 Kiukainen, Köylypolvi.

Taulu 132

X Marcus Simonsson Knuutila Rusthollari, s. n 1600 Kiukainen, Köylypolvi, k. n 1653. isäntä 1626-1648. Marcus Simonpoika. Knuutilan isäntä isänsä jälkeen. Tavataan ensikerran Euran käräjillä 31.9.1630 ja sitten 12.9.1632, 21-22.11.1636, 30-31.9.1641, 12-13.8.1642 (jolloin hänet määrättiin kestikievarin pitäjäksi Eurassa) 12-14.11.1649 ja perinnönjaon yhteydessä 1654 ja 1657. Vuoden 1632 käräjillä Markus pyysi pojalleen Michelille saada ottaa Köylypolvelta Kallin autiotilan, 4 äyrin ja 16 mr:n verolla, jolla Matts Tomaksenpoika viimeksi on asunut ja joka on ollut autiona 7 vuotta. Tämä tila annettiin kruununtilana Michelille. K. kyytimatkalla ilmeisesti Raumalla ennen 18.2.1653. Vanhemmat Simon Mattsson Knuutila ja N.N. Mattsdotter Knuutila (Taulusta 133).

Taulu 133

XI Simon Mattsson Knuutila Rusthollari, s. n 1555 Eura, k. 1643 (Timo Kause SUKUPUU), Kiukainen, Köylypolvi. Vävy, ratsutilallinen Kiukaisten Köylypolven Knuutilassa, isäntä 1578-1625, s. n. 1555 Eura, k. 1643 Kiukainen, Köylypolvi Knuutila. 1 manttaalin suuruinen "hakkapeliitta"-perintö rustholli n:o 58, maakirja n:o 1, pinta-ala 600 ha, Köylypolven kylässä. Kymmennysluettelon mukaan Knuutilaan ilmaantuu jo vuonna 1576 vieras mies Simo Matinpoika, joka sittemmin ainakin vuosina 1583-1625 mainitaan siellä vakituisena isäntänä. Sukupolven vaihdoksen tapahtuessa hän nähtävästi vävynä tai muuna pesän osakkaana sai vasta muutaman vuoden väliajan jälkeen tilan pysyvästi nimiinsä. Knuutilan tilan hän osti Sigfrid Jaakonpojalta. Simon Matzinpoika, Ensimmäinen tähän sukuun kuuluva Euran (nyk. Kiukainen) Köylypolven kylän (aik. myös Köylyjoki) Knuuttilan isäntä. Mistä Simo on tähän taloon tullut ei ole saatu selville. Hänet mainitaan asiakirjoissa ensikerran 1582. (Osmo Durchman; Polviander-suvun alkuperä ja varhaisimmat polvet 1600-luvun tuomiokirjojen valossa). Kävi useita niittyriitoja Euran käräjillä 12.3.1621, 17.9.1623, 12.12.1633, 30.5.1625 ja 15.11.1625. Viimeksi mainitussa käräjäpöytäkirjassa sanotaan mm. "Simon Mattsinpoika Köylypolvesta nosti kanteen naapuriaan Matts Tomaksenpoikaa, Laihian kylästä, vastaan Järvenranta nimisestä niitystä, jonka Simon oli ostanut Sigfrid Jakobinpojalta (Köylypolven entinen omistaja), Simonilla ja hänen jälkeläisillään oli kireät välit Matts Tomaksenpojan sukuun. Durghmanin mukaan on heidän välillään 39 vuoden aikana ollut 8 käräjäjuttua, viimeinen kolmannessa polvessa. (Eräs satakuntalainen talonpoikais- ja kultturisuku. Satakunta 21.9.1974). Simon mainitaan viimeisen kerran 1636. (Osmo Durchman; Polviander-suvun alkuperä ja varhaisimmat polvet 1600-luvun tuomiokirjojen valossa). Vanhemmat Matts Henrichsson Järsta e. Bonde-Bassa (Taulusta 134).

1. Puoliso: N.N. Mattsdotter Knuutila. (Taulu 132) Rusthollin emäntä.

Taulu 134

XII Matts Henrichsson Järsta e. Bonde-Bassa Talollinen, k. 1596 Eura, Sorkkinen. Mainitaan Kiukaisten Eurakosken Mikolassa 1540-1608. Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja 1925, sivu 227: Polviander-suvun alkuperä tuomiokirjojen valossa. Kiukaisten Eurakosken Mikolan (=Vanha- + Uusi- + Mäki-) rusthollista n:o 62, maakirja n:o 1, pinta-ala 265 ha, 28/32 manttaalia mainittu vv. 1540-1608. Hopeaveroa 1571 maksaneista euralaisista oli varakkain (1/1) EURAKOSKEN Matti Heikinpoika eli Madz Bonde tk 1551 ym. Suurimman karjamäärän ohella hänellä oli 5 luotia hopeaa, 14 naulaa tinaa ja 86 naulaa kuparia. Nousu on ollut Matin omaa ansiota. Hän oli isäntänä jo 1540, ja silloin talon ny oli 11/19. Vielä 1548 hän maksoi viljakymmenyksiä vaatimattomasti 20 kappaa, mutta 1558 54 kappaa, mikä toi ensimmäisen sijan. Luottamustoimissa hän oli usein: 1550-71 lm 22 kertaa ja km 2 kertaa sekä 1551-52 mkkm kahdesti Eurajoella. Matin talon savuluku oli 1540 vain 1/4, mutta jo 1558 koko savu. Se oli ilmeisesti vähän aikaisemmin halottu kantatilasta, sillä Eurakoskella oli myös toinen Bonde, Sipi Knuutinpoika, jonka talosta käytettiin 1552 nimitystä Bondila gods. Tämän toisen puoliskon ny laski 1540-71 sijasta II/34-36 sijaan III/66-67, eivätkä sen isännät olleet koskaan lautamiehinä ennen vuotta 1571. (Seppo Suvanto: Knaapista populiin, s. 195).

Taulu 135

IX Henrich Bertilsson Torkki Talollinen. Torkin isäntä 1630-62. Joutui vaikeuksiin menettäessään taistelukentällä Puolassa rakuunansa hevosineen ja kaikkine varusteineen. Vanhemmat Bertil Bertilsson Torkki (Taulusta 136).

1. Puoliso: Margeta Stefansdotter Torkki. (Taulu 130) k. 1663 Kiukainen. Emäntä Kiukaisten Eurakosken Torkilla 1634-63.

Taulu 136

X Bertil Bertilsson Torkki Talollinen. Isäntä 1620-1630. Vanhemmat Bertil Michelsson Torkki (Taulusta 137).

Taulu 137

XI Bertil Michelsson Torkki Talollinen. isäntä 1570-1619. Viljeli 1 ½ manttaalin suuruisia alueita 1570-1619. Pelloista osa kuului nähtävästi Peron taloon. Vanhemmat Michel Andersson Torkki (Taulusta 138).

Taulu 138

XII Michel Andersson Torkki Talollinen. isäntä 1555-70.

Taulu 139

VII Anders Andersson Seikkula Rusthollari, s. (Aina Lähteenoja: Lisiä Rauman kaupungin historiaan I, Hiski, Päivi Aallon pedigree). Aloittanut isännyyden1697. Ison vihan aikainen henkirakuunarykmentin pääkatselmusrulla 1720 mainitsee hänet rakuunan varustajaksi, mutta sotilas puuttuu (siis vakanssi on vapaa).

Puoliso: Lisa Seikkula e. Sundström. (Taulu 121) Emäntä, s. (Aina Lähteenoja: Lisiä Rauman kaupungin historiaan I, Hiski, Päivi Aallon pedigree),. Vanhemmat Johan Sundström ja Brita Sundström e. Aurelius (Taulusta 140).

Taulu 140

VIII Johan Sundström Kruununvouti ja vallesmanni, s. (Aina Lähteenoja: Lisiä Rauman kaupungin historiaan I,). Myynyt Seikkulan Vävylleen 1702. SUKULAISUUSSUHDE LAPSEEN PEUSTUU VAIN AARNE RAUVOLAN OLETUKSEEN JA TOISENLAISIAKIN MIELIPITEITÄ ON ESITETTY. Sundholman kartanon inspehtorin Michel Mattson Sudströmin (Uudeltakirkolta) poika. Vanhemmat Mikael Mattsson Sundström (Taulusta 141).

Puoliso: Brita Sundström e. Aurelius. (Taulu 139) Emäntä, s. (Aina Lähteenoja: Lisiä Rauman kaupungin historiaan I,),. Vanhemmat Johannes Gregori Aurelius ja Sofia Mårtensdotter Hauta (Taulusta 142).

Taulu 141

IX Mikael Mattsson Sundström Inspehtori. Sundholman kartanon inspehtori Kalannissa.

Taulu 142

IX Johannes Gregori Aurelius Lapin kirkkoherra, s. n 1610 (Aina Lähteenoja: Lisiä Rauman kaupungin historiaan I, Timo Kause SUKUPUU), Rauma, k. 1692 (Timo Kause SUKUPUU), Lappi. Johannes Gregorii, yo Uppsalassa 31.10.1628, k. 1692 Johannes Gregori Aurelius, Lapin kirkkoherra 1639-1691, omisti Seikkulan 1674-1689. Syntyjään raumalainen. Rauman raastuvanistunnossa 4.2.1639 mainitaan: "Oikeuteen tuli Lapin pit. kirkkoherra Johannes ilmoittaen Mikkeli Sipinpojan olleen muutamia vuosia hänelle velkaa rahaa eikä voinut maksaa sitä ja esitti myös hänen velkakirjansa. Koska vastaajaa ei oltu haastettu eikä häntä löydetty, niin asia lykättiin seuraavaan istuntoon." Myy Seikkulan vävylleen 1689 Lapin kirkkoherra 1639-91/92. Esiinnyttyään seurakuntaan tullessaan ensin Lapponiuksena, kuten veljensä Kustaa, Johannes-herra katsoi Aureliuksen sopivammaksi (kulta latinaksi=aurum). Mutta valitessaan lopulliseksi nimekseen Aurelius, siihen varmaankin liittyi jokin syy, joka vuorostaan oli jossain yhteydessä Kullanperän kylän kanssa. Hänen sisarensa Margaretan puolisonsa luutnantti Martti Eskonpojan kanssa omisti Kullanperässä Maijalan talon. Johannes Aurelius, Lapin kirkkoherra 1639-91/92, omisti Kullanperän Seikkulan tilan nähtävästi 1674-89. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Sofia Martintytär, toinen puoliso Rauman pormestarin tytär Susanna Gebhard ja kolmas puoliso Mynämäen kirkkoherran tytär, Turun porvari Tuomas Matinpojan leski Maria Venno. Susanna Gebhardin ensimmäinen puoliso oli Jaakko Matinpoika Mattila Kullanperästä. Poika tästä avioliitosta, Aureliuksen poika-puoli, hänkin nimeltään Johan Aurelius, oli pappina Eurassa ja Vesilahdella, puoliso pappismies Gabriel Laurentiuksen leski Maria. (Sukujen juuria s. 225-226). Vanhemmat Gregorius Clementis Finno ja Carin Olafsdotter Tala (Taulusta 143).

1. Puoliso: Sofia Mårtensdotter Hauta. (Taulu 40) Vanhemmat Mårten Hauta e. Smeds ja Brita (Taulusta 40)

Taulu 143

X Gregorius Clementis Finno Kirkkoherra, s. 1568, k. 1639 Rauma. Rauman koulumestari ja kirkkoherra 1616-39, k. 1639. Kirkkoherra Bryggeriä seurasi virassa kirkkoherra Martinus Laurentii Wellerus vv. 1609-1615. Sitten nimitettiin kirkkoherraksi Rauman koulumestari ja kappalainen Gregorius Clementis Finno, joka oli virassa kuolemaansa asti v. 1639. Hän oli nähtävästi kotoisin Turun seuduilta, sillä hän kutsui itseään turkulaiseksi kirjoittautuessaan syysk. 16 p, v. 1601 Upsalan kollegioon .66 Ylioppilaana Grels Clementis eli suuressa puutteessa ja vielä hänen koulumestarina ja kappalaisena ollessaankin hänen taloudellinen asemansa oli heikko, mutta kirkkoherraksi päästyään hän vaurastui niin, että hän omisti m.m. kaupungintalon torin varrella. Grels Clementis Finnolla ja hänen ensimmäisellä puolisollaan Kaarina Olavintyttärellä, joka kuoli v. 1614, oli kolme perillistä, nimittäin pojat Kaarle ja Juhana ja tytär Anna. V. 1623 kirkkoherra Grels meni toisen kerran naimisiin ja hänen toinen puolisonsa Elisabet Niilontytär synnytti hänelle vielä 13 lasta, joten perheeseen kuului kaikkiaan 16 jälkeläistä, nimittäin 9 poikaa ja 7 tytärtä. Muutamat lapsista kuolivat pieninä, mutta toiset mainitaan elossa Raumalla tai lähiseuduilla vielä 1600-luvun lopullakin. Vanhin poika Kaarle, joka käytti myöskin komealta kalskahtavaa latinankielistä nimeä Carolus Finnonius, ikuistutti perheen muiston edellämainitulla epitafiumilla, jossa tämä lukuisa perhe nähdään kokonaisuudessaan. Carolus Finnonius eli Kaarle Grelsinpoika oli naimisissa Elisabet Laurintytär Gebhardtin kanssa ja oli vähän aikaa Raumalla raatimiehenäkin. Hän toimi myöskin seurakunnan urkurina. Hänet haudattiin isänsä sukuhautaan Rauman kirkkoon heinäk. 6 p. v. 1670. Häneltä jäi ainakin 2 poikaa, Juhana ja Kaarle. Kirkkoherra Finnon toinen poika Johannes Gregorii Aurelius oli Lapin kirkkoherrana ja kolmas poika Jeremias Gregorii Raumstadius nimitettiin elok. 30 p. v. 1658 Fersenin rykmentin kenttäpapiksi Riikaan. Hän omisti ainakin v. 1653 Kaukoin talon Raumalla. Neljäs poika Samuel Gregorii mainitaan veljensä Jeremiaan keralla Turun akatemiassa v. 1647. Hän asui 1660-luvulla nykyisen Rennerin talon tontilla, Rauman kauppatorin varrella sijainneessa, hänen vanhempainsa aikanaan omistamassa talossa. Hänen puolisonsa Elisabet oli kirkkoherra Z. Welleruksen tytär. Samuel Gregorii lähti talvella 1666 sotaan, kuten tuomiokirja helmik. 7 p:ltä osoittaa. Grels Clementis Finnon tytär Anna oli naimisissa turkulaisen Erik Juhananpojan kanssa ja Margareta Grelsintyttären tunnemme Baltzar Laurinpojan puolisona. Kaarina Grelsintytär taasen oli Lauri Laurinpoika Gebhardtin puoliso. Neljäs tytär Briitta Grelsintytär mainitaan äitinsä Elisabet Niilontyttären kera Raumalla naimattomana v.1643. Grels Clementis Finnon leski Elisabet Niilontytär haudattiin Rauman kirkkoon kesäk. 4 pv. 1665. (Aina Lähteenoja: Rauman kaupungin historia II (1600 -1721).

1. Puoliso: Carin Olafsdotter Tala. (Taulu 142) Ruustinna, s. Rauma, k. 1614 Rauma. Kirkkoherra Finnon 1. puoliso, raatimiehen tytär. Vanhemmat Olav Tala (Taulusta 144).

Taulu 144

XI Olav Tala Raatimies. Raatimies Raumalla.

Taulu 145

V Johan Jaakkola Rusthollari, s. 18.4.1735 (Timo Kause SUKUPUU), Nakkila, Leistilä, k. 16.3.1806 (Hiski), Nakkila, Leistilä. Jacolan rusthollari Leistilän kylässä, Kuolee Jakolassa 70v 10kk iässä. Vanhemmat Jacob Mattsson Jaakola ja Anna Mattsdotter Jaakola (Taulusta 146).

Puoliso: Maria Michelsdotter Jakkola. (Taulu 110) Rusthollin emäntä, s. 1736 (Hiski), k. 20.1.1802 (Hiski), Luvia, Lemlahti. Jacolan emäntä Kuolee vanhuuteen 66v 9kk iässä Muuttanut: 2.11.1758 Euran kylästä?

Taulu 146

VI Jacob Mattsson Jaakola Rusthollari, s. Nakkila, Leistilä, k. 1737 Nakkila, Leistilä. Tilan nimi Jacola eli Kruusi. Vanhemmat Matts Jacobsson Kruusi ja Walborg Eskelsdotter Eskola (Taulusta 147).

Puoliso: Anna Mattsdotter Jaakola. (Taulu 145) Rusthollin emäntä, s. 1694, k. 1750 Nakkila, Leistilä.

Taulu 147

VII Matts Jacobsson Kruusi s. Ulvila, Kukonharja, k. 1735 Nakkila, Leistilä. Sodassa ainakin v 1710.

Puoliso: Vihitty 28.5.1685 Ulvila Walborg Eskelsdotter Eskola. (Taulu 146) k. (Asko Mäkitalo). Vanhemmat Eskill Erichsson Eskola ja Margeta Marcusdotter Knuutila (Taulusta 148).

Taulu 148

VIII Eskill Erichsson Eskola s. Kiukainen, Laihia, k. 27.11.1692 (Asko Mäkitalo). Vanhemmat Erich Larsson Laihia ja Walborg Mattsdotter Laihia (Taulusta 149).

Puoliso: Margeta Marcusdotter Knuutila. (Taulu 147) s. ennen 1659 Kiukainen, Köylypolvi, k. 23.2.1690 (Asko Mäkitalo).

Taulu 149

IX Erich Larsson Laihia Ratsutilallinen, k. 6.1.1658 (Asko Mäkitalo), Eura. Vävy Laihialla 1635.

Puoliso: Walborg Mattsdotter Laihia. (Taulu 148) s. Kiukainen, Laihia, k. 6.1.1685 (Asko Mäkitalo), Eura. Vanhemmat Matts Thomasson Laihia (Taulusta 150).

Taulu 150

X Matts Thomasson Laihia Laihia ratsutilan isäntä 1602-45. Vanhemmat Thomas Mattsson Laihia ja N.N. (Taulusta 151).

Taulu 151

XI Thomas Mattsson Laihia Talollinen, lautamies, s. Eura, Laihia, k. ennen 1616. Ratsutilallinen, talollinen Laihialla ainakin 1585-1602. Vanhemmat Matts Nilsson Laihia (Taulusta 152).

1. Puoliso: N.N.. (Taulu 150) s. Harjavalta.

Taulu 152

XII Matts Nilsson Laihia Talollinen, lautamies, s. Eura, Laihia. Talollinen Euran Laihialla 1554-72. Vanhemmat Nils Nilsson Laihia, Venne (Taulusta 153).

Taulu 153

XIII Nils Nilsson Laihia, Venne Talollinen Kiukaisten Laihialla 1540-52.