Vierailu It: n ampumaleirillä Lohtajalla 18 - 19. 5. 2000

Ilmatorjunta

Toukokuun puolessa välissä allekirjoittanut sai kutsun vierailla Lohtajalla Ilmatorjunnan ampumaleirillä, ko. vierailupäivät sattuivat olemaan sään osalta parhaat mahdolliset. Leirin uudet varomääräykset sallivat leirialueella liikkumisen vain palvelustehtävissä ainoa poikkeus leirikäskyssä olevat vierailut ja niissäkin jokaisella vierailijalla on erityinen "isäntä", jonka vastuulla vierailija liikkuu alueella. Tuo varovaisuus on aivan luonnollista alueella jossa ammutaan kovilla, mm. kiikarien ja muiden optisten laitteiden käyttö on kiellettyä ilman lupaa syystä, että asejärjestelmät käyttävät pääsääntöisesti laseria etäisyydenmittaukseen. Alueella oli It joukkoja eri puolilta joitten tuliasemat olivat sijoittuneet Hakuntin ja Kalsonnokan väliselle rantaviivan suuntaiselle n.1.5 km:n mittaiselle suoralle, It aseita oli It konekivääreistä Grotale ohjuksiin...todella vaikuttava rivistö. Muutamia yksityiskohtia asejärjestelmistä joihin sain tutustua: Oerlikon 35 ITK 88 automaatti-ilmatorjuntakanuuna vuonna 1988 täysin modifioitu nykyajan tulenjohto / maalinosoitusjärjestelmiä varten. Ase ampuu 2x9 laukausta sekunnissa ja käytetään sotilaallisesti tärkeiden kohteiden suojaamiseen. "MARKSMAN" ITPSV 90 Ilmatorjuntapanssarivaunu, todella massiivista 41tonnia painavaa asetta käytetään panssaripataljoonien suojaamiseen, Oerlikonin putket ovat rakennettu T-55: n alustalle ja ase ampuu myös 2x9 laukausta sekunnissa. Tulenjohtojärjestelmään kuuluu tutka, optinen tähtäin, laseretäisyysmittari ja digitaalinen laskin. "GROTALE NG" ITO 90 Ilmatorjuntaohjusjärjestelmä jota käytetään valtakunnallisesti ja sotilaallisesti tärkeiden kohteiden suojaamiseen. Järjestelmä on asennettu Sisu XA alustalle ja on täydellisesti suojattu elektromagneettiselta säteilyltä jota vastaan on vielä muitakin "keinoja". Ammuntajärjestelmä koostuu mm. valvontatutkasta, tulenjohtotutkasta, videokamerasta, lämpökamerasta ja infrapunasieppaimesta ohjattuna omalla tietokonejärjestelmällä. "MOSTKA 87" maalinosoitustutkaa käytetään ilmatorjuntapatteriston johtoportaassa ilmavalvontaan, laite on asennettu Sisu XA-180 alustalle. Tuon tutkan tuottamaa kuvaa käsitellään "MOSKE 87" maalinosoituskeskuksessa johon yhdistetään ilmavoimilta saatava ilmatilannekuva sekä omien ja muiden joukkojen aisti-ilmavalvontahavainnot, noista tiedoista saadaan paikallinen ilmatilannekuva joka jaetaan datana tuliyksiköiden maalinosoituspäätteisiin. Tuliasemapääte 87 "TASP" näyttää tuliyksiköissä paikallista ilmatilannekuvaa sisältäen erilaista tietoa "tulevasta" maalista, laitteessa on myös normaalit sanomalaitetoiminnot, tiedonsiirtoon käytetään kenttäradioita. Patteriston johtoporras liitetään ilmapuolustuksen tulenkäytön johtojärjestelmään sekä mahdollisesti yhtymän johtamisjärjestelmään kenttälinkeillä LINKKI YVI 1 JA -2 IT. Maalitoiminta tapahtui pääasiassa lennokeilla jota veti erityinen MALE "joukko" jotka lähettivät lennokin lentämään tuon tykkirivistön editse noin 700 metrin etäisyydellä 400 metrin korkeudella tuo etäisyys tykeille vastaa oikean lentokoneen kulmanopeutta jonkin verran etäämmältä, lennokki oli yhdellä "keikalla" noin puoli tuntia. Kouluammuntavaiheessa tykit ampuivat apuaseilla ( putkiin kiinnitetyt pikakiväärit ) valojuovaluoteja. Lennokki ajoi edestakaisin tuota em. linjaa ja aina, kun se tuli ampumasektorille aseet ampuivat kohti, aina silloin tällöin lennokki sai osuman jolloin sen laskuvarjo aukaistiin tai kone tuhoutui lähimetsään. Lennokkeja korjattiin kenttäoloissa lentokuntoon koko ajan ja ammuntojen jälkeen metsään menneet koneet haettiin korjattavaksi ampuma-alueelta...melkoisia työkaluja nuo lennokit. Nuo kouluammunnoissa käytettävät lennokit olivat Englantilaisia, pienempi AT-97 kärkiväli n. 2 metriä ja moottori n. 20 kuutiosenttinen, isompi SNIPE oli kärkiväliltään 2.5 m ja moottori 62 kuutioinen. Toisena päivänä oli varsinainen ammunta jossa maalitoimintaan käytettiin NORTHROPIN "MALE 82" maalilennokkia, kone on n. 200 kg painava joka laukaistiin hydraulisella katapultilla lentoon. Konetta seurataan tutkalla jolloin se voi lentää myös näkökentän ulkopuolella kone laskeutuu laskuvarjon varassa suoritettuaan n. 1 tunnin lennon. Tuo kone vetää perässään MAALIHIHAA JA OSUMAINDIKAATTORIA, osumaindikaattori ilmaisee ammuksen hetkellisen sijainnin maalin suhteen ammunnan tulos siirtyy telemetrialla ammunnan johtoon. Koneen lentäessä tykkirintaman editse ammunnan johto antoi ammuntatehtävän vain tietyille tykeille kerrallaan jossa käskyssä kerrottiin myöskin saako optisia tähystyslaitteita käyttää jne. Osumat ilmoiteltiin tulitehtävän tultua suoritettua. Mielenkiintoinen vierailu ja uuteen tekniseen aselajiin tutustuminen, josta kiitokset Hyrylän joukolle ja varsinkin Mäkisen Mikolle ja MALE porukalle..

Tykistöprikaatin Kilta

Maalilennokki AT-97

Maalilennokki Snipe

Maalilennokki 82 ( Northtrop )

Northtropin ohjauspulpetti

Northtrop laukaisualustalla

" Entisiä maaleja "

Aatos Kangas kenttätykkimies Kankaanpäästä

Aatoksen sivut