ASIAA KASVAVAN KOIRAN RUOKINNASTA

Ravitsemuksella on olennainen merkitys nuorten koirien normaaliin kasvuun ja kehitykseen. Huolellinen ruokavalion valinta jo hyvin varhaisessa vaiheessa antaa pennulle valmiudet pitkään ja terveeseen elämään sekä ehkäisee useilta virheellisen ruokinnan aiheuttamilta ongelmilta.

Terveellinen kasvu Koira on lajissaan ainutlaatuinen - millään muulla eläimellä ei tavata niin suuria lajinsisäisiä vaihteluja koossa ja painossa (esim. chihuahua vs. irlanninsusikoira). Kaikki pennut kasvavat varhaisessa vaiheessa hyvin nopeasti ja yleisesti ottaen useimmat rodut saavuttavat puolet aikuispainostaan viiden-kuuden kuukauden iässä. Kuitenkin suurten kokoerojen takia eri rodut kehittyvät aikuiseksi hyvin eri aikaan ja isommat rodut kehittyvät suhteellisen pitkään. 

Pienet ja kääpiörodut saavuttavat aikuispainonsa kuuden-yhdeksän kuukauden iässä. Tässä iässä suuremmat rodut ovat vielä täysin kasvuvaiheessa ja jatkavat kehitystään. Tutkimusten mukaan labradorinnoutaja saavuttaa aikuispainonsa aikaisintaan 14-16 kk:n iässä ja newfoundlandinkoira vasta 16-18 kk:n iässä. 

Ruokavalio on ratkaisevassa asemassa kasvuvauhdin säätelyssä. Liian nopea kasvuvauhti voi aiheuttaa luustollisia häiriöitä, etenkin isoilla ja jättikokoisilla roduilla. Siksi ei ole järkevää yliruokkia näitä koiria tässä vaiheessa. Parempi tapa on ruokkia niitä kohtuullisesti ja antaa niille aikaa saavuttaa aikuispainonsa. Suhteessa painoon energian ja ravitoaineiden tarve on kasvavilla koirilla huomattavan suurempi kuin aikuisilla yksilöillä. Oikeaa ravintoaineiden määrää ja niiden tasapainoa tarvitaan ylläpitämään nuoren koiran terveyttä, tukemaan sen aktiivista elämää sekä uusien kudosten syntetisointiin. 

Näiden kovien vaatimusten täyttämiseen pentu tarvitsee suhteellisen paljon energiaa, proteiineja sekä tiettyjä vitamiineja ja hivenaineita. Vieroitusikäisenä (n. 6- 8 vko) pennun energian tarve on noin kaksinkertainen verrattuna samanrotuiseen aikuiseen. Pennun kasvaessa energian tarve vähenee koko ajan -kun pentu on saavuttanut n. 40% aikuispainostaan niin sen energian tarve on enää 1.6 kertainen aikuiseen verrattuna. Saavutettuaan 80% aikuispainostaan pentu tarvitsee enää 1.2 kertaisen energiamäärän samanpainoiseen aikuiseen verrattuna. Kasvu vaatii myös suuria proteiinimääriä, mutta proteiinin on oltava helposti sulavaa ja korkealaatuista sekä siinä on oltava aminohappoja oikeassa suhteessa. Usein luullaan, että suuret määrät lisäproteiinia edesauttaisivat hyvän kunnon ja lihasten kehittymistä, mutta näin ei ole. 

Sitävastoin ylimääräinen proteiini käytetään energian tuottamiseen tai se varastoituu rasvana. Vitamiinien ja hivenaineiden saantiin on nuorilla koirilla suhtauduttava kriittisemmin kuin aikuisilla koirilla, koska näiden aineiden epätasapaino kasvu- ja kehitysvaiheessa vaikuttaa voimakkaasti ja usein myös pysyvästi koiraan. Luunmuodostuksessa vaadittavien hivenaineiden, erityisesti kalsiumin tarve on suhteellisen suuri, mutta ensisijaisesti on huomioitava oikean määrän lisäksi hivenaineiden oikea suhde toisiinsa. Erityisesti kalsiumin suhde fosforiin on tärkeä.

Ruokinnalliset häiriöt Energian ja ravinteiden oikea tasapaino on kasvavalle koiralle äärimmäisen tärkeä. Kasvuvaiheessa ruokinnallisilla virheillä voi olla vakavia ja korjaamattomia seurauksia. Yleisesti aliravitsemus nuorella koiralla johtaa vähimmillään heikkoon kasvuun ja kuntoon, jotka pystytään korjaamaan jos ruokavaliota korjataan pennun vielä olleessa kasvuvaiheessa. Tiettyjen ravinteiden puutos tai epätasapaino voi aiheuttaa paljon vakavampia seurauksia. Kalsiumin puutos aiheuttaa nuorilla koirilla nutritional secondary hyperparathyroidismiä ja tyypillisesti sen syynä on pääosin lihaa sisältävä ruokavalio, jossa on hyvin vähän kalsiumia. Sairauden tuloksena on heikot luut ja lopputuloksena voi olla raajarikko, joka aiheutuu mm. nivel- ja luusärystä ja luiden epämuodostumisesta. Riisitautia esiintyy harvoin, mutta sen syynä on D-vitamiinin puutos ja se liittyi usein myös heikkoon kalsiumin saantiin. Ihmiset pystyvät, mutta koirat eivät pysty syntetisoimaan D-vitamiiniä ultraviolettivalosta vaan tarvitsevat ravinnostaan tämän vitamiinin. 

Nuorten koirien yliravitsemus on yleisempi ongelma, jolloin omistajat yliruokkivat ja lisääväät liikaa ravinteita ruokaan. Liiallinen energian saanti nuorella koiralla aiheuttaa pieni- ja keskikokoisilla roduilla lähinnä ylipainoa ja isokokoisilla koirilla nopean kasvun. Liian nopea kasvuhan ei ole hyväksi, koska kehittyvät luut ja nivelet eivät ole vielä tarpeeksi vahvoja kantamaan nopeasti lisääntynyttä painoa. Tästä voi aiheutua mm. osteokondroosi, lonkkadysplasia, enostosis (panosteitis). Liiallista kalsiumin saantia epäillään yhtenä tärkeimmistä tekijöistä edellämainittujen ongelmien syntyyn. Rasvaliukoisten vitamiinien, etenkin A ja D, yliannostus on haitallista. Etenkin täytyy olla varovainen kalanmaksaöljyn kanssa, sillä siinä on runsaasti molempia vitamiineja. Lisäravinteiden käyttö onkin turhaa jos käyttää tasapainoitettua, erityisesti kasvaville koirille kehitettyä ruokaa.

Ruokintamääristä Ensimmäisten kolmen elinviikon aikan pennut saavat kaikki tarvitsemansa ravinteet ja energian emonsa maidosta. Vieroitus alkaa 3-4 viikon aikana luonnollisella tavalla kun pennut alkavat tutustua aktiivisemmin ympäristöönsä. Tällöin pennuille pitäisi tarjota pehmeää, kosteaa ruokaa tai pieniä kuivanappuloita liemellä tai vedellä kostutettuna. Asianmukaiset penturuoat ovat maistuvia ja helposti sulavia, joiden tarjoaminen on suositeltavaa. Vieroituksen jälkeen jokaisen pennun ruoan tarve riippuu sen iästä, rodusta ja yksilöllisistä tekijöistä. Pentujen vaatimukset ruoalle ovat suuret ja ne kuluttavat ruokaa suuria määriä, joten niiden päivittäinen annos on jaettava 4-5 ateriaan ainakin neljän kuukauden ikään asti. Kolme ateriaa päivässä tarjotaan kunnes puolet aikuispainosta on saavutettu. Tällöin (n. 5-6 kk iässä) ruokintakertoja voi laskea kahteen päivässä. Pentuja ei suositella ruokittavan adlibitum eli niiden ei anneta syödä niin paljon kuin ne itse haluaisivat. Jos pennut saavat syödä adlibitum on niilla usein taipumus syödä liikaa, jolloin ne lihoavat tai altistuvat luustolisille häiriöille. Kuitenkin on äärimmäisen vaikeaa antaa tarkkoja ohjemääriä pentujen ruokinnalle, koska eri ruokien energiasisältö vaihtelee suuresti sekä pentujen yksilöllinen vaihtelu on suuri. Rodun koon, aktiviteettitason ja ympäristötekijöiden vaihteluiden lisäksi ruumiinrakenne ja sukupuoli vaikuttavat pennun kulutukseen. Koiranruoanvalmistajat ilmoittavat ruokintamäärät tuotteissaan, mutta nämä ovat vain ja ainoastaan ohjeellisia. Siksi on tärkeää, että kasvavan koiran painoa seurataan säännöllisesti "käsi ja silmä" -menetelmällä ja tarvittaessa muutetaan ruokintamäärä suuntaan tai toiseen vastaamaan koiran kehitystä.

Kasvavien koirien ruoat On mahdollista ruokkia nuori koira aikuistenkin ruoalla, mutta täyttääkseen nuoren koiran ravitsemukselliset vaatimukset koiran täytyisi syödä tälläistä ruokaa suhteellisen huomattavia määriä. Nuoren pennun vatsan kapasitettti on kuitenkin rajallinen, jolloin se tuskin pystyisi syömään riittävän suuria määriä tyydyttäkseen ravitsemukselliset tarpeensa. Vieroitettavien ja kasvavien pentujen ruoan onkin siksi oltava rikasta, ravitsemuksellisesti tasapainoitettua sekä hyvin maukasta ja hyvin sulavaa. Oikeaoppiseen tasapainoiseen ruokaan, joka on kehitetty kasvaville koirille ei tarvitse (=ei saa) lisätä vitamiineja tai hivenaineita ja huolimattomalla lisäravinteiden käytöllä voi ollakin erittäin haitallisia seuraamuksia.