Meidän vuohet:
Perusjuttuja vuohesta:
Aikuinen poikavuohi = PUKKI
Aikuinen tyttövuohi = KUTTU
Lapsivuohi = KILI
Vuohi on suomessa melko harvinainen kotieläin. Vuohia arvioidaan olevan Suomessa tällä hetkellä 6000-7000 yksilöä. Vuohta kutsutaan köyhän miehen lehmäksi, sillä pieneen kokoonsa ja syömäänsä ruokaan nähden se tuottaa runsaasti maitoa. Maailmanlaajuisesti vuohenmaitoa tuotetaankin paljon lehmänmaitoa enemmän, Suomessa vuohenmaito on pienen piirin herkku.
Vuohi on lampaan kokoinen märehtijäeläin. Sillä on sorkat aivan niin kuin lehmälläkin, lisäksi sekä kutulla että pukilla on yleensä parta. Vuohia on sarvellisia ja (sarvettomia eli) nupoja. Vuohi on laumaeläin, eli tarvitsee lajikumppaneita lähelleen ollakseen onnellinen. Vuohieläimiin kuuluvat tavallisen kesyvuohen lisäksi mm. myskihärkä, mufloni ja alppikauris. Jokaisella pohjoismaalla on oma vuohirotunsa. Suomessa tuo vuohirotu on luonnollisesti suomenvuohi. Lisäksi Suomessa on myös mm. afrikkalaisia kääpiövuohia.
Luonteeltaan vuohi on ihan omaa luokkaansa. Se oppii helposti pitämään ihmisestä, on älykäs ja kekseliäs. Se keksii usein keinot päästä pois aitauksesta, aidat ja portit eivät sitä pidättele, sillä ruohohan tunnetusti on vihreämpää aidan toisella puolen. Vuohenpitäjän ei välttämättä kannata olla intohimoinen kukkasten palvoja, pihakukkaset kun saatetaan karkureissulla napsia parempiin suihin. Vuohi osaa myös olla todellinen jääräpää ja oikuttelija mutta myös niin kaunis ja kiehtova eläin, ettei siitä voi olla pitämättä.
Vuohen kiimat alkavat syysiltojen pimetessä ja päättyvät keväällä valoisuuden lisääntyessä. Kiiman aikana kuttu käyttäytyy kummallisesti. Se voi päästää suoraa huutoa, röhkimistä tai pärskimistä ja vispaa häntäänsä noin kolmen päivän ajan, ensimmäistä kertaa kiiman näkevä voi kuvitella vuohen sairastuneen, niin erikoisesti se käyttäytyy. Kiima uusiutuu kolmen viikon välein.
Kuttu kantaa noin viisi kuukautta, eli 150 päivää. Varmin merkki siitä, että kuttu on kantavana, on se, ettei kolmen viikon kuluttua astutuksesta tule enää kiimaa. Jos kilejä on useampi kuin yksi, alkaa kutun pyöreyden havaita jo parin kuukauden kuluttua, mutta yhtä kiliä kantava kuttu pitää omistajansa jännityksessä loppuun saakka.
Kilistelyn lähestyessä vuohi käy levottomaksi. Se vilkuilee kylkiään, venyttelee ja jää paikalleen erikoisiin asentoihin. Kun kilistely alkaa, vuohi makaa ja mäkättää hiljaisella (tai kovalla) äänellä. Pian esiin tulevat pienet sorkat ja nenänpää. Kohta koko kili on pahnoilla ja emo pesee ylpeänä jälkeläisensä. Kili on muutamassa minuutissa jaloillaan ja hanakasti etsimässä maitobaaria. Vuohella ei yleensä ole ongelmia kilistelyssä, osittain kai siksi, että se on säästynyt jalostuksen kiroilta. Yleensä vuohi kilistelee kaksi kiliä.
HÖLYNPÖLYÄ JA NIPPELITIETOUTTA
Yleinen harhakäsitys on, että vuohet haisevat. Vuohi ei haise. Pukilla on sarviensa takana hajurauhaset, jotka tuoksuvat voimakkaan myskille erityisesti kutun kiima-aikaan. Sen sijaan kuttu, kastroitu pukki tai pieni kili eivät tuoksu sen enempää kuin koira tai hoidettu muu lemmikkieläin.
Vuohella, kuten muillakaan märehtijöillä, ei ole yläetuhampaita. Tilalla on kovat ikenet, sillä märehtimistekniikka kuluttaisi vastakkain hankautuvia hampaita.
Vuohi lasketaan tuotantoeläimeksi, joten yhdenkin lemmikkivuohen omistajan on rekisteröidyttävä kuntansa maaseutuelinkeinoviranomaiselle vuohitilalliseksi. Maa- ja metsätalousministeriö lähettää puolivuosittain kyselyn vuohitilalle, jossa pitää eritellä kuttujen, pukkien ja kilien määrä.
Vuohenmaidon parantavaan vaikutukseen on uskottu jo ennen muinoin. Vuohenmaidolla on koetettu lääkitä mm. reumatismia.
Vuohi on aikojen kuluessa liitetty vahvasti paholaiseen. Kun paholaista kuvataan maalaustaiteessa, poikkeuksetta sillä on pukin sarvet, häntä ja sorkat. Tarinat kertovat myös, että Paholainen kulki vaunuilla, joita vetivät pahoja taikavoimia hallitsevat lentävät vuohet. Vuohi onkin joutunut kärsimään näistä myyteistä ja sitä on pidetty pahana ja epäpyhänä.
Faunit ovat muinaisia taruolentoja, joilla on miehen yläruumis ja yleensä vuohen jalat ja sorkat. Käytökseltään faunit ovat riettaita, eivätkä kaiketi muutenkaan mitään ihan harmittomia kavereita. Uskotaan, että faunit ovat suuresti vaikuttaneet kristinuskon käsitykseen paholaisen ulkonäöstä. Faunit ovat osa roomalaista mytologiaa.
Satyyrit ovat kreikkalaisen mytologian vastine fauneille; vuohen ja ihmisen sekoituksia.
Joulupukin edeltäjänä Suomessa kulki Nuuttipukki. Nuuttipukki kierteli talosta taloon, kerjäsi ryyppyjä ja pelotteli lapsia. Nuuttipukilla oli tuohinaamari ja pukinsarvet.
Tarina kertoo, että vuohi on löytänyt kahvin. Tarinan mukaan arabialaiset vuohet viettivät paimeniensa hoidossa tavallista vuohen elämää: päivät kulutettiin syömällä sekä kisailemalla ja yöt levättiin. Yhtenä iltana vuohet eivät menneetkään lepäämään vaan jatkoivat kirmaamistaan sinne tänne. Tällainen käyttäytyminen sai paimenet epäileväisiksi, ja kummallinen käytös toistui useampana iltana. Vuohet olivat nautiskelleet punaisia marjoja oudosta pensaasta. Epäiltiin, että marjat olivat aiheuttaneet oireet. Yksi paimenista maistoi marjoja, mutteivät ne saaneet aikaan mitään vaikutusta. Pettyneenä paimen nakkasi ne nuotioon. Marjat kuivuivat ja paahtuivat, nuotiosta nousi huumaava tuoksu. Paimen poimi paahdettuja siemeniä sammuneesta nuotiosta, murskasi ne kuumaan veteen ja maistoi. Maku oli kitkerä. Mutta hetken kuluttua hän tunsi virkistyvänsä ja oli pian pirteä kuin pellolla kirmaavat vuohet. Kahvi oli keksitty.
Lähteet: Uma Aaltonen: Kuttu ja kutunpito (1.painos ilmestyi 1979) ja Wikipedia
VUOHET ELOKUVISSA JA KIRJALLISUUDESSA
Elokuvissa vuohi kuvataan usein kiukkuiseksi puskuttelijaksi, joka syö kaiken, vaikka peltipurkkeja. Totta on, että vuohi voi puskea. Pukit saattavat erityisesti kuttujen kiima-aikaan olla vähän ärhäköitä kavereita. Vuohi saattaa myös isoine sarvineen olla vähän pelottava ilmestys, jos ei ole vuohiin tutustunut. Kuitenkin vuohi on yleensä lempeä ja mukava kaveri, joka ei sarviaan käyttele ihmisten puskemiseen. Peltipurkkeja syövään vuoheen en ole vielä törmännyt. On totta, että vuohi maistaa melkein kaikkea vastaan tulevaa, mutta vuohi osaa myös olla erittäin nirso ruokansa suhteen eikä suinkaan kaikki syötävä kelpaa ruokalistalle.
Kirjallisuudessa
On päätelty, että vuohi on ollut kesytettynä jo noin 7000 vuotta sitten. Siihen viittaavat kirjoitukset, joita Raamattu pitää sisällään.
C.S.Lewis rupesi kirjoittamaan "Narnia" -kirjasarjaa (ilmestynyt 1950) kun toisen maailmansodan aikaan hänen luokseen evakuoitiin neljä lasta. (Taitaa tuo nelikko seikkailla Velho ja leijona -tarinassa?) Narnia on täynnään vaikka minkälaisia satuhahmoja, mm. herra Tumnus seikkailee Velhossa ja leijonassa. Herra Tumnus on fauni. Hän on ylävartaloltaan mies, mutta hänellä on vuohen jalat ja sorkat.
Martha Sandwall-Bergströmin Gulla-sarjan kirjassa "Gulla pitää lupauksensa" (ilmestynyt ensimmäisen kerran suomeksi 1951) on vuohi. Juonesta en tarkemmin kerro (suosittelen lukemaan, jos saatte jostakin kirjasarjan kirjoja käsiinne). Kirjassa kuitenkin köyhän torpan nuorimmainen taapero on iloton, laiha, vääräsäärinen, pöhöttynyt ja ruokahaluton. Ystävälliseltä ihmiseltä saatu vuohi ja sen maito kuitenkin pelastaa pienokaisen ja saa tämän elinvoiman, iloisuuden ja lapsellisen pyöreyden takaisin.
Carl Barksin sarjakuvassa "Hankala vuohi" (vuodelta 1961) Roope Ankka saa lahjaksi Oktanistanin ruhtinaalta vuohen, joka syö vain seteleitä. Ja siitäkös saiturille vasta ongelmia koituu..
Goscinnyn ja Uderzon "Asterix" -sarjakuvissa Asterix ja Obelix nautiskelevat vuohenmaitoa seikkaillessaan milloin missäkin. Erityisesti Obelix on niin tottumaton juomaan muuta kuin vuohenmaitoa, että pienikin määrä olutta tai viiniä kihahtaa hattuun monenmoisin seurauksin.
Mauri Kunnaksen herra Hakkarainen on tietysti se veikeä unissakävelevä vuohi. Herra Hakkaraisen on päähenkilönä kirjoissa "Hyvää yötä, Herra Hakkarainen" (ilmestynyt 1999), "Herra Hakkaraisen aakkoset" (2001), "Herra Hakkaraisen numerot" (2004). Myös ainakin Kunnaksen "Koirien Kalevala" -kirjassa (vuodelta 1992) vilahtaa siellä täällä kuvissa vuohi ja tarkkasilmäinen voi nähdä kirjan viimeisimmillä sivuilla herra Hakkaraisenkin.
J.K.Rowlingin useammassakin Harry Potter -kirjassa mainitaan besoaari. Se on kivi, joka on vuohen vatsassa, ja sillä on taikavoimaa, sillä se kumoaa useimpien myrkkyjen vaikutuksen ja mm. pelastaa Harry Potterin ystävän. Aivan tuulesta temmattu tuo väite vuohen vatsasta löytyvästä taikakivestä ei ole. Villivuohta eli besoaarivuohta on joskus metsästetty runsaasti, koska muinoin vuohen vatsassa olevaa kovettunutta pallomaista möykkyä, besoaaria, käytettiin lääkeaineena.
Jamie Rixin kirjoittama ja Lynne Chapmanin kuvittama lastenkirja "Pukki arkajalka" (vuodelta 2003) kertoo vuohiperheen pienimmästä kilistä, Arkajalasta, jolla on korkeanpaikan kammo. Tämä on sikäli ongelmallista, että vuohiperhe asuu vuoren huipulla. Hauska tarina ja kuvitus.
Elina Kautton kirjoittamassa ja Terho Peltoniemen kuvittamassa (vuonna 2005 ilmestyneessä) "Sorkkamäkeläiset" -kirjassa Sorkkamäen kylässä mylläreinä toimivat Nysäparta ja Suvi-Liina ovat vuohia molemmat.
Elokuvissa
Topeliuksen ja Grimmin veljesten satuklassikko "Prinsessa Ruusunen" on varmasti jäänyt mieleen Edvin Laineen ( vuonna 1949) ohjaamana musta-valkoisena elokuvana. Tuossa elokuvassa vilahtaa vuohia siellä täällä kylässä, jonka lähistöllä kuninkaanlinna sijaitsee.
T.J.Särkän ( vuonna 1959) ohjaamassa "Taas tapaamme Suomisen perheen" -elokuvassa Suomisen perheen vaari juo kilin maitoa, koska se on kovin terveellistä ja parantavaa. Noh, tosiasiassahan se vaari juo kutun maitoa, kilistä kun ei maitoa saa..
(1986 ilmestyneessä) Vesa-Matti Loirin tähdittämässä ja Ere Kokkosen käsikirjoittamassa ja ohjaamassa elokuvassa "Uuno Turhapuro muuttaa maalle" valkoinen Jussi-kili auttelee Uunoa maataloustöissä. Komeasarvinen Joonas-pukki puolestaan pitää vuoristoneuvos Tuuraa vankina navetassa. Elokuvassa puhutaan kyllä erheellisesti "pässin härnäämisestä", kun tarkoitetaan nimenomaan pukkia.
"Naapurini Totoro" on japanilaisen Hayao Miyazakin vuonna 1988 ohjaama piirroselokuva. Siinä seikkailee mm. valloittava metsänsuojelija Totoro. Elokuvassa vilahtaa kuttu, joka yrittää napata pikku Mein äidille tarkoittaman maissintähkän.
Disneyn klassikkopiirretyssä "Kaunotar ja Hirviö" (ilmestynyt 1991) kaunottarella, eli Bellellä, on kotitilallaan vuohia.
Niin ikään Disneyn piirroselokuvassa "Herkules" (ilmestynyt 1997) Herkuleen opettajana toimii satyyri Phil, jolla on vuohen jalat sekä sorkat ja vieläpä pienet sarvetkin päässä. Partakin on kovin vuohimainen.
Johnny Depp esittää pahamaineista merirosvoa, kapteeni Jack Sparrowta, (2003 ilmestyneessä) hauskassa seikkailuelokuvassa "Pirates of the Caribbean: Mustan helmen kirous". Elokuvassa näkyy ohimennen vuohi, jota ollaan juuri nostamassa laivaan.
Myös Disneyn piirroselokuvassa "Lehmäjengi" (ilmestynyt 2004) on vuohi. Se pitää yllä tuota myyttiä, jonka mukaan vuohet syövät peltipurkitkin. Tällä pukilla kun on oikea varasto tyhjiä peltipurkkeja.
Jules Vernen kirjoittamaan tarinaan "Maailman ympäri 80 päivässä" perustuvassa (2004 ilmestyneessä) elokuvassa seikkailee paitsi Steve Coogan ja Jackie Chan, myös junamatkalla vuohi. Vuohi syö Phileas Foggin paperille tekemät laskelmat.
Vuonna 2005 valmistui hullunkurinen tietokoneanimaatio "Tapaus Punahilkka". Siinä Punahilkka tapaa noidan kiroaman laulavan lumivuohen, jolla on vaihtosarvet joka lähtöön mm. keinutuolista helikopterin propeliin.
Lisää elokuvia ja
kirjoija, joissa on vuohi, voit vinkata osoitteeseen: tuomiranta @
wippies.fi (ilman välilyöntejä)