| etusivu | historia | kasvatit | kootit | linkkejä | uutiset |
Marjan kootit
eli länsigöötanmaanpystykorvaiset ystäväni
Ystävän kanssa kulkiessa on matka määränpäätä tärkeämpi.
 |
 |
SASU Fin & Est Mva, V-98, TK2 Zaijas Cindy Crawford s.23/2 -97 Sasu on häärääjä, aina valmiina touhuamaan ja toimimaan. Sasu pitää jöötä ja järjestystä. Jos kissat innostuvat kirmaamaan sisällä menee Sasu oitis rauhoittamaan tilannetta, samoin jos koirien kesken tulee kinaa on Sasu paikalla säätämässä. Sasulla ei kantti lopu kesken - Tove Janssonin sanoin: ei ole konstikaan olla rohkea jos ei pelota, sopii Sasuun kuin nenä päähän. Se ei pelkää mitään eikä ketään, mutta se ei silti ole tyhmän rohkea, koottien tapaan se on älykäs ja harkitsevainen, se tietää omat kykynsä ja rajoituksensa. Sasu on porukan totisin, se ei leiki kuin emännän kanssa ja vain emännän mieliksi - säännön vahvistavan poikkeuksen se on tehnyt vain pentujensa kanssa, joita se sitten leikittää enkelin kärsivällisyydellä. Sasu on perinyt sekä kauneutta että älyä ja sitä onkin palkittu näytelmissä muustakin kuin volttin heittämisestä. Tottelevaisuudestakin sitä on palkittu - mutta kotioloissa se hyvin kyllä tasapainottuu lievään vanhuuden valikoivan kuulon aiheuttamiin tottelemattomuus tuokioihin. Sasu pitää erityisesti noutamisesta. |
PATE Fin Mva Nallenevan Päivän Uutinen s.18/8 -98 Pate Patson on sekä äitinsä Tessan, että emännän kultamussukka. Luonteeltaan se on leppoisa ja nykyään rauhallinen, tosin tilanteen mukaan siitäkin löytyy vauhtia ja vääntöä. Mikään ballerinna se ei ole, mutta minkä se notkeudessa häviää, sen se suloisuudessa voittaa. Pate on, kuten kunnon kootin pitääkin, sitkeä ja uupumaton kun on tekemässä hommia - tosin kaikki on Patelle leikkiä, mitään se ei ota tosissaan, on sitten kyse tokotreeneistä, jäljestämisestä, agilitysta tai palloleikeistä. Pate tykkää kantaa luita ja omenoita mukanaan lenkillä, eväät on hyvä olla mukana jos mennäänkin pitempi silmukka. Pate on opettanut minulle monia asioita, ja minä olen opettanut sille muutamia. Minun opettamistani asioista mainittakoon, että kesällä 2006 opetin sen uimaan. Olen myös opettanut sen ensin vetämään hihnassa, ja sitten kulkemaan vetämättä. Se ymmärtää myös mitä tarkoitan, kun sanon pois. Silloin se menee "pois" eli pois siitä huoneesta missä sanon pois. Pate pitää erityisesti ruuasta, sohvalla lötköttelystä, äidistään Tessasta ja Iitusta. Sasu on sen elämän suuri rakkaus. |
 |
 |
TESSA Show Girl Zaijas Barbi Benton s.4/8 -95 Tessa aloitti näytelmäuran täytettyään 10 vuotta. Sen iloinen elämänasenne näkyy ja välillä myös kuuluu kehässä. Täällä puuhataankin sääntömuutosehdotusta koiranäyttelysääntöihin, ehdottomasti myös koirien missikisoissa pitäisi olla kykyosuus. Kyllä Tessa seistä tököttääkin, mutta heti mahdollisuuden koittaessa se piristää itseään ja esittäjäänsä pienillä tempuilla, joita se on opetellut vuosien varrella kohtalaisen kokoelman. Osa tuomareista osaa arvostaa pientä väliohjelmaa, kuten Turun näytelmissä irlantilainen Frances Toman, joka laittoi arvosteluun "very happy showgirl" - totta joka sana! Aikoinaan Tessa oli agilitynäytösten piristys esittäessään uudenlaisia tapoja suorittaa agilityesteet. Tessa on itsenäinen, itsepäinenkin ja sinnikäs mummeli, jota ei aidat pidättele. Jos se ei pääse yli tai ali se tulee läpi. Tessa pitää erityisesti italialaisesta ruuasta ja nuorista uroksista. |
IITU Fin Mva Nallenevan Idän Prinsessa s. 21/5 -01 Iitukka on perheen prinsessa. Siro ja sievä, herkkä ja hellyyttävä. Mutta kuten kaikilla, tälläkin kolikolla on se toinenkin puoli, eli tilanteen mukaan Iitu onkin ovela myyränmetsästäjä, Patelta pallon näpistävä kiusanhenki, joka kirmaa ilkkuen karkuun kankeaa enoaan. Iitu on koira, joka kulkee mukana ilman että siihen pitää kiinittää huomiota. Se kysyy lupaa kulkea ovista, hypätä autoon, hypätä sohvalle. Se käpertyy syliin, eikä paina mitään. Kylmänä päivänä se makaa jaloissani lämmittämässä varpaitani. Iitu on aivan liian helppo koira, ja kolmen vanhemman jälkeen sen kanssa yksin liikkeellä ollessa tuntuu kuin ei koiraa olisikaan. Toisaalta siinä on koiraa koko sylillinen, se on uskomattoman tarkka ja osaa luonnostaan olla tilanteen vaatimalla tavalla, tai sitten se lukee ajatuksia.... Iitu pitää erityisesti autoilusta |
 |
 |
Laumassamme silloin tällöin piipahtaa Sasun ja Paten "rakkaus-lapsi", Doo, joten se tarvitsee oman esittelynsä.
Doo on hulvattoman hauska otus, hellyyttävän suloinen pään kallistelija ja välillä ärsyttävä riekkuja. Sen pursuava ilo milloin mistäkin (ulos lähteminen ja ruoka-aika erityisesti) kohdistuu usein mattoihin, joita se mielellään riepottelee, mikäli se sallitaan. Doolla on ollut äiti tukena ja turvana sen reissatessa kanssani maailmalla sertijahdissa. Sasu on hoitanut hommansa erinomaisesti, Doon ei ole tarvinnut ihmetellä mitään, kun äippä on sanonut ettei mitään ihmeteltävää ole. Äidin kanssa se on opetellut häkissä olon yksin ja porukassa, näyttelyissä tylsän odottelun ja muut missikisailijoiden metkut. Jonkin aikaa oletin Doon olevan vakava herkkis, nyttemmin se on paljastunut aivan oikeaksi kootiksi, jolla on oma mielipide hyvinkin monesta asiasta. Doo pitää erityisesti metsässä kirmailusta, sylissä löhöilystä, syömisestä sekä äidistään ja isästään, sekä tädistään. |
MESE Nevasiilli Noblefamily´s Instant Spark s. 15.11.07 Sitä ei lasketa, koska se on niin pieni... Mutta kyllä se lasketaan. Mese on pirteä, reipas, iloinen, suloinen, utelias, nopea ja hauska otus, joka on rekisteröity kleinspitz rotuiseksi ja on uros. Kleinspitz vaikutti rotumääritelmältään juuri sopivalta joukon jatkoksi, mutta kyllä Mese on kiilannut ihan kärkiporukoihin. Pystykorvaisena se sopii laumaan hyvin, ja värinsäkin puolesta - on silläkin valjaskuviot, vaikka poskimerkit onkin hieman puutteelliset. Paimentaakin tuo osaa, mikäli puntissa killuminen lasketaan paimennukseksi. Mese pitää erityisen paljon ruuasta, se leikkii mielellään koottien kanssa, ihmisten kanssa tai ihan yksinään. Pate-eno on Mesen idoli, ja hyvin mielellään se leikkii Iitu-tädin kanssa, ehkä siksi, että Iitukin leikkii mielellään Mesen kanssa. |
Kootin rotumääritelmä
Kokonaisvaikutelma:
Kootti on iloinen, reipas ja rempseä koira, jonka kieli roikkuu ulkona lähes aina, varsinkin kun siitä otetaan kuvaa.
Pää:
Pään tulee olla koiran kulkusuuntaan nähden edessä, paitsi koiran peruuttaessa se on takana. Kuono on sivulta katsottuna joko vasemmalla tai oikealla, yleensä se on katsojan nenässä.
Silmät:
Silmät ovat kootin sielun peili ja sijaitsevat päässä, yleensä niitä on kaksi.
Korvat:
Korvat sijaitsevat silmien seurana päässä. Niitäkin on yleensä kaksi.
Purenta:
Kootilla on hampaita, ja ne sijaitsevat suussa.
Kaula:
Kaula sijaitsee pään ja vartalon välissä.
Runko:
Runko sijaitse näppärästi heti kaulan jatkona, ja siihen sijoittuu kaikki tärkeät elimet kuten mahalaukku ja sydän.
Etu- ja takaraajat:
Raajat sijaitsevat rungon nurkissa ja niillä koira liikkuu eteen-, taakse- ja sivusuuntaan. Töppöjalat on erittäin toivottavat.
Liikkeet:
Kootti liikkuu yleensä liukkaasti ravaten, laukaten, kipittäen tai töpöttäen. Satunnaisesti myös laahustaen ja jopa unissaan.
Karvapeite:
Kootilla on karvaa, välillä enemmän, välillä vähemmän.
Värit:
Kootti on yleensä harmaa, paitsi jos se on ruskea.
Häntä:
Kootilla ei ole häntää, paitsi jos se sillä on. Jos sillä on häntä, se vispaa vimmatusti kaiken aikaa liikuttaen koiran takajalkoja ja toimien eräänlaisena ropellina, joka antaa vaikutelman että kootti saattaa lähteä lentoon hetkellä millä hyvänsä. Tästä syystä katsotaan, että häntä on lievä poikkeama toivotusta, mutta sen ei pidä antaa häiritä. Edes kootin vispatessa häntäänsä nenäsi edessä.
Käyttötarkoitus:
Koottia voi käyttää mihin vaan. Alkuperäinen käyttötarkoitus on hieman hämärän peitossa, mutta Nallenevalla koottia on käytetty paitsi harrastuksissa, myös arkielämän askareissa ja yleensä ne ovat olleet toimintaa hidastamassa. Nyttemmin kootit lähinnä käyttävät emäntäänsä ja etupäässä hyväksi, mutta myös kävelyillä, joille emäntä ei ilman kootteja edes harkitsisi lähtevänsä.
Terveydentila:
Yleisesti kootit ovat terveitä, tosin lievää ja keskiasteista, tilannekohtaista kuulon alenemaa on havaittavissa. Yleispöhötys on saatu kuriin kätkemällä hiivaleivät huolellisemmin ja sitokyvyn rajoilla olevat kaasunpurkaukset ovat tämän myötä lähes loppuneet.
Kokonaisvaikutelma:
Kootti on iloinen, reipas ja rempseä koira, jonka kieli roikkuu ulkona lähes aina, varsinkin kun siitä otetaan kuvaa.
Pää:
Pään tulee olla koiran kulkusuuntaan nähden edessä, paitsi koiran peruuttaessa se on takana. Kuono on sivulta katsottuna joko vasemmalla tai oikealla, yleensä se on katsojan nenässä.
Silmät:
Silmät ovat kootin sielun peili ja sijaitsevat päässä, yleensä niitä on kaksi.
Korvat:
Korvat sijaitsevat silmien seurana päässä. Niitäkin on yleensä kaksi.
Purenta:
Kootilla on hampaita, ja ne sijaitsevat suussa.
Kaula:
Kaula sijaitsee pään ja vartalon välissä.
Runko:
Runko sijaitse näppärästi heti kaulan jatkona, ja siihen sijoittuu kaikki tärkeät elimet kuten mahalaukku ja sydän.
Etu- ja takaraajat:
Raajat sijaitsevat rungon nurkissa ja niillä koira liikkuu eteen-, taakse- ja sivusuuntaan. Töppöjalat on erittäin toivottavat.
Liikkeet:
Kootti liikkuu yleensä liukkaasti ravaten, laukaten, kipittäen tai töpöttäen. Satunnaisesti myös laahustaen ja jopa unissaan.
Karvapeite:
Kootilla on karvaa, välillä enemmän, välillä vähemmän.
Värit:
Kootti on yleensä harmaa, paitsi jos se on ruskea.
Häntä:
Kootilla ei ole häntää, paitsi jos se sillä on. Jos sillä on häntä, se vispaa vimmatusti kaiken aikaa liikuttaen koiran takajalkoja ja toimien eräänlaisena ropellina, joka antaa vaikutelman että kootti saattaa lähteä lentoon hetkellä millä hyvänsä. Tästä syystä katsotaan, että häntä on lievä poikkeama toivotusta, mutta sen ei pidä antaa häiritä. Edes kootin vispatessa häntäänsä nenäsi edessä.
Käyttötarkoitus:
Koottia voi käyttää mihin vaan. Alkuperäinen käyttötarkoitus on hieman hämärän peitossa, mutta Nallenevalla koottia on käytetty paitsi harrastuksissa, myös arkielämän askareissa ja yleensä ne ovat olleet toimintaa hidastamassa. Nyttemmin kootit lähinnä käyttävät emäntäänsä ja etupäässä hyväksi, mutta myös kävelyillä, joille emäntä ei ilman kootteja edes harkitsisi lähtevänsä.
Terveydentila:
Yleisesti kootit ovat terveitä, tosin lievää ja keskiasteista, tilannekohtaista kuulon alenemaa on havaittavissa. Yleispöhötys on saatu kuriin kätkemällä hiivaleivät huolellisemmin ja sitokyvyn rajoilla olevat kaasunpurkaukset ovat tämän myötä lähes loppuneet.
| etusivu | historia | kasvatit | kootit | linkkejä | uutiset |