pääsivulle
-97 XX vaihtui syksyllä 2006
tähän pyörään. Talven aikana tuli
käytettyä melko tiuhaan e-bay:tä. Suoranaisia huutoja
ei tarttunut yhtään, mutta suorina ostoina esim. Hugger
( joka
maalattiin tuohon samaan, candy red väriin ), crash pads,
pakoputkiin jalkatapin taakse kosketussuojat ( ruostumatonta, ja
laser-leikkauksella XX-logo!), punaiset tankopainot, carbon look
kahvat, top yoke protector ( carbon look ), moottorin
runkokiinnityspulttien päätyihin punaiset päädyt.
Siten vielä päällimmäisenä Pro-Oiler, jonka
hankin suoraan valmistajan sivujen kautta. Tuosta Pro-Oilerista sen
verran, että ohjeissa tulevat laskukaavat antavat todella rikkaan
asetuksen voiteluun, mutta siitä on hyvä lähteä
liikkeelle. Sen jälkeen vain ajoa ja ketjun sekä takavanteen
tarkkaa tutkimista. Asetusten muutosten välissä kannattaa
ajaa ainakin parisataa
kilometriä, jotta pystyy näkemään muutosten
vaikutukset. Laite on erinomainen. Sopivien asetusten
löydyttyä ketjut elää omaa
elämäänsä: pysyvät hyvässä
kireydessä todella pitkään, ovat puhtaat ja mitä
parasta, koko ajan optimaalisessa voiteessa. Tällä
hetkellä mulla on
Table 18 ja siinä asetus nro 2. Melkoinen muutos siihen, mitä
laitetoimittaja suositteli ( table 12 ja as. 4 ), mutta noilla "tehtaan
asetuksilla "
takarenkaan kulutuspinnallakin oli öljyä, ja sen on melko
vaarallista. Mutta niinkuin sanottu, toimittaja ei halua ottaa
kontolleen, että heidän
asetuksillaan ketjut kuivahti viikossa. Siksi jokainen pyörä
löytää kokemuksella sopivimmat suhteet. Kimmon
V-Strom:ssa löytyi
sopivat asetukset vasta aivan taulukon loppupäästä,
table 20 ja asetus 1. Niin ja se öljy jota tulee
käytettyä on 80- W90.




Tällä varustuksella oltiin kesällä -07 Gibralttarin
reissulla. Laukut jätin suosiolla kotiin ja Bagsterin tankkilaukku
+ Richan selkäreppu vain varustuksena. Satulan takaosassa oli
vielä pyörän suojapeite ja kengät tuollaisessa
pussukassa verkon alla. Liikkuminen oli todella paljon vaivattomampaa,
sekä pyörällä että esim. hotelliin siirtyen.
Giwin laukkujen rahtaaminen esim. laivassa pienissä
rappukäytävissä tai hisseissä on todella
hikistä puuhaa. Bagster kantoon ja reppu selässä on
paljon vaivattomampaa. Puhumattakaan mutkateillä ajamisesta tai
Saksan baanoilla ruuhkien ohittelusta, siellä täysi
laukkuvarustus on vain hidaste...