Taulu 1

I Kustaa Vihtori Seikkula e. Wähätalo e. Wiander e. Heininen Mylläri, rusthollari, s. 6.7.1864 (Lapin rippikirja ja syntyneet), Lappi, Kullanperä, k. 7.6.1920 (Hautakivi), Lappi, Kullanperä. Syntynyt Kullanperän Samuel Impolassa, kummina mm talon nuori poika Kalle Impola. Esiintyy sukunimillä Heininen, Wiander, Heinonen, Heino Wähätalo, Seikkula. Vihitään Ylihaudan Järvenpäässä torpan poikana. Kuulutus 3.7.1887. Asuu aluksi Lapinkylässä, jossa 1. lapsi, mylläriksi Hinnerjoelle? (perimätieto), josta Kauklaisiin Wähätaloon. Kullanperään Kauklaisista. Osti Seikkulan tilan huutokaupalla 17.10.1899 14000.- markan hintaan, lainhuudatus 1.9.1900. Myyjä oli edellisen pitkäaikaisen omistajasuvun jälkeensä jättämä neljän alaikäisen lapsen käsittävä perikunta. Seikkula tila oli 1700 -luvun alussa yhtenäinen rusthollitila, joka sataluvun puolimaissa jakaantui puoliksi kahden vejeksen kesken Seikkulaksi ja Mattilaksi. Lehtolan lohkotila on erotettu Seikkulasta toimituksella 1906. Myy Rauman Seudun Historian mukaan nimellä Kustaa Wiander kirkonkylän ylisen myllyn vuonna 1895 Kodiksamin Nokan vävylle Oskari Kirkkalalle eli Leinolle. Mainitaan asevelvolliseksi kelpaamattomaksi Harjavallan ja Hinnerjoen rippikirjoissa. Muuttanut: Ollut Hinnerjoella 1890 ja Lapissa 1892. Sieltä 13.1.1892 Harjavallan Havingin Hammaisiin mylläriksi. Harjavallasta Hinnerjoen Wehmaan Kreulaan 28.12.1894, josta Lappiin 2.4.1897. Vanhemmat Fabian Johansson Lind e. Suutala ja Lovisa Gustafsdotter Hellström (Taulusta 2).

Puoliso: Vihitty 21.8.1887 Lappi Lovisa Vilhelmina Kustaantytär Seikkula e. Wähätalo e. Wiander e. Vaala Rusthollin emäntä, s. 17.1.1869 (Lapin rippikirja ja syntyneet), Lappi, Lapinkylä, k. 7.5.1940 (Hautakivi), Lappi, Kullanperä. Vihittäessä ittellisen tytär Lovisa Vilhelmina Viander Lapin kirkonkylästä. Vihkii G. Manner. Vanhemmat Gustaf Wilhelm Josefsson Huilu e. Wiander e. Svala ja Fredrika Vilhelmina Carlsdotter Huilu e. Viander e. Grönlund.

Taulu 2

II Fabian Johansson Lind e. Suutala Renki, sotilas, itsellinen, s. 12.1.1837 (Lähde: Sukutaulu Kullanperän Seikkulan suvusta Lähde: Hiski syntyneet, vihityt ja haudatut, mf-kastetut, rippikirjat E:joki ja Lappi ), Eurajoki, kirkonkylä, k. 1.9.1885 Lappi, Hauta. Syntyy Eurajoella alkujaan lappilaisen pariskunnan perheeseen. Renki Fabian Johansson Raumalla 1857-8. Nimi Lind on ilmeisesti sotilasnimi joka ei tavallisesti periydy. Hän ottaa sen käyttöön n 1860 ollessaan kirjoilla Kullanperässä.Sama sotilasnimi esiintyy Mäentaan kylässä, jonne hänen vanhempansa muuttavat iäkkäinä, aikaisemmissa sukupolvissa (Ruotsin armeijassa). Toistaiseksi en ole pystynyt selvittämään, ovatko nämä Fabianin esivanhempia. Palvelee Porin rykmentin I-komppaniassa nimikkeellä Skarpskytten, eli tarkka-ampuja. Vihitty Kullanperän Impolassa, sotilaana Kullanperässä 1863 asti, Samuel Impolan Renki 1864, Kylä-Impolan torppari 1865, itsellinen Kivikylässä 1867, itsellinen Haudalla 1872 -> Kuolinpaikka : Hauta, kuoli tapaturmaisesti 48-vuotiaana. . Vanhemmat Johan Johansson Hakala e. Suutala e. Johola e. Honkasuo ja Lovisa Isaacsdotter Hakala e. Suutala e. Sillanpää (Taulusta 3).

Puoliso: Vihitty 7.7.1861 Lappi, Kullanperä Lovisa Gustafsdotter Hellström. (Taulu 1) s. 10.2.1835 (Lähde: Sukutaulu Kullanperän Seikkulan suvusta Lähde: Hiski syntyneet ja vihityt ), Lappi, Murtamo. Syntymäpaikka : Murtamo, torppa Uudenkartanon tilalla.. Piika Kullanperän Impolan rusthollissa vihittäessä. Vanhemmat Gustav Isaacsson Hellström e. Uusikartano ja Justina Johansdotter Hellström e. Uusikartano e. Nyberg (Taulusta 6).

Taulu 3

III Johan Johansson Hakala e. Suutala e. Johola e. Honkasuo Lampuoti, s. 24.8.1797 (Lähde: lapsen kastekirja, Hiski vihityt, poismuuttaneet, mf-rippikirjat E:joki ja Lappi.), Lappi, Ruona, k. 7.12.1861 Lappi, Mäentaka. Muuttokirja Lapista Turjärven Mikolaan 1813 mainitsee hänen olevan paimenen poika Ruonalta. Vihityt : Lapinkylän Björnin ja Vahalan renki. Tulee ensin Björniin Eurasta 12.11.1820, takaisin Euraan Antolasta 27.10.1823 ja taas Vahalaan Eurasta 14.9.1824, alkujaan kuitenkin syntynyt Lapissa, muuttaa vanhempiensa keralla Euran Honkasuon (Turajärven Mikolaa) torppaan 1814. On renkinä Jaakko Mikolassa. Sitten kotitorpassa, kunnes muuttaa Lappiin. Pariskunnalle syntyy ensimmäisenä kuollut tyttölapsi joka haudataan 11.4.1826. Mainitaan Lapinkylän Santalan vävynä 6.3.1827 2. lapsen kasteessa, myöhemmin asuvat Lapinkylän Joholassa. Muuttaa kolmen lapsen (Gustaf *6.3.1827, Lovisa *20.12.1832, Johan Isaac *6.1.1831 kaikki Lapin kirkonkylässä) ja vaimon kanssa Eurajoelle 17.5.1834 nimellä Johola. Suutalan talon Lampuoti. Suutala oli kartanon rälssitila, kooltaan 19/24 manttaalia, sijainti kirkonkylässä. Eurajoella syntynyt Wilhelm *23.4.1835, + 27.6.1837 ja Fabian *12.1.1837. Perhe muuttaa pois Suutalasta 1836, ja on Eurajoen Arvelan ja jonkun muun Luvian tilan lampuotina. Lampuotina Mullilan Pirissä 1841. Lapin Mäentaan Eskolaan lampuodiksi 29.11.1844. Myöhemmin perhe on tilan torppareina. Syytetään 1848 liiallisesta metsän käytöstä käräjillä. Juha kuolee Hakalassa 64-vuotiaana ruotuvaivaisena (taloruodun elättinä) keuhkokuumeeseen. Muuttanut: Euran Turajärven Mikolaan 25.10.1813. Vanhemmat Johan Michelsson Honkasuo ja Lisa Adamsdotter Honkasuo (Taulusta 4).

Puoliso: Vihitty 31.10.1824 Lappi, kirkonkylä Lovisa Isaacsdotter Hakala e. Suutala e. Sillanpää. (Taulu 2) s. 15.9.1803 (Lapsen kastekirja, Hiski vihityt, poismuuttaneet), Lappi, kirkonkylä, k. 17.6.1866 Lappi, Mäentaka. On kirkonkylän Sandalan tytär, sitten Kirkkalassa piikana, kunnes vihitään ja asettuvat hänen kotitaloonsa. Ovat välillä Eurajoella vuokratiloja viljelemässä ja päätyvät Mäentaan Hakalan torppaan jossa Lovisa kuolee 62-vuotiaana leskenä hengenahdistukseen. Vanhemmat Isaac Jacobsson Santala e. Sillanpää ja Caisa Michelsdotter Santala (Taulusta 5).

Taulu 4

IV Johan Michelsson Honkasuo Paimen, itsellinen, torppari, s. 6.6.1770 (Muuttokirja), Lappi, k. 24.4.1843 (rk), Eura, Turajärvi. On Lapin Ruonalla torpan poika ja paimen ainakin 1805 alkaen. Muuttaa 6.11.1814 perheineen Lapista Euraan torppariksi. Lähtiessä on itsellinen. Mukana seuraavat Maja Lena, Adam ja Ephraim. Gustaf ja Johan ovat alussa renkeinä Mikolassa. Torppari Turajärven Mikolan maalla. Muuttanut: Lapista 29.10.1814.

Puoliso: Vihitty Lappi Lisa Adamsdotter Honkasuo. (Taulu 3) Torpan emäntä, s. 4.10.1770 (Euran rippikirjat), Lappi, k. 12.1.1854 Eura, Turajärvi.

Taulu 5

IV Isaac Jacobsson Santala e. Sillanpää Itsellinen, s. 1.7.1767 (rippikirjat), Lappi, kirkonkylä, k. 24.5.1832 Lappi, kirkonkylä.

Puoliso: Caisa Michelsdotter Santala. (Taulu 3) s. 3.10.1766 (rippikirjat), Lappi, k. 23.1.1842 Lappi, kirkonkylä.

Taulu 6

III Gustav Isaacsson Hellström e. Uusikartano Torppari, s. 4.5.1794 Lappi, Murtamo, k. 5.9.1870 (perukirja), Lappi, Murtamo, kuolinsyy vanhuus. Lapin Murtamon Uudenkartanon poika ja talon torppari. Vihityt: (II) Torpan leski, Murtamo/Usikartano. Kuolinpaikka : Murtamo, vanhuuteen 76-vuotiaana. Vanhemmat Isaac Ericsson Uusikartano ja Helena Michelsdotter Uusikartano e. Vilkkilä (Taulusta 7).

1. Puoliso: Vihitty 11.10.1821 Lappi Eva Jacobsdotter Hellström e. Ahlgren s. 23.12.1799 Lappi, k. 2.11.1826 Lappi, Murtamo, kuolinsyy lavantauti. Vanhemmat Jacob Jacobsson Ahlgren ja Maria Mattsdotter Ahlgren.

Taulu 7

IV Isaac Ericsson Uusikartano Talollinen, s. n 1770 Lappi, Murtamo, k. 1809 Lappi, Murtamo. Murtamon Uusikartanon isäntä ainakin 1795-1807. Kuollut välillä 1807-1817. Murtamon Uusikartano on isojaossa 1787 1/3 manttaalin suuruinen tila, ja on osa entistä Ollilaa. Vanhemmat Eric Henrichsson Uusikartano ja Lisa (Taulusta 8).

Puoliso: Vihitty 18.10.1791 Rauman mlk, Uotila Helena Michelsdotter Uusikartano e. Vilkkilä. (Taulu 6) Emäntä, s. 21.12.1768 (Hiski kuolleet, Rauma vihityt, kaste), Rauman mlk, Uotila, k. 3.6.1827 Lappi, Murtamo, kuolinsyy keuhkotauti. Tilallisen leski Murtamon Uusikartanossa, kuolee 57-vuotiaana keuhkotautiin. Perukirja säilynyt. 1827 lapsista jäljellä vain Isaac ja Gustaf. Vanhemmat Michel Michelsson Vilkkilä ja Brita Henrichsdotter Vilkkilä e. Sippola (Taulusta 11).

Taulu 8

V Eric Henrichsson Uusikartano Talollinen, s. 1736 Lappi, Murtamo, k. eli 1810 Lappi, Murtamo. Isäntä ainakin jo 1768 alkaen. Vanhemmat Henrich Johansson Uusikartano ja Lisa Uusikartano (Taulusta 9).

Puoliso: Vihitty n 1763 Lisa. (Taulu 7) s. 1737.

Taulu 9

VI Henrich Johansson Uusikartano Jaetun tilan puolikkaan isäntä n 1760-. Vanhemmat Johan Mattsson Ollila ja Maria (Taulusta 10).

Puoliso: Lisa Uusikartano. (Taulu 8)

Taulu 10

VII Johan Mattsson Ollila Talollinen. Ollila sai 1725 kuusi vapaavuotta verosta isonvihan vuoksi.

1. Puoliso: Maria. (Taulu 9) s. jälkeen 1727.

Taulu 11

V Michel Michelsson Vilkkilä Talollinen, s. 5.3.1729 (rippikirjat, kastekirja, Rauma), Rauman mlk, Uotila, k. 27.2.1798 Rauman mlk, Uotila. Rauman mlk:n Uotilan Wilckilän poika ja isäntä. Kuoli yskänkuumeeseen 68v 11kk 27pv-ikäisenä. Vanhemmat Michel Simonsson Vilkkilä ja Anna Mattsdotter Vilkkilä (Taulusta 12).

Puoliso: Vihitty n 1754 Brita Henrichsdotter Vilkkilä e. Sippola. (Taulu 7) Emäntä, s. 25.12.1731 (rippikirjat, kastekirja, Rauma), Rauman mlk, Uotila, kastettu 25.12.1731 Rauma, k. 4.11.1815 Rauman mlk, Uotila. Tulee Eurasta takaisin Uotilan kotiinsa 22.9.1752. Vanhemmat Henrich Jacobsson Sippola ja Anna Petterdotter Jusu e. Sippola e. Ercovius (Taulusta 14).

Taulu 12

VI Michel Simonsson Vilkkilä Talollinen, s. 4.3.1694 (rippikirjat, Rauma), k. 16.12.1783 Rauman msrk, Uotila. Isäntä Uotilan Vilkkilässä ainakin jo 1724. Vuonna 1722 Vilkkilä on vielä autiona. Kummina kaupungissa 1.5.1729 ja Uotilan sotilaan lapselle 22.1.1734. Vannoo 12.10.1742 uskollisuutta venäjän keisarinna Elisabet Petrovnalle muiden msrk:n isäntien kanssa. Lautamies 1742 alkaen. Vanhemmat Simon Vilkkilä ja Maria (Taulusta 13).

Puoliso: Anna Mattsdotter Vilkkilä. (Taulu 11) Emäntä, s. 15.12.1703 (rippikirja), k. 24.7.1783 Rauman mlk, Uotila.

Taulu 13

VII Simon Vilkkilä Talollinen. Isäntä Vilkkilässä 1713-. Ottaa tilan käyttöön autiosta. Talon edellinen isäntä Johan Sigfridsson ja vaimonsa Kaisa ovat lopettaneet talon pidon rutiköyhinä 1701. He asuvat tilalla vielä 1704. Sattavat olla samaa sukuakin, mutta kytkentää ei ole löytynyt.

Puoliso: Maria. (Taulu 12)

Taulu 14

VI Henrich Jacobsson Sippola Talollinen, s. 28.4.1695 (Kaste), Rauma, kastettu 6.1.1708 Rauma, k. 18.4.1742 (kirkontilit), Rauman mlk, Uotila. Mainitaan Sipolan isäntänä 1724 alkaen. Vuosien 1728-46 maakirjat mainitsevat Sipolan omistajaksi Anders Sipolan, jonka sukulaisuussuhteesta ei ole tietoa. Tila on siis huudattamatta käräjillä isovihaa edeltävältä ajalta asti. Vanhin Rauman rippikirja 1680 -luvulta mainitsee Sipolan isäntänä Anders Clemetssonin. Kummina 24.4.1727, 1.5.1729, 12.1.1730 ja 23.12.1735. Vanhemmat Jacob Sippola (Taulusta 15).

Puoliso: Vihitty jälkeen 21.1.1717 Anna Petterdotter Jusu e. Sippola e. Ercovius. (Taulu 11) Emäntä, s. 12.12.1698 (Rippikirjat, kastekirja, Jari Kaunisto), Lappi, Kivikylä, k. 26.6.1775 Rauman msrk, Uotila. Piikana Kodisjoen Ettalassa tammikuussa 1717, jolloin on talon tyttären kummina. Emäntä Rauman msrk:n Uotilan Sippolassa, myöh. Kiukaisten Panelian Jusulla, s. 12.12.1698 (rippikirjatieto), k. 26.6.1775 (haudattu) Rauma msrk., Uotila Sippola, 76v. 7kk:n ikäisenä. Hoiti Sippolan tilaa poikansa Johanin ja tyttärensä Walborgin kanssa 1744. Vihittäessä toiseen avioon oli leski Uotilasta, avioliitosta ei lapsia. Anna muutti 2. miehensä Antti Antinpoika Jusun kuoleman jälkeen 1771 Rauman msrk:n Uotilaan, täällä hänet mainitaan talollinen Juho Heikinpoika Sippolan äitinä Rauman rippikirjassa 1772-77. Kuoli vanhan talollisen vaimona poikansa luona Rauman msrk:n Uotilan Sippolassa. . Vanhemmat Peter Ercovius ja Walborg (Taulusta 17).

Taulu 15

VII Jacob Sippola Sipolan isäntä 1700-.

Taulu 16

VIII

Taulu 17

VII Peter Ercovius Lapin kappalainen, s. n 1670 Padasjoki, k. 1748 Lappi, Kivikylä. Lapin kappalainen 1696-1748 Asuu Kivikylän Pekolassa. Äidinisästään Lapin kappalaisesta Petrus Ercoviuksesta Nurkin vanha isäntä kertoi, että tämä oli ollut kotoisin Viron- tai Liivin maalta ja toiminut siellä pappina, mutta kun nämä maat joutuivat Venäjän valtaan, oli hänen ollut paettava Suomeen, missä hän sai kappalaisen viran Lapin seurakunnassa. Ercoviuksella oli ollut tavattoman voimakas ääni. Äidinisänsä sylissä istuessaan Juhani Åkenpojan oli pitänyt sulkea korvansa tämän rintaa vasten, niin kova oli ukon ääni ollut. Äidinisältään Juhani Åkenpoika oli oppinut ruotsia ja hiukan latinaa, mm. latinalaisen laulun "Angelus emittitur", jonka hän vielä vanhana hyvin muisti ja lauloi Samuelille. Ercoviukset puhuivat saksaa ja rouvakin oli oppinut nainen, joka lueskeli saksalaisia kirjoja. Muistitieto Ercoviuksesta Baltiasta Suomeen saapuneena pakolaispappina ei näytä kuitenkaan soveltuvan siihen, mitä hänestä tavallisten henkilöhistoriallisten hakuteosten mukaan tiedetään. Laguksen ylioppilasmatrikkelin mukaan hänet otettiin Turun akatemian kirjoihin 1687 ja määrättiin Lapin kappalaiseksi 1695, siis jo ennen suuren Pohjan sodan syttymistä. Baltian papistoa koskevista Pauckerin ja Napierskyn matrikkeleista häntä ei ole löytynyt. Varmana täytyy näin ollen pitää, että hän ei ole saapunut Baltiasta pakolaispappina Suomeen. Aivan tyhjästä näin selväpiirteinen muistitieto tuskin kuitenkaan on voinut syntyä. Mahdollisesti Ercovius on jossakin vaiheessa toiminut sotilas pappina Baltiaan sijoitetuissa joukko-osastoissa, vaikka se ei käytetystä lähdeaineistosta ole selvinnyt. Tässäkin, vähäisen aineiston perusteella tehdyssä tarkistuksessa tulee näkyviin muutamia genealogiselle muistitiedolle ominaisia piirteitä. Esi-isien ansiot pyrkivät suurentumaan ja romantiikan ja vieraiden maiden hohtoa tulee helposti liikaa kuvaan. Mutta ilman jotakin todellisuuspohjaa ei muistitieto koskaan ole ja se voi antaa tutkijalle hyödyllisiä ei vihjeitä, - silloin kun se on aitoa eikä tietoisesti fantisoitua tai kirjallisuuden välityksellä tapahtunutta ns. takaisinsyöttöä perimätiedon kenttään. Ylioppilasmatrikkeli: Pehr Erchovius Petrus Johannis, Tavastensis 3580. Kotoisin Padasjoelta. Turun katedraalikoulun oppilas 3.2.1681 (in cl. d:ni Caspari Sarenij, Petrus Johannis Padasjokiensis.). Ylioppilas Turussa kl. 1689 Erchovius Petr. Joh. Tav _ 179. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 30.11.1692. Turun linnansaarnaajan apulainen 1692. Vahdon pitäjänapulainen 1693. Lapin kappalainen 1695, isonvihan aikana vt kirkkoherra vuodesta 1719. k. Lapissa 1748. Pso: 1:o Valborg (k. n1730); 2:o Ingeborg. Poika Erik Ercovius (ei yo) toimi vt. kappalaisena Lapissa ja Eurassa isonvihan lopulla. .

1. Puoliso: Walborg. (Taulu 14) Kappalaisen vaimo, k. n 1730 Lappi.

Taulu 18

IV Johan Johansson Nyberg Rakuunakorpraali, s. 4.1.1757 (Turun kaste), Turku, k. 1808 (Kiukaisten rippikirja), Sodassa. Pääkatselmusrulla v 1804 mainitsee hänen syntymäpitäjäkseen Ulvilan. Tämä ei kuitenkaan osoittautunut oikeaksi tiedoksi. Ensimmäinen havainto hänestä saatu rippikirjasta 1770-. On ollut Koiviston rusthollin renki Johan Johansson. Päällekirjoituksella merkitty nimi Nyberg. Tässä rippikirjassa syntymäaikana 6.1.1756. Ensimmäistä vaimoa ei löydy Ulvilan syntyneistä. Ulvilan Koivistolla reservirakuuna, Kiukaisten Harolassa ensin rakuuna, sitten ylennetty korpraaliksi 1.7.1792. Mies on 5 jalkaa 10 tuumaa pitkä. Reservin rekrytoinnissa 25.9.1775 mainitaan hänen olevan 19 -vuotias renki, jonka syntymäpaikka on Turku. Katselmuksen 13.6.1795 mukaan Kiukaisten Harolan rustholli Katila no 54 kuului Porin jalkaväkirykmentin kevyeen pataljoonaan alimajurin komppaniaan. Johan oli silloin 38 ja 3/4 vuotta vanha ja palvellut 19 ja 3/4 vuotta. Rusthollarina toimi 1795 Matts Henrichsson Katila. Muuttanut: Laitilasta Ulvilaan 1775. Sitten 1790 Ulvilasta Kiukaisiin perheineen. Vanhemmat Johan Nyberg ja Brita Henricsdotter (Taulusta 19).

1. Puoliso: Vihitty 20.10.1776 Ulvila, Koivisto Lena Andersdotter Nyberg Reservisotilaan vaimo, s. 25.4.1753 (Ulvila, vihityt, rippikirja Ulvila, lasten kasteet), k. 4.9.1784 Ulvila, Koivisto, kuolinsyy lapsivuode.

Taulu 19

V Johan Nyberg Merimies, s. 1705 (Turun rippikirja), k. 17.3.1768 (Hiski), Turku.

Puoliso: Vihitty 29.9.1743 Turku Brita Henricsdotter. (Taulu 18) s. 1715 (Turun rippikirja), Turku, k. 14.6.1767 Turku.

Taulu 20

V Matts Henrichsson Sonkkila Rusthollari, s. 20.8.1725 (rk Hinnerjoki 1761-,1768-), Hinnerjoki, Korpi, k. 2.9.1781 Hinnerjoki, Korpi. Rusthollin puolikkaan haltija Heikkiveljensä kera. Varustavat rakuunaa Anders Lundström 1775-79. Vanhemmat Henric Thomasson Sonkkila ja Lisa Gustafsdotter Sonkkila (Taulusta 21).

Puoliso: Vihitty 21.3.1750 Eura Brita Henrichsdotter Sonkkila e. Lukkala. (Taulu 18) Rusthollin emäntä, s. 10.9.1731 (rk Hinnerjoki 1761-,1768-), Eura, Lukkala, k. 6.2.1800 Hinnerjoki, Korpi. Vanhemmat Henrich Jacobsson Lukkala e. Vahala ja Wallborg Jacobsdotter Lukkala e. Jaspa (Taulusta 23).

Taulu 21

VI Henric Thomasson Sonkkila Rusthollari, s. 25.11.1688 Hinnerjoki, Korpi, k. 12.2.1763 Hinnerjoki, Korpi. Mainitaan rakuuna Sven Lundbergin varustajana 1739-73. Vanhemmat Thomas Sonkkila (Taulusta 22).

Puoliso: Lisa Gustafsdotter Sonkkila. (Taulu 20) Rushollin emäntä, s. x.11.1703, k. 13.9.1763 Hinnerjoki, Korpi.

Taulu 22

VII Thomas Sonkkila Mainitaan rusthollarina ja ratsumiehen varustajana 1712-20.

Taulu 23

VI Henrich Jacobsson Lukkala e. Vahala Rusthollari, s. 6.1.1706 (Jari Kaunisto), Köyliö, Kepola, k. 1.3.1785 Eura, Lukkala. Ratsutilallinen, kuudennusmies, kirkonisäntä, lautamies, s. 6.1.1706 Köyliö, Kepola Vahala, k. 1.3.1785 Eura, Lukkala, äkillisesti vanhuudenheikkouteen. Ratsutilallinen, kuudennusmies, kirkonisäntä 1754-64, lautamies 1756-57. Viljeli kotitaloaan Lukkalaa ja myöhemmin sen rinnalla Eskolaa. Omisti Lukkalan, puolet Eskolasta sekä Ellan talon Naarjoen kylästä. Heikki-pojasta sanotaan aikakirjoissa, että hän on oppivainen ja hyvä ymmärryksinen. Lukkalan ratsutilan n:o 87 isäntä 1751- Euran Kirkonkylässä. Eskolan ratsutilan isäntä 1757- Euran Kirkonkylässä. Lauta- ja kuudennusmies 1756-57 sekä kirkkoväärti 1754-64. Jaakko Matinpojan kuoltua tulee v. 1751 Lukkalan isännäksi hänen esikoispoikansa Heikki Jaakonpoika. Lukkalan ratsutila n:o 87 kuuluu tällöin Kuninkaallisen Henkivartijarykmentin Satakunnan komppaniaan. Maaherranvahvistuskirja hänen perintöratsutilaansa on päivätty 3.9.1753. Takaajina hänellä tässä talonostossa omaisiltaan 23.4.1751 ovat kruununnimismies Abraham Sahlberg, ratsutilalliset Matti Matinpoika Soupas, Antti Tuomaanpoika Mikola Turajärveltä ja Juho Juhonpoika Lähteenoja. Huolimatta vaikeasta vuodesta Heikki Jaakonpoika ostaa lokakuun 14 päivänä 1757 Lukkalan ja Eskolan vero-oikeudet 145 hopeatalarin hinnasta.Heikki Lukkala on monissa luottamustehtävissä. Hän on kirkon kuudennusmies ja lautamies. Kirkkoisäntänäkin hän toimii vuoteen 1764. Emäntänsä hän noutaa Säkylästä vanhalta sukuratsutilalta Jaspalta. Heikki isännöi kotitalossaan vuoteen 1767, jolloin hän myy sen vanhimmalle pojalleen heikille. Kauppakirja on päivätty 15.3.1767. Kauppaan sisältyy 2/3 Lukkalan veroratsutilaa sekä hänen aikaisemmin ostamansa Ellan veroaukmenttitila Naarjoen kylässä. Kauppahinta oli 4.000 talaria. Talon siirtoon Heikki-pojalle liittyyy kuitenkin ehto, että isä-Heikki saa pitää isännyyden niin kauan kuin hänen voimansa sallivat. (Markus Vanha-Perttula, SatakuntalaisSuvut 3.10.2002). * Osti Kirkonkylän Eskola-Lukkalan talon perinnöksi 14.10.1757. (Olavi Koivisto: Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia II s. 31). Vanhemmat Jacob Mattson Lukkala e. Vahala ja Lisa Mattsdotter Yski (Taulusta 24).

Puoliso: Vihitty 18.10.1730 Säkylä Wallborg Jacobsdotter Lukkala e. Jaspa. (Taulu 20) Rusthollin emäntä, s. 29.1.1705 (Jari Kaunisto), Säkylä, Vähäsäkylä, k. 19.12.1766 Eura, Lukkala. Emäntä Euran Lukkalassa, s. 29.1.1705 Säkylä, Vähäsäkylä Jaspa, k. 19.12.1766 Eura, Lukkala, keuhkokuumeeseen. Valpurin kotitila Jaspa on vanha sukutila. Vuonna 1617 mainitaan Sigfred Jaspa. Saman sataluvun puolivälissä mainitaan Eerikki Matinpoika Jaspa (k. 29.3.1715). Hänen poikansa Jaakko Eerikinpoika, joka mainitaan 1600-1700 -lukujen vaihteessa, on Valpurin isä. Valpurin veljestä tulee Jaspan seuraava isäntä. Anna-sisaresta tulee Mikko Heikinpoika Sunin vaimo Euran Sorkkisiin (vih. 7.12.1746). Liisa-sisaren mies on talollinen Erkki Simonpoika Lamppala Säkylästä (vih. 29.12.1739) TARKISTA TÄMÄ!!. (Markus Vanha-Perttula, SatakuntalaisSuvut 3.10.2002). Vanhemmat Jacob Ericsson Jaspa ja Maria Andersdotter Perttula (Taulusta 32).

Taulu 24

VII Jacob Mattson Lukkala e. Vahala Rusthollari, s. 1676 (Jari Kaunisto), Köyliö, Kepola, k. 1.9.1751 Eura, Nuoranne. Ratsutilallinen, Lukkalan isäntä 1731-51, kuudennusmies, s. 1676 Köyliö, Kepola Vahala, k. 1.9.1751 Eura, Nuoranne Lukkala, keuhkotautiin, haudattu kirkkoon. Vuodesta 1731 lähtien viljeli kuolemaansa saakka Lukkalan ratsutilaa Euran pitäjässä ja sen naapuritilaa Eskolaa. Haudataan kuudennusmiehenä Euran kirkkoon. Ratsutilallinen. Aikaisemmin Köyliön Vanhankartanon vouti sekä vuodesta 1706 Lukkalan vouti ja rakuuna. Vuodesta 1731 hän omistaa ja viljelee Lukkalan ratsutilaa kuolemaansa saakka sekä sen rinnalla naapuritilaa Eskolaa vuodesta 1747. Kuudennusmiehenä ainakin 1731-51. - Talollisen poika, ratsutilallinen. Mainitaan kotonaan Kepolan Vahalassa 1693. Aikaisemmin Köyliön Vanhan kartanon vouti sekä vuodesta 1706 Lukkalan vouti ja rakuuna vielä 1730. Rovastin tarkastuksessa 22.2.1726 on hänet poissaolevana nimitetty kirkkoväärtiksi, mutta hän ei ollut halukas vielä ottamaan tätä luottamustehtävää vastaan. Vuodesta 1731 hän omisti ja viljeli Lukkalan ratsutilaa kuolemaansa saakka sekä myös naapuritilaa Eskolaa jonka hän oli ostanut luultavasti ennen vuotta 1731. 1738 hän ostaa Eskolan vero-oikeudetkin. (Lukkarlan rusthollin Nro 88 omisti 1702 Köyliön kartanon inspehtori Magnus Floman) Kuudennusmiehenä ainakin 1731-51. Lautamiehenä esim. 1735. Vanhemmat: Matti Jaakonpoika Vahala (Vahanen) ja Briitta. Rakuuna ja Köyliön kartanon vouti. Lukkalan ratsutilan isäntä 1731-51 Euran Kirkonkylässä. Eskolan ratsutilan isäntä 1747-51 Euran Kirkonkylässä. Kuudennusmies 1731-51, lautamies. Kullalan talo muuttaa omistajiaan jälleen 1700-luvun ensimmäisinä vuosina, sillä vv. 1703-09 siellä asuu Köyliön kartanon asianhoitaja (ombudsman) Maunu Flodmanin (Floman) väki, ja taloa hoitaa Juhana-niminen lampuoti. Mahdollisesti hän on entinen isäntä, joka kuolee 1703. Vuonna 1706 lampuotina Mikkeli-niminen. Maunu Flodman asuu itse Köyliön kartanossa, mutta vuodesta 1709 hän on jo itse Eurassa viljellen taloaan. Hänen vaimonsa Saarakin mainitaan tästä vuodesta alkaen. Flodmanin aikana Lukkalan ratsutila (Ala-Satakunnan komppanian n.o 87) mailtaan 1 1/6 mtl. ja sen vero on 30: 7 3/5. Tilan kylvö on 5:15. Sota-arkiston rullissa Lukkalan ratsutila on vielä khra Langiuksen nimissä. Talon rakuunana ratsastaa tällöin "mustalla valakalla" Matti Långström-niminen ratsumies. Flomanin aikana elettiin maassa pitkien nälkä- ja kuolonvuosien ja sotien kauhujen keskellä, joita v. 1710 seurasi vielä rutto. Flomanin oli vietävä talonsa ratsupalveluksineen isonvihankin läpi. Kaiken tämän ohessa Floman toimi pitäjän kirjurina ja siltavoutina. Vuoden 1722 sotamaakirjassa Lukkalan mainitaan kuuluvan kapteeni Jerlströmin komppaniaan. Isonvihan kauhunaikojen jälkeen vv. 1725-27 on jälleen katoaika. Maunu Flomanilla on 1706- rakuunanaan ja voutinaan entinen Köyliön kartanon vouti Jaakko Matinpoika Vahala. Hänestä tulee 1730-luvulla Lukkalan isäntä. Kuudennusmiehenä allekirjoittaessaan tammikuun 17 pnä 1731 inventaariokirjan hänen sukunimensä on jo Lukkala. (Markus Vanha-Perttula, SatakuntalaisSuvut 3.10.2002). Vanhemmat Matts Jacobsson Vahala ja Brita (Taulusta 25).

Puoliso: Vihitty 19.3.1705 Köyliö Lisa Mattsdotter Yski. (Taulu 23) Rusthollin emäntä, s. 1673 Köyliö, Kankaanpää, k. 16.1.1732. Vanhemmat Matts Thomasson Yski ja Agneta Simonsdotter (Taulusta 30).

Taulu 25

VIII Matts Jacobsson Vahala Rälssitilallinen, s. n 1628 (Lempi Ahla: Eskola-Lukkala suku), k. 16.3.1703 Köyliö, Kepola. Rälssitilallinen 1667 Köyliö, Kepola. Mainitaan myllytulliluettelossa 1666. Vanhemmat Jacob Marcusson Vahala ja Maria (Taulusta 26).

Puoliso: Brita. (Taulu 24) Rälssitilan emäntä, s. n 1640 (Lempi Ahla: Eskola-Lukkala suku), k. 1.11.1722 Köyliö, Kepola. Mainitaan 1659 - 1673 Köyliö, Kepola, Vahala.

Taulu 26

IX Jacob Marcusson Vahala Talollinen, s. e 1620 (Helinä Snellman), k. e 1676 (Helinä Snellman), Köyliö, Kepola. Isäntä 1634 - 1667 Köyliö, Kepola, Vahala. Ilmestyi Vahalaan 1620, jossa mainitaan tuolloin 3 1/2 äyrin 1/4 mtl (v:sta 1624 1/3 mtl) suuruisen talon isäntänä Kepolassa. Hänet mainitaan Euran K.O:ssa 1.3.1658, jolloin Karin Sigfredintr Euran kirkonkylästä vaatii häneltä äitinsä Briitta Tuomaantyttären myötäjäisiä (V.A. mm 10:214). Jaakko Markunpoika on Vahalan isäntänä 1634-67, jolloin luovutti talon pojalleen Matilla (lähde: SAY). Vahalan varhaisin tunnettu isäntä on Henrik Vahanen, joka mainitaan 1551 Kepolassa 3 äyrin suuruisen talon isäntänä. Nimi Vahanen kulkee varsinkin varhaisempina aikoina aikakirjoissa Vahala-nimen rinnalla. Vanhemmat Marcus Michelsson Lukkala ja Ursa (Taulusta 27).

Puoliso: Maria. (Taulu 25) Mainitaan vaimona SAY:ssa 1634 - 1651 Köyliö, Kepola, Vahala.

Taulu 27

X Marcus Michelsson Lukkala Ratsutilallinen, s. Eura, k. 1635. Ratsutilallinen 1620 -luvulla. Ilmeisesti rakuuna, joka oltuaan lampuotina vuoden tai pari Köyliön Kepolassa mynsträttiin kruunun palvelukseen, eikä palannut enää koskaan Lukkalan peltoja kyntämään. Todennäköisesti Jaakko Vahalan isä. Vanhemmat Michel Mårtensson Lukkala ja Maria Sigfridsdotter (Taulusta 28).

Puoliso: Ursa. (Taulu 26)

Taulu 28

XI Michel Mårtensson Lukkala Talollinen. Isäntä 1570 - 1600 Eura, Lukkala. Lautamies. Vanhemmat Mårten Olofsson Lukkala (Taulusta 29).

Puoliso: Maria Sigfridsdotter. (Taulu 27) s. Kokemäki, Suomenkylä, k. 1610 Eura. Mainitaan 1593.

Taulu 29

XII Mårten Olofsson Lukkala Mainitaan 1550 Euran kesäkäräjillä Euran kirkonkylässä Henrik Eskolan yhteydessä.

Taulu 30

VIII Matts Thomasson Yski Talollinen, s. 1623 Köyliö, Kankaanpää. Syntynyt noin 1623 Köyliö, Kankaanpää. Talollinen, kuudennusmies Köyliö, Kankaanpää, Yski. Isäntä 1659 alkaen. Mainitaan 1656 - 1681. Vanhemmat Thomas Jöransson Yski ja Brita (Taulusta 31).

Puoliso: Agneta Simonsdotter. (Taulu 24) s. e 1658. . Syntynyt ennen 1658. Mainitaan 1677 - 1701 Köyliö, Kankaanpää, Yski.

Taulu 31

IX Thomas Jöransson Yski Mainitaan 1653 - 1682 Köyliö, Kankaanpää, Yski. Vuonna 1654 Yskissä mainitaan myös Juha Jaakonpoika sekä Grohusen N.B. 1656-64 (SAY).

Puoliso: Brita. (Taulu 30) Mainitaan 1656 - 1667 Köyliö, Kankaanpää, Yski.

Taulu 32

VII Jacob Ericsson Jaspa Rusthollari, s. 18.4.1675 (Jari Kaunisto), Säkylä, Vähäsäkylä, k. 21.4.1751 Säkylä. Ratsutilallinen (bördebonden), Jaspan tilan isäntä 1700- Säkylän Vähäsäkylässä, s. 18.4.1675 Säkylä, Vähäsäkylä, k. 21.4.1751 (haudattu) Säkylä, Vähäsäkylä, haudattu kirkon kuoriin. Mainitaan 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa. Mainitaan Jaspan isäntänä vuodesta 1700 alkaen ja hän toimi kirkonisäntänä 1724-29 (ollut tehtävässä jo 20 vuotta tätä ennen). Vanhemmat Eerikki Matinpoika Jaspa, Ratsutilallinen (bördebonden), k. 29.3.1715 (haudattu) Säkylä, Vähäsäkylä ja Anna Luukkaantytär, k. 14.8.1715 (haudattu). Vanhemmat Eric Mattsson Jaspa ja Anna Lucasdotter (Taulusta 33).

Puoliso: Vihitty 13.5.1700 Säkylä Maria Andersdotter Perttula. (Taulu 23) s. 1680 (Jari Kaunisto), Eura, Nuoranne, k. 6.9.1767 Säkylä. Jaspan tilan emäntä Säkylän Vähäsäkylässä, s. 1680 Säkylä, Isosäkylä, k. 16.9.1767 Säkylä, Vähäsäkylä Jaspa, vanhuuteen, haudattu 27.9.1767 kirkon kuoriin. Isä: Antti Perttula Suur-Säkylästä. Vanhemmat Anders Sigfridsson Perttula ja Elin Perttula (Taulusta 34).

Taulu 33

VIII Eric Mattsson Jaspa k. 29.3.1715 Säkylä. Toolan isäntänä 1540. Suvun kantaisänä mainitaan Jöns Dårman, suvun nimi muuttui sittemmin Toramaaksi ja aikojen kuluessa Toolaksi. Toolan 'rusthollin' vauraudesta kertoo vuodelta 1540 säilynyt maakirja, siitä voidaan lukea tilalla olleen 1 hevonen, 6 härkää, 10 lehmää, 13 nuortakarjaa ja 13 lammasta. Haudattu kirkon kuoriin. Ratsutilallinen, sukutilallinen (bördebonden). Jaspa on vanhan sukutila Vähä-Säkylässä. Maakirjassa 1540 Jaspan vero oli 1/2 mk ja savuluku 1/3. Hevosia ei ollut, mutta härkiä 6, lehmiä 8, nuorta karjaa 8 ja lampaita 24. (s.48) Savulukujen summa Vähä-Säkylässä on tasan 2, mistä voidaan olettaa siellä olleen kaksi kantataloa, Jaspa ja Vätti. Jaspan kantatalo olisi ensin jaettu kolmeen, josta muodostuivat Jaspa savuluku 1/3, Knuutti 1/3 ja kolmas talo 1/3, joka myöhemmin jaettiin: Klemetti savuluku 1/6, Jussi 1/12, ja toinen 1/12, joka jaettiin Simon ja Jussin taloiksi, molempien savuluku 1/24. Nämä jaot siis ennen ensimmäistä maakirjaa1540. Vätin kantatalo puolestaan olisi jaettu Vättiin 1/2, Matti Vellinkiin 1/4 ja Matti Vimmaan 1/4. (s.50) (Lähde Nurminen: Säkylän historia) Vuoden 1546 maakirjassa mainitaan Mikko Jaspa. Mikko Jesperinpoika Vätti/Jaspa Jesperin talosta eli Jaspelasta oli 1550-54 lautamiehenä 10 kertaa ja katselmusmiehenä 8 kertaa. Mikko ei pystynyt pitämään talonsa varallisuutta entisellä tasolla. Jesperin nautayksikköluku 1540 oli 1/5, Mikon kymmenykset 1558 III/52-54 ja nautayksikköluku III/55-56. 1540 kylän toinen Vätti on Heikki Vätti (mk 1540-41) ja sitten Heikintalosta Esko Matinpoika Vätti (mk 1551 ym.). 1617 hopeaveroluettelossa mainitaan Sigfred Jaspa. .

Puoliso: Anna Lucasdotter. (Taulu 32) k. 14.8.1715 Säkylä.

Taulu 34

VIII Anders Sigfridsson Perttula Talollinen, s. 1655 (Marketta Eggleton), k. 4.6.1732 Säkylä. Iso-Säkylän Perttulan isäntä 1681-, syntynyt 1655, kuollut 4.6.1732 Säkylä (haudattu). Iso-Säkyläläinen Markus Sipinpoika Perttula oli Säkylän nimismies ainakin 1628-1630, ja lienee ollut viimeinen säkyläläinen nimismies ennen Säkylän liittymistä Euran nimismiehen piiriin. Sipi Markuksenpoika, kivimies, oli Perttulan poika vuosisadan alkupuolella, myöhemmin isäntä. Hän oli yksi kolmesta 1638 myllynkiviä Raision myllyyn Turun lähelle myyneestä säkyläläisestä miehestä. Sipi peräsi käräjillä Pertteli Toolalta yhtä kuparitalaria, jonka tämä oli jäänyt velkaa Sipiltä n. 1640 ostamastaan myllynkivestä (lähde: Nurminen: Säkylän historia I). Sipi Markunpoika sai myös määräyksen olla kestikievarinpitäjä omalla suunnallaan, joka järjestely tosin muuttui heti seuraavana vuonna. Perttula oli ratsutila ainakin jo 1640. 25.7.1715 kuolee Perttulassa joku leski Liisa Antintytär. . Vanhemmat Sigfrid Marcusson Perttula ja Greta Petttula (Taulusta 35).

Puoliso: Elin Perttula. (Taulu 32) Main. 1674-1711.

Taulu 35

IX Sigfrid Marcusson Perttula s. (Marketta Eggleton). Säkylän Iso-Säkylä Perttulan isäntä 1642-80. Vanhemmat Marcus Sigfridsson Perttula ja Margaretha (Taulusta 36).

Puoliso: Vihitty 1645 Greta Petttula. (Taulu 34) Main. 1674-83.

Taulu 36

X Marcus Sigfridsson Perttula s. (Marketta Eggleton). Iso-Säkylän Perttulan ratsutilan isäntä -1639.

Puoliso: Margaretha. (Taulu 35)