Kotisivu Tapio Suomalainen

Kuvia 1	Kuvia 2	Kuvia 3	Kuvia 4	Kuvia 5	Palaute

Klikkaa yläpalkkikuvaa >> Arkistolaitos

Aidosti Suomalaiset juuret

Suomalainen suku, Suomalaiset sukujuuret

Kuka on Suomalaisten kantaisä mm. Leppävirta-Karttula alueelta polveutuville Suomalaisille (sukunimi) ja mistä hän on tullut Leppävirralle?

Yksi vaihtoehto on Eerikki Suomalainen, joka on vaikuttanut Leppävirralla 1600-luvulla.

Savon historia II:2 Veijo Saloheimo
Maantiet talonpoikien rasituksena.
Kirjan mukaan vuonna 1663 valtuutettiin Eerikki Suomalainen Leppävirran lossariksi luvaten palkaksi kappa viljaa talostaan ja asunto. Ei kuitenkaan mainita, missä Suomalaisen kuljettama lossi toimi. Vuonna 1675 mainitaan toinen lossari Matti Leveinen, joka asui Konnuslahdessa. Vuonna 1698 käsiteltiin Leppävirran lossiveneen uusintaa. Suomalainen, Leveinen ja nuorin lossari Niilo Kämäräinen lienevät todella olleet lossareita eivätkä koskenlaskijoita, koska lossivenekin mainittiin. (sivu 115)

Karttulan Suomalaisia ja juuria Leppävirralle

Gustaf (Kusti) Suomalaisesta (s.1884) takaneva polvi päätyy usean sukupolven jälkeen Leppävirralle Pehr Suomalaiseen (s.1711). Mielenkiintoiseksi ja haastavaksi seikaksi muodostuu Pehristä takaneva polvi eli miten se nivoutuu Leppävirran Suomalaisten sukuhaaroihin?

Leppävirrankin vanhoja kirkonkirjoja on nykyisin Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen (SSHY) ansiosta vapaasti katseltavissa netin kautta. Tässä pari esimerkkilinkkiä rippikirjoista, joista löytynee mainittu Pehr Suomalainen (s.1711).

1) Rippikirja 1699-1722, TK2071 sivu 279. Katso siitä kohdasta Konnuslax alaspäin. Axel 70 v, vaimo Anna 50 v ja lapsista mm. Pehr 3 v (ikäkirjaukset noin vuoden 1715 mukaan). Edellä mainitusta kirjoituksen Pehr (Peer) tulkinnasta on kyllä useita vahvoja kannanottoja siitä, että rippikirjaan on ilmiselvästi kirjoitettu Ifvar eikä Pehr. Kumpi lienee oikeampi tulkinta - lukija voi ottaa siihen kantaa ja antaa palautetta suoraan sähköpostitse >> klikkaa tästä.

(Jos olet aiemmin antanut palautetta sivuston palautelomakkeella (joka poistettu käytöstä 22.6.2011), palautteesi ei ole tullut perille. Järjestelmässä on ilmennyt vika).

Mikäli kysymyksessä olisi edellä mainittu Pehr (1711), hänen vanhempansa Axel ja Anna ovat olleet ajankohdan huomioiden melko ikääntyneitä pojan syntyessä -äitikin lähes 50-vuotias synnyttäessään?

2) Rippikirja 1753-1760, TK2072 sivu 197. Katso siitä alimmaisen rivin yläpuolelta kolmea riviä, jossa merkitty mm. Pehr Suomalainen.

Gustaf (Kusti) Suomalaisen (1884) isän Henrik Wilhelmin (1851) isä Johan Henrik Suomalainen (1819) oli muuttanut Leppävirralta Kuopion Vehmasmäkeen, Päätalo 6:een, jossa oli ollut lampuotina (tilan vuokraajana).

Kansallisarkiston digitaaliarkiston henkikirjasta vuodelta 1855 esimerkkisivu, landboen Henrik Suomalain (1819) (ks. myös kirjan oikea sivu, siirtämällä alavierityspalkkia oikealle, mistä löytyy rivin kohdalta merkintöjä muista henkilöistä). Samassa kylässä Pietilä -tilalla nro 9 oli ollut em. Johan Henrikin veli Petter Suomalainen myöskin lampuotina, mikä näkyy em. sivulla.
Jo vuoden 1850 henkikirjassakin Päätalo 6:ssa näkyy lampuoti Henrik Suomalainen.

Johan Henrik (1819) oli muuttanut Vehmasmäestä edelleen Karttulan Punnonmäki 6:een Sakarilaan "kirkonmiehen paikka" (sittemmin tunnetaan nimellä Vanhapaikka). Hän oli ollut Karttusen tilalla torpparina.
Digitaaliarkistoston sivu, josta ilmenee: tp Henrik Suomalainen, henkikirja v 1865, Punnonmäki 6 .
Tietoja löytyy myös Karttulan srk:n rippikirjasta 1860-1869 sivulta 69. Em. sivulta löytyy myös Johan Henrikin poika Henrik Wilhelm (1851). Linkki > SSHY kuva 77.

Johan Henrikin poika Henrik Wilhelm (Gustafin, 1884, isä) oli syntynyt Vehmasmäki 6:ssa v 1851.
Linkki Kuopion msrk:n syntyneet -kirjaan (ks. aukeaman oikea puoli), jossa merkitty Henrik Wilhelm (SSHY kuva 104). Henrik Wilhelm oli ollut Punnonmäellä mm. lampuotina.

Karttulan lastenkirjassa 1850-1861 on mainittu Henrik Wilhelmin (1851) lisäksi myös hänen sisaruksiaan.
Linkki > SSHY kuva 262.

Alla olevassa "Sukupuuta kasvattelin" -tekstissä on kuvattu sukupuun tuntematonta menneisyyttä ja sukujuuria sekä versoja suppeasti.

Nettivinkki » Kalevalaisen Runokielen Seura ry. Em. sivustolla olevalla trokeemankelilla voit tutkia onko siihen syöttämäsi teksti Kalevalamittaa. Mankeli kertoo mahdolliset virheet.