Muutettuani omaan kotiin, tuntui se tyhjältä ilman kissaa. Tutullani olin nähnyt kaksi Devon rexiä, ja oli aivan myyty näihin kahteen touhottajaan. Avopuolisoni kanssa katselimme Devoneja, mutta silti silmäämme miellytti enempi Cornish Rex. Tutkittuani enempi terveyspuolta, päädyimme cornariin.

Kasvattaminen kiinnosti minua ennen, kuin hankin edes ensimmäistä rotukissaa. Kenneltyttönä ollessani, sain uskomattoman arvokasta tietoa koirien jalostustyöstä ja kasvattamisesta. Näiden tietojen pohjalta ja lisää kissapuolen kasvattajilta oppineena uskalsin lähteä kokeilemaan kasvattamista oman kasvattaja nimen alle.

Fin* PikkuPirun nimi tuli ajatusleikistä, kun katselin itämaista ja cornaria. Cornari on pieni ja söpö, kun taas itämainen on julma ja iso. Myös kujeileva luonne toi molemmista sen viimeisen ratkaisun nimen osalta.

Välillä sitten tulee viikonloppuja kun kissan todellista hermoa koetellaan, nimittäin näyttelyt. Käyn aktiivisesti näyttelyissä kissojen ja koirien kanssa. Näyttelyt on mahdollisuus tavata kasvattajia pitkin Suomea ja samalla kuulla ulkomuototuomarin mielipide kissasta. Jotta ei tulisi aivan sokeaksi omalle kasvatustyölle, on helppo konsti hankkia ulkopuolinen mielipide tuomareilta ja kasvattajilta. Mielestäni nn myös mukava päästä välillä juhlistamaan tuttujen ja omien kissojen näyttelymenestystä.