Saksalaisten kivikoko

Seppo Suvanto on keskiaikaa tutkiessaan kiinnittänyt huomiota Pirkkalan ja Kangasalan runsaaseen ruotsalais- ja etenkin saksalaisperäiseen henkilönnimistöön.

Pohjois-Satakunnan erämaiden turkisrikkaus on epäilemättä ollut kaukaisten kauppamiesten keskeinen kiinnostuksen syyn. Kolkon rautakautisen asutuksen läheisyydessä, Sikurinlahden vastakkaisella puolella, ovat Rahasaari ja Rahaniemi, joiden nimet kuuluvat muinaisen turkiskaupan yhteyteen. Merkityksellisin on niiden lähellä jo 1644 rajapaikkana mainittu Saksalaisten kivikoko, kaiketi häiriötöntä vaihtokauppaa varten yhdessä sovittu merkkipaikka. (Pentti Papunen: IEEH, s. 167.)

Kodesjärvi

Niilo Kolkko sekä Erkki ja Mikko Rahkola omistivat 1552 Kodesjärven eräsijan ja kalavettä Isojoella. (Pentti Papunen: IEEH I, s. 173.)

Kodesjärvi liittyy sukuun myös nykyisen Kodesjärven Erämaan talon kautta.

(Niilo Kolkko omisti eräsijan myös Kankaanpäänjärvellä (Pentti Papunen: IEEH, s. 177). Sama kuin nykyinen Kankaanjärvi lähellä Kankaanpään liikenneympyrää valtatie 23:lla.)

Valijavaltaistenmaa

www.narc.fi/suvanto/sivut_0363-0505_KYRO.pdf

(433)

II Rääkkä

LAURI 1540–54. Talon veron maksoi 1555-56 talon III Jussi Lumia. Mk 1556: Jussi Lumia viljelee. Taloa ei ole lv 1557.

JUSSI OLAVINPOIKA Eom 1552 Jöns Olsson Kallionkielist yhdessä Kiialan Niilo Kinnarin (talo VII) kanssa Kovelahdella kahden peninkulman päässä (noin 12 km) kotoa Unnanlahden eräsijan. Se katsottiin asutuskelpoiseksi ja sinne lupasi mennä uudisasukkaaksi Niilon poika Erkki (ks. Kiiala VII).

Sen sijaan tämä Jussi = ? se Jöns Lwmia, joka 1552 lupasi mennä asumaan talon III Jussi Lumian erämaalle Kovelahden Valjavaldaistenmaalle (= isonjaon ajan Majanmaa). Hän on ilmeisesti lähtenytkin, koska talo II on ollut 1554-57 ilman isäntää. Tosin hän on jättänyt yrityksensä, sillä Valjavaltaistenmaan (tai Majanmaan) uudistilaa ei ole 1560-luvulla verollepantujen joukossa.

III Lumia

NIILO 1540-52.

JUSSI NIILONPOIKA 1553-83, (viljeli myös taloa II)

Iöns Lumia aff Kalliakelin (?) yksi eräsija Kovelahdella nimeltä Valiavaldaistenmaa (myöh. Majanmaa). Katsottiin olevan asutuskelpoinen, lähtijäksi lupautuneista ks. talo II.
(Seppo Suvanto: Satakunnan henkilötiedosto 1303 - 1571.)

Valijavaltaistenmaa  =   valavaltaistenmaa? Saattaa olla nimenä yksi harvoja tunnettuja viittauksia maamme keskiaikaisiin kuninkaisiin. (Ks. myös Pentti Papunen: IEEH I, s. 179 - 180; 201 - 202.)

Ojajärvi, Suomijärvi

(430 – 431)

Karvianjärvellä ja siitä etelään olevalla Vähäjärvellä (nykyisin Kirkkojärvi) on Vähä-Röyhiöllä ollut Ison- ja Vähän Karvian eräsijat (Stoor och Lilla Karffvia ärramark, Kyrön kär. 11.5.1629, VA Ylä-Satakunta KOa 2 f. 201), (Lille och Storre Karffwijo, Kyrön kär. 8.2.1630, VA Y-S KOa 3 f. 23). Ne ovat ilmeisesti olleet kylän yhteisiä ja ne ovat jääneet 1550-luvulla kylän haltuun.

Kyrön käräjillä 31.3.1628 Kiialan Lasse Holgerinpoika syytti Röyhiön Matti Erkinpoikaa (Röyhiöniemen Nikkilän isäntä) ja hänen jakoveljiään siitä, että he olivat vallanneet hänen erämaansa Åijajerfue (Karvian Ojajärvi) ja Somejärfwe (Karvian Suomijärvi). Matti sanoi sieltä myyneensä osuutensa till Järfue Jobbill (?) ja röyhiöläiset lupasivat hankkia Pohjanmaalta kirjeitä seuraaville käräjille. (VA Ylä-Satakunta KOa 2 f. 34v.) Nämä kirjeet olisivat osoittaneet Kiialan ja Röyhiön erämaaomistusten rajat.

Röyhiöläisten omistusrajoja Karvialla oli tutkittu jo Kyrön käräjillä 30.6.1626. (VA Ylä-Satakunta KOa 1 f. 141v ja 149.)
(Seppo Suvanto: Satakunnan henkilötiedosto 1303 - 1571.)
(Pentti Papunen: IEEH I, s. 190 - 196.)

Ojajärvi liittyy sukuun myös nykyisen Ojajärven Luodetlahden talon kautta.