Uutiset  
  26.10 Täällä kirjoittelee läskien läski, älykkö Mimi. Heh, eiks oo hieno kutsumanimi mulla. Perkules kun tuo mamma teki eilen mulle vääryyksiä niin mä kostin sille. Se otti mut autoon mukaan kun Sera pääsi jäljelle. Mä en päässyt ja tein pienen koston. Avasin sen rinkan vetoketjun, kaivoin sieltä nakit ja namit, ainoastaan namirasian kansi on kärsinyt pieniä ulkonäkövahinkoja mutta muuten kaikki kunnossa. Saaliiksi sain sellaisen 4dl natural menua ja 4kpl nakkeja, vähän pinkeä olo oli illalla mut mitäs pienistä kun kosto on suloinen ;) Mutta mä oon joskus kuullut sellaisenkin sanonnan että pilkka osuu omaan nilkkaan, mut mulla on jalat jo ihan kunnossa :D
6.10 Täällä me elellään vieläkin sulassa sovussa Seran kanssa. Mä komennan ja se ei usko.. Vähän ollaan tässä harjoiteltu viimeaikoina esineruutua, meillä on Seran kanssa hyvä työnjako, mä etsin ja Sera vie esineen mammalle. Sitten mamma huomas meidän yhteistyön ja me treenataan eriaikoina nykyään.  
1.9 Mä kerron teille pikkukoirat yhden vinkin, kannattaa päästä toisen koiran kaveriksi asumaan, sellaisen koiran jonka rotu omistaa PK-oikeudet, mun pikkusisko Sera on sellainen PK-koira, ne saa harrastaa kaikkea kivaa ja sit ku mä otan sellaisen, älä mamma jätä mua ilmeen niin mä pääsen myös mukaan. Tossa kuvassa mä syön ruokaa pellolta ja sitten mä oon käynyt hakemassa ruokaa myös metsästä joltain joka on yrittänyt piiloutua. Mä on kuulemma joku pikku pk-koira.. eli sillon saa kai tehdä vähän kaikkea mut ei huudeta jos tekee väärin :D
26.7 Niin siinä kävi, kun pelkäsinkin. Käyttäytymistä harjoitellaan, eli BH-kurssi menossa. Hyvin siellä sujuu, ehkä mä joskus vielä saan sellaisen hienon tittelin nimen eteeni. Kun ei musta missi valiota taida koskaan tulla. Ja jäljelle mamma mua vie, hullua touhuahan se on, ensin se kyykkii ihan hikisenä pitkin peltoja ja kylvää sinne ruokaa ja sen jälkeen mut pitää etsiä ne. Osaisin mä kupistakin ne syödä..  
  07.07.07 Meitsi hakee vähän rispektiä elämään, on sit aika kähee haava jalassa, toivottavasti siihen jäisi mahtava arpi, jos sais vähän katu-uskottavuutta ;)

Täällä me edelleen elellään tuon Seran kanssa, ihan vielä hyvässä sovussa. Ei musta taida olla sen kanssa tappelemaan kun se on niin iso. Ja aika kilttikin se kyllä vielä on.

Nyt vähän alkanut jännittämään että pitääkö sitä lähteä treenaamaan jotain käyttäytymistä, mielestäni se on hyvää, mutta kuulemma haavanhoitoaineita karkuun juokseminen ei ole hyvää käytöstä? Pitäisköhän sitä sitten kävellä, että mammalle kelpaisi?
13.4 Täällä elellään vielä hyvissä voimissa. Elopainokin nousee, vaikka missikisat on luvassa Harjavallassa. Enpä ole ollutkaan kisailemassa hetkeen. Mahtaako iskeä ramppikuume ;)

Juoksutkin tuossa tuli naapurin urosten kiusaksi, vaikka mähän hurmaan urokset oli juoksut tai ei ;)

 
20.2 Tulipa tuossa vuosiakin täyteen, 3-vuotta on tullut taivallettua näillä pienillä jaloilla ja toivottavasti on monen monta vuotta vielä edessä. Karvat on taas lähtenyt ja kaljuna täällä melkein elellään, on tuo Sera niin stressaava tyyppi että karvat tippuu ja kuono harmaantuu.. voi tätä elämää, kun jalat kestäis mutta ei pää! On se kyllä ihan kivakin välillä, mutta kyllä mä oon se meidän perheen vahti.. Sera sitten vähän myötäilee mukana, jos uskaltaa ;)

Mamma on sanoittanut uudelleen meille laulunkin, alkuperäisversio on Kirppu ja Härkä..

Istuipa kerran Mimi pellon laidalla, jutteli ja vinkui tällä tavalla, oispa mulla voimaa kun suurella Seralla, ettei tarvis aina pelata järjellä..

Istuipa kerran Sera pellon laidalla, jutteli ja murisi tällä tavalla, oispa mulla järkee kun pienellä Mimillä ettei tarvis aina jyllätä voimalla..

28.1 Olin tuossa viikko sitten vähän poseeraamassa tulevalle schipperken omistajalle. Ihan kivasti osasin näyttää oman luonteeni ja ennenkaikkea ihanuuteni. Ja sain juosta pellolla vapaana yli 1,5h ja haistella uusia hajuja. Se taisi kyllä olla mukavampaa kun itse poseeraus.

Meillä menee Seran kanssa täällä ihan kivasti, kaahaillaan ulkona lumessa ja välillä vähän leikitään ja sitten nukutaan. Ja nyt mä kerron teille salaisuuden... Mä varastin yks päivä Seran kupista ruokaa, eikä se suuttunut mulle yhtään. Kerrankin olin sitä nopeampi syömään ja ehdin vähän osingoille. 

 
7.1 Mulla on uusi kaveri, sen nimi on Musti ja se on suomenlapinkoiran pentu. Harmi vaan kun se asuu niin kaukana, ettei me nähdä kovin usein. Meillä oli kovat leikit menossa kun nähtiin. Vielä se oli mua pienempi, mutta ei varmaan kauaa.
19.12 Tänään meille muutti joku kauluripäinen tyttö, mä en oikein vielä tiedä kuka se on. Se näyttää Seralta mutta peiton alta näkyy vain pää ja kauluri. Kerron sitten kun tiedän kuka se on. Aamulla kyllä vietiin Sera eläinlääkärille, mutta sieltä tuli tuo uusi tyyppi tilalle. Sitten mä pääsin vanhoille kulmille lenkille, ai että olin polleaa tyttöä. Oli vanha lähimetsäkin ihan ennallaan. Uusia hajuja siellä oli paljon, täällä maalla kun on vain mun ja Seran hajut. Meillä on aidattu piha, saadaan juosta omassa pihassa niin paljon kun halutaan ja mamma vie meitä kyllä lenkillekkin, joskus päästään yhdessä, mutta me ollaan kuulemma Harjunpään tuhokaksikko kun ollaan yhdessä. Ja mä sain uuden pedin tänään, siinä lukee että The Boss, se oon mä, niin mamma kertoi, mikseiköhän Mimi ollut sitten hyvä nimi kun se piti vaihtaa?!
 

18.10 Pitkästä aikaa taas uusia kuulumisia täältä Harjunpään pelloilta :) Me täällä edelleen elellään Seran kanssa ihan melkein sulassa sovussa. Serakin painaa jo yli 11 kiloa, varmaan jo melkein 12, se on siis kohta tuplaten mun kokoinen.. huh! Kuinkahan iso siitä tulee.. hmm, täytyy varmaan alkaa itsekin treenaamaan aivosoluja ja ketteryyttä, että mä pääsen karkuun ja saan harhautettua tuon jössikän :D
24.9 Kaikki varmaan arvaakin, tuo kakara asuu vieläkin täällä. Nyt se on jo vain vähän kasvanut, se painaa jo 1,5kg enemmän kun minä. Ehkä se ei kasva enää paljoa.. koska olen kuitenkin iso tyttö jo. On se välillä ihan kivakin kaveri, joskus aina köllötellään vierekkäin, mutta monesti sitä pitää yrittää vähän komentaakin, mutta uskon sen olevan kuuro. Ei se meinaan aina oikein kuule.. mutta kumma juttu kun pussien rapinan ja jääkaapin oven avauksen se kyllä kuulee?! Onkohan sillä myös se vika, sen vian nimi on kuulemma valikoiva kuulo.. mamma sanoo että meillä kaikilla (paitsi sillä) on sellainen, aika hassua että sillä ei ole!  
  9.9 Ei tuo kakara ole vieläkään lähtenyt täältä mihinkään. Se kai jää meille pysyvästi.. vaikka kyllä sen kanssa on ihan mukava leikkiä. Me ollaan aika fiksuja tyttöjä kun ei oikeastaan tapella edes luista eikä ruuasta. Pihalla riehuminenkin on aika kivaa kun on kaveri. Aamulla meillä vain on tapana herätä jo kuudelta. Sitten pitää päästä ulos ja sen jälkeen vielä hetken nukutaan.. On tuo Sera kyllä aika ahne, tänään se söi luumuja pihalta. Eilen se maistoi sientä, se ei vissiin saa tarpeeksi ruokaa kun pihalta löytää kaikkia "herkkuja"..
3.9 Nyt se kakara sitten muutti meille.. siis ihan oikeasti, se muutti meille. Mun kotiin, mun reviirille. Mutta kyllä mä sen kanssa olen suostunut leikkimään. Vähän kyllä vielä pidän sitä silmällä ettei vain mun aarteita löydä, mutta annan sen kyllä leikkiä mun leluilla ja juoda mun vesikupista. Ens viikolla mä menen esittelemään sen Teuvan "mummulle" ja "pappalle" ja sitten vielä Kauhajoen hirmuille.. niitä on neljä! Siitäs saa tuo riiviö, vai kuinkahan päin siinä mahtaa käydä :D

 

 
23.8 Oltiin eilen katsomassa pikkusiskoani. Ei mua se kyllä yhtään kiinnostanut, jos totta puhutaan. Sille toiselle koiralle kyllä piti vähän kovistella. Kunnes se kerran sanoi mulle että mur niin sitten olin kilttiä tyttöä.. Mutta kovaan kuriin jouduin heti täällä kotona, laittoivat mulle tiukat säännöt kun olen kuulemma vähän kovis tuulella aina ennen juoksuja. Eli aika usein, 4kuukautta vuodessa olen kuulemma kiltti tyttö, mutta on sekin jo aika paljon.

 
  31.7. Olin viikonloppuna katsomassa kääpiöpinseri Pepin pentuja. Ikää pennuilla oli 5-viikkoa. Niitä oli hurjat 7kpl, 4urosta ja 3narttua. En oikein tiennyt mitä niille pitäisi tehdä kun yrittivät hyppiä jaloissani ja turkissani kiinni. Paras oli vain lähteä pois ja katsella kauempaa. Yhden kanssa kyllä vähän yritin leikkiä..
25.6 Maalaistollo Mimi täältä landelta kirjoittelee. Täällä on kaikkia mielenkiintoisia hajuja ja paikkoja, mutta tuo mamma ei oikein tykkää kun tuon niitä mukanani sisälle että sekin saisi haistella. Turkkiin niitä on mukava kätkeä.. ainoa vaan että sitten joutuu aina suihkuun! Lenkillä mulle sattui pieni onnettomuuskin, menin haistelemaan isoa ojaa joka oli täynnä sammakonkutua, mutta kaupunkilaisleidinä siinä kävi niin että tipahdin sinne, pienen kunniakierroksen uituani nousin ylös kun nainen ja jatkoin matkaani urheasti tapahtumasta välittämättä..  

Heitä jo se lelu, mä lupaan tuoda sen takaisin..

 13.5 Paljon on tapahtunut viime kirjoittelun. Pentuja ei tullut, mutta hyvä niin sillä mä olen ostanut oman kodin, tai siis mut on palkattu meidän uuden kodin vahdiksi. Se on aika maalla, mulla on monta peltoa missä juosta (ne on kyllä naapurin, mutta mä vähän lainaan). Ollaan paljon käyty tekemässä remonttia, mullakin on ollut oma tehtävä siellä, olen kerännyt tapetin paloja lattialta ja ollut kovasti apuna kun on purettu vanhoja materiaaleja, olen kulkenut varmistamassa että tuo mami osaa viedä ne oikeaan paikkaan. Yhtään en ole ollut tiellä..(siis autotiellä) ;)

Näyttelyissäkin tuli käytyä Ahlaisissa, sain elämäni ensimmäisen vaaleanpunaisen nauhan, se tarkoittaa sitä että olen erinomainen tyttö ja jonku tylsän sinisen ruusukkeenkin se täti antoi, vaikka kyllä yritin kertoa että mä tykkäisin enempi jostain muusta kun sinisestä. Mut mami on sitä mieltä että se oli oikein kiva yllätys kun mulla on näitä pieniä puutteita tässä kropassani.. Mutta siinä se tuomari oli oikeassa että minulla on varsin erinomainen luonne. Ei sitä kyllä puusilmäksi voi haukkua kun huomasi jopa lihavuuteni. Vaikka sitähän on varsin vähän.. remontin aikana kun tulee syötyä näitä valmisruokia.
23.1-25.1 Pate kävi, me vähän "leikittiin" aikuisten leikkejä. Hmm, ne vasta kivoja leikkejä oli. Nyt sitten olenkin ihan poikki, nukuttaa vain. Tulen kyllä kertomaan jos leikit tuottivat tulosta, täällä kyllä sitä epäillään suuresti, mutta meillä oli ainakin kivaa :)  
26.12 Joulu tuli ja meni, lahjat on avattu ja pääsin kotiin ehjänä Pipan kynsistä, huh, täpärälle meni. On se sen verran ärhäkkä tyttö että taisin itsekin sitä pelätä. Onneksi se o niin pieni ettei se pääse sohvalle hyppäämään. Se vasta olisikin jos ei mihinkään pääsisi sitä ärripurria karkuun. Täällä vieläkin odotellaan juoksuja, en millään meinaa niitä aloittaa. Nyt kuulemma olisi oikein hyvä aika alkaa juoksentelemaan kun on joulukiireet ohi..
27.11 Karvat on kasvanut takaisin ja alan jo näyttää koiralta. Ensi viikolla näen toivottavasti tulevan sulhaseni, Paten. Patesta löydättekin kuvia tuolta pennutus suunnitelmia sivuilta. Aika hurmaava harmaahapsi. Luntakin satoi eilen ja pääsin vähän leikkimään lumessa, oli se taas hauskaa pitkästä aikaa.  
 

6.11 Paljon on ehtinyt taas tapahtua viimeisen päivityksen jälkeen. Agilitykurssin alkeet on suoritettu, karvat on tippunut ja näyttelyissä on käyty. Eilen kävin mun kaverin Aapon kanssa lenkillä, mutta Aapo on sellainen poika että se haluaa leikkiä vain junaa ;) Mutta en mä pienestä hetkahda, annoin sen vähän haistella ja maistella kun se siitä niin kovin tykkää!

Karvat on tippunut, viimeksi ne tippui noin 2kk ennen juoksua, joten nyt olisi joulukuussa ehkä jotain pientä odotettavissa, mutta toivotaan että se siirtyisi vielä tammikuulle.

 
27.9 Nyt tuli tänään ikäviä uutisia. Kuultiin että Aapon äidillä on epilepsia, eli ollaan enää Aapon kanssa ystäviä, mut "sitä" me ei voida harrastaa, mun mami kielsi. Olen ihan kohta lähdössä agility treeneihin, ehkä ne auttavat unohtamaan tämän ikävän uutisen. Mä tykkään olla ihan hiiiiiiirrrrrveeeeesti siellä agilityssä. Tarvitaan kuulemma melkein apujoukkoja että mua saa pideltyä siellä, on niin hirmuinen vauhti menossa, enkä malttaisi odottaa omaa vuoroani. Sitten jos osaa ylittää hienosti esteitä, saan nameja, yleensä mulla on mukana keitettyä sydäntä, se on herkkua se! Mutta nyt täytyypi lähteä.. näkemisiin!

14.9 Oli synkkä ja myrkskyinen päivä.. ja minä jouduin eläinlääkärin vastaanotolle valokuviin. Ensin se setä laittoi piikillä pyllyyn jotain ainetta, sitten mua alkoi ihan hirveästi nukuttamaan. Heräsin matkalla autoon enkä tiedä yhtään mitä se setä mulle teki. Mut tuo mami sanoi että musta otettiin hienoja kuvia ja että mun lonkat pitäisi olla ihan hyvät, niin se setä sanoi että ei niissä mitään vikaa ole.. Kuulemma vielä ei saa tuulettaa, vaan pitää ensin odottaa että joku virallinen taho katsoo ne.. Mutta nyt alkaa olla varmaa että mä saan kohta vauvoja.. noh, ehkä se menee ens vuoden puolelle kuitenkin. On kuulemma löytynyt hieno mies mulle, sen nimi on Aapo, mutta siitä en kerro vielä enempää.. se on vielä salaisuus :) Aapolle terkkuja jos luet tämän, ehkä nähdään joskus romanttisissa merkeissä seuraavaksi ;)

                
6.8 Kristiinan näyttelyt on nyt ohi. Meitä oli siellä vain 4 koiraa. Mä voitin nartut ja mun paras kaveri, Rollo voitti koko kisan. Se jäi vielä ryhmäkisaan, se ei ole vielä soittanut mulle että voittiko, kyllä varmaan :)

Hassuja nuo tuomarit kun ne on kaikki erimieltä keskenään. Mut tuo "mamma" sanoi että mä olen kaikista kaunein ja kivoin. Käyttäydyin kuulemma erittäin hienosti kehässä, kaikki kehänlaidallakin kehuivat. Ja omasta mielestänikin se meni tosi mahtavasti. En istunut kertaakaan, enkä vetänyt remmissä, seurasin kuulemma liiankin hyvin, tuijotin tuota "mammaa" kokoajan silmiin, se on fiksusti tehty. Nyt meitsi alkaa kehittää massaa, mietin vain kuinka sitä saisi helpoiten, syömällä vai liikkumalla ahkerasti? Syömällä sais nopeiten, mut..

 

  
  17.7.2005 Nyt mut on ilmoitettu näyttelyyn, Kristiinankaupunkiin. Kuulemma ennen sitä pitäisi vähän laihtua. On tullut vähän grillailtua liikaa kesälomalla. Syksyllä kuulemma menen agilityn alkeiskurssille. Mahtaako se olla kivaa? Sitten kun se on suoritettu, jatkan tokoa, pääsen jatkokurssille. Harrastukset on ihan kivoja. Mutta syöminen ja nukkuminen on vieläkin kivempaa. Pahoittelen että musta ei ole uusia kuvia, en ole tällä hetkellä oikein mallinmitoissa ;)
29.5.2005

Nyt kouluakin on ollut jo aika monta kertaa, viikon päästä se loppuu, sitten mulla alkaa kesäloma. Syksyllä aloitan uuden luokan. Olen oppinut jo sivulle, maahan, tänne, paikka, seis- käskyt. Niitä on ihan kiva harjoitella. Olen rauhoittunutkin kummasti kun aloitettiin se tokoileminen. Käydään aina välillä pihalla treenaamassa kaikkia juttuja, sitten leikitään tai saa nameja. Mut mä tiedän että nameja eikä leikkiä tule jos ei ensin tee jotain. Eniten tuo tänne-kutsu ärsyttää, mitäs jos ei haluakaan tulla? Jos ei tahdo, ei oo pakko sanon mä!

 

  
  29.3.2005 Vajaa viikko niin sitten mulla alkaa kuulemma koulu. Aika jännää sanon mä, vähän tuli jo kotiläksyjäkin, pitää harjoitella katsekontaktia. Se sujuu jo ihan hyvin, ollaan harjoiteltu sitä pari kerta vasta.

Sain tänään siskostani kuvia, Millistä, se on tosi nätti tyttö, onkohan meillä sisarkateutta? Oon lukenut että sellainen on aika yleistä sisaruksien välillä.. ainakin ihmisillä.

Jokailtainen iltarukoukseni kuuluu näin: Anna minulle paljon karvoja 10.4 mennessä, sillä olen hukannut vanhat karvani.

Olisiko kellään lainata muutamaa tukkoa? Tulisi tarpeeseen..

 

 16.3 Voi tätä elämää, voi tätä elämää, kun jalat kestäis mutta ei pää.. lauloi Irwin aikanaan ja nyt laulan myös minä. Arvatkaa onko mulla täällä tylsää? Noi molemmat kaks jalkaiset vain makaa sängyssä ja valittaa.. Pikkusen täytyy korjata että toinen niistä on päässyt tuolta jo ylös ja meikäläinenkin pääsee jo nykyään edes pienille lenkeille. Lauantaina pääsin käymään metsässä ja seuraavaksi vasta tiistaina metsään.. ajatelkaa nyt monta päivää vain sisällä ja välillä pääsin pihaan pissalle.

Mutta hyvin täällä muuten jaksellaan.. olen kuulemma Suomen karvattomin schipperke tällä hetkellä, löytyyköhän haastajia ;)

Ja näyttelyt olisi 10.4, taidetaan mennä sinne vain häpeämään mutta kun kerran Milli-siskokin on tulossa niin kyllä minäkin sinne menen.

Mulla alkaa 3.4 alkeistoko kontaktikoirat-nimisessä koulussa. Meitä on varmaankin kuusi oppilasta siellä ja se kestää 8 kertaa. Kerron sitten kuuluimisia kun koulu alkaa..
11.2 Olen mestaripiilottaja, sain synttärilahjaksi kongin, nyt sitä ei enää löydy mistään. Yli tunnin tuo omistaja kyykki ja pyllisteli kaikki kolot, mut ei se puusilmä mitään löydä. Ihmettelen vain että miksei tuo pikkusika kelpaa sille? Haluaa kuitenkin itselleen piilottaa kongiin herkkuja, enpäs kerro missä se on..

 

  
                 

            Jokos saa ottaa?

 

 9.2.2005 Onnittelut myös sisaruksilleni. Ensimmäinen vuosi meni ihan liian nopeasti. Nyt kuulemma pitäisi aikuistua, mutta mä oon vasta kriminaali. Olen vähän kokeillut että mitä tapahtuu jos varastelee ruokaa pöydältä, tai kaikki kivat tavaratkin kelpaa, esim. huulirasvat. Niiden varastamisessa olen jo mestari!

Tänään on varmasti hauska päivä, sain aamulla jo kongin lahjaksi, postissa tuli possu ja kuulemma illalla saan vielä siansorkan. Tänään tuo kakslahkeinen omistajakin tuli aikaisemmin töistä, varmaan siks kun mulla on suuri päivä tänään. Taidan päästä juhlankunniaksi tuonne isoon metsään. Jippii..
 

Kokeilkaapa itse kuinka onnistuu kaivaa nenää kielellä..

 

 En ole tainnutkaan vielä mainita  että löysin pihalta hiiren. Se vasta oli jännää, se juoksi hangella ja minä ja omistajani perässä. Vähän härnäsin sitä ja välillä ihan pikkusen heitinkin kauemmaksi, mokoma tunkeilija. Lopulta piti jättää leikit kesken ettei emäntä myöhästy koulusta. Nyt tuo emäntä on alkanut haukkua minua vihikoiraksi, mitähän sekin tarkoittaa? Haistelen nykyään jokaisen kolon pihalta, ei sitä koskaan voi tietää mitä niistä koloista löytyy.. Kaikenlaisia vainujakin saan, harmi vain että koskaan ne ei johda mihinkään..  
   

5.1.2005 Uusi vuosi ja uudet kujeet. Joulu oli hauska juttu, sain paljon lahjoja ja jättisuuren luun. Sitä ei helposti viedäkään piiloon. Sain yhden pelinkin, sellaisen dog box-nimisen, siinä pitää osata tiputtaa palikka laatikkoon niin sieltä tippuu nameja. Ihan helppoa.. jos joku vähän auttaa!

Uusi vuosikin meni ihan kivasti, ainoa vaan että mä en muistanut pissata ulos, kun joku kokoajan paukutteli niin enhän mä voinut. Uusi vuosikin vaihtui mukavissa merkeissä, omistaja tunki lihapullia kurkkuun, pysyin kuulemma hiljaa sillä konstilla. 

  

 

  
    18.11 Lunta sateli alkuviikosta, se on jännää. En ole vielä yhtään talvea nähnyt, joten tämä on oikea megauutinen! Olen muuten keksinyt hauskan keinon merkkailuun, tämä päihittää uroksetkin mennen tullen. Etsin sopivan puun (joka tuoksuu hyvälle) sitten nostan jalan puunrunkoa vasten ja vielä vähän kyykkään. Seison siis yhden jalan varassa, on meinaan aika tasapainoilemista. Ja tuo hömppä omistajakin vielä hihittelee vieressä. Huomenna lähden viikonlopun viettoon Teuvalle.. harmi vain kun sielä ei ole yhtään koirakaveria, yritän olla oikein kiltisti niin nekin ehkä huomaavat kuinka kivoja koirat ovat.. jos vaikka saisin sinnekkin kaverin.  
  2.11 Olin lääkärissä. Omistajani jälleen kerran luuli minun olevan kipeä. En tykkää yhtään lääkäristä, mutta onneksi olen niin pieni että minut jaksaa kantaa sisälle, sillä muuten en sinne menisi. Mutta terveenpaperit tuli, mitä nyt vähän sörkittiin tuonne takapäähän ja sitten pääsi kotiin.    
 

24.10 Olipas rankka viikonloppu. Ensin riehuin kavereiden kanssa Kauhajoella ja sitten vielä sunnuntaina piti lähteä kisaamaan. Näyttelyt menivät hyvin, sain pokaalin ja 2 ruusuketta. Ne oli ihan kivan värisiä, vaaleanpunainen ja violetti, lempivärejäni. Seuraavat näyttelyt onkin sitten vasta kun lumi sulaa pois, en ole muuten vielä lumessa saanut temmeltääkään elämäni aikana. Kuvia otetaan pokaaleista kun saan silmäni auki. Jos mahdun kuvaan kerralla, olen tuomarin mielestä kookas. Minäkö siro keijukainen, yli 6kiloa. Jotkut skiput painaa kuulemma jotain vähän yli 3 kiloa, eipä niistä meikäläiselle olis painivastusta, mokomat rääpäleet :)

  
   14.10 Hyvää syntymäpäivää isukki, hyvää syntymäpäivää toivotan :)    
    13.10 Olen tyypillinen nainen, en voi vastustaa kiusausta jos on herkkuja tarjolla. Kävin vähän varkaissa chili-nuts pussilla. Huh kun oli tulisia. Vähän janottaa..  
  3.10 Ekat näyttelyt Tampereella. Näin isäni, vieläkin niin hurmaava vaikka ikää on jo melkein 11-vuotta. Näyttelyt meni ihan hyvin, pöydästä en tykännyt ja seisominenkin oli tylsää odottelua, mutta kävelin kehässä nätisti. Vähän alkoi jo väsyttämään kun piti odotella omaa vuoroa niin kauan. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. :)    
 
 		 Tänään, eli 27.9 sain uudet kotisivut. Jotka taitavat olla vielä vähän keskenkin, mutta niitä päivitellään kun ehditään.  
 


12.9 Teuvalla oli match show. Ensin kilpailin yhtä toista koiraa vastaan, luulin kyllä häviäväni kun se toinen seisoi niin nätisti, mutta doqwalk tehosi. Sain siis punaisen nauhan. Punaiset pennut kilpailivat yhdessä, tuomari tuli ja sanoi että olen number one. Sain ison ison pokaalin. Ja palkinnoksi sain vielä pussillisen makkaraa omistajaltani. Taisi unohtaa koko BIS-kisan. Siellä jouduin kävellä hienosti vaikka makkaraa en saanutkaan. Uskon että makkaranpuute vaikutti sijoitukseeni, olin 2.

 
 		  
    5.9 Minulla oli eka match show. Siellä oli ihan hirveesti koiria, omassa sarjassani taisi olla 35 pentua. Sain punaisen nauhan, mutta en ollut kolmen parhaan joukossa. Väsyttikin niin kovin että nukahdin kovalle asfaltille.. Ps. Nukun yleensä sängyllä, sohvalla tai korituolissa..