American Bashkir Curly (American Curly Horse)

Curly voi olla minkä värinen tahansa, myös appaloosa tai pinto. Kooltaan se on keskikokoinen, n. 145-160 cm korkea. Myös ponikokoisia ja työhevostyyppisiä tavataan. Silmät ovat vinot ja niissä on raukea katse. Silmien vino muoto ja sijainti leveässä otsassa antavat hevoselle normaalia leveämmän näkökentän.

Ihmisen vähäisestä vaikutuksesta johtuen rotu on vaistoiltaan ja ominaisuuksiltaan erittäin tasapainoinen. Curlyjä pyritään hoitamaan mahdollisimman luonnonmukaisesti. Ne kasvatetaan laumassa ja ori kulkee lauman mukana. Näin myös lisääntyminen tapahtuu luontaisesti.

Curlyn karva on tuuhea ja kihara ja se eristää hyvin kylmää. Myös täysin suorakarvaisia yksilöitä esiintyy, mutta karvan ominaisuudet ovat samat kuin kiharakarvaisella yksilöllä. Karva on pyöreää, mohair-maista ja sen voi kehrätä langaksi (tavallisen kesyhevosen karva on litteä). Jouhet ovat kiharat. Erityisesti nuori hevonen saattaa pudottaa karvanvaihdon yhteydessä myös harja- ja/tai häntäjouhensa joko osittain tai kokonaan. Tämän arvellaan liittyvän mm. immuunijärjestelmän kehittymiseen.

Curlyllä on selässään vain 5 nikamaa normaalin 7 sijaan. Selkä on vahva ja tämän vuoksi ratsukoulutus voidaan kevyesti aloittaa jo 2-3 -vuotiaana, vaikka eläin on täysin kehittynyt vasta 7-8 –vuotiaana. Curlyt ovat pitkäikäisiä ja pitkään käyttökuntoisia.

Curlyn veren punasolujen määrä on korkeampi kuin tavallisella hevosella. Tästä aiheutuu mm. lääke-aineiden, esim. nukutus- ja rauhoitusaineiden, nopeampi poistuminen elimistöstä. Myöskin pulssi on luonnostaan korkeampi ja hengitysrytmi nopeampi kuin muilla roduilla. Curlyllä on kaksiosainen sierain, jota se käyttää hengitysilman lämmittämiseen. Nahka on paksu ja verisuonet syvällä. Lisäksi sillä on tuplavarasto rasvaa muihin hevosiin verrattuna.

Curlyllä on pyöreät, erittäin kovat ja kestävät kaviot, jonka vuoksi se ei välttämättä tarvitse kenkiä. Kaviot vuollaan säännöllisesti kuten muillakin roduilla. Mikäli ratsastetaan paljon kovapintaisilla alustoilla, tarvitsee Curlykin kengät.

Curlyllä on lyhyet suupielet ja matala kitalaki. Siksi sillä ratsastetaankin useimmiten kuolaimettomilla suitsilla.

Yksi suurimmista poikkeavuuksista on Curlyn hypoallergisuus. Suurimmalle osalle hevoselle allergisista ihmisistä Curly ei aiheuta lainkaan oireita tai oireet ovat vähäisiä. Joidenkin tutkimusten mukaan Curlyn hilse sisältää vain noin 4 allergeeniä, kun taas muiden hevosten hilseessä on allergeenejä noin 28.

Alkuperä

American Bashkir Curly –hevonen on kotoisin Yhdysvaltojen Nevadasta Kalliovuorilta, missä elää edelleen paikoin villejä Curlyjä Mustangi-laumoissa. Curly on ollut intiaanien hevonen, poppamiesten ja päälliköiden ratsu. Rodun esi-isiä onkin jäljitetty juuri Etelä- ja Pohjois-Dakotan intiaanireservaatteihin. Curlyn alkuperä on kuitenkin yksi hevosmaailman suurimmista mysteereistä. Useista teorioista yhtäkään ei ole pystytty todistamaan oikeaksi.

Erään teorian mukaan Curly on sukua Venäjän Tadjikistanissa elävälle ikivanhalle rodulle; kiharakarvaiselle Lokai-hevoselle. Arvellaan, että rodun edustajia olisi viimeisimmän jääkauden aikana vaeltanut Venäjältä Beringinsalmen kautta Alaskaan. Toisaalta taas on esitetty Lokai-hevosta kasvattaneiden mongoleiden tuoneen hevosia tullessaan siirtyessään uusille asuinalueille Aasiasta Beringinsalmen kautta Pohjois-Amerikkaan. Tutkimusten mukaan Navajo-intiaanit ovat mongoleiden jälkeläisiä.

Toisessa teoriassa on arveltu norjalaisten ja kelttien tuoneen kiharakarvaisia hevosia mukanaan tutkimusmatkoillaan 1400-luvun loppupuolella. Jotkut, kuten esim. ruotsalainen kasvattaja Anders Henriksson, uskovat että rotu on kehittynyt Amerikassa ja selvinnyt jääkaudesta paksun karvansa ansiosta. Rotu on hänen näkemyksensä mukaan elänyt syrjäisillä seuduilla vuoristossa ja pysynyt siten piilossa. Kiharakarvaisuus voisi näin olla paikallinen mutaatio kylmällä ja karulla seudulla eläneissä hevosissa. Valkoihoiset näkivät Curlyjä ensimmäisen kerran vasta 1800-luvulla.

Nykyhistorian alku ajoittuu vuoteen 1898, jolloin Damelen perhe Nevadassa otti kiinni löytämiään kiharakarvaisia villihevosia ja alkoi käyttää niitä tilan töissä. 1950-luvun rajuissa talvissa menehtyi paljon hevosia, mutta muutamia vahvan Curly-rodun edustajia säilyi hengissä. Tässä vaiheessa rodun risteyttämiseen käytettiin mm. Arabialaista työhevosoria Nevada Red sekä myöhemmin Morgan-oria Ruby Red King. Vuonna 1971 perustettiin American Bashkir Curly Registry estämään rodun kuoleminen sukupuuttoon ja valvomaan kasvatustoimintaa. Rekisterissä oli tuolloin vain 21 hevosta.