Taulu 1

I Kustaa Vilhelm Kustaanpoika Sato-Hunsala Rusthollari, s. 5.7.1862 (Lapin rippikirja, Hiski), Lappi, Ylikeeri, k. 5.5.1927 (Hautakivi), Lappi, Ylikeeri. Syntynyt Ylikeeren Hunsalassa, kummeina mm Reinhold Kneckt ja hänen sisarensa Helena. Hautakivi Lapin Hautausmaalla, haudassa II-vaimo, esipolviin kuuluu kuitenkin I-vaimo. Avioitunut nopeasti toistamiseen torpparintytär Tekla Iisakintytär Kylänpään kanssa 17.5.1903 edellisestä avioliitosta jääneiden pienten lasten (7kpl) hoidon takia. Tästä toisesta avioliitosta syntyi vielä kolme lasta. Talonpito siirtyi Kustaan kuoltua 1927 Teklan pojalle jonka nimi oli myös Kustaa. Vanhemmat Gustav Wilhelm Johansson Sato-Hunsala ja Lovisa Reinholdsdotter Sato-Hunsala e. Knecht (Taulusta 2).

1. Puoliso: Vihitty 23.9.1890 Lappi Lovisa Vilhelmina Fredrikintytär Sato-Hunsala e. Mäki-Impola Rusthollin emäntä, s. 14.8.1869 (Lapin rippikirja, Kaste), Lappi, k. 20.9.1902 (Kuolinilmoitus), Lappi, Ylikeeri. Perunkirjoitus 24.11.1902. Vanhemmat Fredrik Johansson Mäki-Impola e. Isohuhta ja Juliana Johansdotter Mäki-Impola e. Isohuhta e. Sillanpää.

Taulu 2

II Gustav Wilhelm Johansson Sato-Hunsala Rusthollari, s. 11.2.1837 (rippikirjat), Lappi, Ylikeeri, k. 7.5.1903 Lappi, Ylikeeri. Vanhemmat Johan Henric Henricsson Hunsala ja Fredrika Gustafsdotter Hunsala e. Yli-Pietilä (Taulusta 3).

Puoliso: Vihitty 13.12.1860 Lappi, Ylikeeri Lovisa Reinholdsdotter Sato-Hunsala e. Knecht. (Taulu 1) Emäntä, s. 27.7.1830 (rippikirjat), Lappi, Ylikeeri, k. 9.1.1910 Lappi, Ylikeeri. Vanhemmat Reinhold Henricsson Knecht ja Lovisa Michelsdotter Mikola (Taulusta 52).

Taulu 3

III Johan Henric Henricsson Hunsala Rusthollari, s. 15.3.1806 (Hiski, Aarne Rauvola : "Sukujen juuria Euran ja Lapin kylissä"), Lappi, Ylikeeri, k. 28.11.1886 Lappi, Ylikeeri. Hunsalan kuudesta lapsesta toinen, talon isäntä. I:n vaimo : talollisen tytär Johanna Uusi-Kartano Murtamosta. Kustaa II:sta avioliitosta. Kuolinpaikka : Ylikieri, kuollut vanhuuteen 80-vuotiaana "Talon vaarina". Vanhemmat Henric Thomasson Sato-Hunsala ja Anna Jöransdotter Sato-Hunsala e. Perttula (Taulusta 4).

1. Puoliso: Johanna Hunsala e. Uusikartano Emäntä, s. Lappi, Murtamo.

Taulu 4

IV Henric Thomasson Sato-Hunsala Rusthollari, s. 19.1.1779 (mf-rippikirja , Aarne Rauvola : "Sukujen juuria Euran ja Lapin kylissä", LT 1808, HisKi Huittinen, Huittisten rippikirjat.), Lappi, Ylikeeri, k. 11.2.1829 Lappi, Ylikeeri. Syntymäpaikka Hunsala rustholl., talon vanhin poika ja jaetun Hunsalan puoliskon isäntä. Vihitty rusthollarina Huittisten Raijalassa Perttulan rusthollissa tämän talon vanhimman tyttären kanssa. Ylikeeren Hunsala mainitaan isojakotoimituksessa v 1786 5/12 manttaalin tilana. Kuolinpaikka : Ylikeri Hunsala, 50-vuotiaana vatsanväänteisiin. Vanhemmat Thomas Thomasson Hunsala ja Maria Johansdotter Hunsala e. Kerttula (Taulusta 5).

Puoliso: Vihitty 30.6.1801 Huittinen, Raijala Anna Jöransdotter Sato-Hunsala e. Perttula. (Taulu 3) Rusthollin emäntä, s. 24.4.1780 (mf-rippikirja , Aarne Rauvola : "Sukujen juuria Euran ja Lapin kylissä", LT 1808, HisKi Huittinen, Huittisten rippikirjat.), Huittinen, Raijala, k. 4.3.1860 Lappi, Ylikeeri. Vanhemmat Jöran Jöransson Perttula ja Christina Johansdotter Perttula e. Hollos (Taulusta 12).

Taulu 5

V Thomas Thomasson Hunsala Rusthollari, s. n 1755 Lappi, Ylikeeri, k. n 1787 Lappi, Ylikeeri. Isäntä ainakin 1776-1785, 1795 mainitaan rakuunan varustajana, mutta tieto on viheellinen, koska vaimo mainitaan leskenä 1788 ja uudessa aviossa 1780. Rakuunan nimi on Henric Knecht. Vanhemmat Thomas Johansson Junnila ja Anna Thomasdotter (Taulusta 6).

Puoliso: Vihitty n 1779 Maria Johansdotter Hunsala e. Kerttula. (Taulu 4) Rusthollin emäntä, s. n 1750 Lappi, Alakeeri, k. n 1809 Lappi, Ylikeeri.

Taulu 6

VI Thomas Johansson Junnila Rusthollari, k. n 1782. Junnila, kutsuttiin Sato-Hunsalaksi. Hunsalan puolikkaan isäntä 1748-82. Junnila oli hänen aikanaan 1 ja 5/6 manttaanlin suuruinen Henrirakuunarykmentin toisen majurin komppanian rustholliin no 117. Sen aputiloina olivat ½ numerosta 2 Eurajoen Huhdalla ja no 4 (Antikkala) Rauman Sorkassa. Thomas osti samaan aikaan 12.6.1758 puoliksi veljensä kanssa koko Junnilan perintötilaksi. Hänen osaltaan hinta oli 50 taalaria ja 20 äyriä. Vanhemmat Johan Johansson Hunsala-Junnila e. Impola ja Brita Michelsdotter (Taulusta 7).

Puoliso: Vihitty 1750 Anna Thomasdotter. (Taulu 5) Rusthollin emäntä, k. jälkeen 1805 Lappi, Ylikeeri. Mainitaan isoäitinä vielä 1805.

Taulu 7

VII Johan Johansson Hunsala-Junnila e. Impola Rusthollari, k. ennen 1749. Juho Juhonpoika Hunsala-Junnila, toiminut isäntänä Impolassa ennen aviota ja sitten yhdistetyn Hunsala-Junnilan isäntänä alkaen 1721. Kuollut jo ainakin 1749. Juho osti Hunsalan setänsä Mikko Jaakonpojan perikunnalta 20.12.1721. (Virpi Nissilä/Rauvola), Satakuntalaissuvut 1.12.2002. Mainitaan rakuunan Jacob Bermanin varustajana 1739. Isäntäluettelon mukaan isäntä 1722-46. Vanhemmat Johan Jacobsson Impola e. Hunsala ja Anna Nilsdotter (Taulusta 8).

Puoliso: Brita Michelsdotter. (Taulu 6)

Taulu 8

VIII Johan Jacobsson Impola e. Hunsala Vanhemmat Jacob Mårtensson Hunsala e. Kerttula ja Dorde Sigfidsdotter Seikkula (Taulusta 9)

Puoliso: Anna Nilsdotter. (Taulu 7)

Taulu 9

IX Jacob Mårtensson Hunsala e. Kerttula Talollinen, lautamies, k. n 1689. Vävy, talollinen Lapin Ylikeeren Hunsalassa, isäntä 1666-89, lautamies. Kun sitten kylään tulee 1666 uusi isäntä Jaakko Martinpoika, jonka puoliso on Dorde, Hunsalaan on tullut vävy. Jaakko Martinpoika Hunsala, alk. Kerttula/Kudvela kotoisin Alakeereltä, isäntä 1666-89, lautamies. Puoliso Dorde Sipintytär Seikkula. Lapsia useita. (Aarne Rauvola: Sukujen juuria... s. 215) Istuu talvikäräjiä vielä 1687. Vanhemmat Mårten Mattsson Kerttula ja Maria Jonsdotter (Taulusta 10).

Puoliso: Dorde Sigfidsdotter Seikkula. (Taulu 8) k. n 1690. Emäntä Ylikeeren Hunslassa. Vanhemmat Sigfrid Mattsson Seikkula ja Lisbeth Bengtsdotter (Taulusta 11).

Taulu 10

X Mårten Mattsson Kerttula

Puoliso: Maria Jonsdotter. (Taulu 9)

Taulu 11

X Sigfrid Mattsson Seikkula Talollinen, k. ennen 1665. Omistaa aution 1630 alkaen ja ottaa sen viljelyyn 1635. Isäntä 1643 asti.

Puoliso: Lisbeth Bengtsdotter. (Taulu 9)

Taulu 12

V Jöran Jöransson Perttula Rusthollari, s. 5.3.1744 (Rippikirjat Huittinen, SAY 1740-), Huittinen, Raijala, k. 9.7.1813 Huittinen, Raijala. Perttula oli henkirakuunarykmentin everstiluutnantin komppanian rustholli no 82. Vanhemmat Jöran Sigfridsson Perttula ja Anna Andersdotter Perttula e. Naatula (Taulusta 13).

1. Puoliso: Vihitty 26.5.1779 Loimaa Christina Johansdotter Perttula e. Hollos. (Taulu 4) Rusthollin emäntä, s. 9.1.1758 (Rippikirjat Huittinen, SAY 1740-,), Loimaa, Ongijoki, kastettu 12.1.1758, k. 12.7.1789 (Merja Matomäki), Huittinen, Raijala. Vanhemmat Johan Michelsson Hollo e. Poutala ja Caisa Hinrichdotter (Taulusta 30).

Taulu 13

VI Jöran Sigfridsson Perttula Rusthollari, s. 11.3.1701 (Rippikirjat Huittinen, SAY 1740-, Huittisten historian isäntäluettelo), Huittinen, Raijala, k. 1.1.1783 Huittinen. Raijalan Perttulan isäntä 1730-1785. Ostanut Perttulan perintötilaksi 16.1.1767 Perttula oli henkirakuunarykmentin everstiluutnantin komppanian rustholli no 82. Vanhemmat Sigfrid Jöransson Perttula ja Beata Erichsdotter Heikkilä (Taulusta 14).

Puoliso: Vihitty 9.6.1731 Loimaa Anna Andersdotter Perttula e. Naatula. (Taulu 12) Rusthollin emäntä, s. 1712 (Rippikirjat Huittinen, SAY 1740-, Huittisten historian isäntäluettelo), Loimijoki, k. 8.7.1798 Huittinen. Anna Andersdr *1712, emäntä 1733- Vihittäessä Loimaan Vesikoskelta.

Taulu 14

VII Sigfrid Jöransson Perttula Rusthollari, s. 25.9.1664 (Rippikirjat Huittinen, SAY 1740-, Huittisten historian isäntäluettelo. Stakuntalaiset/Pekka Pirttikoski), Huittinen, k. 28.3.1736 Huittinen. Rusthollari Sigfrid Jöransson Pertula, isäntä 1704-1729. 1704 tila mainitaan ¾ manttaalin rusthollina no 82. Talon nimenä on Sigfrid Pertola. Huittisten Raijalan Perttulan rustholli on perustettu 1695, 3/4 vanhaa manttaalia. Ostettu perintötilaksi 1767. Jalkaväen rinnalla kehittyi taisteluissa ratsuväki yhä tärkeämmäksi elementiksi. Samalla muodostui ratsutalonpojista tavallisia maanomistajia arvossapidetympi ryhmä, jolla oli eräitä taloudellisia erioikeuksia asemansa takana. Ratsutilalliset eivät yleensä itse osallistuneet sotapalvelukseen. Se tehtävä oli jätettty palkatulle nihdille tai isännän pojalle, vävylle, veljelle. Vuonna 1695 perustettiin Huittisten Raijalan Perttulaan ratsutila. Silloin tilan haltija oli Yrjö Sipinpoika Perttula 3/4 manttaalia. Talo kuului tähän aikaan vauraimpiin taloihin Huittisissa ja oli ostettu perinnöksi vuonna 1767. Huittinen oli kuulu rustholleistaan. Mutta suurpitäjän sisällä nämä 23 etuoikeutettua suurtilaa eivät jakautuneet tasaisesti. Kauvatsalla ja Keikyässä niitä ei ollut lainkaan. Ne olivat pitäjän köyhiä kolkkia, ja niiden tilakoko oli keskimääräistä pienempi. Vampulassa rustholleja oli seitsemän. Ratsutilojen perustaminen pääsi Suur-Huittisten pitäjässä vauhtiin 1640-luvun alkupuolella, jolloin säätyläismaanomistajat olivat hyvin kuvassa mukana. Tilat olivat keskikokoa suurempia ja vauraampia. Yleensä ne kestivät tilaan kohdistuvan rasituksen hyvin. Huittinen kuului vuonna 1699 toimitetussa jaossa Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä everstiluutnantin komppaniaan. Joukko-osaston nimi muutettiin ison vihan jälkeen henkirakuunarykmentiksi, joka v. 1791 hajotettiin Turun ja Porin läänin jalkaväkirykmenttien kolmansiksi eli kevyiksi jalkaväki- ja jääkäri, ratsutilallispataljooniksi ( vuodesta 1805). Tällöin mainitaan Raijalan Perttula edelleen rustholliksi. Vuoden 1739 pääkatselmuksen mukaisesti Perttulan rustholliin on pestattu rakuuna Juha Blåmberg. Ikää hänellä oli 39 vuotta ja palvelusaikaa 12 3/4 vuotta. Hän kuului ruotuun numero 82. Monet rakuunoista oli pestattu välittömästi ison vihan jälkeen sodassa kaatuneiden tilalle, muutama oli säilynyt hengissä. Torppien nimet alkavat ilmestyä rippikirjoihin 1700-luvun lopussa. Käytäntö pysyi kuitenkin vakiintumattomana 1800-luvun puolelle ja useat torpista nimettöminä. Vuoden 1830 henkirjassa mainitaan Perttulan torppina Huhtala ja Santala. . Vanhemmat Jöran Sigfidsson Perttula ja Walborg Johansdotter Jaakola (Taulusta 15).

Puoliso: Vihitty 10.5.1696 Huittinen Beata Erichsdotter Heikkilä. (Taulu 13) Rusthollin emäntä, s. 14.10.1677 (Rippikirjat Huittinen, SAY 1740-, Huittisten historian isäntäluettelo), Huittinen, k. 12.6.1762 Huittinen, kuolinsyy vanhuus. Beata, mainitaan 1704-1729. Vanhemmat Eric Påhlsson Heikkilä ja Gertrud Jacobsdotter (Taulusta 23).

Taulu 15

VIII Jöran Sigfidsson Perttula Rusthollari, s. 1644 (Rippikirjat Huittinen, SAY 1740-, Huittisten historian isäntäluettelo), Huittinen, Raijala, k. 9.1.1715 Huittinen, Raijala. Jöran Sigfredsson Perttula, *1678, +1703, isäntänä 1679-1703 paitsi vuonna 1682 jolloin isäntäväkenä on vävy? Peer Hindersson, äiti Agnes ja vaimo Walborg. Perttula tulee rustholliksi 1695 alkaen. Vanhemmat Sigfrid Jöransson Perttula ja Agnish Bertilsdotter (Taulusta 16).

Puoliso: Walborg Johansdotter Jaakola. (Taulu 14) Rusthollin emäntä, s. 1646 (Rippikirjat Huittinen, SAY 1740-, Huittisten historian isäntäluettelo), Huittinen, Loima, k. 24.1.1720 Huittinen. Walborg, mainitaan 1679-. Vanhemmat Johan Thomasson Jaakola ja Gertrud Henrichsdotter (Taulusta 21).

Taulu 16

IX Sigfrid Jöransson Perttula Talollinen, s. n 1610 (Rippikirjat Huittinen, SAY 1740-, Huittisten historian isäntäluettelo), Huittinen, k. 1.5.1684 Huittinen. Sigfrid Jöransson Perttula, perintötilan isäntänä Raijalassa 1641-1678. Lautamies. Vanhemmat Jöran Henrichsson Perttula ja Magdalena (Taulusta 17).

Puoliso: Agnish Bertilsdotter. (Taulu 15) Emäntä, s. n 1610 (Rippikirjat Huittinen, SAY 1740-, Huittisten historian isäntäluettelo), k. 8.5.1687 Huittinen. Agnish, mainitaan 1674-.

Taulu 17

X Jöran Henrichsson Perttula Talollinen, s. n 1580. Perttulan perintötilan isäntä 1604-40. Vanhemmat Henrich Jacobsson Perttula (Taulusta 18).

Puoliso: Magdalena. (Taulu 16) s. n 1580.

Taulu 18

XI Henrich Jacobsson Perttula Talollinen, s. n 1550 Huittinen. Perttulan perintötilan isäntä 1580-85 Merkintöjä vanhoissa asiakirjoissa: HEIKKI JAAKONPOIKA 1580-85. Sakkoluettelo kesäkäräjt 1571 Hendrich Iacopsson Raijala: kelvottomat aidat, sillat, tiet ja ojat, vajaa humalatarha. Vanhemmat Jacob Bertilsson Perttula (Taulusta 19).

Taulu 19

XII Jacob Bertilsson Perttula s. n 1520. Perttulan perintötilan isäntä 1568-79 Raijalassa Merkintöjä vanhoissa asiakirjoissa: JAAKKO PERTUNPOIKA kymmennysveroluettelo 1564- , maakirja 1569-79, äyrivero 4¼. Jacob Bertilson maakirja 1569-70. Sakkoluettelo syyskäräjät 1570 Jacop Bertilsson ibm (Raijala) kelvottomat aidat, sillat, tiet ja ojat, vajaa humalatarha. Hopeaveroluettelo 1571 Jacob Bertillsson kuuaria 14, hevosia 2, härkiä 2, lehmiä 3, nuorta karjaa 5-5-4-5, lampaita 8, omaisuuden arvo 177½, nautayksikköluku 19.5. MAALIN Ala-Satakunnan käräjien memoriaalipöytäkirja: syyskäräjät 1551 Madlin Berttilsdotter i Raijala tuomittiin saamaan myötäjäisensä takaisin Meinikkalan Heikki Fyrriltä (Kokemäel- tä). Vanhemmat Bertil Olofsson Raija (Taulusta 20).

Taulu 20

XIII Bertil Olofsson Raija Talollinen, s. n 1500. Perttulan perintötilan isäntä 1540-67. Merkintöjä vanhoissa asiakirjoissa: PERTTU OLAVINPOIKA maakirja 1540-65, papinmanttaaliluettelo 1557, kymmennysveroluettelo 1558-63, äyrivero 1540: 2, 1541:4, 1544: 3½, 1554: 4. Karja 1540: hevosia 1, härkiä 3, lehmiä 8, nuorta karjaa 8, lampaita 8, nautayksikköluku 18. Kymmennysveroluettelo (panneja) 1558: ruis ¼, ohra 1, pavut 1/6; 1559: ruis 1, ohra ½, pavut ½. Lehmäverovoi 1557-62 ka 11 2/3. Bertil Raija maakirja 1546, 1552, papinmanttaaliluettelo 1557, Bertil Olss. maakirja 1554-55, Oleffs. maakirja 1556.

Taulu 21

IX Johan Thomasson Jaakola Talollinen, s. 1623 Huittinen, Loima. Jaakolan perintötilan isäntä Huittisten Loiman kylässä 1649-78. Vanhemmat Thomas Thomasson Jaakola ja Gertrud (Taulusta 22).

Puoliso: Vihitty n 1640 Huittinen Gertrud Henrichsdotter. (Taulu 15) Emäntä, s. n 1620, k. 27.8.1693 Huittinen.

Taulu 22

X Thomas Thomasson Jaakola Talollinen, s. n 1590. Jaakolan perintötilan isäntä Huittisten Loimankylässä 1620-48.

Puoliso: Gertrud. (Taulu 21) Emäntä, s. n 1590.

Taulu 23

VIII Eric Påhlsson Heikkilä Rusthollari, s. 1655, k. 29.5.1720 Huittinen. Heikkilän ratsutilan isäntä 1688-1708 Mommolassa. Maurialan ratsutilan isäntä 1706-09. Vanhemmat Påhl Henricsson Heikkilä ja Margareta Mattsdotter (Taulusta 24).

Puoliso: Vihitty 1.10.1676 Huittinen Gertrud Jacobsdotter. (Taulu 14) Rusthollin emäntä, s. 1654 Huittinen, Kannila, k. 23.1.1737 Huittinen.

Taulu 24

IX Påhl Henricsson Heikkilä s. 1622 Huittinen, k. 18.5.1690 Huittinen. Huittisten Mommolassa Heikkilän perintötilan isäntä 1649-87. Vanhemmat Henric Simonsson Heikkilä ja Gertrud (Taulusta 25).

Puoliso: Vihitty 1645 Margareta Mattsdotter. (Taulu 23) Emäntä, s. n 1630, k. 8.4.1688 Huittinen.

Taulu 25

X Henric Simonsson Heikkilä Talollinen, s. n 1600 Huittinen. Heikkilän perintötilan isäntä 1634-48 Mommolassa. Vanhemmat Simon Bertilsson Heikkilä ja Anna (Taulusta 26).

1. Puoliso: Gertrud. (Taulu 24)

Taulu 26

XI Simon Bertilsson Heikkilä Talollinen, s. n 1570. Huittisten Mommolassa Heikkilän perintötilan isäntä 1600-1634. Vanhemmat Bertil Larsson Heikkilä ja Margit Thomasdotter Mankonen (Taulusta 27).

Puoliso: Anna. (Taulu 25) s. n 1570.

Taulu 27

XII Bertil Larsson Heikkilä Talollinen, s. n 1545. Heikkilän perintötilan isäntä Mommolassa 1581-99. Vanhemmat Lars Olofsson Heikkilä (Taulusta 28).

Puoliso: Margit Thomasdotter Mankonen. (Taulu 26) Emäntä, s. n 1550. Vanhemmat Thomas Johansson Mankonen ja Anna (Taulusta 29).

Taulu 28

XIII Lars Olofsson Heikkilä Talollinen, s. n 1515. Heikkilän perintötilan isäntä 1544-80 Mommolassa. Lienee sukutilan kantaisä.

Taulu 29

XIII Thomas Johansson Mankonen Talollinen, s. n 1520. Lautamies, Mankosen tilan isäntä 1544-84 Kokemäen Hintikkalassa.

Puoliso: Anna. (Taulu 27) s. n 1520.

Taulu 30

VI Johan Michelsson Hollo e. Poutala Rusthollari, s. 20.12.1721 (rk 1751-), Akaa (Kylmäkoski), k. 14.9.1792 Loimaa, Onkijoki. Vihittäessä paikkana Acas? Loimaan Hollo oli henkirakuunarykmentin everstiluutnantin komppanian rustholli no 34. Vanhemmat Michel Michelsson Poutala ja Anna Pehrsdotter (Taulusta 31).

Puoliso: Vihitty 18.6.1754 Loimaa Caisa Hinrichdotter. (Taulu 12) Emäntä, s. 1.12.1721 (rk 1751-), Loimaa, Onkijoki, k. 23.6.1787 Loimaa, Onkijoki. Leskenä Holloksessa ainakin jo 1751 ja vihittäessä rusthollarin leski. Vanhemmat Henrich Henrichsson ja Carin Olofsdotter Hollo (Taulusta 33).

Taulu 31

VII Michel Michelsson Poutala Rusthollari, s. 26.8.1698 Akaa (Kylmäkoski), k. ennen 1776. Vanhemmat Michel Mårtensson Poutala ja Agneta Michelsdotter (Taulusta 32).

Puoliso: Anna Pehrsdotter. (Taulu 30)

Taulu 32

VIII Michel Mårtensson Poutala

Puoliso: Agneta Michelsdotter. (Taulu 31)

Taulu 33

VII Henrich Henrichsson s. 25.5.1685 (Hiski), Loimaa, Onkijoki. Vanhemmat Hernrich Sigfridsson ja Elin (Taulusta 34).

Puoliso: Vihitty 28.12.1707 Loimaa Carin Olofsdotter Hollo. (Taulu 30) s. 11.10.1688 (Hiski), Loimaa, Tammiainen, k. 7.11.1725 Loimaa, Onkijoki. Vanhemmat Oloff Clemetsson ja Maria Mattsdotter (Taulusta 35).

Taulu 34

VIII Hernrich Sigfridsson

1. Puoliso: Elin. (Taulu 33) k. ennen 1693.

Taulu 35

VIII Oloff Clemetsson s. 1655, k. 9.10.1720 Loimaa, Kuninkainen.

1. Puoliso: Maria Mattsdotter. (Taulu 33)

Taulu 36

IV Gustaf Andersson Yli-Pietilä Talollinen, s. Lappi, Alakeeri, k. n 1810. Alakeeren Yli-Pietilän isäntä 1805-09. Vanhemmat Anders Mattsson Pietilä ja Lisa (Taulusta 37).

Puoliso: Maria Johansdotter Pietilä e. Eskola. (Taulu 3) Emäntä, s. 1.6.1775 Lappi, Kaukola, k. 3.9.1830 Lappi, Alakeeri. Syntymäaika laskettu kuoliniästä. Yli-Pietilän emäntä 1805-30, kuolee keuhkokuumeeseen 55-vuotiaana Pietilässä. Vanhemmat Johan Michelsson Eskola ja Brita Henrichsdotter (Taulusta 47).

Taulu 37

V Anders Mattsson Pietilä Talollinen, s. 1756 Lappi, Alakeeri, k. 1816 Lappi, Alakeeri. Yli-Pietilän poika ja isäntä 1771-1805. Vanhemmat Matts Michelsson Pietilä ja Maija (Taulusta 38).

Puoliso: Lisa. (Taulu 36) Emäntä, s. 1755, k. n 1812 Lappi, Alakeeri.

Taulu 38

VI Matts Michelsson Pietilä Talollinen, s. n 1722. Yli-Pietilän poika ja isäntä 1748-64. Vanhemmat Michel Henricsson Pietilä ja Brita Mattsdotter Pietilä (Taulusta 39).

Puoliso: Vihitty n 1749 Maija. (Taulu 37)

Taulu 39

VII Michel Henricsson Pietilä Talollinen. Pietilän vävy ja isäntä 1724-.

1. Puoliso: Brita Mattsdotter Pietilä. (Taulu 38) s. n 1697 Lappi, Alakeeri, k. e 1737 Lappi, Alakeeri. Yli-Pietilän tytär ja emäntä 1724-48. Vanhemmat Matts Carlsson Pietilä ja Maija (Taulusta 40).

Taulu 40

VIII Matts Carlsson Pietilä s. n 1675 Lappi, Alakeeri. Yli-Pietilän poika ja isäntä 1701-1724. Vanhemmat Carl Marcusson Pietilä ja Malin (Taulusta 41).

Puoliso: Maija. (Taulu 39)

Taulu 41

IX Carl Marcusson Pietilä Talollinen, k. 1702 (SAY 1694-1713). Yli-Pietilän poika ja isäntä 1678-1701. Vanhemmat Marcus Carlsson Pietilä ja Anna (Taulusta 42).

Puoliso: Vihitty 1668 Malin. (Taulu 40) Emäntä, k. j 1704 (SAY 1694-1713).

Taulu 42

X Marcus Carlsson Pietilä s. n 1633. Yli-Pietilän poika ja isäntä 1647-72. Pietilä maksoi veronsa akatemialle. Vanhemmat Carl Jönsson Pietilä ja Margeta Mårtensdotter (Taulusta 43).

1. Puoliso: Vihitty 1649 Anna. (Taulu 41) k. 1666 (SAY 1654-73). Vanhemmat Margeta (Taulusta 46).

Taulu 43

XI Carl Jönsson Pietilä Talollinen. Yli-Pietilän poika ja isäntä 1626-46. Pietilä oli hänen aikanaan ratsutila. Vanhemmat Jöns Fransson (Taulusta 44).

Puoliso: Margeta Mårtensdotter. (Taulu 42)

Taulu 44

XII Jöns Fransson Yli-pietilän isäntä 1589-. Vanhemmat Frans Jönsson (Taulusta 45).

Taulu 45

XIII Frans Jönsson Talollinen. Isäntä Pietilässä 1575 alkaen.

Taulu 46

XI

Puoliso: Margeta. (Taulu 42)

Taulu 47

V Johan Michelsson Eskola Talollinen, s. 1751 (rk), Lappi, k. 23.7.1833 Lappi, Kaukola. Isäntä 1765-1811. Luovutti talon pojalleen Mikolle 17.2.1803 ja anoi Turun akatemian vahvistusta. Vanhemmat Michel Eskola ja Brita Michelsdotter Eskola (Taulusta 48).

1. Puoliso: Brita Henrichsdotter. (Taulu 36) Emäntä, k. n 1805 Lappi, Kaukola.

Taulu 48

VI Michel Eskola Talollinen, k. n 1791 Lappi, Kaukola. Talon vävy 1751 ja isäntä 1753-65.

Puoliso: Brita Michelsdotter Eskola. (Taulu 47) Emäntä, s. 1728, k. eli 1807. Hallitsee taloa yksin 1764. Siskoina mainitaan Valpuri ja Anna. Mainitaan 1803 heikkonäköisenä ja 1807 77-vuotiaana. Vanhemmat Michel Eskola ja Maja Mattsdotter Eskola (Taulusta 49).

Taulu 49

VII Michel Eskola Talollinen. Vävy 1727, isäntä 1728-53.

Puoliso: Vihitty 1726 Maja Mattsdotter Eskola. (Taulu 48) Emäntä, s. n 1706 Lappi, Kaukola. Vanhemmat Matts Mårtensson Eskola ja Walborg (Taulusta 50).

Taulu 50

VIII Matts Mårtensson Eskola Talollinen, k. n 1729 Lappi, Kaukola. Talon poika ja isäntä 1697-1728. Vanhemmat Mårten Hemmingsson Eskola ja Brita (Taulusta 51).

1. Puoliso: Vihitty 1699 Walborg. (Taulu 49) Emäntä, k. eli 1713.

Taulu 51

IX Mårten Hemmingsson Eskola Talollinen. Otti tilan autiosta 1672. Isäntä 1672-97.

Puoliso: Vihitty 1674 Brita. (Taulu 50)

Taulu 52

III Reinhold Henricsson Knecht Seppä, s. 31.12.1806 (Hiski, rippikirjat), Lappi, Ylikeeri, k. 1.1.1889 Lappi, Ylikeeri. Syntyy Ylikeeren korpraalin virkatalossa ja oppii sepän taidot isältään. On lisäksi vuosina 1826-1828 seppä Silvánin oppilaana Rauman mlk:n Nihattulassa. Palaa Lappiin Ylikeerelle vaimoineen 1.11.1828. Kuolee Ylikeereren Sato-Hunsalassa 82-vuotiaana pitäjän seppänä halvaukseen. Muuttanut: Raumalta Lappiin 1.11.1828. Vanhemmat Henric Knecht ja Eva Adamsdotter Kneckt e. Arfvela (Taulusta 53).

Puoliso: Vihitty 9.10.1828 Lappi Lovisa Michelsdotter Mikola. (Taulu 2) s. 5.9.1804 Lappi, Ruona, k. 1899 Lappi. Syntynyt Lapin Ruonalla. Piikana : Ruona Wahala, muuttaa vihkimispäivänä miehensä palveluspaikkaan Rauman mlk:n Nihattulaan. Vanhemmat Michell Johansson Mikola e. Pirilä ja Lisa Andersdotter (Taulusta 57).

Taulu 53

IV Henric Knecht Korpraali, seppä, s. 19.2.1748 (Läänintilit 1805, 1800, 1785, 1780, mf-rippikirja, A.Kajantola: Aikain takaa), Laitila, k. 29.3.1833 Lappi, Ylikeeri. Asui Corporal virkatalossa, on kuulun seppäsuvun kantaisä. Syntymäaika ja muistitedot Pommerin sodasta ovat aiheuttaneet ristiriitaista polemiikkia koska näyttää että hänen olisi täytynyt elää yli 99-vuotiaaksi ja käydä Pommerissa sotimassa 59-vuotiaana. Toisissa lähteissä nimittäin mainitaan syntymävuodeksi 1734. Problematiikka on hyvin kuvattu kirjassa Arto Tamminen : Vanhat kuvat kertovat. Kirjoittaja päätyy päätelmään että henkilö on syntynyt 1734 ja Reinhold-poika syntynyt isän ollessa 72-vuotias! Oma käsitykseni on että kirkonkirjojen palon jälkeen tehdyn rippikirjan syntymäaika 19.2.1748 pitää paikkansa ja ensimmäisessä Pommerin sodassa käynyt sotilas on hänen edeltäjänsä kyseisessä Henkirakuunarykmentin Ala-Satakunnan komppanian rusthollissa no 117 (Ylikeeri Jussila/Hunsala). Turun maakunta-arkiston katselmusrullista löytyy kuusi tätä Ala-Satakunnan rakuunakomppaniaa koskevaa pääkatselmusrullaa nimittäin 1720, 1739, 1753, 1773, 1779 ja 1785. Lisäksi on kaksi rullaa jalkauttamisen jälkeiseltä ajalta, nimittäin 1795 ja 1804. Kahdessa ensin mainitussa rakuunan nimi vaihtelee. Henrik Knecht tulee kuvaan rullassa 1773 jossa hän on 22-vuotias ja palvellut 5v siis syntymäaika täsmää suunnilleen rippikirjan vuoteen 1748 ja hän on aloittanut 1768 17-vuotiaana edeltäjän oltua 42-vuotias. Kaikki edellä mainitut kulkevat rakuunan nimellä. Katselmusrullassa 1773 mainitaan Henrik Knechtin syntymäpaikaksi Laitilan pitäjä. Kaikissa myöhemmissä rullissa hän on vielä mukana, mutta syntymäpitäjänä mainitaan Lappi. Vuoden 1795 pääkatselmuksesta alkaen Henrik kuuluu Porin jalkaväkirykmentin kevyeen pataljoonaan, joksi rakuunarykmentti oli muutettu, ja siinä toiseen majurin komppaniaan. Tässä kirjassa mainitaan hänen ylennyksestään 1.7.1792. Haavoittunut edellisessä sodassa Korsmalmilla. Korsmalm on ainakin nykyisin paikka Porvoon ja Loviisan välillä. (Myöhemmässä kirjassa mainitaan haavoittumispaikkana Walkiala.) Hänen mainitaan olevan 44½ vuotias ja syntynyt Lapissa. Kyseinen sota on siis Kustaa III:n sota 1788-90 Venäjää vastaan, jota ei käyty Pommerissa vaan yritettiin valloittaa pikkuvihan jälkeisessä rauhansopimuksessa menetettyä Haminan kaupunkia takaisin. Vuoden 1804 pääkatselmuksessa hän kuuluu edelleen Porin rykmenttiin, on 53-vuotias ja palvellut 36 vuotta. Hänelle myönnetään ero ja eläke, siinäkin mainitaan hänen syntymäpitäjäkseen Lappi. Pituus on 5 jalkaa 10 tuumaa, joka antaa saman pituuden kuin 1773. Etsinnät hänen pestaamisvaiheensa aineiston ja edeltäjän postumissyyn löytämiseksi jatkuvat. Läänintielistä näyttäisi, että Hunsalassa olisi juuri ennen pestaamista ollut Henric niminen renki, jota ei enää jälkeen näy... Mitä Arto Tammisen kirjassa esitettyyn problematiikkaan tulee, niin vuosiluvut saattavat selittyä siten että Henrik on astunut edeltäjän, Pommerin sodassa olleen Johan Brenmanin, joka kenties on haavoittunut palveluskevottomaksi, tilalle 1762 (ellei vuosiluku taulussa sitten ole 1767 tai 1769) jolloin hän olisi ollut 15-vuotias. Kuva Lapin kirkossa on joka tapauksessa tehty jälkeen vuoden 1792, koska hän on korpraali. Henrik kuolee 85-vuotiaana vanhuuteen Ylikeerellä. Ensimmäinen puoliso Kaisa mainitaan läänintileissä ainakin jo 1774, ja 1785 (+ 6 lasta) - 1800 (+ 1 lapsi). Toinen puoliso Eva Adamsdr mainitaan ainakin jo 1805. Ote kirjasta "Arto Tamminen 2002 : Vanhat kuvat kertovat" PIIRROS VUODELTA 1762 KORPRAALI HENDRIG KNIHT Alla oleva piirros esittää asepukuista miestä. Kuvan alla on teksti Korpral Hendrig Kniht W.1762. Kuvan esittämään henkilöön liittyy paljon perimätietoa ja kirjallisessa muodossa säilynyttä aineistoa, joka tosin on hieman ristiriitaista. Kuva on vanhimpia, joita lappilaisista henkilöistä on piirretty tai maalattu. Muutamasta Lapin kirkkoherrasta on tosin säilynyt vanhempiakin piirroksia tai maalauksia. Esim. Lapin kirkon sakastissa on kaksi 1600-luvulta peräisin olevaa muotokuvan kopiota, jotka esittävät Lapin vanhoja kirkkoherroja. Juho Viljanen kertoo kirjassaan Loimei ja kuttei Henrik Knihtin syntyneen Kodisjoella helmikuun 9.päivänä v.1748 ja kuolleen Lapissa 29.3.1833. Tämä Ylikieren kylässä asunut seppä sai elää pitkän elämän, joka kesti 85 vuotta. Toinen kirjallinen lähde, Aleksi Kajantolan teos Aikain takaa, kertoo Knihtin syntyneen vuonna 1734 ja kuolleen 85 -vuotiaana vuonna 1833. Nämä vuosiluvut antavat kuitenkin Ylikieren sepälle elinajaksi 99 vuotta. Juho Viljasen antamat tiedot lienevät joidenkin mielestä uskottavampia. Kuolinaika on sama, mutta Kajantolan ilmoittama syntymävuosi on alhaisempi. Perimätiedon mukaan korpraali Kniht toi mukanaan Pommerin sodasta kotiseutumme ensimmäiset perunansiemenet selkärepussaan palatessaan Lappiin sotaretkeltään. Sodassa hänet oli ylennetty korpraaliksi palvelusaikanaan. Hänen miekkansa huotra ja kädensija ovat tiettävästi edelleen tallessa Lapin kotiseutumuseossa. Itse miekka puuttuu, sitä lienee tarvittu jossakin vaiheessa jonkin rauhanomaisemman työkalun raaka-aineeksi. Ruotsi osallistui Pommerin sotaan vuosina 1757-1762 Preussin vihollisena. Ruotsin riveissä taisteli lukuisa määrä suomalaisia. Kun he palasivat taistelukentältä, he toivat maahamme Suomen ensimmäiset perunat Keski-Euroopasta. Näin perunanviljely alkoi maassamme ja kotikunnassamme Lapissa. Henrik Kniht mainitaan tällaisena historiallisena henkilönä, joka toi perunansiemenet ensi kertaa Lappiin. Henrik Knihtiä esittävässä alkuperäispiirroksessa on vuosiluku 1762, joka on sama kuin Pommerin sodan päättymisvuosi. Jos tarkastellaan hänelle ilmoitettuja syntymävuosia, joudumme mielenkiintoisten arvoitusten eteen. Jos Kajantolan ilmoittama 1733 on tarkastelun lähtökohta, se täsmää hyvin. Kniht olisi lähtenyt sotaan 24-vuotiaana ja palannut Pommerin sodan tantereilta 29 vuoden ikäisenä korpraalina. Tämä kuulostaa hyvin uskottavalta. Jos pidämme Viljasen ilmoittamaa syntymävuotta 1748 oikeana, silloin joudumme toteamaan, että Kniht lähti sotaan 9 vuoden ikäisenä ja palasi sieltä 14 vuota vanhana korpraalina. Tämä vaihtoehto tuntuu mahdottomalta. Pommerissa sodittiin toinenkin sota, jossa Ruotsin valtakunta oli osallisena. Tämä on vähemmän tunnettu Pommerin sota. Ruotsalaiset taistelivat Keski-Euroopan tantereilla vuosina 1805-1807. Porin läänin ruotuväkeä lähetettiin tähän sotaan ainakin 1807. Rauman Seudun Historian toisessa osassa Pentti Papunen mainitsee korpraali Knihtin osallistuneen tähän sotaan. Mutta tämä tieto tuntuu oudolta. Piirroksessa on vuosiluku 1762. Toiseksi Henrik Kniht olisi vuonna 1807 ollut jo 59 vuoden ikäinen. Tämä tuntuu varsin korkealta soturin iältä. Mikäli Kniht olisi syntynyt jo aiemmin, tämä vaihtoehto on vieläkin epäuskottavampi. Historia tuntuu aika mielenkiintoiselta, jos annettuja tietoja tarkastellaan kriittisesti ja loogisesti pohdiskellen. Mutta kuvan korpraalia koskevat tiedot ovat arvoituksellisia ja eri lähteiden tiedot menevät jollakin tavalla ristiin. Omana henkilökohtaisena mielipiteenäni on, että Kniht syntyi 1734 ja kuoli 99-vuotiaana vuonna 1833. Korpraalimme osallistui Pommerin sotaan 1757-1762. Tällöin ei esiinny ristiriitaa missään suhteessa ja kaikki tuntuu silloin järkevältä kokonaisuudelta. Henrik Kniht palasi sodasta haavoittuneena. Hän asettui Ylikieren kylään harjoittamaan sepän ammattia. Hänellä oli poika, Reinhold Kniht, jonka syntymävuodeksi mainitaan 1806. Poikakin tunnettiin taitavana pyssyseppänä. Perimätiedon mukaan hän oli myös innokas metsästäjä. Jos tarkastellaan isä Henrikin ikää pojan syntymävuonna, voimme tehdä mielenkiintoisen havainnon. Jos isä syntyi vuonna 1734, hän olisi ollut pojan syntyessä 72 vuoden ikäinen. Tämä voisi olla mahdollista, mutta se herättää epäluuloja siitä, että jokin vuosiluku on virheellinen. Jos taas isä syntyi vuonna 1748, hän olisi ollut Reinholdin syntyessä 58 vuoden ikäinen. Tässäkin tapauksessa hän olisi melko vanha. Tämä vähän arvoituksellinen seppä sai paljon jälkeläisiä, jotka ovat tulleet kuuluisiksi keksijöinä kotikunnassamme Lapissa. Reinhold Knihtin poika oli myös nimeltään Reinhold, joka otti nimekseen Rengman. Nimi esiintyy myös muodossa Ränkman. Hänen vaimonsa Eeva, omaa sukua Grönlund, synnytti heille 10 lasta, joista oli kuusi poikia ja neljä tyttöjä. Pojat olivat ikäjärjestyksessä Kustaa Rengman, jonka poika oli Eino Rengman Ylikiereltä * Nestor Rengman, jonka poika oli uunitehtailija Eino Renkoma * Frans Vainio, joka oli polkupyörätehtailija Johan Vainio jota kansa kutsui nimellä Vainion Jant Vihtori Vainio, joka oli Reinouunien ja Ruonan Riihen keksijä Oskari Vainio, joka tunnettiin keksijänä ja hän toimi metallimiehenä ja autonkuljettajana Edellä olevasta voimme todeta, että korpraali Henrik Kniht ja hänen jälkeläisensä ovat hyödyttäneet varsin monella tavalla kotikuntaamme Lappia. Oheiseen piirrokseen sisältyy yllättävän paljon kotiseutumme historiaa vaikka perimätieto herättääkin muutamia mielenkiintoisia kysymyksiä asiaan liittyvistä vuosiluvuista. Otteita kirjasta : Rauman seudun historia, osa II KASITYÖLÄISET "Lapi Ylikeeren Gniht o semnem byssepp, ettei niit ol monttaka semmost koko Suame maas", totesi Nortamo aikoinaan Tasalan Vilkun suulla. Ja ammattinsa taitavia käsityöläismestareita - pyssyseppiä muiden muassa -- asui jo 1700-luvulla ympäri Rauman seutua, sillä käsityöammatit eivät enää olleet kaupunkien porvareiden yksinoikeutena. Kuuluisan pyssysepän Henrik Knihdin taito osa kulkenut perintörnä suvussa isältä pojalle. Kuvassa Juho Vainio pyssyineen pajansa ovella Lapin kirkonkylässä kesällä 1954. Knihdin pyssyseppäsuku, johon alussa viitattiin, on Lapin vanhojen käsityöläisten joukossa erikoisasemassa maineensa ja etevyytensä ansiosta. Perimätiedon mukaan Kodisjoelta lähtöisin ollut henkirakuuna Henrik Kniht eli Knekt rupesi 1700-luvun loppupuolella takomaan sivuammatikseen pyssyjä vaimonsa kotikylässä Ylikeerellä, missä sijaitseva rustholli oli pestannut Knihdin ratsumiehekseen. Hänen kerrotaan osallistuneen toiseen Pommerin sotaan, johon Porin läänin ruotuväkeä vuonna 1807 lähetettiin. Kniht tovereineen ei kuitenkaan taistellut tällöin ratsain vaan jalkautettuna. Saksasta tuotu mainio pyssy ja karttunut ammattitaito olivat Ylikeeren sepän saaliina Pommerin-retkeltä Korpraaliksi ylenneenä ja eläkettä nauttien Henrik Kniht vietti viimeiset vuotensa Alhontaustan torpassa, ja kun hän vuonna 1833 kuoli, oli hänen poikansa Reinhold jo kuudenkolrnatta ikäinen ja hyväksyttiin näihin aikoihin kotikyläänsä pitäjänsepäksi. Tämän Knihdin kerrotaan anmmuskelleen omatekoisella luodikollaan kuudenkymmenen pitkän askeleen päästä kivelle asetettuja pullonkorkkeja kappaleiksi, yhden joka laukauksella. Isänsä taidot oppi ja niitä edelleen kehitti 1834 syntynyt Reinhold Kniht nuorempi, joka muutti Lapin kirkonkylään ja asettui asumaan appensa, suntio Grönlundin luo. Tällöin Kniht otti itselleen myös uuden sukunimen Ränkman, jonka hän kuitenkin vaihtoi v. 1906 suomalaiseksi Vainioksi. Yksi Ränkmanin pojista siirtyi sepäksi vartuttuaan isoisänsä pajaan Ylikeerelle, missä samaa ammattia kuuluu harjoittaneen vielä hänenkin 1902 syntynyt poikansa Kustaa - siis Henrik Knihdin jälkeläinen viidennessä polvessa saman käsityön parissa. Juho Vainio puolestaan jatkoi isänsä työtä Lapin kirkonkylässä vielä toisen maailmansodan jälkeen, ja monta takaaladattavaa pvssyä lähti hänenkin taitavista käsistään. Varmaan muissakin käsityöammateissa taito kulki perintönä suvussa polvesta polveen, mutta asiaa perusteellisempi selvittely ei ole tässä mahdollista. 214 Akseli Kajantola: Aikain takaa SEPÄNSUKUJA Varsin kaukaisista ajoista asti on pajavasaran ka1ke kuulunut kautta Suomen-niemen. Tärkeänä on aina pidetty taitavan takojan työtä. Sepän ammatti vaatii näet luontaista taipumusta, perinnöllistä, voi sanoa. Ei kaikista seppää tule vaikka pitkänkin ajan opissa olisivat. Monta sukupolvea sitä tointa harjoittaneille alkaa ammatti jo painua vereen ja työ käy kätevästi. Aikoinaan oli sepän alalla ammattisalaisuuksiakin, joita tarvittiin tehtäessä ja karaistessa "hirventakkuunkin" pystyvää viikatetta tai valmisteltaessa pyssyä, joka kävi kohdalleen, "ei paiskin ja ol hyvä tappama". H e n r i k K n e c h t, lappilaisen seppäsuvun kantaisä, on ehkä syntynyt Laitilan Kodisjoella 1784. Jo nuorena hän oli sotilaana Pommerin sodassa ja arvoltaan korpraali. Ehkä hän on ollut jotenkin erikoinen, koskapa hänestä on olemassa isokokoinen hiilipiirros ja siinä sanat: "Korpral Hendrig Kniht W 1762." Hänen sotamiekkansa on Lapin T.1. museossa. Kerrotaan, että eräällä sotaretkellä jäi kuula hänen jalkaansa. Kuula painui vuosien vieriessä yhä alemmaksi ja kulkeutui lähemmäksi ihoa. Erään kerran saunassa ollessaan hän totesi sen muodostaman muhkuran jalassaan ja veitsellä leikaten voitiin kuula poistaa. Knechtin paja oli Lapin Ylikierellä. Siellä hän muun sepäntyön lisäksi hääräili ampumaaseiden parissa. Henrik Knecht kuoli 85-vuotiaana 1833 ja hänen vaimonsa Eeva kolme vuotta myöhemmin. Heidän poikansa R e i n h o 1 d K n e c h t (180689) oli suurikokoinen, puhelias ja leikkisä. Hän oli metsästäjä, pitäjänseppä ja teki pyssyjäkin. Nämä tehtiin siihen aikaan kolmisen tuuman levyisestä raudasta, mikä taottiin reunoistaan yhteen ja hitsattiin kahdesti. Sen keskelle jäänyttä pientä reikää suurennettiin reunasta ottavalla kairalla. Reiän suoruus tarkastettiin messinkilankaisella jousella. Myöhemmin tehtiin pyssy eheästä raudasta tai teräksestä. - Oli vaikeata saada reiän tekevä pora menemään tarkoitettuun kohtaan pitkän metallipalan toiseen päähän, mutta tämän vaikeuden voitti saman suvun Viktori Vainio-Suomela keksinnöllään. Luodin reiän täytyi olla suora, väärää oikaistiin vasaran lyönnillä. Monet kymmenet sopivan voimakkaat lyönnit ja jousella tarkastukset tuo oikaisuyritys vaati, ennenkuin se aivan kuin sattumalta onnistui. Onneksi Knecht ja hänen jälkeläisensä olivat tarkka-ampujia, että voivat myös käytännössä oikaisun todeta. Sahojen tullessa 1850-luvulla yleisempään käyttöön Knecht suoritti niiden hampaiden uuden leikkauksen suunnittelemallaan ja tekemällään laitteella. R. Knechtin puolisona oli Lovisa Mikkelintytär (1804 -99) Ruonalta. Heidän poikansa oli myös nimeltään R e i n h o l d (1834-1916) ja maankuulu pyssyseppä. Nuorempana hän metsästelikin. Ampuipa kerran samalta sijalta 30-lukuisesta teeriparvesta 28. Muutettuaan pitäjänseppänä asumaan Lapin kirkolle 1863 otti hän nimen Rängman. Hänen puolisonaan oli Eeva Grönlund (1840-1930). Heidän yhdeksästä lapsestaan oli poikia kuusi. K u s t a a R ä n g m a n (1866-1949) teki Ylikierellä omistamassaan vanhassa Knechtin pajassa kaikenlaisia teräkaluja, myöhemmin mm. hyvin leikkaavia puukkoja. Poika E i n o n ajasta vie ison osan Rauvolan tilan viljeleminen. - N e s t o r R ä n g m a n (1871-1943) oli sepänalan mies Lapin kirkonkylässä. - F r a n s V i k t o r V a i n i o (1877-1929) perusti jo 1898 polkupyörätehtaan Raumalle ja autokorjaamon 1924. v. 1916 tehtiin täällä auto, vain moottori tuotiin Tanskasta. Hänen neljä poikaansa Viljo, Niilo, Eero jaVolmar jatkavat yhdessä "Vainion Autokorjaamon" toimintaa Raumalla. - J o h a n V a i n i o (s. 1881) asenti mm. Lapin Voima Oy:n myllylaitokset. - V i k t o r V a i n i o-S u o m e 1 a (1884), keksijä ja maanviljelijä Lapissa, on mm. keksinyt teräsjalaksisen potkukelkan 1890-luvulla, suunnitellut lappilaisen riviuunin, "Ruonan riihen", Lapin Voima Oy:n saha- ja myllylaitokset sekä tehnyt eräitä keksintöjä. Alkuperäisen riviuunin parannettua mallia valmistavat saman suvun hallussa olevat "Reino-uuni toimisto" ja "Lapin uuni-toimisto". - O s k a r V a i n i o (s. 1887) oli metallialan mies Lapissa. - Kaikkiaan siis viisi sukupolvea eteviä metallialan miehiä. Laitilan Kodisjoella aloitti seppien sukusarjan vaimarolainen Matti Henrikinpoika (17451825) vaimonsa Annan (1756-1821) kanssa. Hänen pajansa, kuten seuraavienkin sukupolvien pajat, sijaitsi Kodisjoen kylän keskustasta hieman Laitilaan päin. Matin toimeentulo lienee vaimonsa sairauden vuoksi ollut heikkoa. Kyläseppänä hän mainitaan vasta 1807. - Hänen poikansa Josef G r u n ds t r ö m (1786-1861) oli jo pitäjän seppä. Hänen vaimonaan oli Maija Matintytär (1780-1858). - Heidän poikansa J o h a n G r u n d s t r ö m (1809-1875) oli niinikään seppä ja puolisonsa oli Ulrika Vilhelmiina Eerikintytär (1810-1888). Neljäntenä seppien sarjassa oli pitäjän-seppä Johan Iisak Juhonpoika Grundström (1842-1921). Hänen puolisonaan Ketolan torpassa oli Vaglundin Lovisa (1839-1913). Heidän poikansa Johan I. Grundström (s. 1865) ja aviopuoliso Iida Lovisa Satola (1870-1941) muuttivat 1895 Pyhänrannan Ihodeen, johon' Johan perusti pajan ja työskenteli siinä kuolemaansa 1934 asti. Kaikki heidän kolme poikaansa ovat metallialalla: v. 1911 syntynyt Lauri L o h i v a a r a on Rauman Ammattikoulun metallialan opettaja. Ihodessa asuvat T o i v o G r u n d s t r ö m (s. 1909), sähkö- ja moottorialan mies, ja veljeksistä vanhin 1903 syntynyt J u h o J a n h u, monipuolinen sepänalan mies. Nuo veljekset voivat olla jo kuudes rengas Matti Henrikinpojan aloittamassa ketjussa. Ehkä pian astuu metallialalle ja alasimen ääreen seitsemäs sukupolvi. Kuinka monta kertaa parin sadan vuoden aikana onkaan alasin helähtänyt vasaran iskusta näiden sepänsukujen toimesta.

1. Puoliso: Catharina Carlsdotter Knecht k. 1804 Lappi, Ylikeeri.

Taulu 54

V Adam Erichsson Arfvela Talollinen, s. 1737 (SAY Lappi), Lappi, Kullanperä, k. e 1780 Lappi, Kullanperä. Isäntä Arvelassa ainakin jo 1764 ja vielä 1774. Vanhemmat Erich Mattsson Arfvela ja Brita (Taulusta 55).

Puoliso: Vihitty 1755 Anna Maria Henrichsdotter Arfvela. (Taulu 53) s. 17.5.1736, k. 30.11.1821 Lappi, Kullanperä.

Taulu 55

VI Erich Mattsson Arfvela Talollinen, s. n 1699 Lappi, Kullanperä. Isäntänä Arvelassa 1722-1759. Mainitaan maanmittauskartassa 1734 kruununverotilan haltijana. Talo on siis mukana jalkaväkisotilasta varustavassa ruodussa, mutta silloinen sotilas Matts Mattsson Roos asuu Waimalassa eli Karrassa, joka kuuluu samaan ruotuun. Vanhemmat Matts Hendersson Arfvela ja Kirstin (Taulusta 56).

Puoliso: Vihitty 1723 Brita. (Taulu 54)

Taulu 56

VII Matts Hendersson Arfvela Talollinen. Talo on ylösotettu autiosta 1697, jolloin hän Kirstin kanssa tulee jostain paikalle. Edellinen isäntäpari Thomas Mattsson ja Agnish eivät ole maksaneet veroja useampaan vuoteen ja ovat rutiköyhiä. Näin paikka on mennyt lunastukseen. Kymmennysluettelo 1700 tuntee talon vielä nimellä Thomas Arfvela ja mainitsee sen autioksi. Sotilaskatselmus 1733 mainitsee hänet ruotuisäntänä, vaikka taloa hallitsee jo poika.

Puoliso: Kirstin. (Taulu 55)

Taulu 57

IV Michell Johansson Mikola e. Pirilä Torppari, s. 2.7.1757 (rk), Lappi, Ruona, k. 14.10.1843 (Hiski), Lappi, Ruona. Perustaa torpan kotitilansa maalle 1780-luvun lopulla. Vanhemmat Johan Thomasson Pirilä e. Seikkula ja Maria Mattsdotter Pirilä (Taulusta 58).

Puoliso: Lisa Andersdotter. (Taulu 52) Torpan emäntä, s. 18.8.1762 Lappi, k. 15.8.1839 (Hiski), Lappi, Ruona.

Taulu 58

V Johan Thomasson Pirilä e. Seikkula Talollinen, s. 1721, k. 1808 Lappi, Ruona. Tilallinen ja vävy Ruonan Birilässä 1746-1780. Lisäksi tilalla asuvina mainitaan emännän sisar Walborg. Vanhemmat Thomas Johansson Seikkula ja Walborg (Taulusta 59).

1. Puoliso: Vihitty noin 1741 Maria Mattsdotter Pirilä. (Taulu 57) Emäntä, s. 1723 Lappi, Ruona, k. 1781 Lappi, Ruona. Tulee Ruonan Pirilän emännäksi 1747 ja on emäntä vielä 1780. Vanhemmat Matts Henrichsson Pirilä ja Anna (Taulusta 62).

Taulu 59

VI Thomas Johansson Seikkula Talollinen, s. n 1694. Aloittaa isännyyden 1710 kahden sisar Lisan kanssa. Mainitaan isäntänä 1745. Vanhemmat Johan Hindersson Seikkula ja Walborg (Taulusta 60).

Puoliso: Walborg. (Taulu 58) k. n 1768 (LT 1768), Lappi, Ylikeeri.

Taulu 60

VII Johan Hindersson Seikkula s. n 1653 Lappi, Ylikeeri. Isäntä 1677 alkaen. Vanhemmat Henrich Sigfridsson Seikkula ja Anna (Taulusta 61).

Puoliso: Vihitty 1675 Walborg. (Taulu 59) k. 1703 Lappi, Ylikeeri.

Taulu 61

VIII Henrich Sigfridsson Seikkula Talollinen. Isäntä 1646-75. Vanhemmat Sigfrid Mattsson Seikkula ja Lisbeth Bengtsdotter (Taulusta 11).

Puoliso: Vihitty n 1649 Anna. (Taulu 60)

Taulu 62

VI Matts Henrichsson Pirilä Talollinen, s. 1686 Lappi, Ruona, k. 1746 Lappi, Ruona. Isäntä 1722-45. Marrssinut (ollut sotilaana) välillä pois talosta 1710-22 väliseksi ajaksi. Vanhemmat Henric Jacobsson Pirilä ja Margeta (Taulusta 63).

Puoliso: Vihitty 1722 Anna. (Taulu 58) k. 1747 Lappi, Ruona.

Taulu 63

VII Henric Jacobsson Pirilä Talollinen. Isäntä 1691 alkaen. Kirjoittautuu köyhyyden vuoksi itse ruodun sotilaaksi 1701. Poistuu sotaan 1704. Saa vapautuksen palveluksesta heikkonäköisyyden vuoksi 1709. Tilalle marssii poika Matti.

Puoliso: Margeta. (Taulu 62)