Main Heading Goes Here

Tietoja tallista

Meillä hevoset elävät lajinomaisesti ja myös ratsastuksessa ja hevosten käsittelyssä käytämme hevosen lähtökohdista lähteviä menetelmiä. Järjestämme koulutusta hevosten käsittelyssä, kuolaimettomassa ratsastuksessa ja kengättömyydestä. Sopimuksen mukaan pidämme myös yksityistunteja joko omalla tai tallin hevosella.

Hevosten hoidosta

Hevosilla on käytössään pihattotalli isolla 8m x 8m sisätilalla, jossa on korkeutta yli 3 metriä ja 30m² katos tallin edessä ja 15 m² katos laitumella. Ulkona hevosilla on tilaa vajaa kaksi hehtaaria. Ne ovat aina yhdessä ja päättävät itse ovatko ulkona vai sisällä. Käytännössä ne ovat aina ulkona, myös öisin niin kesällä kuin talvellakin.

Hevosia ei siis tarhata. Tallista on suora yhteys laitumelle. Näin ne pääsevät jatkuvasti liikkumaan, joka on tärkeää mm. hevosten jalkojen kunnossa pysymiselle. Nivelrikot ovat hyvin tavallisia perinteisesti tarhatuilla hevosilla, jotka seisovat suurimman osan vuorokaudesta sisällä. Hevosten nivelet ihan kuin ihmisten niveletkin tarvitsevat toimiakseen jatkuvaa kuormitusta. Niveltulehdukset (nivelrikko) näkyy aikaa myöten myös hevosen yleiskunnossa, kun tulehdusaineet leviävät muualle kehoon. Nivelrikko kehittyy hyvin hitaasti vuosien varrella. Hevonen voi liikkua vapaana ollessaan luonnossa 30 km päivässä. Pienessä tarhassa se liikkuu muutaman sata metriä. Ihmisellekin suositellaan väh. 5000 askelta päivässä.

On selvää, että myös hevosten askellus kärsii, kun se ei pääse kunnolla liikkumaan. Miten voi olettaa esim. laukan kehittyvän hyväksi, jos hevonen pääsee laukkaamaan vain ratsastaja selässä?

Hevonen viihtyy parhaiten 4-10 C asteen lämmössä, ja viileämmässäkin. Hevonen kehittää lämpöä jopa 500 W tunnissa, ja tällä lämmöllä hevonen pärjää kovallakin pakkasella. Siksi emme loimita hevosiamme, koska loimi estää hevosen lämmöntuoton ja se taas johtaa ruokahaluttomuuteen, kun ei tarvita energiaa lämmittämiseen. Tämä taas voi aiheuttaa suoliston toimintahäiriöitä ja tarpeellisten hivenaineiden imeytymisen loppumista. Huolehdimme myös siitä, että niillä on aina ruokaa (heinää) saatavilla.

Hevoselle on suorastaan haitallista, jos sitä jatkuvasti siirretään lämpöisestä tallista ulos kylmään. Talvikarva kasvaa tällöin helposti luonnottoman paljon, kun hevonen varautuu jopa 30-40 astetta kylmempään. Tallissa voi olla hyvinkin +20 ja ulkona taas –20C. Kun hevoset ovat jatkuvasti samassa lämpötilassa, ei talvikarvan vaihtoa juuri edes huomaa. Kun hevosilla on jatkuvasti syömistä ja mahdollisuus kunnolliseen liikkumiseen, niin pakkasellakaan ei loimea tarvita. Hevonen on ulkoilmaeläin.

Talvella 2005 - 2006 hevosemme pärjäsivät hyvin yli 20 asteen pakkasissa ilman loimea ja olivat ulkona koko ajan. Myös 2007 helmikuun -20…-30 asteen pakkasissa olivat koko ajan ulkona ilman loimea, myös öisin. Sen sijaan kesällä ovat päivisin helteellä lähes jatkuvasti sisällä suojassa auringolta ja paarmoilta. Karsinahevosiakin kannattaisi pitää ulkona kesällä yöllä eikä päivällä paahteessa.

Miksi hevosia pidetään yleensäkään sisällä? Entisaikaan ne pidettiin sisällä ehkä siksi, ettei niitä varasteta eivätkä sudet syö, mutta miksi nykyisin ne viedään yöksi sisälle seisomaan kaltereiden taakse jokainen omaan eristyskoppiin ikään kuin vankilaan. Hevonen on yöeläin, siitä kertovat jo sen silmien rakenne. Suurin osa nisäkkäistä valvoo, liikkuu ja syö öisin; niin tee hevonenkin, jos vain saisi.

Miksi hevoset eristetään toisistaan? Ihmiselle pahin rangaistus on joutua vankilaan (hevosella talliin ja tarhaan), mutta vankilassakaan ei ihmisiä eristetä yksinäisyyteen. Ihminen ajattelevana yksilönä saattaa pystyä perustelemaan olotilaansa itselleen ja selvitä siitä. Laumaeläimenä hevonen, joka elää pelkästään vaistojensa varassa, varmasti kärsii yksinäisyydestään. Mitä pahaa hevonen on tehnyt, että sitä näin rangaistaan.

Uskomattomia ovat väitteet, että hevoset telovat toisensa, jos ne laitetaan yhteen. Näin voi käydäkin hevosille, jotka ovat vuosia viettäneet yksinäisyydessä ja niin käy myös vankilassa vuosia viettäneille ihmisille. Hevonen sen sijaan luonnostaan ja vaistoillaan suojelee lajinsa jatkumista, eikä normaali hevonen siksi telo toista hevosta. Ihmisen kohdalla tilanne on tässäkin asiassa täysin toinen.

Ruokinnasta

Hevosilla on aina heinää saatavilla sekä ulkona että sisällä. Kun ruokaa on jatkuvasti saatavilla, ruuansulatus toimii. Näin vältetään nykyhevosilla ”perinteisessä ruokinnassa” tavalliset vaivat, kuten vatsahaava, ähky jne. ja taataan samalla riittävä energiansaanti. Heinä on hevosen perusruokaa. Kun suolistossa on jatkuvasti ravintoa, myös kivennäisten ja vitamiinien imeytyminen on taattua ja mm. lämmöntuotto pysyy jatkuvasti samana. Jo muutaman tunnin syömättömyys aiheuttaa hevosen vatsan pH:n (happamuuden) laskun hyvin alas (jopa alle 2:een) ja tätä kautta helposti vatsahaavan syntymisen. Kun hevonen syö, se erittää huomattavan määrän sylkeä, 20-30 litraa päivässä, joka neutraloi happamat vatsanesteet. Kun ei ruokaa saa, ei erity sylkeä. Ovenpielien ym. kaluaminen auttaa jonkin verran tilannetta. Meillä ei tallissa ole sellaisia kaluamisjälkiä, vaikka kaikki rakenteet ovat puuta! Kaluaminen ei ole vain paha tallitapa, vaan voi kertoa myös puutteellisesta hoidosta, ehkä nälästä. Hevoset eivät todellakaan liho, vaikka niillä on ruokaa = heinää aina edessään.

Tallissa meillä on juoma-automaatti, josta hevoset saavat mm. talvella lämmintä vettä. Tallilla on kunnallinen vesijohto. Hyvä vesi on yhtä tärkeä hevoselle kuin ihmiselle.

Hevosen ruokinnassa (kuten monissa muissakin hevosasioissa) on hyvä muistaa, että hevonen ei ole ihminen, eikä se halua elää ihmisen rytmin tai tapojen mukaisesti. Sille eivät kuulu säännölliset ruoka-ajat tai laihdutuskuurit. Se ei myöskään nuku yöllä 8 tuntia, vaan silloin pääosin syö ja valvoo.

Kannattaa pysähtyä miettimään, mikä olisi parasta hevoselle? Eikö se ole: oleminen yhdessä lajitovereiden kanssa; ruokaa ja vettä aina saatavilla ja mahdollisuus riittävään liikkumiseen turvallisessa ympäristössä raikkaassa ulkoilmassa ilman ahdistavaa loimea.

Käy tutustumassa samanhenkiseen hevosten hoitoon ja ratsastukseen mm. sivuilla:

http://www.hippiina.com/ratsastus.htm

Takaisin ylös

Yhteystiedot

Mikko Seppälä

Vikantie 3

23100 MYNÄMÄKI

Yksityinen: mikko.a.seppala@mbnet.fi

Työ: mikko.seppala@ymparisto.fi (vain virka-aikana)

Matkapuhelin 050 – 3055 641

Puh. tilalle 02- 4386308

Vilma Seppälä 041-5175 605

Takaisin ylös

Hevoset

Alena (Alena Ger), synt. 1990, Welsh Part Bred –tamma, säkäkorkeus 148 cm ( kuvia Alenasta )

Leevi (Flying Legend) , synt. 2000, lämminveriravuri -ruuna, säkä 155 cm ( kuvia Leevistä )

Olli (Oliver Hook), synt. 2001, shetlanninponi -ruuna, säkä n. 105 cm ( kuvia Ollista )

Vonkku (Von Fra Slettu), synt. 1997, islanninhevonen, tamma, säkä 138 cm, tallin vuokralainen,

omistaja Nina Lahtonen (kuvia Vonkusta)

Anni, lämminveriravuri –tamma, synt. 1996, tallin vuokralainen, omistaja Siri Marjamaa (kuvia Annista)

Aikaisemmin tallilla asuneita:

Peppi, synt. 2005, islanninhevosen ja shetlanninponin risteytys - tamma, säkä n. 115 cm ( kuvia Pepistä)

Perry, synt. 1992, kuollut 2006, amerikanravuri, ruuna, jota kutsuttiin myös Pepiksi (kuvia Perrystä)

Takaisin ylös

Ilman kenkiä

MIKSI ?

Hevosemme ovat ilman kenkiä. Miksi ? Vastakysymyksenä voisi esittää: Miksi hevonen tarvitsisi kenkiä? Mutta vastataan siihen miksi hevosemme ovat ilman kenkiä. Asia on hyvin yksikertainen:

1) Kenkä estää kaviomekanismin toiminnan. Säde ei ole se joka pumppaa verta jalkoihin vaan itse kavio –kaviokapseli – se laajenee ja supistuu hevosen astuessa. Tämän laajenemisen kengitys estää. ”Se minkä Luoja on luonut, sitä ei ihmisen pidä lähteä muuttamaan” sanoi aikanaan Leonardo da Vinci. Kavio ei todellakaan ole turhaan hevoselle luotu eloton ruumiinosa, vaan sen tarkoitus on jalkojen verenkierron ja niiden aineenvaihdunnan turvaaminen. Kun kaviomekanismi ei toimi, hevonen on vajaatoiminen. On olemassa sanonta: "Hevosella on viisi sydäntä, yksi rinnassa ja yksi jokaisessa jalassa." Jos ihmisellä sydän toimisi vain 1/5 – teholla, olo olisi aika surkea.

Kengättömän hevosen jalat ja kaviot ovat lämpimät! Lämpökameralla otetuissa kuvissa voidaan nähdä, että saman hevosen kengällinen jalka on musta ja kengätön värillinen, kun veri kiertää jalassa. Kavio on elävää ainesta.

2) Kun kaviomekanismi ei toimi, myös iskunvaimennus puuttuu. Esim. asfaltilla kengällisen hevosen kävellessä tärähdys on 80% suurempi kuin ilman kenkää (Zurichin teknillisen yliopiston tutkimus). On selvää, että mitkään nivelet ja jänteet eivät kestä tällaista rasitusta. Tätä sitten kompensoidaan pehmeillä ratsastuskentillä, jolloin ratsastus on enemmänkin suossa tarpomista kuin hevosen luonnollista liikkumista. Autollakaan ei ajeta ilman iskunvaimentimia, miksi sitten hevosella?

Jos nykyhevonen on miljoona vuotta pärjännyt ilman kenkiä, miksi se ei enää pärjäisi? Miksi varsa on ilman kenkiä? Kenkä ei todellakaan ole osa hevosen anatomiaa. Yksikään hevonen ei ole syntynyt kengät jalassa.

Hevosen kavio on kehittynyt nykyisenlaiseksi tarpeesta päästä nopeasti pakoon kovalta pohjalta. Pakoeläimenä hevosen on erittäin tarpeellista tietää millaisella alustalla se seisoo – kenkä jalassa se ei sitä tunne. Tämän näkee hyvin hevosista, jotka ovat laitumella. Kengättömät laukkaavat vapautuneesti sen sijaan kengälliset eivät juuri uskalla lähteä mukaan. Tätäkin kautta on selvää, että kenkä muuttaa hevosen askellusta luonnottomaksi ja aiheuttaa turhaa jännitystä lihaksiin, koska kenkä on liukas ja jalka tunnoton. Toisaalta kun on tilaa liikkua vaikka kiitolaukkaa, auttaa tämä hevosta oppimaan itse hyvän askelluksen ja tasapainon. Seisottaminen sisällä karsinassa ja pienessä tarhassa sekä liikkuminen vain ratsastaja selässä, ei ainakaan edistä askellajien kehittymistä.

Parasta olisi kun hevosta ei olisi kengitetty koskaan, sillä kengistä luopuminen ei ole aina ongelmatonta. Kengityksellä kavio on voitu saada jo niin pahaan kuntoon, että alkuvaiheessa varsinkin etujalkoja, joilla suurin osa painosta on, voi aristaa. Mutta oikein toimimalla ja sopivalla alustalla, voidaan selvitä kokonaan ilman ongelmia. Tässäkin asiassa on edettävä maltillisesti ja käytettävä aikaa, kuten kaikessa hevosen hoidossa ja koulutuksessa. Kavio kasvaa kokonaan uudelleen vuodessa. Yleensä siirtymävaiheessa voi ratsastaa aivan normaalisti.

Kenkä haurastuttaa kaviota. Hauraskavioisuus ei suinkaan ole hevosen geeneissä, vaan se on kengityksen (ihmisen) aikaansaama ongelma. Kavio ei ole kuollutta ainetta, vaan se on täynnä verisuonia ja hermoja. Kenkä ja ruostuvat naulat tulehduttavat kavion sisäosan ja aiheuttavat kaviokapselin (kavion pintaosan) irtoamisen vähitellen alustastaan. Kun kengät otetaan pois, kavio voi aluksi lohkeilla reunoistaan ja vaikuttaa siltä kuin se kuluisi nopeasti. Tästä syntyy se käsitys, ettei kavio kestä ilman kenkää. Mutta tämä parissa viikossa ohi menevä vaihe johtuu vain siitä, että kenkä on pehmentänyt ja haurastuttanut kavion. Ja kysehän on vain kavion ulkoreunan kulumisesta kavion pohjan tasoon. Niinhän sen pitääkin olla samalla tasolla. Kuluisiko kavio kokonaan pois aina vuohiseen saakka, ehkä seuraavaksi polveen saakka jne. kunnes hevonen olisi jalaton? Ei kai nyt sellaista kukaan luule tai väitä.

Ihmiselämästä voisi ottaa vähän vastaavan esimerkin: Pidät kädessäsi kumihanskoja muutaman päivän ja otat ne sitten pois ja kuten jokainen tietää, iho on sen jälkeen aivan ryppyinen ja hauraan tuntuinen. Päätelmä: Nyt on pidettävä loppuelämä kumihanskoja, koska ihoni ei kestä ilman niitä.

MITÄ ETUJA KENGÄTTÖMYYDESTÄ?

Sitä mitä hevonen itse tuntee voimme vain arvailla. On selvää, että jokainen teko, jolla voidaan edes vähän lähestyä hevosen luonnollista olotilaa, on hevosen etu. Ei taida olla mukavaa talvella seistä jääkylmät raudat jaloissa. On hyvä muistaa, että hevonen on anteeksiantava eläin, se ei valita. On ilmeistä, että hevosen kipukynnys on todella korkea.

Ilman kenkiä askellus paranee ja hevonen on luottavaisempi, kun se tuntee millaisella alustalla se liikkuu. Eipä enää kompastele maastossa.

Hevosen liikkeet ovat kevyemmät kuin raskaat kengät jätetään pois. Enää ei tarvitse nostella etujalkoja luonnottomasti.

Jos hevosella on mahdollisuus liikkua riittävästi, jalkojen asento hakeutuu luonnolliseksi ilman kenkää,.

Hevosen käyttö- ja elinikä pitenee, kun jalat pysyvät kunnossa.

Voi ratsastaa ja esim. hypätä esteitä useammin kuin iskuvaimennus lisääntyy ja rasituksesta palautuminen nopeutuu aineenvaihdunnan toimiessa jaloissa.

Jalat tulee hoidettua pelkällä loppuverryttelyllä. Hevoselle epämiellyttävä ja aikaa vievä jalkojen letkutus jää pois.

Kengityskulut jäävät pois, joka on aika merkittävä säästö.

Kavio ei ole niin vaarallinen kuin kengällinen kavio. Kuinka monta hevosen potkun aiheuttamaa kuolemaa olisi vältetty ja kuinka monta telottua ihmisjalkaa olisi säästynyt.

MUUTA

Kavio ei kulu normaalissa ratsastuksessa eli kengättömyys sopii kaikille harrastehevosille. Kavioaines on uskomattoman kovaa. Kavio kasvaa jatkuvasti, eli se voi ja sen pitääkin kulua. Mitä enemmän kavio kuluu, sitä enemmän se kasvaa.

Valkokavio on ihan yhtä vahva kuin minkä muun värinen kavio tahansa. Alenalla ja Leevillä on yksi valkokavio! Miten pigmentin puute voisi heikentää kaviota. Onko valkoihoisilla ihmisillä hauraampi iho kuin mustaihoisilla?

Hevonen pysyy pystyssä talvella ihan yhtä hyvin kuin ihminen ilman hokkeja, paremminkin kuin sillä on neljä jalkaa. Kuinka vahingolliset hokit mahtavatkaan olla lukitessaan jalan paikalleen esim. nopeissa käännöksissä? Ei olisi ihmisellekään terveellistä kulkea piikkarit jalassa jatkuvasti. Tervejalkaista kolmiloikkaajaa ei taida löytyä.

Kengättömän kavion hoito on varsin yksikertaista, kun luonto vielä hoitaa osan asiasta.

Miksi pilata hevosen jalat kengityksellä?

Tässä ei ole kysymys vastakkain asettelusta kenkä / kengätön, vaan nykytietämyksen hyväksi käyttämisestä. Sitä soisi käytettävän muutenkin hevosten hoidossa enemmän eikä hoidettaisi niin kuin on aina tehty.

On myös eettisesti arveluttavaa, jos vedotaan kengityksessä siihen, että hevosella ei voi ratsastaa, jos ei sitä kengitetä. Silloin hevosen hyvinvointi ja terveys on toissijainen ja ensi sijalla ovat ihmisen tarpeet.

LINKKEJÄ KAVIOSIVUILLE

http://www.barefoothorse.com/

http://www.ironfreehoof.com/ (täältä löytyvät myös ruotsinkieliset sivut)

http://tribeequus.com/wildfeet.html

http://www.equinextion.com/id9.html

http://www.kengattomathevoset.fi (suomenkieliset sivut)

http://www.primechoice.com/jaime-jackson/

http://www.naturalhorsetrim.com/

Takaisin ylös

Ilman kuolaimia

Ratsastamme ilman kuolaimia Bitless Bridle -suitsilla. Ne esiteltiin vuonna 2000 Equitane -messuilla (maailman suurimmat hevosalan messut) ja ne saivat silloin innovatiivisuuspalkinnon. Käytännössä kyse oli suurimmasta hevosalan keksinnöstä sitten pronssikauden, jolloin kankikuolain kehitettiin. Olikin jo aika saada jotain uutta tähän asiaan. Tarkemmin asiaan voi tutustua osoitteessa:

http://www.bitlessbridle.co.uk/

On hyvä huomata, että markkinoilla on paljon Bb-suitsien kopioita. Bb-suitset on patentoitu, joten kopioiden toiminta voi olla erilainen ja ne voivat esim. painaa niskasta. Näin ei tietenkään saa olla, eikä Bb-suitsissa olekaan. Ohjien vapaa kulku turpahihnassa olevien lenkkien kautta on syytä tarkastaa, jos hankkii kopiot. Kopiot eivät tunnu myöskään kestävän kovin hyvin.

Onkin suositeltavampaa kokeilla kuolaimetonta ratsastusta ensin pelkällä riimulla, jonka hihnat on tiukattu ja ohjat kiinnitetty sivulenkkeihin. Tällöin kääntäminen tai pysäyttäminen ei kuitenkaan onnistu samalla tavalla kuin Bb-suitsilla. On turha maksaa ensin kopiosta ja sitten hankkia aidot. Aidot ovat aika hintavat, postikuluineen 150-170 euroa; kopioita saa alk. noin 40 euroa.

Ns. beta-versiot saat nyt myös ostettua Suomesta Bb-suitsien Suomen edustajalta osoitteesta:

http://www.hevoskuiskaaja.fi

Muutos siirryttäessä kuolaimettomaan ratsastukseen on hämmentävä. Asiat muuttuvat yhtäkkiä helpoksi, hevonen rennoksi jne. Yllä mainituilta sivuilta voi tutustua käyttäjien kokemuksiin ja lukea suitsien kehittäjän eläinkirurgian professorin Dr. Cook'n artikkeleja mm. aiheesta ”Miksi hevonen vihaa kuolainta”. Sinne on myös kirjattu yli 100 ratsastus- ja hevosen käyttäytymisongelmaa, joihin on löydetty ratkaisu jättämällä kuolain pois.

Ote W. Robert Cook, FRCVS, PhD sivuilta:

“The bit is the cause of over 100 harmful effects. First and foremost, a bit is painful and it frightens a horse. It makes it difficult for a horse to be happy in its work and for a rider to achieve that harmony so essential to a partnership. It also makes it difficult for a horse to breathe, stride, perform, and stay healthy. The bitless bridle makes riding simpler, safer, and more satisfying.”

Tarkemmin voi asiaan tutustua Dr. Cook’in sivuilta:

http://www.bitlessbridle.com/

Suitset ovat erinomaisen eläinystävälliset, minkäänlaista vääntöä, puristusta tai kipua ne eivät aiheuta, eikä niillä sellaista pysty edes aiheuttamaan. Kuolaimella voit pakottaa, mutta et opettaa hevosta. On erikoista, että nykyajan ihminen suvaitsee kuolaimen käytön, kun samalla puhutaan eläinten oikeuksista, niiden hyvästä käsittelystä, kanojen kehnoista häkeistä, minkkien jaloittelutarhoista jne. On vain ajan kysymys kun kuolaimen käyttö kielletään. Niin hellää kättä ei kellään ratsastajalla ole, ettei kuolain aiheuttaisi kipua hevosen suussa. Kuolain voi aiheuttaa laskennallisesti pistemäisen 75 psi:n paineen hammasluuta vasten. Se vastaa noin 5 ilmakehän painetta. Tällainen paine aiheuttaa varmasti kipua.

On eettisesti arveluttavaa, jos perustellaan kuolaimen käyttöä sillä, että hevosta ei pysty muuten hallitsemaan. Ts. eläintä hallitaan kivun kanssa. Tällaisessa ajattelussa ihmisen etu menee eläimen hyvinvoinnin ja terveyden edelle! Ja kun hevosta kerran pystyy hallitsemaan ilman kuolainta!!

Väite, että hevosen täytyy tottua kuolaimen paineeseen, on kohtuuton ja kaikkea muuta kuin eläinystävällistä ajattelua. Jokainen hammaslääkärin tuolissa istuva on siinä jännittyneenä ja odottaa vain koska sattuu. Hevosella on sama tilanne. Kun suussa on kuolain ja se on kerran aiheuttanut kipua, sen jälkeen hevonen odottaa seuraavaa kipua jännittyneenä, jäykkänä ja hermostuneena, Vaikka hammaslääkäri kuinka vakuutta toimivansa hellällä kädellä, ei sitä kukaan usko. Ei usko hevonenkaan mihinkään ratsastajan hellään, pehmeään käteen.

Hevonen pakenee kuolainta. Siksi ohjista vetäminen vain lisää vauhtia. Ratkaisun luullaan löytyvän siitä, että vaihdetaan kovempaan (lisää kipua aiheuttavaan) kuolaimeen, kun pitäisi tehdä juuri päinvastoin.

Mutta samalla kun siirtyy pois kuolaimesta, on syytä jättää ohjissa roikkuminen pois. Hevosta ratsastetaan istunnalla, ei kuolaimella tai ohjilla. Kokeile ensin ratsastusta löysällä ohjalla. Kun laukkakin sujuu roikkumatta ohjissa, alkaa istunta olla kunnossa. Ratsastuksen avain on liikkuminen hevosen liikkeiden mukana tai paremminkin päinvastoin. Kun sinä kävelet, hevonen kävelee jne. Toisin sanoen vartalosi liike kertoo hevoselle mitä pitäisi tehdä. Kun liike pysähtyy, pysähtyy myös hevonen – ilman kiskomista ohjista, löysällä ohjalla. Kun tähän lisätään vielä sopivat pohjeavut saadaan hevonen kokoamaan itsensä – ilman kuolainta. Tämän yhteistyön perusta luodaan johtajuudella.

Toivottomalta tapaukselta tuntunut 2005 -2006 ylläpidossa ollut ent. ravuri Perry muuttui ratsuhevoseksi parissa kuukaudessa. Sitä ennen ratsastus oli pelkkää pään viskomista. Kaula ei taipunut mihinkään ja selkä oli kuin rautakanki. Sitten otettiin kengät pois ja kuolain pois ja tilanne muuttui täysin toiseksi. Pää ei heilunut, kaula taipui ja selkä oli pehmeä ja Perry alkoi koota itsensä käynnissä, ravissa ja laukassa pelkällä istunnalla. Katso Perryn menoa kuvina.

Ei pakottamalla, vaan tehdään omasta ideasta hevosen idea.

LINKKEJÄ:

Käy katsomassa ratsastuskuvia tallimme hevosista ilman kuolainta (Ratsastuskuvia).

Venäläisen Alexander Nevzorovin sivuilta löytyy kuvia kuinka hevosella ratsastetaan ilman kuolaimia pelkkä naru kaulalla täydellisessä muodossa. Sieltä löytyy myös kauhukuvia kuolaimen käytöstä ratsastuskilpailuissa.

http://www.hauteecole.ru/en/alexander_nevzorov.php

Käy myös amerikkalaisen Stacy Westfall’in sivuilla, josta löytyy vastaavaa osaamista:

http://www.westfallhorsemanship.com/

Googlesta hakusanalla Stacy Westfall löytyy mm. videoita Stacyn ratsastuksesta yms.

Saksankieliset sivut löytyvät osoitteesta:

http://www.markuseschbach.com/index.html

Siellä on myös kuvia ja videoita.

Täälläkin on mielenkiintoista tietoa:

http://www.lindatellington-jones.com/whyTTEAM.shtml

Mm. kouluratsastuksesta ilman kuolaimia löytyy tietoa ja kuvia sivuilta:

http://www.bitloos.be/

Takaisin ylös

Hevostila Mynämäessä päivitetty 11.10.2008

Tietoja tallista

Yhteystiedot

Hevoset

Ilman kenkiä

Ilman kuolaimia