eli Polski Owczarek Nizinny

eli Puolan Alankopaimenkoira

Tässä on lyhyt esittely polskista perustuen Suomen PON-kerhon rotuesittelyyn.

Jos rotu kiinnostaa enemmän, kannattaa tutustua Suomen PON kerhon kotisivuihin.

Pallohullu PON mietteissään. Kuva: Maija 2007.

Historiaa:

PONien esi-isä tuli paimentolaisheimojen kanssa Kaspianmeren alueelta Puolan alankomaille jo 1200-luvulla.
Varsinaisesta ”puolalaisesta alankomaapaimenkoirasta”  kerrotaan 1500-luvulta lähtien eri teksteissä. 1900-luvun alussa lampaiden pito väheni ratkaisevasti ja kaksi puolalaista kreivitärtä  ryhtyivät keräämään parhaita PON-yksilöitä kenneleihinsä varsinaista jalostusta varten. He kiersivät Puolan luoteisosassa, paikallisten talonpoikien ja paimenten luona, joilla vielä oli jonkun verran PONeja.

Rodun ensimmäinen virallinen esiintyminen tapahtui kotieläinnäyttelyssä Varsovassa vuonna 1924. Toisessa maailmansodassa molemmat kennelit tuhoituivat, mutta eläinlääkäri/kirurgi Dr Danuta Hryniewicz onnistui läytämään näiden tunnettujen kennelien jälkeläisiä. Hän perusti oman kennelin, Kordegardan, joka on vielä tänä päivänäkin hyvin tunnettu nimi PON-piireissä. 1950-luvulla FCI hyväksyi PONin uutena rotuna ja varsinainen rotumääritelmä saatiin 1960-luvulla.

Puolasta PON on levinnyt 1960-luvulla ensin Itä-Saksaan ja myöhemmin Länsi-Saksaan, Hollantiin, Belgiaan ja Ranskaan. Nykyään Puolassa on noin 2000 PONia. Vaikka  rotu  on  levinnyt  laajalle Eurooppaan,  Amerikkaan ja Australiaan, on se edelleen melko harvinainen kaikkialla.

Suomeen  ensimmäiset PONit  tuotiin vuonna 1986 Tanskasta.  Möhemmin niitä  on tuotu myös Tsekkoslovakiasta, Puolasta, Ruotsista ja Norjasta. Ensimmäinen pentue syntyi Suomessa  heinäkuussa  vuonna 1989.

Käyttötarkoitus:

Pon on energinen karvapallo, humoristinen älykkö, vauhdikas agilitykoira,  tempperamenttinen tokoilija, näyttävä näyttelykoira ja rento lenkkikaveri. PONia on alunperin käytetty paimenkoirana ja siihen tehtävään sen ketterä ja tarkkaavainen olemus sopiikin erinomaisesti. Vaihtoehtoisesti PONin kanssa voi harrastaa vaikka tokoa, agilityä tai vaikka rauniota. Lisäksi PON sai syyskuussa 1999 PK-oikeudet.

Luonne:

Polski owczarek nizinny on eloisa koira, joka kuitenkin on  hermorakenteeltaan rauhallinen ja tasapainoinen. Se on valpas, aktiivinen,  älykäs ja tarkkaavainen. Sillä on erinomainen muisti ja hyvät oppimisominaisuudet. Rotumääritelmän mukaan  koiraa onkin helppo kouluttaa. PON on hieman varautunut vieraiden ihmisten suhteen, mutta tämä on luonteenomaista paimenkoiralle. Samalla se on kuitenkin myös ympäristöstään kiinnostunut ja utelias.

Kokonaisvaikutelma:

PON on keskikokoinen, lyhyt, vahva jäntevä koira jolla on pitkä runsas turkki ja vapaat maatavoittavat liikkeet.
Koira on psyykkisesti ja fyysisesti sopiva käyttökoiraksi.
Pää on sopusuhtainen, keskikokoinen. Otsassa, poskissa ja leuassa on runsas karvapeite, mikä saa pään näyttämään suuremmalta kuin se todellisuudessa on. Karvat peittävät silmät rodulle ominaisella tavalla Sydämenmuotoiset korvat ulottuvat poskien alanurkkaan, ne liikkuvat paljon ja paljastavat selvästi koiran mielialat. PON kantaa päätään sekä seistessään että liikkuessaan  lähes vaakasuorassa linjassa selkälinjan kanssa. Ilme on eloisa ja utelias.
Koira liikkuu rennosti ja sulavasti, pitkin askelin. Häntä saattaa PONilla olla syntyessään minkä mittainen tahansa, töpö, lyhyt (puolipitkä) tai pitkä. Iloinen PON, jolla on  oikeanmallinen lantio, kantaa useimmiten häntänsä kierrettynä selän päälle tai  viistosti ylöspäin. Karvapeite  on PONin tyypillisin tunnusmerkki ja pitkän, runsaan ja melko karhean karvan  peittämä  helppohoitoinen turkki antaa koirasta mieleenpainuvan ja kiinnostavan vaikutelman. Kaikki värit ja väriyhdistelmät hyväksytään. Yleisin väritys lienee kuitenkin valkoinen eri sävyisin tummin tai harmain merkein. Saksipurenta tai tasapurenta hyväksytään.

Koko:

Säkäkorkeus :  urokset   45-50 cm,   nartut   42-47 cm