Toivo Haation kotisivut, sukututkimus

Sukututkimus

Sukututkimus on ollut harrastukseni jo yli kymmenen vuoden ajan. Seuraavassa linkkejä harrastukseni aiheisiin ja omiin julkaisuihini:

Sammattilaisen kulttuurielämän varsinainen innoituksen vuosikymmen lienee ollut 1640 .. 50 -luku. Luskalan Kartano perustettiin, ensimmäiset tunnetut ylioppilaat valmistuivat: Leikkilän Mannin poika Jöran Leickman v. 1653, Nils Kotterus v. 1655 Kiikalan Kottarilta ja v. 1658 Isak Lätt Myllykylän Lätistä l. Ylitalosta. Heitä seurasivat vasta yli 60 vuotta myöhemmin Junnin Henrik Wahlberg ja Kaukolan Lassin Jacob Cavonius. Näistä sammattilaisista ylioppilaista on tietoja sekä yllä että allaolevissa linkeissä. Ylioppilasmatrikkeli kokonaisuudessaan tästä.

Seuraavassa esimerkki siitä millaista sukututkimus voi olla tilanteessa, jossa kaikki asiat ovat hieman poikittain - mutta toivoa ei heitetä:

Isäni isoisä, Sammatin Haarjärven Paikkarin Palkkisillan torppari oli tullut Nummelle Kovelaan Nummilan torppaan rengiksi vuonna 1866 Somerniemeltä. Hän oli tuohon aikaan 14 vuotias ja kävi Kovelassa ensi kerran ripillä. Adolf oli Nummen rippikirjojen mukaan syntynyt 4.4.1851 Somerniemellä.

Tästä alkoi hänen esivanhempiensa etsintä, joka en edelleenkin n. 10 vuoden työn jälkeen pahasti kesken, mutta kirjoitan tämän muistiin siksi, että nyt maaliskuun lopulla 2005 tapahtui selvä läpimurto.

Somerniemen tutkimista vaikeuttaa se, että Somerniemen kirkonkirjat ovat pääosin palaneet 1800-luvun osalta. Onneksi kuitenkin rippikirjasarja, joka ajoittuu juuri Adolfin syntymään, on säilynyt. Ainoa keino Adolfin vanhempien selvittämiseen on nyt käydä läpi rippikirja sivu sivulta. Somerniemi on suhteellisen pieni seurakunta, joten Adolf löytyy melko helposti Kopilasta, jossa hänen äitinsä on palvelijana.

Adolf on avioton lapsi ja hänellä on elossa vanhempi veli, 1835 Tammelassa syntynyt Johan Fredrik. Yksi lapsista on kuollut kolmen kuukauden ikäisenä.

Äiti on Maja Stina ja kaikki lapset ovat aviottomia. Rippikirjan mukaan Maja Stina on syntynyt Tammelassa 28.6.1811. Tähän asti kaikki on ollut vielä suhteellisen helppoa.

Maja Stinan elämä on ollut, kuten myöhemmin tulemme huomaamaan, erittäin raskasta. Somerniemellä sattuu lisäksi onnettomuus, jonka johdosta hänet tuomi-taan osalliseksi tappoon. Maja Stinan vanhin poika Johan Fredrik oli vahingonlaukauksella vuoden 1849 lopulla ampunut miehen ja Maja Stina tuomittiin osallisuudesta tähän tappoon, koska hän oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Maja Stina lienee elellyt Somerniemellä vielä 1866, koska Adolf on muuttokirjoissa merkitty itsellisen pojaksi.

Kaiken luulisi nyt olevan helppoa, kun tiedetään nimi ja syntymäaika. Mutta Tammelan kastetuissa ei tuona päivänä ole syntynyt ketään. Tämäkään ei ole tavatonta, sillä rippikirjojen syntymäajoissa on usein virheitä.

Tässä vaiheessa tutkimiseen tulee vuosien tauko. Aika ajoin asia on esillä ja ratkaisua etsitään luonnollisesti sieltä, missä on viimeisimmät varmat havainnot.

Somerniemen rippikirjojen tuijottelu johtaa lopulta siihen varmaan päätelmään, että sukunimi Rask onkin virheellinen ja tullut Adolfin muutettua Nummelle. Oikea sukunimi onkin Kask. Nimi Somerniemellä on kirjoitettu sillä lailla lavesti, että on helppoa sekoittaa R ja K ja olettaa nimi Raskiksi, kuten Nummen pappikin on muuttokirjasta tulkinnut.

Nyt avuksi tulee myöskin Hiski. Tammelan kastetuista löytyy sotilas Johan Kask ja hänen puolisonsa Hedvig Jacobsdotter, jotka saavat v. 1807 tyttären Johannan. Johanna on syntynyt Tammelan Talpiassa, mutta mitään yhteyttä Maja Stinaan ei löydy, koska Johan ja Hedvig eivät löydy Talpian rippikirjoista.

Ongelmia lisää se, että Tammelassa lapset kirjattiin vielä tuohon aikaan rippikirjaan vasta kun he olivat käyneet ensi kerran ripillä.

Ainoaksi keinoksi jää nyt Maja Stinan etsintä sen ikäisenä, että hän olisi jo ripillä käynyt ja siis merkitty kirjoihin. Lisäksi hän ei saisi olla muuttanut pois Tammelasta. Tammelan rippikirjasarja, joka alkaa vuodelta 1825 tuntuu tähän etsintään sopivalta.

Tammelan kirjojen selaaminen on aivan eri luokan juttu kuin Somerniemen kirjat. Edessä on usean sadan sivun urakka.

Mutta Maria Christina Johansdotter löytyy Tammelan Järvenpään Petolan torpasta piikana. Jälkikäteen hänelle on lisätty sukunimi Kask, syntymäaika täsmää ja patronyymi viittaa edellä mainittuun sotilaaseen, mutta vieläkään ei asiasta ole varmuutta.

Maja Stinan myöhempiä vaiheita voidaan nyt seurata. Hän on muuttanut Petolasta Kuuston Klemelän kappalaisen puustelliin ja sieltä vuonna 1830 Somerolle. Maja Stina lienee palannut pian takaisin Tammelaan, koska hänen vanhin poikansa on syntynyt Somerniemen kirjojen mukaan Tammelassa. Syntymästä ei taaskaan ole merkintää syntyneiden luettelossa.

Tammelassa pidettiin lapsista erillistä lastenkirjaa, joten Maja Stinan aikaisempien vaiheiden tutkinta jatkuu lastenkirjojen avulla. Mutta työmäärä on jälleen suuri - sama satojen sivujen läpikäynti.

Mutta Maja Stina löytyy v. 1812 alkaneissa kirjoissa, joita on täydennetty pitkälle 1820 luvulle. Sivulla 298 (Talsola) löytyvät Kasken lapset maininnalla: Maria ja Johanna (syntymäaikoineen) 'Kasks värnlösa barn, rotfattiga i Kuusto'.

Näin saadaan Maria ja aikaisemmin löydetty Johanna sisaruksiksi ja sotilas Kask puolisoineen vanhemmiksi.

Kuten lastenkirjan tylyt maininnat paljastavat on tyttäret erotettu vanhemmistaan ja asuvat Talsolassa. Vanhemmat elävät kirkonköyhinä Kuustossa. Lisäksi vanhempien sosiaalisella asemalla lienee ollut vaikutusta, kun esim. kastettujen luetteloon on jäänyt merkintöjä tekemättä.