Talvitelttailu-FAQ

Kysymyksiä, väitteitä, vastauksia

Onko Kösä-telttailu ainoa oikea tapa telttailla talvella?

— Ei toki, kuka mistäkin tykkää. Tämä sivusto esittelee yhtä tapaa, jota ei juurikaan tunneta, eikä tässä yritetäkään olla tasapuolisia. Muualla internetissä esitellään sitäkin enemmän muita tapoja. Joittenkin mielestä keitintä ei voi eikä saa käyttää teltassa ollenkaan. Sitä käsitystä tässä lähinnä yritetään oikoa.

Puulämmitteinen kamina on paras lämmönlähde talvitelttaan.

— Se on oikein mainio värkki isoihin telttoihin. Puukaminalla on suuri teho, mutta se säteilee lämpöä ympäriinsä ja vaatii niin paljon tilaa, että sitä on vaikea sovittaa pieneen telttaan. Kaminan, sen polttopuiden ja roskaavan puuhuollon vaatima tila on suuri.

Eikö lumiluola tai iglu ole telttaa lämpimämpi pakkasella?

— Kyllä ja ei. Se on pakkasella lämpimämpi kuin lämmittämätön teltta, mutta kylmempi kuin keittimellä lämmitetty. Siitä vaan hankea kaivamaan tai lumitiiliä asettelemaan. Vaelluspäivän päätteeksi käytän itse kuitenkin majoittumisen valmisteluun mieluummin 10 minuuttia kuin 2–4 tuntia, minkä lumimajoitteen teko kestäisi.

Eikö nukuttaessa tule kylmä, jos lämmitintä tai kaminaa ei yöllä käytetä?

— Kösä-telttailussa ei jaeta kipinämikkovuoroja. Teltassa nukutaan niin lämpimissä makuupusseissa, että teltan sisällä voi olla pakkasta melkein se mitä ulkonakin. Kaksinkertaisessa teltassa sisälämpötila on ilman lämmitystä yleensä noin viisi astetta ulkoilmaa lämpimämpi.

Palamisesta tulee vain lisää kosteutta telttaan.

— Tyypillinen väite sellaiselta, jolla ei ole ollenkaan kokemusta teltan lämmittämisestä, tai joka on yrittänyt sitä jollakin surkean pienitehoisella lämmittimellä kuten sprii-Trangialla. Vesihän on toki yksi hiilivetyjen palamistuotteista, ei siinä mitään. Kummasti vain Kösäkössä on siitä huolimatta lämmintä, kuivaa ja viihtyisää.

Täytyy tässä yhteydessä korostaa, että Kavtsin lamppuöljylämmitteisiä soputeltta-Kösäkköjä ei kannata keksiä uudestaan. Niillä on omat hyvät puolensa ja vakiintunut käyttäjäkunta, mutta näppituntuman perusteella kehitettävääkin riittää. Painavat liikaa tilaan nähden, malli ei kestä kovaa tuulta, käytettävyys ei yllä nykyaikaisten huipputelttojen tasolle etc.

— Senpä takia tämä sivusto on tehtykin. Tässä kerrotaan Sherpa Domesta, jossa käytetään Kösäkön lämmitysmenetelmää, ei niinkään soputeltta-Kösäköstä, jota varten on ihan oma sivustonsa. Sherpa Dome kestää tuulta erinomaisesti, eikä paina sen enempää kuin nykyaikainen geodeetti yleensäkään.
 

Kösäköt haiskahtavat vanhan liiton meiningille. Mihin niiden hurjaa kuivatuskapasiteettia tarvitaan? Puuvillakalsareille ja kaulaliinoille?

— Just joo, ja tietysti myös näille välttämättömille varusteille: riukuvarret, rohtiminen paita, molskihousut, karvareuhka, koirannahkakinttaat, laamapaita, puuvillanen riihipaita, villatikkuri, susiturkki, sarkalyyssi ja jalkarätit.
 

 
Eiköhän se järkevin ratkaisu skandinaavisissa avotunturiolosuhteissa ole se, jota naparetkeilijätkin käyttävät eli hyvin tuuletettu (!) moderni tunneliteltta, keittiölaatikko ja varovasti (!) käytetty bensakeitin. Tämä siis kun tavoitellaan kohtuullisen mukavaa leiriytymistä ja kevyttä kantamusta.

— Jos pitää järkevimpänä ratkaisuna majailla kylmässä teltassa ja laittaa ruokansa apsidissa tai ulkona, niin siitä vaan. Kuka mistäkin huvinsa repii. Jos talvellakin kantaa kaiken selässä, niin polttoainetta ei tietenkään voi olla mukana kovin paljon teltan lämmittämiseen. Harvemmin kuitenkaan kettiölaatikkoa selässä kannetaan. Kösä-telttailu edellyttää ilman muuta ahkiota.

Lisää kysymyksiä, väitteitä, kannanottoja? Lähetä meiliä: luontola (at) phpoint.fi

Lasse