Sveitsiläinen RANGER lennokkijärjestelmä valittiin monien vertailutestien jälkeen Suomen ensimmäiseksi tiedustelulennokki- järjestelmäksi. Ranger on oikeastaan ainut järjestelmä, joka toimii hyvin niinkin arktisissa olosuhteissa, kuin Suomen Lapissa. Tulevan lennokkijärjestelmän pääkäyttöalue on aluksi lähinnä tykistöläheinen, kuten tulenjohdon apu, taistelukentän reaaliaikainen valvonta, kohteiden etsiminen "rintamalinjan" takaa ja on aluksi ylemmän johdon käytössä, myös muuta käyttöä on. Lennokkeihin tulevat sensorit ovat VIDEO / FLIR sensoreita, myöhemmin järjestelmään voidaan asentaa SAR elikkä tutkasensorit ym. hyötykuormaa. Huomionarvoista on, että kaikki sensoritieto joka tulee lennokista on reaaliaikaista tietoa ja luonnollisesti lennokin tuottamaa kuvamateriaalia voidaan jatko käsitellä ja lähettää yhtymän viestiverkoissa edelleen käyttöön. Ensimmäisen järjestelmän sijoituspaikka tulee olemaan Tykistöprikaatin Tiedustelupatteristo Järjestelmän hinta on noin 110 miljoonaa markkaa. Hankinta tapahtuu jo tutuksi tulleella vastaosto periaatteella. Hankintasopimukseen kuuluu myöskin lisäoptiot tulevista järjestelmistä. Todennäköinen lentokoulutus- tukikohta tulee mahdollisesti olemaan Jämin lentopaikka. Lennokkihallin rakentaminen Niinisalossa aloitetaan vuonna 2000 ja varsinainen järjestelmä tulee vuonna 2001, mutta henkilöstön koulutus on jo aloitettu. Aluksi koulutetaan kymmenkunta "pilottia" yksityislentäjän teoriakurssilla, jonka jälkeen tulee varsinainen järjestelmä- ja lennätyskoulutus, sekä kuvantulkintaa unohtamatta johon Tiedustelupatteristolla onkin jo valmiuksia. Jämillä toimivat ilmailijat ovat hieman huolissaan harrasteilmailun prioriteettijärjestyksestä jos lennokkien tukikohta tulee olemaan Jämi. Kun lennokkien kokeilutoiminta aloitettiin vuosina 1991-92 pientä kädenvääntöä ilmeni mm. Kemijärven ja Hangon lentopaikoilla, mutta kyse oli lähinnä tietämättömyydestä, mm. "vierailijoiden" outo tapa tulkita Ilmailulaitoksen Notameita lentopaikan liikenteestä, mutta kyllä tykkimiehestäkin hyvä ilmailija tulee, toisaalta tykistöltä puuttuu kokonaan ns. ilmailukulttuuri johon kuuluvat muun muassa asenteet ja positiivinen suhtautuminen ilmailuympäristöön. Tuota kulttuuria ei välttämättä opita pelkällä teoriakurssilla. Ehkä nuo varsinaiset "pilotit" omaksuvat nopeastikin tuon ilmailullisen puolen, mielestäni suurin ongelma voi olla lentotehtävän antajan puolella jolla ei ole tietoa ilmailulaeista ja riskeistä ilmailussa. Sekasotku saattaa muodostua lentotehtävän turvallisen suorittamisen ja esimiessuhteen aiheuttamasta ristiriidasta, on melkoinen yhdistelmä 300 kg "tavaraa" yleisessä ilmatilassa ja harkitsematon käsky lentotehtävän suorittamiseksi. Lennolla tulee olla selkeä jako, kuka on "ilma-aluksen" päällikkö joka käskee lentotehtävän loppuun suorittamisen tai keskeyttämisen, kuten on muillakin lennoilla perinteisellä ilma-aluksella. Uskon kuitenkin, että nuo perusasiat on otettu huomioon suunniteltaessa järjestelmän käyttöä. Edellä mainittu ongelma tiedetään ainakin Pirkkalassa ja ko. MIL alue ulottuu juuri Jämille, ko. huolenaihe tuli esille muun muassa Satakunnan Lennoston komentajan luennossa Porin Ilmasillan tilaisuudessa, jossa hän kuitenkin katsoi lennokkien kuuluvan nykyaikaisen sodankäynnin tiedusteluun/valvontaan. Tietämäni mukaan on kovin vähäisessä määrin hyödynnetty jo valmiiksi vuosien varrella opittua tietoa maalilennokki toiminnasta jotka järjestelmän "pyörittäjät" ovat hyvinkin löytäneet paikkansa ilmailuympäristöissä, tosin tuo tiedustelulennokki konsepti on paljon monimutkaisempi ja uusi. On kuitenkin hukkaan heitettyä aikaa keksiä ruutia, kun se on jo valmiiksi keksitty...No todellisuudessa lennokkitoiminnasta ei tule olemaan haittaa ainakaan Jämin harrasteilmailulle, koska lennokit ovat suurimman osan toiminta-ajastaan "maakunnassa" ja lentotoiminta perustuu kaikilta osin samoihin ilmailulle asetettuihin lakeihin ja asetuksiin mihin muukin ilmailutoiminta. Lennokki on kuitenkin varustettu mm. toisiotutkavarustuksella elikkä Trasponderilla, tai jollain muulla esim. GPS:n perustuvalla ID järjestelmällä. Lisäksi ohjausasema ilmoittelee lentopaikan liikenteelle ( toivottavasti ) lennokin saapumisesta lähialueelle, kuten ilma-aluksen pilottikin tekee saapuessaan lentopaikan lähituntumaan. Suurempi huolenaihe oli aikoinaan Pirkkalan MIL alue ja senkin kanssa on pärjätty. Jämin lentopaikka sietää kyllä huomattavastikin enemmän liikennettä, kuin nyt. Kaiken lisäksi on todennäköistä, että lentopaikka suorastaan hyötyy lisätoiminnasta mm. lentopaikan ylläpidon suhteen ( katso määrärahat pienkentille vuonna 2000 ). Kuitenkin tuntuu vähän merkilliseltä jos asia on puolustusvoimien sisällä sovittu, eikä tämänhetkisiä lentopaikan ylläpitäjiä / käyttäjiä ole mitenkään informoitu asiasta. Aika näyttää miten homma lähtee pyörimään. Oma käsitykseni on, että toiminta vakiintuu melko nopeasti ja kaikki mahtuvat samaan ilmatilaan yhteisiä sääntöjä noudatellen.

Aatos Kangas

Nämä lennokkisivut ovat asian harrastajan sivuja eivätkä kuulu millään tavalla tuohon Puolustusvoimien lennokki organisaatioon, siis ovat vain allekirjoittaneen omia näkemyksiä ja mielipiteitä

Aatos