Blogiin	Valikkosivulle	Aakkosellinen kirjahakemisto	Lukemani kirjat 2011
Lukemani kirjat 2010	Lukemani kirjat 2009	Lukemani kirjat 2008	Lukemani kirjat 2007
Lukemani kirjat 2005-2006

	22.1.2012 Michael Cunningham Illan tullen	Kirjan päähenkilö Peter omistaa taidegallerian New Yorkissa, hänen vaimonsa on kulttuurilehden päätoimittaja, ja heillä on aikuinen tytär, joka elää jonkinlaista myöhästynyttä murrosikää ja on lähes katkaissut välit vanhempiinsa. Peteriä kalvaa paitsi vaikea suhde tyttäreensä, myös oman veljen liian varhainen kuolema. Kun vaimon tuuliajolla kulkeva pikkuveli Mizzy tulee asumaan heille väliaikaisesti, Peterin henkilökohtaiset probleemit puhkeavat kunnon keski-iän kriisiin, ja kyllä, lukija ajattelee Thomas Mannia jo ennen kuin Cunningham itse tuo hänet pelipöydälle.     Kirjan hienous ei piile tapahtumissa, vaan Cunninghamin loistavassa kerronnassa. Kääntäjä Laura Jänisniemi on tehnyt hyvää työtä. Takakannen kommentti Boston Globesta kiteyttää kirjan taitavuuden paremmin kuin itse osaisin sen ilmaista: "Illan tullen on hieno osoitus kirjallisesta mielikuvituksesta. Kirjaa ei voi lukea ymmärtämättä kuinka kokonaisen maailman voi löytää yhdestä vesipisarasta, huolimattomasti heitetystä kommentista, maljakon kaaresta."
	15.1.2012 Kajsa Ingemarsson Någonstans inom oss	Erikoinen kirja siinä mielessä, että päähenkilö kuolee heti ensimmäisillä sivuilla. Rebecka, jolla on unelmaduuni, -koti ja -mies, päättää päivänsä hyppäämällä kalliolta alas, ja siirtyy toiseen ulottuvuuteen, jossa hän oman suojelusenkelinsä ja muiden kuolleiden kanssa yrittää vielä pitää kiinni menetetystä elämästään ja vaikuttaa elämäänsä jatkavien läheisten elämään.     Ingemarsson onnistuu herättämään lukijan uteliaisuuden, miksi Rebecka on ajautunut tähän tilanteeseen. Vaikka kirjailija välillä notkahtaa liian yksinkertaisen keittiöpsykologian puolelle, ja vaikka Rebeckan leskeksi jääneen miehen asetelma uuden kumppanin kanssa on vähintäänkin kyseenalainen, kirjan jännite kestää kuin kestääkin loppuun saakka. Ingemarsson osaa pistää oikeassa suhteessa mukavasti överiksi, kun Rebecka tuonpuoleisen seurueensa kanssa opettelee kummittelemaan, jotta saisivat viestinsä tässä elämässä tallaaville omaisilleen perille.     Tämä on ensimmäinen Kajsa Ingemarssonin kirja, josta olen oikeasti tykännyt. Aikaisemmat romaanit ovat olleet niin überkevyttä viihdehöttöä, että tämä oli mukava yllätys. Synkeämpi ja vakavampi teema näyttää onnistuvan kirjailijalta paremmin kuin pelkkä aivoton viihde.