Taulu 1

I Kalle Samuel Samuelinpoika Impola Rusthollari, s. 11.8.1848 (Poutala-Hollmén sukukirja), Lappi, Kullanperä, k. 25.9.1902 Lappi, Kullanperä. Vanhemmat Samuel Fredric Johansson Impola ja Maria Christina Fredriksdotter Impola e. Rauvola (Taulusta 2).

1. Puoliso: Vihitty 17.6.1873 Lappi Helena Iisakintytär Kylä-Impola e. Hollmén Rusthollin emäntä, s. 19.12.1850 (Poutala-Hollmén sukukirja), Lappi, Hauta, k. 17.6.1882 Lappi, Kullanperä, kuolinsyy Kuoli sulkuun 31 vuotiaana Impolassa. Kuolinilmoitus Rauman Lehdessä 23.6.1882. Perukirjoitus 28.1.1892. Vanhemmat Isaac Johansson Hollmén e. Poutala ja Regina Johansdotter Hollmén e. Hauta.

Taulu 2

II Samuel Fredric Johansson Impola Rusthollari, s. 11.11.1815 (RK Lappi, Hiski), Lappi, Kullanperä, k. 19.1.1890 Lappi, Kullanperä. Osakkaana kontrahdissa Carl Jernbergiä sepäksi palkattessa 28.12.1857. Avioitunut Eurassa, Kuolinpaikka Kullanperä, halvaukseen 74-vuotiaana. Vanhemmat Johan Mattsson Imbola e. Wenno ja Justina Michelsdotter Imbola (Taulusta 3).

1. Puoliso: Vihitty 26.9.1843 Eura Maria Christina Fredriksdotter Impola e. Rauvola. (Taulu 1) Rusthollin emäntä, s. 21.12.1816 (Poutala-Hollmen sukukirja), Eura, Naarjoki, k. 25.2.1871 Lappi, Kullanperä. Vanhemmat Fredrik Eriksson Rauvola e. Kahmo e. Anttila ja Maria Johansdotter Rauvola e. Rohdainen (Taulusta 45).

Taulu 3

III Johan Mattsson Imbola e. Wenno Rusthollari, s. 17.8.1783 (rippikirjat Lappi, Laitila, kaste), Laitila, Syttyä, kastettu 24.8.1783 Laitila, k. 18.1.1860 Lappi, Kullanperä. Impola ¼ rusthollin isäntä. Kuolinpaikka : Kullanperä Imbola, 75-vuotiaana "torrverk" = kihti, reumaattinen kuume. Jää isän kuoltua kotitalonsa, rälssitaloksi mainitun, rengiksi Laitilassa kunnes muuttaa Lappiin. Lapin kirkonkirjojen palon jälkeisissä rippikirjoissa hänen syntymäajakseen on merkitty 24.8.1784. Johanin tytär avioituu samaan taloon Eurajoen Linnamaalla, johon hänen pikkuveljensä on aikaisemmin mennyt vävyksi. Muuttanut: Lappiin 1805 Laitilasta. Vanhemmat Mathias Mattsson Wenno ja Lisa Johansdotter Kiveinen (Taulusta 4).

Puoliso: Justina Michelsdotter Imbola. (Taulu 2) Rusthollin emäntä, s. 6.3.1786 (mf-rippikirja, Hiski), Lappi, Kullanperä, k. 1.11.1861 Lappi, Kullanperä. Kuollut : Kullanperä Sam. Imbola 75-vuotiaana keuhkotautiin. Vanhemmat Michel Marcusson Imbola ja Walborg Johansdotter Imbola e. Seikkula (Taulusta 15).

Taulu 4

IV Mathias Mattsson Wenno Rälssitalon isäntä, s. 3.3.1744 Laitila, Syttyä, kastettu 6.3.1744 Laitila, Syttyä, k. 25.2.1797 Laitila, Syttyä. Kirkkoväärti, lautamies, rälssitalon isäntä. Kirkollisessa aineistossa mainitaan nimikkeellä Bonde. Lienee kuitenkin ollut lampuoti, kun kyse on rälssitilasta. Vanhemmat Matts Mattsson Wenno ja Maria Mattsdotter Wenno e. Hunsala (Taulusta 5).

1. Puoliso: Vihitty 21.12.1766 Laitila Lisa Mattsdotter Wenno e. Mäki Emäntä, s. 31.8.1747 Laitila, Malko, k. 2.6.1772 Laitila, Syttyä, kuolinsyy Keuhkotauti. Vanhemmat Matthaus Michelsson Mäki ja Lisa Johansdotter Mäki.

Taulu 5

V Matts Mattsson Wenno Lampuoti, s. 19.7.1713 Laitila, Syttyä, kastettu 21.7.1713 Laitila, k. 15.7.1766 Laitila, Syttyä. Kuudennusmies. Rälssitalon isäntä .Kirkollisessa aineistossa mainitaan nimikkeellä Bonde. Lienee kuitenkin ollut lampuoti, kun kyse on rälssitilasta. Vanhemmat Matts Mattsson Wenno ja Walborg Mattsdotter Wenno e. Henttu (Taulusta 6).

Puoliso: Vihitty 13.2.1737 Laitila Maria Mattsdotter Wenno e. Hunsala. (Taulu 4) Emäntä, s. 16.3.1715 Laitila, Katinhäntä, k. 23.7.1766 Laitila, Syttyä. Vanhemmat Matts Carlsson Hunsala ja Maria Jacobsdotter (Taulusta 10).

Taulu 6

VI Matts Mattsson Wenno Lampuoti, s. 18.9.1684 Laitila, Syttyä. Kirkollisessa aineistossa mainitaan nimikkeellä Bonde. Lienee kuitenkin ollut lampuoti, kun kyse on rälssitilasta. Ottaa Vennon hallintaansa 1709. Vanhemmat Matz Mattsson Wenno ja Margareta (Taulusta 7).

Puoliso: Vihitty 15.6.1712 Laitila Walborg Mattsdotter Wenno e. Henttu. (Taulu 5) Emäntä, s. 1.4.1692 Laitila, Kouma, k. 3.6.1759 Laitila, Wenno. Vihittäessä tulee Kouman kylästä. Vanhemmat Matz Henttu (Taulusta 9).

Taulu 7

VII Matz Mattsson Wenno Lampuoti, s. ennen 1663, k. 1716 Laitila, Syttyä. Vennon isäntä 1687 alkaen. Mainitaan läänitilissä 1693. Joutuu käräjille 1689 ilmeisestikin 116 seiväsparin mittaisen aidan hävittämisestä kiistanalaiselta pellolta. Haastaja on hänen naapurinsa Tynni Tynisson, saman kylän toinen isäntä. Silloin rälssitilan haltijaksi mainitaan majuri Christer Carplan. Tämä omistaa maita myös Sauvossa, Piikkiössä ja Huittisten Willilässä. Tätä edeltävä omistaja 1670-luvulla oli Ebba Brahe. Vanhemmat Matts Clemetsson ja Gertrud (Taulusta 8).

Puoliso: Vihitty noin 1682 Margareta. (Taulu 6)

Taulu 8

VIII Matts Clemetsson Talollinen, s. ennen 1640, k. noin 1687. Mainitaan rälssin lampuotina 1651-77. Syttiö, myöhemmin Wenno on aatelin rälssitila. 1636 omistajaksi mainitaan Jacob Delagardie ja 1674 Ebba Brahe. Silloinen lampuoti on Matts Persson. .

Puoliso: Gertrud. (Taulu 7) k. noin 1682.

Taulu 9

VII Matz Henttu Talollinen. Laitilan Kouman Hentun isäntä.

Taulu 10

VI Matts Carlsson Hunsala Talollinen, s. 1677 Laitila, Katinhäntä. Katinhännän Hunsalan isäntä.

Puoliso: Maria Jacobsdotter. (Taulu 5) Talollinen, s. Laitila.

Taulu 11

V Johannes Andersson Kiveinen e. Ytöi Talollinen, s. 25.6.1726 Laitila, Kovero. Vihittäessä renkinä sisarensa emännöimässä Koveron Uotilan talossa. Vanhemmat Anders Henrichsson Uotila e. Ytöi ja Maria Johansdotter (Taulusta 12).

1. Puoliso: Vihitty 29.9.1751 Laitila Maria Johansdotter Kiveinen. (Taulu 4) Emäntä, s. 22.3.1732 Laitila, Kiweis, k. 30.5.1754 Laitila, Kiweis. Vanhemmat Johan Johansson Kiveinen ja Maria Marcusdotter (Taulusta 13).

Taulu 12

VI Anders Henrichsson Uotila e. Ytöi Sotilas, talollinen, k. 1746 Laitila, Kovero. Lapsien syntyessä sotilaana, myöhemmin Laitilan Koveron Uotilan isäntä (rk 1740-6).

Puoliso: Vihitty 1.6.1712 Laitila Maria Johansdotter. (Taulu 11) s. 26.6.1687, k. 8.12.1768. Vihittäessä Kusnin Sorasta.

Taulu 13

VI Johan Johansson Kiveinen Talollinen, s. 21.12.1700 Laitila, Kiweis. Vanhemmat Johan Mattsson Kiveinen ja Walborg Erichsdotter (Taulusta 14).

Puoliso: Maria Marcusdotter. (Taulu 11) Emäntä, s. 1.2.1709.

Taulu 14

VII Johan Mattsson Kiveinen k. 18.8.1744 Laitila, Kiweis.

Puoliso: Walborg Erichsdotter. (Taulu 13)

Taulu 15

IV Michel Marcusson Imbola Rusthollari, s. n 1739 Lappi, Kullanperä, k. n 1800 Lappi, Kullanperä. Kari-Impolan isäntä 1772-1801.Toinen avio n 1785: Wallborg Seikkula naapurirusthollin tytär. Valpuri jatkaa leskenä talon pitoa 1801-1806. Impola oli henkirakuunarykmentin Ala-Satakunnan toisen majurin komppanian rustholli no 114. Impola oli koko manttaalin tila, jonka ensimmäisen puolikkaan Mikko Markunpoika lunasti perintötilaksi 2.3.1791. Talon augmentteina, veroaputiloina olivat Hankkilan talo no 1 (Hyörtti) ja Lapijoen talot no 3 (Jaakola) ja 4 (Birilä). Vanhemmat Marcus Mattsson Imbola e. Kirppula ja Maria Michelsdotter Imbola (Taulusta 16).

1. Puoliso: Vihitty n 1765 Lappi, Kullanperä Margeta Imbola k. 1784 Lappi, Kullanperä.

Taulu 16

V Marcus Mattsson Imbola e. Kirppula Talollinen, s. 10.3.1701 Eurajoki, Lutta, k. noin 1750 Lappi, Kullanperä. Vävyksi taloo 1738. Isäntäna 1749 asti. Vanhemmat Matts Andersson Kirpula e. Isoperä ja Agneta Grelsdotter Kirpula e. Mikola (Taulusta 17).

Puoliso: Vihitty noin 1737 Maria Michelsdotter Imbola. (Taulu 15) Rusthollin emäntä, s. n 1720 (SAY), k. n 1782 (LT), Lappi, Kullanperä. Karin perijä ja haltija 1741-1772. Talon ensimmäinen jako tapahtuu kahden vävyn Markuksen ja Heikin kesken 1741. Toinen puoliso Grels Abrahamsson. Vanhemmat Michel Michelsson Imbola ja Anna Michelsdotter Imbola (Taulusta 24).

Taulu 17

VI Matts Andersson Kirpula e. Isoperä Talollinen, s. n 1669, k. 4.2.1743 Eurajoki, Lutta. Tulee vaimon toiseen avioon Eurajoen Tarvolasta. Vanhemmat Anders Simonsson Isoperä ja Maria (Taulusta 18).

Puoliso: Vihitty 23.5.1700 Eurajoki Agneta Grelsdotter Kirpula e. Mikola. (Taulu 16) Emäntä, s. 19.4.1655 (hiski / Virpi Nissilä), Eurajoki, Huhta, k. 3.5.1748 Eurajoki, Lutta. Mainitaan vihittäessä olevan Huhdan kylästä. Vanhemmat Grels Michelsson Mikola ja Dordi (Taulusta 20).

Taulu 18

VII Anders Simonsson Isoperä s. noin 1644. Isäntä 1676-1680. Vanhemmat Simon Simonsson Isoperä ja Walborg (Taulusta 19).

Puoliso: Vihitty noin 1662 Eurajoki Maria. (Taulu 17)

Taulu 19

VIII Simon Simonsson Isoperä Talollinen. Isäntä 1656-1675.

Puoliso: Walborg. (Taulu 18)

Taulu 20

VII Grels Michelsson Mikola Talollinen, k. n 1671. Isäntä 1657 alkaen. Poistuu tilalta ja mainitaan spitaaliseksi 1667. Vanhemmat Mikel Johansson Mikola ja Karin (Taulusta 21).

Puoliso: Vihitty n 1659 Dordi. (Taulu 17) k. n 1686 Eurajoki, Huhta. Emäntänä leskenä 1668-83.

Taulu 21

VIII Mikel Johansson Mikola Talollinen, k. n 1656. isäntä 1622-56. Vanhemmat Jöns Mikelsson Mikola (Taulusta 22).

Puoliso: Karin. (Taulu 20) k. n 1661 Eurajoki, Huhta.

Taulu 22

IX Jöns Mikelsson Mikola Isäntä 1576-1601. Vanhemmat Mikel Monsson Mikola (Taulusta 23).

Taulu 23

X Mikel Monsson Mikola Isäntä 1554-1575. Merkinnät vanhoissa asiakirjoissa: I a MIKKO MAUNUNPOIKA mk 1554-, kym 1557-. Äv 1554: 5, 1561: 3: 20, 1564: 4: 14, 1569: 5: 8, 1570: 5: 1. Michel (Michil) Monss. mk 1554-55, 1558, 1561-62. Michil Mongss. mk 1557. Nebb 1552-54 Michel Magni 3-3-3, nebb 1556 Michil Monss. 2, 1557-58: 2-2. Lv 1556-58: 6-6-5. Kym 1557 Mich. Magn. ruis ¾ , ohra ½ pannia (= 25 kappaa). Kym 1558 Michil Manghi ruis 8 c, ohra 5 c, kaura 2 c, pavut 1 c (yht. 16 kappaa). Lm Mickel Monsson Hudalt kk 23.7.1550, Michil Huctain (sak.l.: Hugdan) sk 26.10.1550, Mickel Monson i Huchtas (sak.l.: Hugtis) lk 11.2.1551, Michel Monsson Huctis kk 10.10.1560, Michel Magnusson Huchdis tk 24.3.1563, Michel Huchtis etsikkokäräjät 8.8.1564, Michill Monsson ij Huctis kk 27.8.1568 eli yhteensä 7 kertaa. A-S mp: sk 14.12.1552 Mickel Mågnsson Huctis laiminlyönyt kyytivuoron. Sak kevk 18.5.1559 Michil Monson i Hwctis t > veli (talon I b Simo Maununpoika ?), kevk 29.6.1562 Michil Månsson Huchttis t > Kuivalahden Antti Jaakonpoika (talo IX), Michel Månsson Huchttis oli kylvänyt Tuomas Kohnan (Irjanne talo V) pellon. Sk 22.11.1564 Mickill Månsson Huchtisby sai 40 markan sakon, koska oli myynyt luvatta ilveksennahan jollekin Rauman porvarille. Vouti Lasse Eerikinpoika oli tarjonnut nahasta 6 markkaa, mutta Mikko piti 1831 hintaa liian halpana ja sanoi myyvänsä nahan mieluummin jossakin kaupungissa. (Voudilla oli asetusten mukainen etuostooikeus, joten Mikon käytös koettiin esivallan halventamiseksi.) Kk 6.9.1566 Michill Monsson ibm huonot aidat, sillat ja ojat, lk 5.4.1568 Michill Monsson ij Hwctis t > Irjanteen Tuomas Olavinpoika (talo IV), kk 27.8.1568 Michill Monsson ij Hwctiis huonot aidat ja sillat, kk 28.6.1570 Michill Månsson ij Hwctis sai 40 markan sakon salattuaan neljän leiviskän verohumalaerän vouti Lasse Eerikinpojalta. Hv 1571 Huctis: Michil Monsson ku 10, hev 1, härkiä 2, le 4, nk 3-2-3-4, la 7, oa 143:-, ny 14.875.

Taulu 24

VI Michel Michelsson Imbola Rusthollari, k. noin 1743 Lappi, Kullanperä. Isäntä 1722-50. Mainitaan isäntänä Kullanperän maanmittauskartassa 1734. Varustaa Johan Tätting - nimistä rakuunaa 1739. Tämä on aloittanut 1703. Ilmeisesti mies on jo isoisän aikainen, vaikka nimi nyt kirjoitetaan vähän eri tavalla. Vanhemmat Michel Mårtensson Imbola ja Karin (Taulusta 25).

Puoliso: Anna Michelsdotter Imbola. (Taulu 16) Rusthollin emäntä, k. noin 1743 Lappi, Kullanperä.

Taulu 25

VII Michel Mårtensson Imbola Ratsutilallinen, s. 1654 Lappi, Kullanperä, k. Lappi, Kullanperä. Tämä pariskunta hallitsee taloa ennen isoavihaa, ja sen liittää seuraavaan polveen vain patronyymi. isäntä 1689-1713. Poika-Mikkoa ei kuitenkaan näy SAY:ssä, ilmeisesti hän on tullut täysi-ikäiseksi ja isännäksi sodan aikana. Mikko Martinpojan todennäköinen poika Mikko Mikonpoika puuttuu välistä mm Huhtamäen Sukutilaselostuksesta, näin seniorista tulisi väkisin yli satavuotias. Vanhemmat Mårten Josephsson Imbola ja Anna (Taulusta 26).

Puoliso: Vihitty 1684 Karin. (Taulu 24)

Taulu 26

VIII Mårten Josephsson Imbola Ratsutilallinen, k. 1686 (SAY), Lappi, Kullanperä. Impola on Herman Wrangelin joukkoon kuuluva ratsutila 1649-50 Martti Joosefinpojan ottaessa sen kuolleen Martti Antinpojan jälkeen haltuunsa ja ilmeisesti ryhtyessä hakkapeliitaksi paluuseensa 1656 saakka. Isäntä Impolan yhteydessä olevalla ½ manttaalin Mattilan tilalla 1643-1649. Tämä on ollut vanha autiotila, jonka autioveron maksoivat puoliksi Per Henriksson Raumalta ja Per Mickelsson Kodisjoelta 1585-88 sekä Anna Soulen Raumalta ja Henrik Fransson vuonna 1634. Vuodesta 1584 tila on merkitty kylän ulkopuolella asuvan Matts Tiiken nimiin. Isäntä Impolan ½ manttaalin ratsutilalla 1656-88. Mainitaan Ulvilassa syntyneen rakuunan Johan Jettingin varustajana 1720. Tämä on aloittanut palveluksen 1703.

1. Puoliso: Vihitty noin 1643 Margeta Erichsdotter Imbola k. noin 1649. Vanhemmat Erich Andersson Imbola ja Brita Nilsdotter Imbola.

Taulu 27

V Johan Jakobsson Seikkula Rusthollari, s. n 1720 Lappi, Kullanperä, k. 1800 Lappi, Kullanperä. Hänen aikanaan Seikkula oli 3/4 manttaalin Henrirakuunarykmentin toisen majurin komppanian rustholli no 115, veljekset Heikki ja Johan ostivat talon perintötilaksi 12.6.1758 puoliksi kummallekin. He olivat puolikkaiden isäntinä ainakin jo 1754. Hinta oli 45 taalaria 41 äyriä hopeaa kummatakin. Talon augmenttina toimivat talo no 8 (Tiivola) Kuivalahdella ja Wäkkärän yksinäistalo. Myynyt Seikkulan pojalleen Johanille 11.2.1782, luopui henkikirjan mukaan isännydestä 1785, jolloin tytär Valpuri muuttuu tyttärestä sisareksi. Varustivat yhdessä Mikko-veljen kanssa rakuunan nimeltä Erich Högberg 1753 ja Johan Kullman 1773, eli Mikko on ollut tilan toinen omistaja vielä tuolloin. Vanhemmat Jakob Andersson Seikkula ja Helena Michelsdotter Airila (Taulusta 28).

Puoliso: Lisa Johansdotter Seikkula e. Hunsala-Junnila. (Taulu 15) Rusthollin emäntä, s. n 1723 Lappi, Ylikeeri, k. n 1802 Lappi, Kullanperä. Vanhemmat Johan Johansson Hunsala-Junnila e. Impola ja Brita Michelsdotter (Taulusta 40).

Taulu 28

VI Jakob Andersson Seikkula Rusthollari, s. Lappi, Kullanperä. Mainitaan isäntänä Maanmittauskatassa 1734. Myynyt Seikkulan pojalleen Johanille 5.2.1768 45 taalarista 31 äyristä hopeaa. Pääkatselmuksessa 1739 hänet mainitaan Henrik Österberg - nimisen rakuunan varustajana. Vanhemmat Anders Andersson Seikkula ja Lisa Seikkula e. Sundström (Taulusta 29).

Puoliso: Vihitty 4.10.1719 Laitila, Hinnerjoki Helena Michelsdotter Airila. (Taulu 27) s. 18.5.1699 Hinnerjoki, Korpi. Vanhemmat Michel Henrichsson Airila ja Walborg (Taulusta 36).

Taulu 29

VII Anders Andersson Seikkula Rusthollari, s. (Aina Lähteenoja: Lisiä Rauman kaupungin historiaan I, Hiski, Päivi Aallon pedigree). Aloittanut isännyyden1697. Ison vihan aikainen henkirakuunarykmentin pääkatselmusrulla 1720 mainitsee hänet rakuunan varustajaksi, mutta sotilas puuttuu (siis vakanssi on vapaa).

Puoliso: Lisa Seikkula e. Sundström. (Taulu 28) Emäntä, s. (Aina Lähteenoja: Lisiä Rauman kaupungin historiaan I, Hiski, Päivi Aallon pedigree),. Vanhemmat Johan Sundström ja Brita Sundström e. Aurelius (Taulusta 30).

Taulu 30

VIII Johan Sundström Kruununvouti ja vallesmanni, s. (Aina Lähteenoja: Lisiä Rauman kaupungin historiaan I,). Myynyt Seikkulan Vävylleen 1702. SUKULAISUUSSUHDE LAPSEEN PEUSTUU VAIN AARNE RAUVOLAN OLETUKSEEN JA TOISENLAISIAKIN MIELIPITEITÄ ON ESITETTY. Sundholman kartanon inspehtorin Michel Mattson Sudströmin (Uudeltakirkolta) poika. Vanhemmat Mikael Mattsson Sundström (Taulusta 31).

Puoliso: Brita Sundström e. Aurelius. (Taulu 29) Emäntä, s. (Aina Lähteenoja: Lisiä Rauman kaupungin historiaan I,),. Vanhemmat Johannes Gregori Aurelius ja Sofia Mårtensdotter Hauta (Taulusta 32).

Taulu 31

IX Mikael Mattsson Sundström Inspehtori. Sundholman kartanon inspehtori Kalannissa.

Taulu 32

IX Johannes Gregori Aurelius Lapin kirkkoherra, s. n 1610 (Aina Lähteenoja: Lisiä Rauman kaupungin historiaan I, Timo Kause SUKUPUU), Rauma, k. 1692 (Timo Kause SUKUPUU), Lappi. Johannes Gregorii, yo Uppsalassa 31.10.1628, k. 1692 Johannes Gregori Aurelius, Lapin kirkkoherra 1639-1691, omisti Seikkulan 1674-1689. Syntyjään raumalainen. Rauman raastuvanistunnossa 4.2.1639 mainitaan: "Oikeuteen tuli Lapin pit. kirkkoherra Johannes ilmoittaen Mikkeli Sipinpojan olleen muutamia vuosia hänelle velkaa rahaa eikä voinut maksaa sitä ja esitti myös hänen velkakirjansa. Koska vastaajaa ei oltu haastettu eikä häntä löydetty, niin asia lykättiin seuraavaan istuntoon." Myy Seikkulan vävylleen 1689 Lapin kirkkoherra 1639-91/92. Esiinnyttyään seurakuntaan tullessaan ensin Lapponiuksena, kuten veljensä Kustaa, Johannes-herra katsoi Aureliuksen sopivammaksi (kulta latinaksi=aurum). Mutta valitessaan lopulliseksi nimekseen Aurelius, siihen varmaankin liittyi jokin syy, joka vuorostaan oli jossain yhteydessä Kullanperän kylän kanssa. Hänen sisarensa Margaretan puolisonsa luutnantti Martti Eskonpojan kanssa omisti Kullanperässä Maijalan talon. Johannes Aurelius, Lapin kirkkoherra 1639-91/92, omisti Kullanperän Seikkulan tilan nähtävästi 1674-89. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Sofia Martintytär, toinen puoliso Rauman pormestarin tytär Susanna Gebhard ja kolmas puoliso Mynämäen kirkkoherran tytär, Turun porvari Tuomas Matinpojan leski Maria Venno. Susanna Gebhardin ensimmäinen puoliso oli Jaakko Matinpoika Mattila Kullanperästä. Poika tästä avioliitosta, Aureliuksen poika-puoli, hänkin nimeltään Johan Aurelius, oli pappina Eurassa ja Vesilahdella, puoliso pappismies Gabriel Laurentiuksen leski Maria. (Sukujen juuria s. 225-226). Vanhemmat Gregorius Clementis Finno ja Carin Olafsdotter Tala (Taulusta 33).

1. Puoliso: Sofia Mårtensdotter Hauta. (Taulu 30) Vanhemmat Mårten Hauta e. Smeds ja Brita (Taulusta 35)

Taulu 33

X Gregorius Clementis Finno Kirkkoherra, s. 1568, k. 1639 Rauma. Rauman koulumestari ja kirkkoherra 1616-39, k. 1639. Kirkkoherra Bryggeriä seurasi virassa kirkkoherra Martinus Laurentii Wellerus vv. 1609-1615. Sitten nimitettiin kirkkoherraksi Rauman koulumestari ja kappalainen Gregorius Clementis Finno, joka oli virassa kuolemaansa asti v. 1639. Hän oli nähtävästi kotoisin Turun seuduilta, sillä hän kutsui itseään turkulaiseksi kirjoittautuessaan syysk. 16 p, v. 1601 Upsalan kollegioon .66 Ylioppilaana Grels Clementis eli suuressa puutteessa ja vielä hänen koulumestarina ja kappalaisena ollessaankin hänen taloudellinen asemansa oli heikko, mutta kirkkoherraksi päästyään hän vaurastui niin, että hän omisti m.m. kaupungintalon torin varrella. Grels Clementis Finnolla ja hänen ensimmäisellä puolisollaan Kaarina Olavintyttärellä, joka kuoli v. 1614, oli kolme perillistä, nimittäin pojat Kaarle ja Juhana ja tytär Anna. V. 1623 kirkkoherra Grels meni toisen kerran naimisiin ja hänen toinen puolisonsa Elisabet Niilontytär synnytti hänelle vielä 13 lasta, joten perheeseen kuului kaikkiaan 16 jälkeläistä, nimittäin 9 poikaa ja 7 tytärtä. Muutamat lapsista kuolivat pieninä, mutta toiset mainitaan elossa Raumalla tai lähiseuduilla vielä 1600-luvun lopullakin. Vanhin poika Kaarle, joka käytti myöskin komealta kalskahtavaa latinankielistä nimeä Carolus Finnonius, ikuistutti perheen muiston edellämainitulla epitafiumilla, jossa tämä lukuisa perhe nähdään kokonaisuudessaan. Carolus Finnonius eli Kaarle Grelsinpoika oli naimisissa Elisabet Laurintytär Gebhardtin kanssa ja oli vähän aikaa Raumalla raatimiehenäkin. Hän toimi myöskin seurakunnan urkurina. Hänet haudattiin isänsä sukuhautaan Rauman kirkkoon heinäk. 6 p. v. 1670. Häneltä jäi ainakin 2 poikaa, Juhana ja Kaarle. Kirkkoherra Finnon toinen poika Johannes Gregorii Aurelius oli Lapin kirkkoherrana ja kolmas poika Jeremias Gregorii Raumstadius nimitettiin elok. 30 p. v. 1658 Fersenin rykmentin kenttäpapiksi Riikaan. Hän omisti ainakin v. 1653 Kaukoin talon Raumalla. Neljäs poika Samuel Gregorii mainitaan veljensä Jeremiaan keralla Turun akatemiassa v. 1647. Hän asui 1660-luvulla nykyisen Rennerin talon tontilla, Rauman kauppatorin varrella sijainneessa, hänen vanhempainsa aikanaan omistamassa talossa. Hänen puolisonsa Elisabet oli kirkkoherra Z. Welleruksen tytär. Samuel Gregorii lähti talvella 1666 sotaan, kuten tuomiokirja helmik. 7 p:ltä osoittaa. Grels Clementis Finnon tytär Anna oli naimisissa turkulaisen Erik Juhananpojan kanssa ja Margareta Grelsintyttären tunnemme Baltzar Laurinpojan puolisona. Kaarina Grelsintytär taasen oli Lauri Laurinpoika Gebhardtin puoliso. Neljäs tytär Briitta Grelsintytär mainitaan äitinsä Elisabet Niilontyttären kera Raumalla naimattomana v.1643. Grels Clementis Finnon leski Elisabet Niilontytär haudattiin Rauman kirkkoon kesäk. 4 pv. 1665. (Aina Lähteenoja: Rauman kaupungin historia II (1600 -1721).

1. Puoliso: Carin Olafsdotter Tala. (Taulu 32) Ruustinna, s. Rauma, k. 1614 Rauma. Kirkkoherra Finnon 1. puoliso, raatimiehen tytär. Vanhemmat Olav Tala (Taulusta 34).

Taulu 34

XI Olav Tala Raatimies. Raatimies Raumalla.

Taulu 35

X Mårten Hauta e. Smeds Talollinen, k. 1676. Ala-Haudan isäntä 1630-36. Ennen sitä Torsten Stålhandsken hakkapeliitoissa. Luultavasti sama henkilö, joka kuolee 1673 Maijalan isäntänä kapteenin arvoisena.

Puoliso: Brita. (Taulu 32) Ala-Haudan emäntä 1630-43.

Taulu 36

VII Michel Henrichsson Airila Rusthollari, s. n 1665 Hinnerjoki, Korpi, k. 21.11.1714 (http://koti.mbnet.fi/pturkki2/suku/snellman/epr_Snellman_Helina_isa.rtf#ESP6), Hinnerjoki, Korpi. Mainitaan useammissa yhteyksissä kestikievarin pitäjänä 1696-1725. Airilan isäntänä 1696-1709. Airila oli henkirakuunarykmentin Ala-Satakunnan komppanian rustholli no 120. Varusti 1712 ratsumiestä nimeltä Joseph Holländer. Vanhemmat Hinder Mattsson Airila ja Agnish Mattsdotter Airila (Taulusta 37).

Puoliso: Walborg. (Taulu 28) Rusthollin emäntä, s. 1659, k. 16.2.1750 Hinnerjoki, Korpi.

Taulu 37

VIII Hinder Mattsson Airila Isäntänä Airilassa 1678-93.

Puoliso: Agnish Mattsdotter Airila. (Taulu 36) s. n 1640 Hinnerjoki, Korpi. Vanhemmat Matts Henrichsson Airila ja Brita (Taulusta 38).

Taulu 38

IX Matts Henrichsson Airila Ratsutilallinen, s. n 1617 Hinnerjoki, Korpi. Airilan isäntä 1646-72. Vanhemmat Henrich Mattsson Airila ja Margeta (Taulusta 39).

Puoliso: Brita. (Taulu 37) k. n 1674.

Taulu 39

X Henrich Mattsson Airila s. n 1595. Airilan isäntä 1629-45.

Puoliso: Margeta. (Taulu 38) k. 1643.

Taulu 40

VI Johan Johansson Hunsala-Junnila e. Impola Rusthollari, k. ennen 1749. Juho Juhonpoika Hunsala-Junnila, toiminut isäntänä Impolassa ennen aviota ja sitten yhdistetyn Hunsala-Junnilan isäntänä alkaen 1721. Kuollut jo ainakin 1749. Juho osti Hunsalan setänsä Mikko Jaakonpojan perikunnalta 20.12.1721. (Virpi Nissilä/Rauvola), Satakuntalaissuvut 1.12.2002. Mainitaan rakuunan Jacob Bermanin varustajana 1739. Isäntäluettelon mukaan isäntä 1722-46. Vanhemmat Johan Jacobsson Impola e. Hunsala ja Anna Nilsdotter (Taulusta 41).

Puoliso: Brita Michelsdotter. (Taulu 27)

Taulu 41

VII Johan Jacobsson Impola e. Hunsala Vanhemmat Jacob Mårtensson Hunsala e. Kerttula ja Dorde Sigfidsdotter Seikkula (Taulusta 42)

Puoliso: Anna Nilsdotter. (Taulu 40)

Taulu 42

VIII Jacob Mårtensson Hunsala e. Kerttula Talollinen, lautamies, k. n 1689. Vävy, talollinen Lapin Ylikeeren Hunsalassa, isäntä 1666-89, lautamies. Kun sitten kylään tulee 1666 uusi isäntä Jaakko Martinpoika, jonka puoliso on Dorde, Hunsalaan on tullut vävy. Jaakko Martinpoika Hunsala, alk. Kerttula/Kudvela kotoisin Alakeereltä, isäntä 1666-89, lautamies. Puoliso Dorde Sipintytär Seikkula. Lapsia useita. (Aarne Rauvola: Sukujen juuria... s. 215) Istuu talvikäräjiä vielä 1687. Vanhemmat Mårten Mattsson Kerttula ja Maria Jonsdotter (Taulusta 43).

Puoliso: Dorde Sigfidsdotter Seikkula. (Taulu 41) k. n 1690. Emäntä Ylikeeren Hunslassa. Vanhemmat Sigfrid Mattsson Seikkula ja Lisbeth Bengtsdotter (Taulusta 44).

Taulu 43

IX Mårten Mattsson Kerttula

Puoliso: Maria Jonsdotter. (Taulu 42)

Taulu 44

IX Sigfrid Mattsson Seikkula Talollinen, k. ennen 1665. Omistaa aution 1630 alkaen ja ottaa sen viljelyyn 1635. Isäntä 1643 asti.

Puoliso: Lisbeth Bengtsdotter. (Taulu 42)

Taulu 45

III Fredrik Eriksson Rauvola e. Kahmo e. Anttila Rusthollari, s. 31.12.1783 (Hiski Eura vihityt, muuttaneet, rippikirja Ryhty, Aarne Rauvola : "Sukujen juuria Euran ja Lapin kylissä"), Lappi, Kodiksami. Muuttaa Euran Naarjoelle Lapin Kodiksamin Anttilasta 23.5.1807. Avioituu Naarjoen Ryhty:n tyttären Juliana Johansdr s. 26.10.1784 kanssa 21.7.1807 ja asettuu Ryhdyn tilan Kahmo-nimiseen torppaan. Tämä avio jää ilmeisesti lapsettomaksi. Julianan vanhemmat: tilallinen Johan Johansson Ryhty s. 24.11.1737 ja Valborg Johansdr s. 23.1.1742, k. 9.9.1805 Eura. On Euran Kahmon leskeksi jäänyt torppari kun avioituu toisen lesken, Maria Rauvolan kanssa ja siirtyy Naarjoen Rauvolan isännäksi. Saavat yhteisen lapsen Maija Cristinan s. 21.12.1816 Eura Narjoki Rauvala, jonka pappi on 1824- rippikirjassa virheellisesti (kirjassa 1819- oikein) merkinnyt ed avioliiton lapseksi vaikka Marian I miehen kolemasta on yli vuosi. Rauvola oli henkirakuunarykmentin Ala-Satakunnan komppanian rustholli no 109. Vanhemmat Eric Johansson Anttila ja Maria Mattsdotter (Taulusta 46).

1. Puoliso: Vihitty 21.7.1807 Eura, Naarjoki Juliana Johansdotter Kahmo e. Ryhty Emäntä, s. 26.10.1784 Eura, Naarjoki, k. ennen 1815. Vanhemmat Johan Johansson Ryhty ja Valborg Johansdotter Ryhty.

Taulu 46

IV Eric Johansson Anttila Talollinen, s. 1748 (HisKi Lappi Haudatut, LT 1774,1780,1807,1808, rippikirja Kodiksami Anttila, Aarne Rauvola : "Sukujen juuria Euran ja Lapin kylissä"), Lappi, Kodiksami, k. 15.1.1821 Lappi, Kodiksami. Kodiksamin Anttilan isäntä ainakin 1774-1808. Anttila oli hänen aikanaan 1/2 manttaalin tila, joka toimi augmenttina (aputilana) Henrirakuunarykmentin toisen majurin komppanian rustholliin no 118 Sukkalassa. Hän osti taloon perintöoikeuden 17.7.1790. Hänen poikansa Eric jatkaa tilan pitoa. Vanhemmat Johan Michelsson Anttila ja Brita Ericsdotter Anttila e. Vähälä (Taulusta 47).

Puoliso: Maria Mattsdotter. (Taulu 45) s. (LT 1774,1780,1807,1808, Aarne Rauvola : "Sukujen juuria Euran ja Lapin kylissä"), k. 1814 Lappi, Kodiksami. Kodiksamin Anttilan emäntä 1774-1814.

Taulu 47

V Johan Michelsson Anttila Talollinen, s. 1720 Lappi, Kodiksami, k. n 1765 Lappi, Kodiksami. Kodiksamin Anttilan poika ja isäntä 1749-66. Sai vankilatuomion 1754 isänsä pahoinpitelystä. Myös puoliso olisi joutunut linnaan ellei pieniä lapsia olisi ollut neljä, nuorin vain 3 kk ikäinen. Vanhemmat Michell Mattsson Anttila ja Anna Simonsdotter (Taulusta 48).

Puoliso: Vihitty n 1747 Brita Ericsdotter Anttila e. Vähälä. (Taulu 46) Emäntä, s. 1716 Lappi, Mäentaka, k. 1808-18 Lappi, Kodiksami. Lapin Mäentaan Vähälän tytär ja Kodiksamin Anttilan emäntä. Hoitaa tilaa leskenä yksin 1768-71. Myöhemmin Kodiksamin Anttilan vanha äiti 1774-1808. Vanhemmat Eric Mårtensson Vähälä ja Maria Vähälä e. Mattila (Taulusta 51).

Taulu 48

VI Michell Mattsson Anttila Talollinen, s. 1668 Lappi, Kodiksami, k. 1748 Lappi, Kodiksami. isäntä 1709-49. Vanhemmat Matts Jöransson Anttila ja Valborg (Taulusta 49).

Puoliso: Anna Simonsdotter. (Taulu 47)

Taulu 49

VII Matts Jöransson Anttila Talollinen, k. 1708 Lappi, Kodiksami. isäntänä Anttilassa 1692-1708. Vaatii piika Maria Heikintyttären rankaisua käräjillä 1700 palkkariidassa. Vanhemmat Jöran Simonsson Anttila ja Greta (Taulusta 50).

Puoliso: Valborg. (Taulu 48)

Taulu 50

VIII Jöran Simonsson Anttila k. n 1691 Lappi, Kodiksami. isäntänä Anttilassa 1664-92.

Puoliso: Greta. (Taulu 49) k. 1694.

Taulu 51

VI Eric Mårtensson Vähälä Talollinen, s. Lappi, Mäentaka, k. Lappi, Mäentaka. I-puoliso Caisa Markusdr jonka komanteen avioon Eric menee. isäntä 1709-1739. Erkin sukujuuret eivät ole tiedossa, joten esipolvet eivät siis jatku tämän talon puitteissa, mutta koska tiedetään hänen toisen vaimonsa, jonka lapsia sukumme on, tulleen kirkonkylästä niin siihen suuntaan tie etenee.

1. Puoliso: Caisa Marcusdotter Emäntä, k. n 1710 Lappi, Mäentaka.

Taulu 52

VII Johan Thomasson Mattila Rusthollari, s. n 1667 Lappi, kirkonkylä, k. n 1712 Lappi, kirkonkylä. isäntä 1685-1712. Vanhemmat Thomas Mattsson Mattila ja Margeta (Taulusta 53).

Puoliso: Vihitty n 1693 Brita. (Taulu 51) Rusthollin emäntä. Kirkonkylän Mattilan emäntä 1684-1712 Eli leskenä 1713.

Taulu 53

VIII Thomas Mattsson Mattila Ratsutilallinen, s. n 1630 Lappi, kirkonkylä, k. Lappi, kirkonkylä. Thomas Mattsson Mattila, kirkonkylän Mattilan isäntä 1659-84. Välillä poissa ja uudelleen 1688. Vanhemmat Matts Thomasson Mattila ja Margeta Ericsdotter Mattila (Taulusta 54).

Puoliso: Vihitty 1656 Margeta. (Taulu 52) Ratsutilan emäntä, k. n 1692 (SAY). Margeta, edellisen puoliso 1657-, mainitaan elossa vielä 1692, johon asti jatkaa talon pitoa miehensä jälkeen..

Taulu 54

IX Matts Thomasson Mattila Rusthollari, s. n 1620 Lappi, kirkonkylä. Matts Thomasson, Mattilan isäntä 1639-58. Vanhemmat Thomas Mattsson Mattila ja Margeta (Taulusta 55).

Puoliso: Margeta Ericsdotter Mattila. (Taulu 53) s. n 1610. Margeta Ericsdr, edellisen puoliso 1637-, mainitaan elossa vielä 1659.

Taulu 55

X Thomas Mattsson Mattila Rusthollari, s. n 1595 Lappi, kirkonkylä, k. Lappi, kirkonkylä. Thomas Mattsson, Mattilan isäntä 1603-39. Vanhemmat Matts Knutsson Mattila (Taulusta 56).

Puoliso: Margeta. (Taulu 54)

Taulu 56

XI Matts Knutsson Mattila Talollinen, s. n 1570 Lappi, kirkonkylä, k. jälkeen 1665 Lappi, kirkonkylä. Matts Knutsson, Mattilan isäntä 1584-1603. Vanhemmat Knut Henrichsson Mattila (Taulusta 57).

Taulu 57

XII Knut Henrichsson Mattila Talollinen, s. n 1520 Lappi, kirkonkylä, k. Lappi, kirkonkylä. Knut Henrichsson, Mattilan isäntä 1564-84. Lautamies. Vanhemmat Henrik Knutsson Mattila (Taulusta 58).

Taulu 58

XIII Henrik Knutsson Mattila Talollinen, s. n 1500 Lappi, kirkonkylä, k. Lappi, kirkonkylä. Henrik Knutsson, Mattilan isäntä 1540-64. Lautamies. Vanhemmat Knut Henriksson Mattila (Taulusta 59).

Taulu 59

XIV Knut Henriksson Mattila Laamanninkäräjillä Kivijärvellä 1504.

Taulu 60

IV Johan Johansson Rohdainen Säterirusthollari, s. n 1737 (Aarne Rauvola : "Sukujen juuria Euran ja Lapin kylissä", LT 1768. Kollan Simulan Sukukirja), Lappi, k. 23.11.1812 (perukirja), Lappi, Rohdainen. Ala-Rohdaisten isäntänä ainakin 1753-1803. Ostanut Rohdaisen puoliksi veljensä kanssa lukkari Johan Tenleniukselta 1100 kruunun hintaan. Varustavat 1753 yhdessä rakuunaa nimeltä Matts Elg isoisänsä palkkaaman Johan Elgin kuoltua ennen heidän isännyyttään 1746. Mainitaan varustajana vielä 1773 ja 1782 sekä seuraavan rakuunan, Johan Granrosin aikana 1795 ja 1804. Rauman seudulla oli 1805 27 kpl taskukelloja ja 18 näistä kuului talollisille, pääosin rusthollareille. Yksi näistä oli Juho Rohdainen. Häneltä jäi 1812 kullattu hopeakannu ja pikari, kolme pienempää pikaria, kuusi ruokalusikkaa, kaksi paria kengänsolkia ja kolme paria polvisiteen solkia. Kaikki olivat hopeaa ja yhteensä 165 valtionvelkariksin arvoiset. Rohdainen oli henkirakuunarykmentin Ala-Satakunnan komppanian rustholli no 112. Vanhemmat Johan Jöransson Rohdainen e. Färkkilä ja Lisa Johansdotter Tenlenius (Taulusta 61).

Puoliso: Vihitty n 1762 Lisa Johansdotter Rohdainen e. Kerttula. (Taulu 45) Rusthollin emäntä, s. 20.8.1742 (Aarne Rauvola : "Sukujen juuria Euran ja Lapin kylissä", LT 1768. rk 1818-), Lappi, Alakeeri, k. 6.11.1823 Lappi, Rohdainen. Alakeeren Kertulan tytär ja Ala-Rohdaisten emäntä. Todennäköisesti Rauman mlk Äyhön rusthollin piikana todistamassa serkkunsa kastetta 3.12.1757. Vanhemmat Johan Mårtensson Kerttula ja Lisa Simonsdotter Kerttula e. Jaakola e. Kirpula (Taulusta 79).

Taulu 61

V Johan Jöransson Rohdainen e. Färkkilä Säterirusthollari, s. 1.2.1707 Huittinen, Mommola, k. eli 1773. Ala-Rohdaisten omistaja 1738-, suorittaa tilan perinnöksioston 9.1.1758 yhtenä neljästä ensimmäisestä lain muututtua 1756. Hinta on 92 taalaria 16 äyriä. II puoliso Lena Henrichsdr Sonkkila Hinnerjoen Korvelta. Isäntä ainakin vielä 1765. Sotilasasiakirjan mukaan rakuunan varustaja vielä 1773, vaikka henkikirjan mukaan ei asu tilalla. Rohdainen oli henkirakuunarykmentin Ala-Satakunnan komppanian rustholli no 112. Muuttanut: Huittisista 1734. Vanhemmat Jöran Thomasson Färkkilä e. Kanni ja Brita Jacobsdotter Kanni e. Markula (Taulusta 62).

1. Puoliso: Vihitty 25.3.1733 Huittinen Lisa Johansdotter Tenlenius. (Taulu 60) Rusthollin emäntä, k. jälkeen 1755. Rohdaisten omistajan ja Lapin lukkarin tytär. Halkaistun Rohdaisten toisen puoliskon emäntä vuodesta 1738-65. Vanhemmat Johannes Gabrielsson Tenlenius ja Elisabet Aurelius (Taulusta 75).

Taulu 62

VI Jöran Thomasson Färkkilä e. Kanni Rusthollari, s. 1656 Huittinen, k. 16.1.1715 Huittinen, Mommola. Färkkilän isäntä 1698-1709. Tulee perheineen talon ulkopuolelta, talo on ilmeisesti myyty hänelle. Huittisten historian mukaan osti Färkkilän 1697 Margareta Barckilta 1200:lla kuparitaalarilla. Se oli Huittisten suurimpia talokauppoja. Seuraavan Lapin sukupolven kohdalla Aarne Rauvola ihmettelee miten säteritila jotui tavallisille ostajille. Tässä näyttää olleen samanlainen ostotilanne. Kyse ei kuitenkaan ole säteristä. Lampuodit ovat hoitaneet tilaa ennen Jörania. Genos 1/2001, kirjoittaja Gerald Encell, Lidingö. Sen mukaan Färkkilän omisti Påvel Henriksson Callia 1679-1696, jonka jälkeen sen sai veli Erik Henriksson Callia, joka kuoli heti 10.10.1697, ja Erikin leski Margareth Barck myi sen 3.12.1697 Joren Tomasson Cannilalle. . Vanhemmat Thomas Thomasson Kanni ja Brita Kanni (Taulusta 63).

Puoliso: Vihitty 1.10.1676 Huittinen Brita Jacobsdotter Kanni e. Markula. (Taulu 61) Rusthollin emäntä, s. 1660 Alastaro, Mälläinen, k. 1.6.1735 Huittinen. Tutkimus Tampereen seudun sukututkimusseuran lehdessä Orpana 1/2005. Vanhemmat Jacob Thomasson Markula ja Walborg Mattsdotter (Taulusta 69).

Taulu 63

VII Thomas Thomasson Kanni Talollinen, s. 1632 Huittinen, Kannila, k. 7.2.1714 Huittinen. Kannin talon isäntä 1657-1700, kirkkoväärti. Talon arvo oli 1716 noin 2300 kuparitaalaria. Vanhemmat Thomas Jöransson Kanni ja Brita (Taulusta 64).

1. Puoliso: Vihitty 1648 Brita Kanni. (Taulu 62) s. n 1630, k. 1666 Huittinen.

Taulu 64

VIII Thomas Jöransson Kanni Talollinen, s. n 1610 Huittinen, k. n 1656 (Matti Rekunen), Huittinen, Kannila. Huittisten Kannin tilan isäntä 1639-56. Vanhemmat Jöran Clemetsson Kanni ja Margareta (Taulusta 65).

Puoliso: Vihitty n 1630 Huittinen Brita. (Taulu 63) s. n 1610, k. n 1665 (http://sivut.koti.tpo.fi/jarmom/118.htm), Huittinen, Kannila.

Taulu 65

IX Jöran Clemetsson Kanni Talollinen, s. 1570 Punkalaidun, k. n 1660 Huittinen, Kannila. Kannin tilan isäntä 1604-38. Vanhemmat Clemet Mårtensson Seppä ja Thomasdotter Kanni (Taulusta 66).

Puoliso: Vihitty n 1594 Punkalaidun Margareta. (Taulu 64) s. n 1580, k. j 1635.

Taulu 66

X Clemet Mårtensson Seppä Talollinen, s. n 1540 (Familysearch.org), Punkalaidun, k. n 1605 (Familysearch.org), Huittinen, Kannila. Sepän perintötilan isäntä 1584-99 Punkalaitumen Kannistossa ja Kannin tilan isäntä 1600-03 Huittisten Kannilassa. Vanhemmat Mårten Olofsson Seppä (Taulusta 67).

Puoliso: Vihitty n 1565 Thomasdotter Kanni. (Taulu 65) s. n 1545.

Taulu 67

XI Mårten Olofsson Seppä Talollinen, s. n 1520, k. n 1585 (http://sivut.koti.tpo.fi/jarmom/118.htm). Sepän perintötilan isäntä 1554-83 Punkalaitumen Kannistossa. Merkintöjä vanhoissa asiakirjoissa: MARTTI OLAVINPOKA 1554-83, äyrivero 1554: 2½. Kymmennysveroluettelo (panneja) 1558: ohra ¼; 1559: ruis ¼, ohra 1/6. Lehmäverovoi 1557-62 ka 3 1/6. Morten (Morthen) Olss. maakirja 1554-56, 1569, Morthen Oleffn maakirja 1570, Morten seppä papinmanttaaliluettelo 1557, kymmennysveroluettelo 1560. Ala-Satakunnan käräjien memoriaalipöytäkirjat: laamanninkäräjäk 17.2.1551 Martti Kannoisten ei ollut pystyttänyt humalatarhaa, syysäräjät 1552 Morthen Kannoÿston (sakkoluettelo: Kannoijsten) laiminlyönyt kyytivuoron ja nuotanvedon kuninkaankartanoa varten. Sakkoluettelo syyskäräjillä 4.1.1561 Morthen Kannoiston verihaavan lyöminen Eliniin ja , talon IIb Tuomakseen. Verihaavan lyöminen myös Morthenin, syyskäräjät 16.1.1562 sama Tuomas lyö verihaavan myöskin Mortheniin. Morthen Oloffsson ÿ Kannistho oli lm kesäkäräjillä 1570. Hv 1571 Morth:n Olsson kuparia 3, hevosia 1, härkiä 1, lehmiä 4, nuorta karjaa 3-2-1-1, lampaita 10, omaisuuden arvo 99:5, nautayksikköjä 11.75. Vanhemmat Olof Seppä (Taulusta 68).

Taulu 68

XII Olof Seppä Talollinen, s. n 1490, k. n 1555 Punkalaidun, Kannisto. Sepän tilan isäntä 1540-52. Merkintöjä vanhoissa asiakirjoissa: OLAVI 1540-52, äyriverov 1540: 1½, 1541: 2½. Karja 1540: hevosia 1, lehmiä 3, nuorta karjaa 2, lampaita 6, nautayksikköluku 6.75. Oleff Kan.: maakirja 1546, 1552. Ala-Satakunnan memoriaalipöytäkirja: syyskäräjät 1550 Thomas Kannosten (talo II) lyönyt Oleffia ibm.

Taulu 69

VII Jacob Thomasson Markula Ratsutilallisen poika, s. (Markus Vanha-Perttula), Alastaro, Mälläinen, k. 1660 Alastaro, Mälläinen. Vanhemmat Thomas Mattsson Markula ja Walborg (Taulusta 70).

Puoliso: Walborg Mattsdotter. (Taulu 62) s. n 1630, k. 11.12.1698 Huittinen.

Taulu 70

VIII Thomas Mattsson Markula Ratsutilallinen, s. n 1610 (Markus Vanha-Perttula), Alastaro, Mälläinen, k. 25.1.1687 Alastaro. Markulan ratsutilan isäntä 1651-1678. Tuomon tultua isännäksi Markula II yhdistettiiin kiinteästi Markulaan ja nimi jäi pois kirjoista. Markula oli Tuomon isännyysaikoihin tavallista vauraampia talo. Näin voi päätellä mm. siitä, että Tuomo pystyi vuoden 1670 paikkeilla ostamaan Loimaalta Inkilän Kraaman perintöratsutilan, jonka hän sitten luovutti pojalleen Heikki Tuomonpojalle täytenä perintöosuutena Markulasta. Talon hinta oli 550 kuparitaalaria. Isän kuoltua Heikkiä valtasi kuitenkin kateus, ja niin hän yritti käräjöimällä saada itselleen myös Markulan ratsutilan. Yritys epäonnistui ja Markulan seuraavana isäntänä pysyi Heikin nuorempi veli Mikko Tuomonpoika. . Vanhemmat Matts Henricsson Markula ja Gertrud (Taulusta 71).

Puoliso: Walborg. (Taulu 69) s. n 1610 (Markus Vanha-Perttula), k. 1673 Alastro, Mälläinen.

Taulu 71

IX Matts Henricsson Markula Ratsutilallinen, s. n 1585 (Markus Vanha-Perttula), Alastaro, Mälläinen, k. 1654 Alastaro, Mälläinen. Markulan ratsutilan isäntä 1614-1651 Alastaron Mälläisissä. Otti verolle myös toisen kylässä sijainnen tilan, Ängön, jota sen jälkeen kutsuttiin Markula II:ksi. Kuudennusmies. Kuollut 1654 Alastaron Mälliäisissä. Matti Heikinpojalla ja Kertulla oli poika Tuomo, joka 1630-luvun alkuvuosina otti isänsä kanssa verolle autioituneen, viimeksi Eskeli Matinpojan hallussa olleen kruununtilan (Isäntänä 1610 Tuomo Sipinpoika, 1546 Knut Koncka.) Ilmeisesti isä ja poika vilejelivätkin taloja yhdessä, sillä 1630 Markula oli 2/3 manttaalin, 3½ äyrin talo, mutta vuoden 1634 maakirjan mukaan Markula käsitti 1 1/3 manttaalia, 2 tilaa, 6½ äyriä. Kun kylä 1638 oli läänitetty Kustaa Hornille, Markulasta mainitaan seuraavana vuonna: "Matti Heikinpoika, Kertu vaimo, Matti poika 1 1/3 M, 2 H, & Ö, 12 dhr, maksaa 1/3 manttaalista herra Kustaalle ja muusta ylläpitää ratsumiestä." Vuonna 1641 Markula mainitaan ratsutilana, jonka oli pidettävä ratsumiestä hevosineen ratsumestari Joh. Wittenbergin komppanian alaisuudessa. (Pienemmät talot ylläpitivät ainoastaan hevosia; ne olivat ns. hevostaloja, hästehemman.) Ensimmäisen kerran Kärjen talo mainitaan ratsutilana 1630. Suomen asutuksen yleisluettelossa käytetään tällöin nimityksiä Markula I ja II. . Vanhemmat Henrich Jöransson Pohjalainen (Påhiolainen) (Taulusta 72).

Puoliso: Gertrud. (Taulu 70) s. n 1585, k. n 1651.

Taulu 72

X Henrich Jöransson Pohjalainen (Påhiolainen) Ratsutilallinen, s. n 1545 (Markus Vanha-Perttula), Alastaro, Mälläinen. Alastaron Mälläisten Markulan isäntä 1572-1633 (1575-1614). 25-vuotinen sota koetteli Mälläisten kylääkin rajusti. 1600-luvun alkuvuosiin tultaessa kylän talot köyhtyivät vähitellen niin, että ainoastaan Kärki ja Markula pystyivät maksamaan veronsa; nekin vain puoleen alennettuina. Muut autioituivat ja muuttuivat vähitellen kruunun- tai rälssitiloiksi. Vanhemmat Jöran Markusson Pohjola (Taulusta 73).

Taulu 73

XI Jöran Markusson Pohjola Ratsutilan isäntä, s. n 1510 (Markus Vanha-Perttula). Alastaron Mälliäisen Markulan isäntä ainakin v:sta 1540-1575. Mälläisten kylä on ilmeisesti saanut nimensä germaanisesta nimestä Melle, Mello. Kylän nimi kirjoitettiin aikaisemmin Mellis, Melleis, Mälliäis. Samasta nimestä johtuu ilmeisesti myös Mellilän kylän nimi. Myös Vampulassa on Mellon talo. Markulan ensimmäinen mainittu isäntä oli Yrjö Markunpoika ja hänen isänsä Markun mukaan tila on ilmeisesti saanut nimensä. Yrjön jälkeen Heikki Yrjönpoika otti tilan omistukseensa vuonna 1572. Heikin lisänimi oli Påhiolainen (1604). On epäselvää mitä nimi tarkoittaa. Sitä, onko suku tullut Pohjanmaalta vai onko talo sijainnut kylän pohjoislaidalla, ei pysty selvittämään. Vielä 1604 se esiintyy muodossa Påhiolainen, mutta häviää sen jälkeen tyystin. Heikin poika Matti jatkoi talonpitoa vuonna 1634 ja otti verolle myös kylässä sijainnen toisen tilan, Ängön, jota sen jälkeen kutsuttiin Markula II:ksi. Tuomo Matinpojan ottaessa Markulan vuonna 1651, tilat yhdistyivät lujemmin ja Markula II-nimi jäi pois kirjoista. Tuomon poika Mikko otti ohjat vuonna 1679 ja tämän poika Risto vuorostaan vuonna vuonna 1706. Ns. hopeaveroluettelossa 1571 Markulan omaisuudeksi mainitaan 12½ mk kuparia, 1 hevonen arvoltaan 5 mk, 3 lehmää, 8 lammasta, 1 härkä, 3 vuohta, 2 sikaa, 12 kpl nuortakarjaa. Koko omaisuuden arvo oli 114 markkaa 5½ äyriä. Veroa tästä meni 10% eli 11 mk 3 äyriä 18 deninkiä. . Vanhemmat Marcus (Taulusta 74).

Taulu 74

XII Marcus Talollinen. Kantatilan isäntä ennen v. 1540 Alastaron Mälläisissä. Tila saanut ilmeisesti nimensä Markku/Markula tämän Markku-isännän mukaan. .

Taulu 75

VI Johannes Gabrielsson Tenlenius Lapin lukkari. Lapin lukkari 1709-50. Mainitaan pääkatselmuksen 1739 yhteydessä Rohdaisten rakuunan nimeltä Johan Elg varustajana. Tämä on astunut palvelukseen jo 1706 Michel Jordanin hallitessa Rohdaista rälssinä. Osti Rohdaisten tilan 1716. Vanhemmat Gabriel Laurentii Lethalensis ja Maria Johansdotter Wenno (Taulusta 76).

Puoliso: Elisabet Aurelius. (Taulu 32) k. 1739 (Ylioppilasmatr.), Eura. Perhe asui Kodisjoella 1697-1714. Vanhemmat Johannes Gregori Aurelius ja Sofia Mårtensdotter Hauta (Taulusta 32).

Taulu 76

VII Gabriel Laurentii Lethalensis Mynämäen pitäjänapulainen, k. 28.5.1674 (Genos 1/2008). Ylioppilasmatrikkeli: Gabriel Lethalensis Gabriel Laurentii, Letalenus 811. Vht: Laitilan kirkkoherra Lars (Laurentius Sigfridi, † ~1652) ja Elin. Turun pormestarin Lars Brochiuksen († 1684) kasvattipoika. Ylioppilas Turussa 1650/51 Letalenus Gabr [Laurentii _ 41]. Respondentti 7.5.1653, pr. Eskil Petraeus U1. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 22.1.1657. — Mynämäen kirkkoherran apulainen (coadjutor) 1657–64. Itä-Uudenmaan jalkaväkirykmentiin (V. Pilar von Pilchaun rykm.) rykmentinpastori (1667). † 28.5.1674. Pso: ~1657 Maria Johansdotter Wenno. Veli: Turun kappalainen (Rymättylän nim. kirkkoherra) Josef Lethalensis 812 (yo 1650/51, † 1672). Vertaa: Turun kaupunginsihteeri Karl Brochius 1007 (yo 1653/54, † 1678). . Vanhemmat Laurentius Sigfridi ja Elin (Taulusta 77).

Puoliso: Maria Johansdotter Wenno. (Taulu 32) k. 1.3.1703 Laitila. Vanhemmat Johannes Nikolai Wenno (Taulusta 78).

Taulu 77

VIII Laurentius Sigfridi Laitilan kirkkoherra, k. 1653.

Puoliso: Elin. (Taulu 76)

Taulu 78

VIII Johannes Nikolai Wenno Mynämäen kirkkoherra.

Taulu 79

V Johan Mårtensson Kerttula Rusthollari, s. n 1720 Lappi, Alakeeri, k. n 1803 Lappi, Alakeeri. Isäntä Kerttulassa ainakin 1750-1777. Sisarensa lapsen kasteessa todistajana Äyhön rusthollissa 3.12.1757. Ostaa kauppakirjalla 5.1.1765 puolikkaan rusthollista isältään ja äidiltään. Ostaa Kerttulan puolikkaan perintötilaksi 28.11.1763. Myyvät vaimonsa kanssa puolikasrusthollin pojalleen Carlille 9.6.1777 (JK1314) 111 riikintaalerin ja 5 skillingin hinnasta. Kerttula oli henkirakuunarykmentin Ala-Satakunnan komppanian rustholli no 116. Aputiloina eli augmentteina olivat ½ Eurajoen Lapijoella sijaitsevasta Jaakolasta (toinen puoli oli Kullanperän Impolan augmenttia), ja Rauman mlk:n Sorkan kylän Heinilä. Rakuuna on Jacob BergenKlinga katselmuksissa 1753-1773. 1785-1795 mieheksi on vaihtunut Henric Klinga. Vanhemmat Mårten Jakobsson Kerttula/Kudvela ja Gertrud (Greta) Petersdotter Ercovius (Taulusta 80).

Puoliso: Vihitty 19.10.1741 Eurajoki, Lutta Lisa Simonsdotter Kerttula e. Jaakola e. Kirpula. (Taulu 60) Rusthollin emäntä, s. n 1720 Eurajoki, Lutta, k. n 1797 Lappi, Alakeeri. Vihittäessä Lutta Kirpula. Vanhemmat Simon Thomasson Kirpula ja Margeta Thomasdotter (Taulusta 89).

Talo jaettiin Henrichin (Uusi-Kerttula) ja Johanin (Yli-Kerttula) kesken.

Taulu 80

VI Mårten Jakobsson Kerttula/Kudvela Rusthollari, s. Lappi, Alakeeri, k. j 1763. Martti Jaakonpoika Kerttula/Kudvela, Kerttulan poika ja yhdistettyjen tilojen rusthollari 1702-1742, kirkkoväärti. Hallitstsi toista puolikasta 1753 luovutettuaan toisen pojalleen Juhalle. Toinen poika Heikki saa hänen osuutensa kauppakirjalla 29.12.1763. Varustaa 1739 rakuunaa nimeltä Anders BergenKlinga, joka on ilmeisesti isonvihan jälkeen Ruotsista siirrettyä miehistöä, koska mainitaan ruotsalaiseksi.Tämä on silloin jo 51-vuotias, ja vaihdetaan juuri siinä katselmuksessa Jacob BergenKlingaksi. Vanhemmat Jacob Henrichsson Kerttula/Kudvela ja Margetha (Taulusta 81).

1. Puoliso: Gertrud (Greta) Petersdotter Ercovius. (Taulu 79) Emäntä, s. Lappi, Kivikylä, k. Lappi, Alakeeri. kappalaisen tytär Kerttu Ercovius, emäntänä jo ainakin 1725. Vanhemmat Peter Ercovius ja Walborg (Taulusta 88).

Taulu 81

VII Jacob Henrichsson Kerttula/Kudvela Rusthollari, s. n 1659 Lappi, Alakeeri. Kerttulan isäntä 1695-1702. Mainitaan kymmennysluettelossa 1700. Vanhemmat Henrich Mårtensson Kerttula/Kudvela ja Walborg (Taulusta 82).

Puoliso: Vihitty n 1681 Margetha. (Taulu 80) Rusthollin emäntä, s. Eurajoki, Köykkä?

Taulu 82

VIII Henrich Mårtensson Kerttula/Kudvela Rusthollari, s. noin 1618 Lappi, Alakeeri, k. eli 1695. Kerttulan poika ja rusthollari perustetulla ratsutilalla no 116, kirkkoväärti ja lautamies. Isäntä ainakin jo 1656. Käräjillä 1688 mainitaan 70-vuotiaana. Vanhemmat Mårten Mattsson Kerttula/Kudvela ja Margeta Jönsdotter (Taulusta 83).

Puoliso: Vihitty e 1649 Walborg. (Taulu 81) Rusthollin emäntä.

Taulu 83

IX Mårten Mattsson Kerttula/Kudvela Talollinen, s. Lappi, Alakeeri. Martti Matinpoika Kerttula, yhdistetyn tilan isäntänä ainakin 1634-1649. Vanhemmat Matts Påhlsson Kerttula (Taulusta 84).

Puoliso: Margeta Jönsdotter. (Taulu 82)

Taulu 84

X Matts Påhlsson Kerttula Talollinen. Matti Paavonpoika Kerttula, Kerttulan isäntä, nimismies 1606-25 ja ratsumiestalonpoika 1630. Vanhemmat Påhl Ericsson Kerttula (Taulusta 85).

Taulu 85

XI Påhl Ericsson Kerttula Ratsutilallinen. Isäntä 1581-84. Vanhemmat Eric Påhlsson Kerttula (Taulusta 86).

Taulu 86

XII Eric Påhlsson Kerttula Ratsutilallinen. Isäntä 1558-1574. Vanhemmat Påhl Nilsson (Taulusta 87).

Taulu 87

XIII Påhl Nilsson Ratsutilallinen. Isäntä 1540-1557.

Taulu 88

VII Peter Ercovius Lapin kappalainen, s. n 1670 Padasjoki, k. 1748 Lappi, Kivikylä. Lapin kappalainen 1696-1748 Asuu Kivikylän Pekolassa. Äidinisästään Lapin kappalaisesta Petrus Ercoviuksesta Nurkin vanha isäntä kertoi, että tämä oli ollut kotoisin Viron- tai Liivin maalta ja toiminut siellä pappina, mutta kun nämä maat joutuivat Venäjän valtaan, oli hänen ollut paettava Suomeen, missä hän sai kappalaisen viran Lapin seurakunnassa. Ercoviuksella oli ollut tavattoman voimakas ääni. Äidinisänsä sylissä istuessaan Juhani Åkenpojan oli pitänyt sulkea korvansa tämän rintaa vasten, niin kova oli ukon ääni ollut. Äidinisältään Juhani Åkenpoika oli oppinut ruotsia ja hiukan latinaa, mm. latinalaisen laulun "Angelus emittitur", jonka hän vielä vanhana hyvin muisti ja lauloi Samuelille. Ercoviukset puhuivat saksaa ja rouvakin oli oppinut nainen, joka lueskeli saksalaisia kirjoja. Muistitieto Ercoviuksesta Baltiasta Suomeen saapuneena pakolaispappina ei näytä kuitenkaan soveltuvan siihen, mitä hänestä tavallisten henkilöhistoriallisten hakuteosten mukaan tiedetään. Laguksen ylioppilasmatrikkelin mukaan hänet otettiin Turun akatemian kirjoihin 1687 ja määrättiin Lapin kappalaiseksi 1695, siis jo ennen suuren Pohjan sodan syttymistä. Baltian papistoa koskevista Pauckerin ja Napierskyn matrikkeleista häntä ei ole löytynyt. Varmana täytyy näin ollen pitää, että hän ei ole saapunut Baltiasta pakolaispappina Suomeen. Aivan tyhjästä näin selväpiirteinen muistitieto tuskin kuitenkaan on voinut syntyä. Mahdollisesti Ercovius on jossakin vaiheessa toiminut sotilas pappina Baltiaan sijoitetuissa joukko-osastoissa, vaikka se ei käytetystä lähdeaineistosta ole selvinnyt. Tässäkin, vähäisen aineiston perusteella tehdyssä tarkistuksessa tulee näkyviin muutamia genealogiselle muistitiedolle ominaisia piirteitä. Esi-isien ansiot pyrkivät suurentumaan ja romantiikan ja vieraiden maiden hohtoa tulee helposti liikaa kuvaan. Mutta ilman jotakin todellisuuspohjaa ei muistitieto koskaan ole ja se voi antaa tutkijalle hyödyllisiä ei vihjeitä, - silloin kun se on aitoa eikä tietoisesti fantisoitua tai kirjallisuuden välityksellä tapahtunutta ns. takaisinsyöttöä perimätiedon kenttään. Ylioppilasmatrikkeli: Pehr Erchovius Petrus Johannis, Tavastensis 3580. Kotoisin Padasjoelta. Turun katedraalikoulun oppilas 3.2.1681 (in cl. d:ni Caspari Sarenij, Petrus Johannis Padasjokiensis.). Ylioppilas Turussa kl. 1689 Erchovius Petr. Joh. Tav _ 179. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 30.11.1692. Turun linnansaarnaajan apulainen 1692. Vahdon pitäjänapulainen 1693. Lapin kappalainen 1695, isonvihan aikana vt kirkkoherra vuodesta 1719. k. Lapissa 1748. Pso: 1:o Valborg (k. n1730); 2:o Ingeborg. Poika Erik Ercovius (ei yo) toimi vt. kappalaisena Lapissa ja Eurassa isonvihan lopulla. .

1. Puoliso: Walborg. (Taulu 80) Kappalaisen vaimo, k. n 1730 Lappi.

Taulu 89

VI Simon Thomasson Kirpula Talollinen, s. 10.8.1688 Eurajoki, Auvi, k. 3.4.1748 Eurajoki, Lutta. Kirppula-Jaakola oli 5/6 manttaalin rustholli no 74 henkirakuunarykmentin alimajurin komppaniassa. Augmentteina olivat Lutan Hulola, Kaukomäen Hakula ja Kuivalahden Jäpölä. Vannoo 11.10.1742 uskollisuutta venäjän keisarinna Elisabet Petrovnalle muiden Eurajoen isäntien kanssa. Vanhemmat Thomas Larsson Kirpula e. Isoperä ja Agneta Grelsdotter Kirpula e. Mikola (Taulusta 90).

Puoliso: Vihitty 29.9.1712 Eurajoki Margeta Thomasdotter. (Taulu 79) s. x.7.1689 (rk 1751), k. 31.3.1756 (rk 1751), Eurajoki, Lutta. Vihittäessä piika Tarvolan kestikievarista.

Taulu 90

VII Thomas Larsson Kirpula e. Isoperä Talollinen, s. n 1648 (Hiski), Eurajoki, Auvi, k. n 1699 Eurajoki, Lutta. Mainitaan vihittäessä olevan Auvin kylästä. Ensimmäisen lapsen kasteessa maininta Båssman. Ajankohta huomioiden kyseessä täytynee olla Båtsman = merisotilas. On sitä isäpuolensa hallitsemalla kotitilallaan 1685-88. Siirtyy sitten perheineen Lutan Kirppuun, johon on yhdistetty Jaakolan autiotalo 1688. Vanhemmat Lars Mattsson Isoperä ja Brita Jöransdotter (Taulusta 91).

Puoliso: Vihitty 14.10.1683 Eurajoki Agneta Grelsdotter Kirpula e. Mikola. (Taulu 16). (Taulu 17). (Taulu 20) Emäntä, s. 19.4.1655 (hiski / Virpi Nissilä), Eurajoki, Huhta, k. 3.5.1748 Eurajoki, Lutta. Mainitaan vihittäessä olevan Huhdan kylästä. Vanhemmat Grels Michelsson Mikola ja Dordi (Taulusta 20).

Taulu 91

VIII Lars Mattsson Isoperä Talollinen, k. n 1666 Eurajoki, Auvi. Isoperän isäntä 1647-66. Vanhemmat Matts Olufsson Isoperä ja Agnes Andersdotter (Taulusta 92).

Puoliso: Vihitty n 1650 Brita Jöransdotter. (Taulu 90) s. 1625, k. 3.2.1710 Eurajoki, Auvi.

Taulu 92

IX Matts Olufsson Isoperä Talollinen, k. n 1643. Isäntä 1639-43. Vanhemmat Oluf Andersson Isoperä (Taulusta 93).

Puoliso: Agnes Andersdotter. (Taulu 91)

Taulu 93

X Oluf Andersson Isoperä Isäntä 1604-38. Vanhemmat Anders Henriksson Affuais (Taulusta 94).

Taulu 94

XI Anders Henriksson Affuais Talollinen Auvissa. Isäntä 1554-1602. Merkinnät vanhoissa asiakirjoissa: ANTTI HEIKINPOIKA mk 1554-, kym 1557-. Äv 1554: 3, 1561: 3 ½, 1569: 4, 1570: 4 ½. Anders (An.) mk 1554-55, 1557-58, 1561-62, nebb 1560, 1562-63. An. Erichson (?) mk 1569. Anders Hen.sonn mk 1570, Hinderss. mk 1571. An. Hen. (He.) kym 1560-61, 1565-67, 1569-71. Kym 1557 An. Hen. ruis ¼, ohra ¼ pannia, pavut 3 c (= 13 kappaa). Kym 1558 Anders Hinderson ruis 5 c, ohra 5 c, pavut 2 c (= 12 kappaa). A-S mp: lk 11.2.1551 Anders Hendrickson oli niittänyt pappilan niityn, sakko 3 markkaa, tk 10.2.1552 Anders Hendrickson Auffuois jättänyt suorittamatta Maunu Niilonpojalle tuomarinvakat ja muitakin maksuja, Anders Heickalan i Auffwisist t > Birita ibidem. Sk 14.12.1552 Anders Awuoijn huonot aidat ja sillat. Lm Anders Affuais etsikkokäräjien lm 8.8.1564 Porin kuninkaankartanossa, Anders Hen.sson Auffwais lk 20.3.1567, Anders Hen.sson ij Auffuais lk 5.4.1568 ja Anders Hen.sson ij Awais kk 27.8.1568. Anders Hen.sson Auffwais (ij Awais) todisti kk 4.7.1567 ja kk 27.8.1568 kunnossapitovelvollisuutensa laiminlyöneiden listan oikeaksi. Sak sk 11.12.1553 Anders ij Auus sakko vahingonteosta Kainun Klemetti Matinpojan (talo IV) viljalle, kk 1.8.1554 Lavilan Maunu (talo III) t > Anders Awoijs, kevk 29.6.1562 Anders Hen.ss Auffuas huonot aidat, sillat ja ojat, kk 27.8.1568 Anders Hen.sson ij Awais t > Vuojoen Heikki Paavonpoika (talo III). Hv 1571 Auffuais: Anders Hen:sson ku 10, hev 1, härkiä 2, le 5, nk 2-3-4-1, la 14, oa 155:-, ny 15.75.