Mörri on perheemme ensimmäinen koira, joka on jo hiukan enemmän harkittu ja katsottu pentu. Mörri tuli "korvauspentuna" nuorena kuolleen Röllin 'tilalle'. Alusta asti Mörrin kanssa tuli toimittua hiukan eri tavalla. Mörrin varalle oli suunniteltu jo etukäteen harrastuskoiran uraa.  Se olikin syy siihen miksi peikkopoika valittiin tarkkaan pentueesta. Meillä oli onni saada valita ensimmäisenä pentueesta. Mörri ja sisarukset pentutestattiin ja se antoi meille vain vahvistuksen valinnasta, olimme siis jo etukäteen iskeneet silmämme juuri tähän pentuun. Pentueesta kaksi poikaa sai lähes identtiset pentutestin tulokset, mutta Mörrissä oli kuitenkin sitä jotain. Hakupäivänä saimme kasvattajalta soiton terveystarkastusmatkalta; meidän Mörri-pennullamme oli kuulunut sydämessä sivuääni. Siinä vielä mietimme hetken mitä teemme, otammeko pienen reippaan ja vilkkaan pojan täyttämään sydämemme.  Päätöstä emme pyörtäneet ja otimme tietoisen riskin. Onneksi otimme. Sivuääntä ei ole sen koommin kuulunut ja Mörri on todellakin ottanut sijan sydämissämme.                                                 

Harrastuskoirana aivan mahtava jätkä! Hieman liian pehmeä tosin, mutta senkin ominaisuuden kanssa on tullut opittua elämään. Mörrin nuoruusvuosina tuli tulkittua poikaa hiukan väärin ja luulimme Mörrin olevan kovahko koira. Myöhemmin paljastui, että Mörri onkin erittäin dominoiva. Ja juuri tuo luonteen dominanssi sekoitti meidän päämme. Tämän tiedon saatuamme oli helpompi ymmärtää asioita. Joitakin ongelmia olin tästä väärinkäsityksestä johtuen jo saanut aikaan, mutta nekin on onneksi jo ylitetty:). Voin todellakin sanoa, että Mörri on minun elämäni collie. Ikävä kyllä elämäni koiran paikka on jo varattu Muumille. Ihanampaa collieta saa toivoa:).

Mörrin elämässä on ehtinyt tapahtua paljon. Suurimpana taitaa olla agilityn jääminen etupääongelmien takia. Agility on kuitenkin Mörrille SE laji. Mikään muu ei saa Öökiä syttymään samalla tavalla. Ikävästi jouduimme jättämään myös haun samojen ongelmien takia. Nykyään siis ainoana harrastuksenamme on toko. Toki Mörri pääsee aina välillä hakumetsään hiukan hauskaa pitämään ja mikä onkaan sen mukavampaa kuin nähdä aina välillä pienen pojan ilmeen ison miehen silmissä kun se pääsee joko hakumetsään tai sitten vaihtoehtoisesti agilityyn:).