TERVETULOA KALERVON
Puutarhaterapeutit ja puutarhaterapiaopiskelijat tekivät opintomatkan Tukholmaan. Koimme ja näimme taas uutta ja mielenkiintoista.
Muistakaamme kuitenkin, että meillä Suomessa puutarhaterapiakehitys ja - koulutus on varsin hyvissä kantimissa, eikä meidän tarvitse hävetä mitään. Myös Ruotsalaisilla on meiltä oppimista.
Minulla on ollut kolme viime joulunaikaan kukkinutta amarylliksen sipuliruukkua taustalla näkyvän virpiangervopensaan alla ja yksi niistä on intoutunut kukkimaan. Amarylliksen uuden kukka aihion kehitys on aina mysteeri meidän oloissa.
Ajankohtaista - opetussuunnitelmat ja niiden käyttö
Vuosien saatossa olen rakentanut puutarhaterapia- ja puutarhaterapeuttien koulutukseen opetussuunnitelmia, joita on esimerkiksi 10ov,5ov ja 1.5ov laajuisiin opintoihin.
Nyt on käynyt ilmi, että näitä opetussuunnitelmia on alettu käyttämään muiden muassa oppilaitoksissa puutarhaterapiaopetukseen.
Muistutan käyttäjiä tekijänoikeuslain säädöksistä, josta alla ote:
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Sillä, joka on luonut kirjallisen tai
taiteellisen teoksen, on
«tekijänoikeus»
teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai
suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos
tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai
taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla.
(24.3.1995/446) Kirjallisena teoksena pidetään myös karttaa
sekä muuta selittävää piirustusta tai graafista taikka plastillisesti
muotoiltua teosta sekä tietokoneohjelmaa.
(11.1.1991/34)
«Tekijänoikeus»
tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä
teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön
saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana,
toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa
käyttäen. Kappaleen valmistamisena pidetään sen
valmistamista kokonaan tai osittain, suoraan tai välillisesti,
tilapäisesti tai pysyvästi sekä millä keinolla ja missä muodossa
tahansa. Kappaleen valmistamisena pidetään myös teoksen siirtämistä
laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa. Teos saatetaan yleisön saataviin, kun: 1) se välitetään yleisölle johtimitse tai
johtimitta, mihin sisältyy myös teoksen välittäminen siten, että
yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada teos saataviinsa
itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana; 2) se esitetään julkisesti
esitystapahtumassa läsnä olevalle yleisölle; 3) sen kappale tarjotaan myytäväksi,
vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön
keskuuteen; taikka 4) sitä näytetään julkisesti teknistä
apuvälinettä käyttämättä. Julkisena esittämisenä ja yleisölle
välittämisenä pidetään myös esittämistä ja välittämistä ansiotoiminnassa
suurehkolle suljetulle piirille.
Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404
1 LUKU
Tekijänoikeuden kohde ja sisällys
1 §
Taloudelliset oikeudet
(14.10.2005/821)
2 §
(14.10.2005/821)
Ajankohtaista - lehtiartikkelit, haastattelut ja niiden käyttö
Olen tuottanut puutarhaterapiasta opaskirjan ja DVD - videon. Toiseksi, vuosien aikana on kertynyt arviolta 120 erilaista lehtiartikkelia ja haastattelua. Olen havainnut kyseessä olevan aineiston plagiointia eli varastamista.
Tieteellisen tutkimusetiikan näkökulmasta toiminta on rikollista ja senkaltainen työ tulisi tarkastajan hylätä. Eli, aina kun lainaat toisen tuottamaa tekstiä mainitse lähde, sen on lainmukaista tutkimustyötä.
Käsillä olevaan asiaan ei saa liittyä myöskään sukupuolirasismi, mikä tässä yhteydessä tarkoittaa sitä, että naispuolisen asiantuntijan nimi mainitaan, mutta ei miespuolisen.
ORKIDEAN SATUMAISTEN KUKKIEN MYÖTÄ EDELLEEN LÄMMINTÄ KESÄÄ JA HYVÄÄ ALKAVAA SYYSKAUTTA !
(KUVATTU TURUN YLIOPISTON KASVITIETEELLISESSÄ PUUTARHASSA 23.5.2010)
Tulen miehen ikään vuonna 2011 ja olen suunnitellut siirtyväni vähitellen yrittäjyydessäni sivuraiteelle,
Ikä ja terveys luovat tarpeen antaa vähitellen tilaa nuoremmille voimille,
Sen vuoksi kaikkinainen potentiaalinen, ekspansiivinen yritystoiminnan markkinointi ja esillä pitäminen ei ole enää ajankohtaista.
Ajankohtaista
Puutarhaterapeuttiopiskelijoiden ja
muutoin asiasta kiinnostuneille järjestetään opintomatka Tukholmaan.
Matkaohjelma:
> **************************************************************
Aikataulu
>
12.8.2010 Turku - Tukholma 21.00 - 06.30 13.8.2010 Isabella
> 13.8.2010 Tukholma - Turku 20.10 - 07.35 14.8.2010 Amorella
>
> hytit
> 1 x B 1 hengen hytti
> 4 x B 2-4 hengen hytti
>
> ruokailu ja kokoustila laivalla
> 12.8.2010 illallisbuffet x 21 Food Garden, yhteinen menu valinta
> ilmoitettava etukäteen (valitsetko koko ryhmän puolesta? kts. lista
alla)
> 13.8.2010 kokoustila klo 20.00-21.00
Ilmoita
ruokatoiveesi - eniten ääniä saanut menu valitaan ( ilmoita myös
erikoisruokavalio)
> Tukholma 13.8.2010
> - klo 07.00 lähtö satamasta Tukholman kaupunkikiertoajelulle
> - klo 10.00-11.30 Sinnernas trädgård (opas Krister Fullman)
> - klo 12.30 lounas Kaknästornet
> - klo 14.00-16.00 Ersta Sjukhuset
> - klo 16.00-17.00 Bergianska trädgården
> - saapuminen Tukholman vanhaan kaupunkiin
> Erstan sairaalan vanhustenhuolto: opastus vanhustenhuoltoon,
> päiväkeskukseen, dementiapotilaiden huoltoon. Kirkko ja puutarha
kuuluvat
> myös kierrokseen.
> Hinta
> B4 = eur 220/hlö
> B3 = eur 240/hlö
> B2 = eur 280/hlö
> B1 = eur 320/hlö
>
> Hinnat edellyttävät minimi 20 matkustajaa. Hinta on sama aikuiselle ja
> lapselle.
> Matkan varaamista varten tarvitaan:
> - matkustajan etu- ja sukunimi
> - syntymävuosi
> - laskutusosoite
> - matkapuhelinnumero
> - hyttiluokka sekä mahdollinen toive samaan hyttiin majoittuvasta
> matkustajasta
> Matkan ennakkomaksu (eur 100,-/hlö) on 1 viikon sisällä varauksesta ja
> loppumaksu 1 kk ennen matkaa (12.7.2010 mennessä). Matkaan on
mahdollista
> saada liityntäkuljetus erikoishintaan eri paikkakunnilta,
hintavaihtoehdot
> tiedusteltaessa. Ilmoittautumiset ma-pe klo 9-17 numeroon 0600 97115 /
> Suomen Matkatoimisto / Taru Holm.
> *************************************************************
> *************
> Alkuruokia
> Toast Skagen, siianmätiä
> Lohitartar, peruna- ja fenkolisalaatti maustettuna Dijon-sinapilla (G,
L)
> Tonnikala-escabeche, salaatti ja tomaattibruchetta (G, L)
> Häränfilecapaccio, retikkasuikaleita korianterin kera,
> whisky-ponzu-kastike (G, L)
> Villisikabresaola, ranskalainen maalaissalaatti (G, L)
> Kylmä tomaattikeitto, punaisia linssejä, chiliä ja limeä (G, L, V)
> Pääruokia
> Tapenadetahnalla kuorrutettu vuonolohi ja tomaattitagliatelle,
> basilikaöljy (L)
> Halstrattu kuhafile ja sahramilla maustettu juurespyttipannu,
aiolikastike
> (G)
> Kokonaisena paistettu porsaanfile, choronkastike, ravunpyrstöjä ja
parsaa
> (G)
> Chateaubriand, pippurijuustotahna ja konjakkiliemi (G)
> Karitsanfile ja valkosipulissa muhennettua savoy-kaalia,
perunaterriini
> maustettuna Västerbotten-juustolla, rosmariinikastike (G)
> Rosapaistettua ankanrintaa, peruna-maa-artisokkasose,
appelsiinikastike
> Paella quinoasiemenistä, sieniä, valkoisia papuja ja punaisia
linssejä,
> tarjoiltuna pinaatin kera (G, L, V)
> Jälkiruokia
> Kolme juustoa lisäkkeineen (G)
> Paahtovanukas ja basilikalla marinoituja mansikoita (G)
> Mustikkapiirakka ja Madagaskar-vaniljajäätelö
> Suklainen pannacotta ja vadelmakastike (G)
> Raparperikeitto ja shampanjasorbetti (G, L, V)
> *************
> Ystävällisin terveisin,
>
> SUOMEN MATKATOIMISTO - FINLAND TRAVEL BUREAU - FINLANDS RESEBYRÅ
> Taru Holm
> Pori/ Vapaa-ajan matkat/Leisure Travel
> Gallen-Kallelankatu 8 FI-28100 Pori, FINLAND
> Tel: +358-(0)600 97115
> Fax: +358 (0) 10 826 4380
> Email:
pori@smt.fi
> Internet:
http://www.smt.fi
*******************************************
Kuvia puutarhaterapian opintomatkasta Tukholmaan 7-9.8.2008
Kuvia aistien puutarhasta Tukholmasta
Kuva kasvitieteellisestä puutarhasta Tukholmasta
Ollaan komeasti Kuninkaanlinnan aukiolla Tukholmassa
Lounaalla 155 metriä korkeassa tornissa Tukholmassa
Kuva aistien puutarhasta vuodelta 2007
Kotisivujen sisältö
Muita retkiä...
Porin kaupungin työväenopiston puutarhan kevät kurssien yhteyteen on suunniteltu kevätretki Turun yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan. Retkipäivä on 22.5.2010. Tiedustelut 02 8215962 ja 02 6215963. Ilmoittautumisaika 2.5.2010 mennessä, mukaan mahtuu vielä muutama!
Tässä Kalervon Mielikukkia
kevään kukkia!
Kälviän puutarhaterapeuttiopiskelijaryhmän helmikuun työtoiminnan yksi tuotos - Rönsyliljojen ja Anopinkielien jakaminen ja uudelleen istuttaminen kasvien keväthuollon opetuksen yhteydessä sekä erilaisten havutöiden tekoa
Mutta tämä Lukinliljan yksi muunnos kukki edellisen kerran noin 30 vuotta sitten...niin että kukkien maailma on ihmeellinen...
Puutarhaterapeuttikoulutus
Hämeenlinnassa Hämeen kesäyliopiston hallinnoimana on ollut käynnissä puutarhaterapiakoulutus (15 op) syyskaudella 2008 ja kevätkaudella 2009. Kevätkaudelle 2009 on suunniteltu 1.5 op laajuinen koulutus.
Suunnitelmissa on vuodelle 2010 15 op laajuiset puutarhaterapeuttiopinnot.
Kysy lisää Elina Rantala. Onko esimerkiksi vielä vapaita paikkoja!
Syyskaudelle 2009 ja kevätkaudelle 2010 on suunniteltu 15 op laajuiset puutarhaterapeuttiopinnot Kälviän kulttuuriopistolle. Koulutuksen hinta on muodostunut varsin edulliseksi. Koko koulutusjakson oppilashinta on 500 euroa.
Koulutus alkoi suunnitelmien mukaisesti ja vielä on tilaa ja voi tulla mukaan lokakuun lähipäivistä alkaen.
Puutarhaterapiasta on tullut varsin suosittu hoitomuoto ja sen vuoksi suunnittelemme jo 2010-2011 koulutusta Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä Kälviän kulttuuriopistolle.
Kysy lisää Ulla Ojamäki, Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto, p. 0447250727
Lappeenrantaan Etelä-Karjalan kesäyliopiston hallinnoimana on syyskaudella 2009 puutarhaterapiakoulutuksen päivät.
Jos sinulla on toiveita tai kysymyksiä puutarhaterapiakoulutukseen liittyen Lappeenrannan suunnalla, kysy lisää Minna Buure,
Puutarharadio
Puutarharadio on Satakunnan radion
teemaohjelma, joka käsittelee puutarhan hoitoon liittyviä asioita.
Asiantuntijana lähetyksessä on puutarhaterapeutti Kalervo Nikkilä.
17.3.2010 keskiviikkona
aloitamme säännölliset puutarharadion lähetykset klo 16.35 - 17.00.
Suora numero studioon on 02-555 7990. Voit lähettää kysymyksesi myös
sähköpostilla:
Valitse:
www.satakunnanradio.fi/puutarharadio
klikkaa kuvaketta, kuuntele suoraa lähetystä.
Kotipuutarhakoulutusta
Porin kaupungin työväenopistolla alkaa kotipuutarhan kevätkurssit maaliskuulla 2010. Kysy lisää opistolta 02 6215962 tai työväenopiston nettisivut, jota kautta voi kursseille myös ilmoittautua!
Olen avannut Blogi - sivuni 17.8.2009, jossa pohdintoja ja kuvia...
Sivulle pääset: www.windows.live.com
Tarvitset omat tunnukset Windows liveen...
Huonekasveja lokakuun alussa
Näihin on hyvä tehdä erilaisia kukka asetelmia vaikkapa olohuoneeseen
Ajankohtaista puutarhaterapian ja ympäristöpsykologian saralta...
Viime aikoina on herätelty yhtäältä kysymystä luontoyhteyden eli ympäristöpsykologian ja toisaalta puutarhaterapeuttisen kuntouttavan hoitotyön samankaltaisuudesta. Että ne olisivat yksi ja sama asia?
Tässä tätä seuraavassa pohdinnassa tuon esiin käsitykseni asiasta. Luontoyhteydessä operoidaan makrotasolla, mutta puutarhaterapiassa puhtaimmillaan mikrotasolla, joka asettaa toimijalle aivan erilaisia vaatimuksia, kun luontoyhteyden toteuttaminen.
18. Puutarhaterapian ytimessä
Puutarhaterapia laukkaa pitkin loikin syvemmälle suomalaiseen
hoitosysteemiin. Tässä tahdon selventää omalta osaltani puutarhaterapian
teoreettista käsitteistöä ja pohjaa.

1. Kotipuutarhassa työskenneltäessä voi kokea monenlaista hyvää
tai vain olemalla puutarhassa ja luonnossa. Tuolloin kysymys on itsensä
terapoinnista ja oman jaksamisen tukemisesta. Ihmiset ovat kertoneet,
miten puutarhanhoito on mukavaa puuhaa, kasvien kanssa työskentely
auttaa irrottautumaan arkirutiineista, on hyödyllistä, osaamista ja
kyvykkyyttä lisäävää se tietoisuus, että omasta kasvimaasta saan
vihanneksia pöytään ja kukkia maljakkoon.
2.
Lasten parissa tehtävän puutarhaterapeuttisen hoitotyön keskeisiä
tavoitteita on lapsen henkisen kasvun ja –kehityksen tukeminen, kasvun
ihmeen esillä pitäminen sekä luonnon monimuotoisuuden tuominen lapsen
tietoisuuteen.
3.
Puutarhatyötoiminta on työtä vaikkapa hoitopaikan puutarhassa. Tuolloin
keskeisessä asemassa on työterapeuttiset menetelmät ja vaikutukset,
puutarhatyötaitojen opettaminen yms., mutta työskentelystä puuttuu
terapeuttinen näkökulma.
Puutarhatyötoiminnassa käytetään puutarhaterapiassa käytettävää
operointivälinettä, mutta työstä puuttuu puutarhaterapeuttinen kuntouttava
hoitotyöote.
4. Puutarhaterapeuttinen kuntouttava hoitotyö lähtee siitä keskeisestä ajatuksesta, että kasveja ja niihin kohdistuvia hoitotoimenpiteitä käytetään operointivälineinä terapeuttisessa työssä ja toiminnassa. Puutarhatyö ja kasvien hoitaminen ovat välineitä itse puutarhaterapeuttisessa hoitotyössä, jossa keskeistä asemaa näyttelee terapeuttinen keskustelu puutarhatyön ja kasvien hoitamisen ohessa.
Kasvien maailmasta löytyy monia yhtymäkohtia ja aasinselkää ihmisen luontevaan ja luonnolliseen kohtaamiseen, luottamussuhteen saavuttamiseen ja kanavan ja väylän avaamiseen päästä ihmisen perimmäisten asioiden ja ongelmien syntysijoille.
Näkökulmia ympäristöpsykologiaan ja puutarhaterapiaan…

5. Viimeaikoina on noussut esiin kysymys, onko ympäristöpsykologia ja puutarhaterapia yhtä ja samaa asiaa? Minun mielenkiintoni ja osin myös ihmetykseni johtuu siitä, että asialla on/ovat olleet myös tiedemaailmassa työtä tekevät ihmiset, joilla pitäisi olla laajempi näkemys eri tieteenhaaroista.
Tutkija voi ja pitääkin käsityksen mukaan suhtautua kriittisesti
esimerkiksi puutarhaterapiaan, mutta objektiivisesti totuutta etsien.
Ympäristöpsykologia ja puutarhaterapia ovat käsityksen mukaan
poikkitieteellisiä tieteen haaroja. Eli niiden toiminnan metodeissa
käytetään eri tieteenalojen käsitteistöjä ja niiden oikeanlainen
ymmärrettävyys nousee poikkitieteellisestä kontekstista.
Ympäristöpsykologiassa operoidaan lähinnä aluetieteellisin ja
psykologisin menetelmin. Puutarhaterapiassa puutarhatieteellisin,
hoitotieteellisin ja psykologisin menetelmin.
Mitä ymmärrämme ympäristöpsykologialla?

6.
Ympäristöpsykologian äärellä ollaan tekemisissä yhtäältä
ympäristösuunnittelun ja toisaalta ihmisen mielenterveyden kanssa. Yksi
ihmisen mielenterveyden elementti on se toimintaympäristö, jossa
toimimme, elämme ja olemme ja siten esimerkiksi
aluesuunnittelijat/kaavojen laatijat operoivat myös ympäristöpsykologian
kanssa.
Ihmisen mielenterveys arkipäivän tasolla ei ole pysyvä ja staattinen
tila, vaan elämäntilanteiden myötä muuttuva. Ihmisen mielenterveyden
kannalta ovat tärkeitä sosiaaliset vuorovaikutussuhteet, joihin luetaan
ihmisen ja ympäristön välinen vuorovaikutus. Ympäristöpsykologian
näkökulmasta on tärkeätä ymmärtää, että ihmisen mielenterveyden
rakentumisen ja hoidon määrittää paljolti perityt geenit, kasvatus ja
toimintaympäristö.
Kun opetan kotipuutarhureille kotipihan ympäristösuunnittelua, tulee
siinä esille ympäristöpsykologinen näkökulma, koska omakotitalon,
rivitalon tai kerrostalon pihapiiri on näissä kiinteistöissä asuvien
keskeinen lähiasuinympäristö.
Mikäli toiminta ympäristö suo sopivat puitteet hyvän ihmisyyden
kehittymiselle,
ihmisellä on mahdollisuus jatkuvaan henkiseen kasvuun ja kehittymiseen
ja mielenterveyden sekä oman elämän hallintaan.
Edellä kuvatulla tavalla määritelty mielenterveys edellyttää ihmisen
toimintaympäristöltä sellaisia ominaisuuksia ja rakenteita, jotka
mahdollistavat terveyttä edistävän vuorovaikutussuhteen ihmisen ja hänen
miljöönsä välillä.
Originaalilla ja rakennetulla vihreydellä on tässä kontekstissa suuri
merkitys. Ympäristöpsykologia siis korostaa ihmisen kokonaisvaltaista
huomioon ottamista esimerkiksi kaavoitusarkkitehdeiltä, jotka muovaavat
ja ohjaavat kaavoituksen avulla situaatiomme tilaa ja toiminnan
ympäristöä. Ympäristöpsykologia on siten makrotasolla toimivaa terveiden
ja normaalien ihmisen ja luonnon välisen vuorovaikutuksen ihmisyyttä
tukevaa ennalta ehkäisevää toimintaa.
Mitä ymmärrämme puutarhaterapialla?

7. Puutarhaterapeuttista kuntouttavaa hoitotyötä tehdään hoitolaitoksissa. Erityisen mielenkiinnon kohteena on nykyään geriatrinen hoitotyö, mutta myös kehitysvammatyö ja lasten päiväkotityö, jossa kuitenkin keskeisesti esillä lapsen henkisen kasvun ja – kehityksen tukeminen.
Puutarhaterapia on siten nimensä mukaisesti terapeuttista hoitotyötä,
jossa hoidon kohteena ovat eri tavalla hoitoa tarvitsevat ihmiset ja
ihmisryhmät. Puutarhaterapiassa toimitaan mikrotasolla ihmisten parissa.
Ympäristöpsykologiassa keskeistä on luonnon ja ihmisen välisen
vuorovaikutuksen ymmärtäminen. Puutarhaterapiassa keskeinen toiminnan
metodi nousee kasvien ja ihmisen välisen vuorovaikutuksen
ymmärtämisestä, johon kuuluu ja liittyy keskeisesti kasvien hoito
terapeuttisena operointivälineenä. Siten eivät puutarhanhoito eikä
puutarhatyötoiminta täytä puutarhaterapialle asetettavia vaatimuksia,
vaan ne ovat operointivälineitä itse puutarhaterapiaan.
Puutarhaterapeuttisen kuntouttavan hoitotyön ydin on tekemisessä ja
siihen liittyvässä terapeuttisessa keskustelussa. Vuosikymmeniä
kotipuutarhanhoitoa opettaneena olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että
kotipuutarhuri nauttii todella kasvien hoidosta ja siitä onnistumisten
kokemuksista, joka nousee tunteesta: Minä olen omin käsin kasvattanut
ruokapöydässä olevat vihannekset ja kukat. Onnistumisen kokemus saa
aikaan työn ilon ja motivoi edelleen tekemään.
Tällöin kysymys on oman itsensä terapoinnista ei toisen ihmisen
kuntouttavasta hoitotyöstä. Samankaltaista onnistumisen kokemista,
kyvykkyyden tunnistamista, tarpeellisuuden tunnetta ja työn tekemisen
iloa haetaan kuntouttavalla
puutarhaterapeuttisella hoitotyöllä vaikkapa vanhainkodilla.
Ympäristöpsykologian ja puutarhaterapian paradigma nousee eri
lähtökohdista. Tieteellinen dilemma syntyy siitä, että ymmärrys näiden
kahden asian yhtäältä yhtäläisyydestä ja toisaalta erilaisuudesta ei ole
vielä selvinnyt ihmisille, jotka
puhuvat asioista ja siten saavat aikaan hämmennystä kuulijoiden
keskuudessa.
8. Käsitykseni mukaan puutarhaterapia on parhaimmillaan oivallista arkipäivän auttamistyötä esimerkiksi vanhainkodissa, dementiakodissa yms. hoitopaikoissa, mutta sitä ei ole yksinomaan esimerkiksi amarylliksen sipulin istuttaminen ellei siihen liity terapeuttinen keskustelu.
Viimeaikoina on noussut esiin kysymys luonto,-eko-ja elämysterapian merkityksestä. Nuo ovat kaikki tärkeitä asioita, mutta ne eivät edusta puutarha-terapeuttista ajattelua, vaan ovat makrotasolla tapahtuvia ihmiseen vaikuttavia asioita ja tekijöitä. Vanhus voidaan jättää terapiapuutarhaan yksikseen ja tuolloin kyse on siitä, että halutaan vanhuksen kokevan luonnonläheisyyden kautta tapahtuvaa virkistymistä.
Mutta, kun oheen liitetään vaikkapa kesäkukkien hoitotoimet yhdessä hoitajan kanssa, terapeuttisella keskustelulla maustettuna, siirrymme puutarhaterapeuttiseen kuntouttavaan työtoimintaan, jossa hoitajalla on vaativa rooli, sen vuoksi, että tuossa toimintatuokiossa hoitajan on laitettava itsensä so. persoonansa sekä puutarhanhoidolliset että terapeuttiset taitonsa käyttöön ja "likoon". Tuolloin toiminta rakentuu vanhuksen lähtökohdista ja on toimintaa mikrotasolla.
Toisin sanoen, ei mennä yli sieltä, missä aita on matalin, vaan
otetaan työhön ja toimintaan ihmisystävällinen ja -läheinen
lähestymistapa.
9. Puutarhaterapeuttina käytän myös ympäristöpsykologian metodeja
toteuttaessani opetustyössä ja työssä hoitolaitoksissa
puutarhaterapeuttisen kuntouttavan hoitotyön välineistöä. Tiedän myös,
että ympäristöpsykologiaa toteuttavat miettivät tykönään
puutarhaterapeuttisia menetelmiä.
Hyvä niin, mutta kyse on kuitenkin kahdesta eri tieteenalasta, eikä
niitä saa sekoittaa toisiinsa, vaan käyttää yhdessä ja erikseen ihmisen
parhaaksi.
Ympäristöpsykologiassa toimitaan normaalien ja terveiden ihmisten
parissa ja heidän mielenterveytensä tukemiseksi, suunniteltaessa ihmisen
situaatioita ja toimintaympäristöä. Puutarhaterapiassa operoidaan
puutarhahoidollisin ja terapeuttisin menetelmin hoitoyhteisöissä
hoidettavien parhaaksi. Tästä ajatusrakennelmasta nousee näiden kahden
tieteenalan keskeinen ero.
Alppiruusua parhaimmillaan Ulvilan Vanhankylän kylästä 2009
Satakunnan Vihertietokeskus - kun käytte Poris suosittelen...
Tapahtunutta...
Puutarhaterapiakoulutus (5ov) päättyi Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksella 19.9.2008. Ohessa muutamia kuvia päättöpäivistä.
Jos joku haluaa jatkaa saadakseen puutarhaterapeutin pätevyyden ja puutarhaterapeutin nimikkeen käyttöoikeuden, on aika ilmoittautua vaikkapa Kälviän kulttuuriopistolle, Ulla Ojamäki tai Hämeen kesäyliopiston koulutukseen, Elina Rantala Hämeenlinnassa.
Myönteistä
ja positiivista naisenergiaa parhaimmillaan...
Ja tuo
kiinanruusu - odotimme sen kukkivan, mutta ei - yön yli oltuaan
kasvulampun alla, katso mikä tulos!
Vastaanottotoiminta vuoden 2009 aikana;
Vastaanottoni Porissa (Porin Lääkäritalo) ajanvaraus 02 622622 tai 02 622633 (puhelintunti ma 10.00-11.00) ja Tampereella (Lääkärikeskus Mehiläinen Oy) ajanvaraus 03 313431 jatkuu normaalisti. Yhteystiedot myös Porin ja Pirkanmaan puhelinluettelosta.
Palvelu- ja asiantuntijapuhelin;
Käytössäsi vuoden 2007 aikana (0600305733). Katso näiltä kotisivuilta hinta yms. tiedot tai paikkakuntasi puhelinluettelosta. Puhelimessa annetaan kriisiapua, perhe- ja parisuhdeneuvontaa sekä hoito-ohjeita puutarhanhoitoon.
DVD-video puutarhaterapiasta on tullut markkinoille;
DVD-video on uusittu painos vuoden 2005 VHS-videosta. Ääni on miksattu uudelleen, videolla on musiikkia ja valikko, josta voi valita haluamansa kohdan videolta eli videon tekninen taso on uutta ja vakuuttavaa. Videota myy kirjavälityksen kautta kaikki kirjakaupat Suomessa ja videota voi kysyä kaikista Suomen kirjastoista.
Sinkkutoiminta;
Porissa sinkkuillat syyskaudella 2008 jatkuvat. Sinkkutoiminnasta lisää Porin kaupungin työväenopiston nettisivuilta.
Sinkkutoiminta on nyt keskeytyksissä, koska Porin seurakuntayhtymästä ei ole löytynyt halukuutta osallistua toimintaan.
Seniorit;
Senioreille vireyttä ja virkeyttä Porin kaupungin työväenopistolla keskuspaikan toimipisteessä syyskaudella 2008 ja kevätkaudella 2009. Kysele työväenopiston toimistosta tai opiston nettisivuilta.
Viherpeukalot;
Mahdollisuus saada tuhti tietopaketti kotipuutarhan kevättöistä Porissa kevätkaudella 2010. Kysele lisätietoa Porin työväenopiston toimistosta 02 621 5962.
Lisäksi Poriin, Ulvilaan
ja Luvialle on jaettu Porin työväenopiston ja Ulvilan kansalaisopiston kevätkauden 2010 toiminnan esite,
josta myös lisää tietoa em tilaisuuksista! Puutarhaterapeuttinen
työskentely on rentouttavaa ja sopii vauvasta vaariin ja muoriin...
15. Lokakuuta 2004 on käynnistynyt
yritystoiminnassani asiantuntijapuhelin toiminta
Kuulin
ajatuksia voimaperäisen viljelyn ja biodynaamisen/luomuviljelyn
tiimoilta. Asiasta on keskusteltu myös puutarharadion lähetyksissä.
Lisääntyvä kemiallisten aineiden käyttö globaalisti herättää monia
ajatuksia. Suomi ei ole yksin näissä merkeissä liikkeellä.



.jpg)
.jpg)

Asiantuntijapuhelin on valtakunnallinen ja numero on: 0600 305733
Numero- ja hintatiedot Satakunnan, Pirkanmaan, Turun ja Helsingin
alueiden vuoden 2006 puhelinluetteloissa.
Lännen puhelin Oy :n ilmoittamat hintatiedot:
Minuuttihinta : 0.49€/puhelu+0.95€/min+pvm/sis. alv 22%
Asiantuntijapuhelin neuvoo ja opastaa:
Perhe,-parisuhde- ja oikeudellisissa asioissa
Elämän kriiseissä
Puutarhanhoitoon ja puutarhaterapiaan liittyvissä kysymyksissä.
2.
Kotipuutarhoissa uuden luomisen aika

Mistä ja/tai mikä vaikuttaa siihen, että sato neliötä tai hehtaaria
kohti pitää kasvaa vuosi vuodelta? Olisiko syynä lisääntyvä voiton
maksimointi ja suoranainen luonnon riisto? Kasvinsuojelusta ja
kemiallisesta torjunta-aineiden käytöstä on tullut kasvien kemiallisen
terapian väline.
Tästä ei ole pitkä matka ajatuksen kehittelyyn siitä, miten tämän ajan
kemiallisen terapian osuus esimerkiksi vanhusten hoidossa kasvaa.
Näyttää siltä, että vanhainkodeista yms. tulee vanhuksien
säilöntäpaikkoja kemiallisen terapian välinein.
18. Puutarhaterapian ytimessä
Puutarhaterapia laukkaa pitkin loikin syvemmälle suomalaiseen
hoitosysteemiin. Tässä tahdon selventää omalta osaltani puutarhaterapian
teoreettista käsitteistöä ja pohjaa.
Neljä lähestymistapaa/metodia puutarhanhoitoon ja
puutarhaterapeuttiseen hoitoon:

1. Kotipuutarhassa työskenneltäessä voi kokea monenlaista hyvää
tai vain olemalla puutarhassa ja luonnossa. Tuolloin kysymys on itsensä
terapoinnista ja oman jaksamisen tukemisesta. Ihmiset ovat kertoneet,
miten puutarhanhoito on mukavaa puuhaa, kasvien kanssa työskentely
auttaa irrottautumaan arkirutiineista, on hyödyllistä, osaamista ja
kyvykkyyttä lisäävää se tietoisuus, että omasta kasvimaasta saan
vihanneksia pöytään ja kukkia maljakkoon.
2.
Lasten parissa tehtävän puutarhaterapeuttisen hoitotyön keskeisiä
tavoitteita on lapsen henkisen kasvun ja –kehityksen tukeminen, kasvun
ihmeen esillä pitäminen sekä luonnon monimuotoisuuden tuominen lapsen
tietoisuuteen.
3.
Puutarhatyötoiminta on työtä vaikkapa hoitopaikan puutarhassa. Tuolloin
keskeisessä asemassa on työterapeuttiset menetelmät ja vaikutukset,
puutarhatyötaitojen opettaminen yms., mutta työskentelystä puuttuu
terapeuttinen näkökulma.
Puutarhatyötoiminnassa käytetään puutarhaterapiassa käytettävää
operointivälinettä, mutta työstä puuttuu puutarhaterapeuttinen kuntouttava
hoitotyöote.
4. Puutarhaterapeuttinen kuntouttava hoitotyö lähtee siitä keskeisestä ajatuksesta, että kasveja ja niihin kohdistuvia hoitotoimenpiteitä käytetään operointivälineinä terapeuttisessa työssä ja toiminnassa. Puutarhatyö ja kasvien hoitaminen ovat välineitä itse puutarhaterapeuttisessa hoitotyössä, jossa keskeistä asemaa näyttelee terapeuttinen keskustelu puutarhatyön ja kasvien hoitamisen ohessa.
Kasvien maailmasta löytyy monia yhtymäkohtia ja aasinselkää ihmisen luontevaan ja luonnolliseen kohtaamiseen, luottamussuhteen saavuttamiseen ja kanavan ja väylän avaamiseen päästä ihmisen perimmäisten asioiden ja ongelmien syntysijoille.
Näkökulmia ympäristöpsykologiaan ja puutarhaterapiaan…

5. Viimeaikoina on noussut esiin kysymys, onko ympäristöpsykologia ja puutarhaterapia yhtä ja samaa asiaa? Minun mielenkiintoni ja osin myös ihmetykseni johtuu siitä, että asialla on/ovat olleet myös tiedemaailmassa työtä tekevät ihmiset, joilla pitäisi olla laajempi näkemys eri tieteenhaaroista.
Tutkija voi ja pitääkin käsityksen mukaan suhtautua kriittisesti
esimerkiksi puutarhaterapiaan, mutta objektiivisesti totuutta etsien.
Ympäristöpsykologia ja puutarhaterapia ovat käsityksen mukaan
poikkitieteellisiä tieteen haaroja. Eli niiden toiminnan metodeissa
käytetään eri tieteenalojen käsitteistöjä ja niiden oikeanlainen
ymmärrettävyys nousee poikkitieteellisestä kontekstista.
Ympäristöpsykologiassa operoidaan lähinnä aluetieteellisin ja
psykologisin menetelmin. Puutarhaterapiassa puutarhatieteellisin,
hoitotieteellisin ja psykologisin menetelmin.
Mitä ymmärrämme ympäristöpsykologialla?

6.
Ympäristöpsykologian äärellä ollaan tekemisissä yhtäältä
ympäristösuunnittelun ja toisaalta ihmisen mielenterveyden kanssa. Yksi
ihmisen mielenterveyden elementti on se toimintaympäristö, jossa
toimimme, elämme ja olemme ja siten esimerkiksi
aluesuunnittelijat/kaavojen laatijat operoivat myös ympäristöpsykologian
kanssa.
Ihmisen mielenterveys arkipäivän tasolla ei ole pysyvä ja staattinen
tila, vaan elämäntilanteiden myötä muuttuva. Ihmisen mielenterveyden
kannalta ovat tärkeitä sosiaaliset vuorovaikutussuhteet, joihin luetaan
ihmisen ja ympäristön välinen vuorovaikutus. Ympäristöpsykologian
näkökulmasta on tärkeätä ymmärtää, että ihmisen mielenterveyden
rakentumisen ja hoidon määrittää paljolti perityt geenit, kasvatus ja
toimintaympäristö.
Kun opetan kotipuutarhureille kotipihan ympäristösuunnittelua, tulee
siinä esille ympäristöpsykologinen näkökulma, koska omakotitalon,
rivitalon tai kerrostalon pihapiiri on näissä kiinteistöissä asuvien
keskeinen lähiasuinympäristö.
Mikäli toiminta ympäristö suo sopivat puitteet hyvän ihmisyyden
kehittymiselle,
ihmisellä on mahdollisuus jatkuvaan henkiseen kasvuun ja kehittymiseen
ja mielenterveyden sekä oman elämän hallintaan.
Edellä kuvatulla tavalla määritelty mielenterveys edellyttää ihmisen
toimintaympäristöltä sellaisia ominaisuuksia ja rakenteita, jotka
mahdollistavat terveyttä edistävän vuorovaikutussuhteen ihmisen ja hänen
miljöönsä välillä.
Originaalilla ja rakennetulla vihreydellä on tässä kontekstissa suuri
merkitys. Ympäristöpsykologia siis korostaa ihmisen kokonaisvaltaista
huomioon ottamista esimerkiksi kaavoitusarkkitehdeiltä, jotka muovaavat
ja ohjaavat kaavoituksen avulla situaatiomme tilaa ja toiminnan
ympäristöä. Ympäristöpsykologia on siten makrotasolla toimivaa terveiden
ja normaalien ihmisen ja luonnon välisen vuorovaikutuksen ihmisyyttä
tukevaa ennalta ehkäisevää toimintaa.
Mitä ymmärrämme puutarhaterapialla?

7. Puutarhaterapeuttista kuntouttavaa hoitotyötä tehdään hoitolaitoksissa. Erityisen mielenkiinnon kohteena on nykyään geriatrinen hoitotyö, mutta myös kehitysvammatyö ja lasten päiväkotityö, jossa kuitenkin keskeisesti esillä lapsen henkisen kasvun ja – kehityksen tukeminen.
Puutarhaterapia on siten nimensä mukaisesti terapeuttista hoitotyötä,
jossa hoidon kohteena ovat eri tavalla hoitoa tarvitsevat ihmiset ja
ihmisryhmät. Puutarhaterapiassa toimitaan mikrotasolla ihmisten parissa.
Ympäristöpsykologiassa keskeistä on luonnon ja ihmisen välisen
vuorovaikutuksen ymmärtäminen. Puutarhaterapiassa keskeinen toiminnan
metodi nousee kasvien ja ihmisen välisen vuorovaikutuksen
ymmärtämisestä, johon kuuluu ja liittyy keskeisesti kasvien hoito
terapeuttisena operointivälineenä. Siten eivät puutarhanhoito eikä
puutarhatyötoiminta täytä puutarhaterapialle asetettavia vaatimuksia,
vaan ne ovat operointivälineitä itse puutarhaterapiaan.
Puutarhaterapeuttisen kuntouttavan hoitotyön ydin on tekemisessä ja
siihen liittyvässä terapeuttisessa keskustelussa. Vuosikymmeniä
kotipuutarhanhoitoa opettaneena olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että
kotipuutarhuri nauttii todella kasvien hoidosta ja siitä onnistumisten
kokemuksista, joka nousee tunteesta: Minä olen omin käsin kasvattanut
ruokapöydässä olevat vihannekset ja kukat. Onnistumisen kokemus saa
aikaan työn ilon ja motivoi edelleen tekemään.
Tällöin kysymys on oman itsensä terapoinnista ei toisen ihmisen
kuntouttavasta hoitotyöstä. Samankaltaista onnistumisen kokemista,
kyvykkyyden tunnistamista, tarpeellisuuden tunnetta ja työn tekemisen
iloa haetaan kuntouttavalla
puutarhaterapeuttisella hoitotyöllä vaikkapa vanhainkodilla.
Ympäristöpsykologian ja puutarhaterapian paradigma nousee eri
lähtökohdista. Tieteellinen dilemma syntyy siitä, että ymmärrys näiden
kahden asian yhtäältä yhtäläisyydestä ja toisaalta erilaisuudesta ei ole
vielä selvinnyt ihmisille, jotka
puhuvat asioista ja siten saavat aikaan hämmennystä kuulijoiden
keskuudessa.
8. Käsitykseni mukaan puutarhaterapia on parhaimmillaan oivallista arkipäivän auttamistyötä esimerkiksi vanhainkodissa, dementiakodissa yms. hoitopaikoissa, mutta sitä ei ole yksinomaan esimerkiksi amarylliksen sipulin istuttaminen ellei siihen liity terapeuttinen keskustelu.
Viimeaikoina on noussut esiin kysymys luonto,-eko-ja elämysterapian merkityksestä. Nuo ovat kaikki tärkeitä asioita, mutta ne eivät edusta puutarha-terapeuttista ajattelua, vaan ovat makrotasolla tapahtuvia ihmiseen vaikuttavia asioita ja tekijöitä. Vanhus voidaan jättää terapiapuutarhaan yksikseen ja tuolloin kyse on siitä, että halutaan vanhuksen kokevan luonnonläheisyyden kautta tapahtuvaa virkistymistä.
Mutta, kun oheen liitetään vaikkapa kesäkukkien hoitotoimet yhdessä hoitajan kanssa, terapeuttisella keskustelulla maustettuna, siirrymme puutarhaterapeuttiseen kuntouttavaan työtoimintaan, jossa hoitajalla on vaativa rooli, sen vuoksi, että tuossa toimintatuokiossa hoitajan on laitettava itsensä so. persoonansa sekä puutarhanhoidolliset että terapeuttiset taitonsa käyttöön ja "likoon". Tuolloin toiminta rakentuu vanhuksen lähtökohdista ja on toimintaa mikrotasolla.
Toisin sanoen, ei mennä yli sieltä, missä aita on matalin, vaan
otetaan työhön ja toimintaan ihmisystävällinen ja -läheinen
lähestymistapa.
9. Puutarhaterapeuttina käytän myös ympäristöpsykologian metodeja
toteuttaessani opetustyössä ja työssä hoitolaitoksissa
puutarhaterapeuttisen kuntouttavan hoitotyön välineistöä. Tiedän myös,
että ympäristöpsykologiaa toteuttavat miettivät tykönään
puutarhaterapeuttisia menetelmiä.
Hyvä niin, mutta kyse on kuitenkin kahdesta eri tieteenalasta, eikä
niitä saa sekoittaa toisiinsa, vaan käyttää yhdessä ja erikseen ihmisen
parhaaksi.
Ympäristöpsykologiassa toimitaan normaalien ja terveiden ihmisten
parissa ja heidän mielenterveytensä tukemiseksi, suunniteltaessa ihmisen
situaatioita ja toimintaympäristöä. Puutarhaterapiassa operoidaan
puutarhahoidollisin ja terapeuttisin menetelmin hoitoyhteisöissä
hoidettavien parhaaksi. Tästä ajatusrakennelmasta nousee näiden kahden
tieteenalan keskeinen ero.
|
3. Puutarhaterapiankehitystyössä ja
-rintamalla tapahtuu kehitystä ja uusia aluevaltauksia
Tuolloin todella pyörätuolissa olevilla on mahdollisuus omaehtoisesti
hoitaa kasveja tai syödä maustekasveja tai maistella
pensastomaatinhedelmiä tai poimia marjoja marjapensaista. Vanhuksien
vireys- ja virkeystaso nousee ja kas kummaa, hoitohenkilökunta pääsee
vähemmällä, kun vanhukset haluavat hyödyntää osaamistaan ja olla
omatoimisia sekä tuntea olevansa aikuisia itsenäisiä ihmisiä myös
vanhainkodissa tms. DVD tunnistetiedot: Nikkilä Kalervo, DVD opetusvideo puutarhaterapiasta DVD opetusvideo puutarhaterapiasta on valmistunut. Kirjavälitys on
rekisteröinyt videon ja videota on saatavilla kaikissa Suomen
kirjakaupoissa. 6. Puutarhaterapiasta opaskirja:
Opaskirjan kansikuvaa
Nikkilä Kalervo, Puutarhaterapiaopas. Opaskirjaa on saatavilla kaikista Suomen kirjakaupoista ja kirjastoista lainattavaksi. Välitän myös itse opasta ja tuolloin hintaan lisätään lähetyskuluina 3€. Opaskirja ja video erinomainen paketti puutarhaterapiasta
opettajille!
Lisää tietoa aiheesta: Katso edellä !
Olen työskennellyt puutarha-alan erilaisissa ammattitehtävissä yli 30
vuosikymmentä ja se on vahvuus nyt esimerkiksi
puutarhaterapiakoulutuksessa, jossa tarvitaan vankkaa puutarha-alan
osaamista eli puutarhaterapiassa tärkeän operointivälineen hallintaa.
Puutarhahoidollinen vankka osaaminen on vahvuus myös Satakunnan radion
puutarharadion asiantuntijana.
9.
Kalervo Nikkilä Tmi
12. Parisuhde
on kuin ruusutarha;
Ellei tuota ruusutarhaa hoida, lakkaa ruusut
kukkimasta ja kaikenmoiset rikkakasvit, taudit ja tuholaiset saavat
muutoin noissa kauniissa kasveissa ylivallan ja tukahduttavat hyvän
kasvun. Niin käy myös hoitamattomalle parisuhteelle.
Parisuhde ei hoidu oikein näin: Pariskunta oli perhe- ja parisuhdetyöntekijän
luona, kun parisuhteessa ei sujunut toivotulla tavalla. Suurin ongelma oli
miehen puhumattomuus ja vaimon huomaamattomuus. Kun parisuhdetyöntekijä kysyi
mieheltä rakastaako tämä vaimoaan, siihen mies tokaisi: Olen kerran sanonut
tahdon ja jos tämä mieli muuttuu ilmoitan siitä sitten. Parisuhde on monimuotoinen kahden ihmisen välinen suhde, johon voi kätkeytyä hymyä, epäilyksen tunteita, mutta myös suurta onnea!
Pro
Gradu - tutkielma 1992. Aihe:
Porilainen nuori ja työllisyys Puutarhaterapiaopaskirja
- 2003Julkaisija: Kalervo Nikkilä - Kehitys Oy Saatavana kirjakaupoista ja kirjastoista
S aatavana kirjakaupoista ja kirjastoista Artikkelitoimitus:
Ensiksi lehtiartikkeleita ihmisen psyykkisestä hyvinvoinnista.
Erityisesti perhettä ja parisuhdetta sekä lasten kasvatusta koskevina.
On pajun käyttöön erikoistunut yritys.
Yritys haluaa panostaa luonnon monimuotoisuuden hyödyntämiseen ja niissä
merkeissä on saatu Fin land projektin muodossa EU-rahoitusta
hankkeeseen.
Länsi-Suomen
kesäyliopiston koulutusta;
Puutarhaterapia
Lasten hoitotyössä jaksaminen Porin työväenopiston ja Ulvilan kansalaisopiston koulutusta 1. Seniorien vireyden ja muistinhuollon koulutus jatkuu syyskaudella 2006 tiistaina päiväryhmänä kokoontuvalla ryhmällä.
2. Porin työväenopisto järjestää
yhteistyössä Porin seurakunta-yhtymän kanssa sinkkuiltoja Porissa. Katso
tarkemmin sinkkuillat kohdasta.
Tiedustelut Mari Puska ja Kalervo Nikkilä
tai Porin seurakuntien hallintotoimisto Puutarhaterapiakoulutus
Tiedustelut Marko Merikanto, Loimaan
Ammatti-instituutti
Peikonlehdelle keväthuoltoa Harjavallan Hopearannan
vanhainkodilla Puutarhaterapia- ja muusta koulutuksesta saat lisätietoa edellisten lisäksi esimerkiksi www.google.com hakumoottorilla sanoilla puutarhaterapia, puutarhaterapeutti, sosiaalipsykologi, puutarhaterapiaopas...
16. Puutarhaterapia mediassa
|
||||||||||||||