17.5.2007 - Hervannan kautta Valkeakoskelle

Näin suuren massan pitämiseksi paikallaan pallo täytyy ankkuroida tukevasti. Siihen käytettävä köysi on aivan muunlaista materiaalia kuin rautakaupasta metritavarana saatava. Ankkurointiin käytetään yleensä vetoautoa - mikäli se nousee ilmaan, on tuuli aivan liian kova! :) Köysi voidaan solmia myös esimerkiksi tukevan puun ympärille.

Osoittautuu, että aamulennon peruunnuttua he olivat jättäneet kaluston odottamaan iltalentoa ja lähteneet toisella autolla kotimatkalle.

Itsekin olen useasti tullut lähtöpaikalle yleisön ominaisuudessa, sillä lennon valmistelu on mielenkiintoista seurattavaa samoin kuin itse lentoon lähtökin.

Polttimen asennuksessa tarvitaan usein avustajia, että saadaan tukisauvat paikalleen.

Lentäjänä toimii Jukka Ollikainen ja maahenkilöinä Sinikka Ollikainen sekä Juha Kaunisto.

Lentäjillä on hieman erilaisia tapoja hoitaa matkustajiensa informointi. Jukka Ollikainen kertoo pallon varustelusta ja rakenteesta, erittäinkin turvallisuusnäkökohdista ja tietysti painottaa oikean laskeutumisasennon merkitystä.

Eikä aikaakaan, kun pallot alkavat raivoisan kilpapullistelun. Sen aikana ne vuorotellen lähentyvät ja loittonevat toisistaan, sillä tuulta on hieman yläkanttiin, joten ne myös aaltoilevat aika tavalla.

"Lippulaivan" huippuköyteen tarvitaan useampia vetäjiä.

Pallon hallinnassa käytettävät köydet ovat kiinnitetyt kupuun, jotta ne eivät vahingoittuisi polttimen liekeissä.

Kuumatäytössä sekä lentäjä että avustajat joutuvat herkästi taipumaan pallon liikkeisiin. Pystyttämisessä menee helposti puoli pulloa kaasua, minkä takia siihen usein varataan oma pullo, joka sitten ennen ilmaan nousua poistetaan korista.

Pallon noustessa pystyyn tuuli tarttuu siihen kuin purjeeseen. Tämän johdosta kori saattaa keinahdella kuten kiikkerä vene aallokossa. Se vakautuu saadessaan painolastia.

Koriin nousu lienee helpompaa kuin sieltä pois tuleminen. Kolot toimivat tikkaina ja tukisauvoista sekä polttimen kehyksestä voi tarvittaessa ottaa tukea.

Kuvun alaosan uloke, "skuuppi", toimii ohjaamalla tuulenpuuskan palloon ja näin pitää painetta sen sisällä. Joissakin palloissa alaosa kiertää täyden ympyrän. Tällä "hameella" on sama merkitys.

Naapuri nousee...

... kun me vielä pöhistelemme, keikumme, ...

... kiljumme kuin Särkänniemessä konsanaan - tämä on kuitenkin aivan erilaista ...

Kukaan ei vielä ole uskaltautunut uimasille!

Teatteriyleisöllä on hyvä mahdollisuus katsoa myös "tositeatteria".

Kaupungin keskustaa etelän suunnasta.

Olen taas väärällä puolella koria...

Lahdesjärven ABC-asema.

Särkijärveä ja Lahdesjärveä yhdistää kapea väylä.

Tasanne on autio ja tyhjä. Nyt ei kuitenkaan ole edes jääkiekko-ottelua...

Suolijärvellä on myös talviuintipaikka.

Hervanta laajenee vauhdilla. Uudehko Kotkansiiven asuinalue Sääksjärvelle johtavan tien vieressä.

Hervannan nimikkojärvi

Insinöörinkadun ja Hervannan valtaväylän välissä sijaitsee laajennettu liikekeskus. Muita tunnettuja kohteita ovat mm. Ahvenisjärvi, Mikontalo, Seitsemän veljestä, Teknillinen yliopisto ja Poliisikoulu.

Tampere on teatterikaupunki, niinpä Etelä-Hervannan kadut on nimetty tunnettujen tamperelaisten näyttelijöitten mukaan.

Järvi tiettömän metsän keskellä!

Roine siintelee Hervannan kaakkoispuolella.

Naapuripallo vuoroin lähestyy, etääntyy, nousee ja laskeutuu - hakien sopivia ilmavirtauksia.

- Ja puupulasta, lisää siihen toinen.

Tie kiemurtelee hauskasti sähkölinjaa myötäillen.

- Silloin ei auta kuin laskeutua jollekin sopivalle hakkuuaukealle, jättää kalusto siihen ja palata aamulla täysien pullojen kanssa, vastaa lentäjä.

Majavako siellä kuljettaa rakennustarpeita?

Kuvaa klikkaamalla näet erään matkustajan kuvaaman videon.

Paljon proosallisempaa - ojitettua maastoa!

Kurssimme kääntyy hieman oikealle, kohti Valkeakoskea. Olemme nyt lentäneet reilun 45 minuuttia ja laskeutumispaikan etsiminen alkaa olla ajankohtainen. Sopivaa lentolinjalle sattuvaa peltoaukeaa ei vaan ole näköpiirissä.

- Ostetaan hänelle tästälähin joka syntymäpäiväksi kuumailmapallolentolippu lahjaksi!

Naapuri on seurannut meitä milloin korkeammalla, milloin matalammalla kadoten välillä katveeseemme.

Aina auki olevasta ilmailuradiosta kuulemme silloin tällöin naapuripallonkin lentäjän keskustelua lennonjohdon kanssa.

Laskeutumispaikka löytyy noin tunnin lennon jälkeen. Kuvan keskellä oleva pelto osuu lentolinjallemme. Ihan Valkeakosken keskustaan saakka emme näin joudu.

Mikähän metsätuho täällä on käynyt? Näemme hämmästyttävän määrän pystyyn kuolleita puita.

Tiekin kulkee sopivasti lähellä laskeutumispaikkaa. Vielä on ylitettävä muutama puu, jotka raapivat korin pohjaa. Kuitenkaan emme katko niitä.

Kyydissä on muutama Vehmaisissa asuva matkustaja, jotka muistivat viimekesäisen laskeutumisen koulun kentälle.

Lentäjä avaa huippuventtiilin, jotta pallo saadaan "tapetuksi" - ilmat pois!

Huippuköyteen tarvitaan jälleen vetäjiä.

Pallon tyhjennys ei ole kovin helppoa, sillä kankaasta on vaikea saada paljain käsin kunnon otetta. Hyvä keino olisi, että pari matkustajaa kierittelisi pallokankaan päällä kohti huippua...

Noin kello 22:40 olemme valmiit lähtemään paluumatkalle.

Naapuripallo laskeutui melko lähelle meitä, mutta sen auto ei päässyt likelle, joten paluu venyi aina yhteen saakka.