Veera & Alba

Pyhä birma -rotu on eräs maailman vanhimmista ja nykyään suosituimmista roduista, jonka syntyyn liittyy erikoinen tarina.

Pyhä birma on lähtöisin Burmasta, Taka-Intiasta. Pyhän birman synnyinseuduilta on lähtöisin legenda, jonka mukaan kissa olisi saanut värityksensä palkkioksi uskollisuudestaan isäntäänsä kohtaan. Ehkäpä asia onkin näin.

Vuosisatoja sitten Khmerin kansa Aasiassa rakensi Lao-Tsun temppelin kultaiselle jumalattarelleen. Temppelin alueella käyskenteli satoja valkoisia kissoja. Paljon rakastettu pappi Mun-Ha polvistui usein rukoilemaan safiirinsinisilmäistä kultaista jumalatartaan Tsun-Kyan-Tse:tä ja Sinh -temppelikissa piti isännälleen seuraa. Mutta eräänä päivänä temppeli joutui rosvojen hyökkäyksen kohteeksi ja pappi sai surmansa. Sinh ei hylännyt isäntäänsä, vaan asettui hellästi hänen päällensä katsellen kohti jumalatarta. Tapahtumien seurauksena ja palkkiona uskollisuudestaan Sinh´in turkki muuttui kultaiseksi, sen keltaiset silmät safiirinsinisiksi, sääret muuttuivat maanruskeiksi, mutta tassut, jotka koskettivat vainajan ruumista, jäivät valkoisiksi puhtauden symboleiksi.

Seuraavana aamuna olivat kaikki temppelin kissat saaneet samat värit kuin Sinh, joka ei jättänyt isäntäänsä ennenkuin kuoli seitsämän päivää myöhemmin vieden muassaan isäntänsä sielun paratiisiin. Vielä nytkin, kun temppelikissa kuolee, sanotaan Mun-Han sielun saavan seuraa matkallaan tuonpuoleiseen.

Tosiasiassa kerrottakoon, että pyhä birma on todellakin lähtöisin Burmasta ja Lao-Tsun temppelistä, josta majuri Russell toi ensimmäisen pyhän birman Eurooppaan 1900 -luvun alussa.

Suomeen ensimmäinen pyhä birma tuli Ruotsista vuonna 1970 ja ensimmäiset pennut syntyivät Suomessa vuotta myöhemmin.

Pyhä birma on puolipitkäkarvainen naamiokissa, jolla on valkoiset tassut. Kissan turkki on silkkimäisen pehmeä ja helppohoitoinen, sillä se ei takkuunnu. Birma on rakenteeltaan keskikokoinen. Urokset naaraita hieman suurempia.

Birmalla on vaalean kullan värinen turkki. Naamiointiväritys on kasvoissa, korvissa, jaloissa, hännässä ja sukuelimissä. Turkki pitenee kaulassa tuuheaksi kauluriksi. Etukäpälissä on puhtaanvalkoiset hansikkaat ja takajaloissa valkoisen tulee jatkua jalan takaosassa kiilana. Jalat ovat lyhyet ja vahvat.

Birman pää on vahvarakenteinen ja korvat melko pienet. Nenä on keskipitkä. Silmät ovat syvänsiniset, pyöreähköt, hieman ovaalin muotoiset. Häntä on keskipitkä ja tuuhea.

Birman hyväksytyt naamiovärit ovat: ruskea, sininen, punainen, creme, suklaa ja lila sekä kaikista näistä tabbykuviot. Kilpikonnanaamion värit ovat: ruskea, sininen, suklaa ja lila sekä näistä kaikista tabbykuviot

Pyhä Birma on luonteeltaan ystävällinen ja rauhallinen, mutta myös erittäin sosiaalinen. Se on mukautuvainen ja siisti kissa, joka viihtyy perheessä ja sopeutuu hyvin muihin eläimiin. Birma on utelias kissa ja on kiinnostunut kaikesta mitä omistaja tekee. Birma on leikkisä, mutta ei kovin äänekäs rotu. Birma nauttii ihmisen seurasta ja rauhallisen luonteensa ansiosta se tulee toimeen lapsiperheissäkin.

Vaikka birman turkki ei takkuunnu helposti, pitäisi se silti harjata pari kertaa viikossa, välttääkseen ikävät suolitukokset, joita tulee karvasta, jota kissan itseään nuollessa syö. Birman turkki on myös hyvä pestä pari kertaa vuodessa. Näyttelykissan turkki kuitenkin vaatii hieman enemmän hoitamista. Muuten hoito mukailee muiden kissojen hoitoa.

Yleisilme	Koko	Keskikokoinen

Pää	Muoto	Vahvaluinen
	Otsa	Hieman pyöristynyt
	Posket	Täyteläiset, hieman pyöreät
	Nenä	Keskipitkä ilman stoppia, mutta jossa pieni painauma
	Leuka	Vahva

Korvat	Muoto	Melko pienet, pyöristyneet korvanpäät
	Sijainti	Asettuneet hieman vinoon, ei liian kohtisuoraan päälaelle, etäälle toisistaan
Silmät	Muoto	Eivät täysin pyöreät, hieman ovaalin muotoiset
	Väri	Syvänsiniset

Vartalo	Rakenne	Melko pitkä vartalo. Urosten oltava massiivisempia kuin naaraiden
Jalat		Lyhyet ja vahvat
	Anturat	Pyöreät
	Hansikkaat	Pyhä birman erityispiirteenä ovat etu- ja takajalkojen valkoiset käpälät, joita kutsutaan hansikkaiksi. Hansikkaiden on oltava puhtaan valkoiset. Hansikkaat saavat ulottua varpaiden tyveen tai jalan niveleen asti, mutta ei ylemmäksi. Vähän korkeammat valkoiset hansikkaat takajaloissa hyväksytään. Takajalkojen jalkapohjissa valkoiset hansikkaat päättyvät kiiloiksi. Ihanteelliset kiilat ovat ylösalaisin käännetyn V:n muotoiset ja ovat korkeudeltaan puolesta kolmeen neljäsosaan takajalan jalkaterästä. Matalammat tai korkeammat kiilat hyväksytään, mutta ne eivät saa ulottua yli "kantapään". On tärkeää, että valkoiset hansikkaat ovat yhtä korkeat ja symmetriset siten, että etujalkojen hansikkaat ovat keskenään tasaiset ja takajalkojen hansikkaat keskenään. Ihanteellisinta on, mikäli kaikki neljä hansikasta ovat yhdenmukaiset.

Häntä		keskipitkä, sulan muotoinen
Turkki	Rakenne	Pituus pitkästä puolipitkään, vartalon eri osien mukaan: kasvoissa lyhyt turkki, joka vähitellen pitenee tuuheaksi kauluriksi. Turkki on pitkä selässä ja kyljissä. Silkkinen turkinlaatu. Vähän aluskarvaa
	Väri	Väritys kuten muillakin naamiokissoilla, mutta kaikki neljä käpälää ovat valkoiset (hansikkaat). Naamioväritys on kasvoissa, korvissa, jaloissa, hännässä ja sukuelimissä. Naamiovärityksen on oltava tasainen ja kontrastissa vartalon värin kanssa. Vartalo ja vatsa ovat erittäin vaalean kananmunankuoren väriset: selkä on väriltään kultabeige kaikissa värimuunnoksissa. Vasta aikuisella kissalla naamioväritys ja vartalonväri ovat täysin kehittyneet.

Virheet	Turkki	Puhtaanvalkoinen tai värillinen laikku rinnassa tai vatsassa.
Sertin eväävät virheet	Nenä	Epätäydellisesti pigmentoitunut nenänpää
	Jalat	Etu- tai takajalkojen valkoisten hansikkaiden leviäminen jalkojen sisä- tai ulkosivuille. Kiilojen puuttuminen takajaloista.
	Turkki	Valkoinen laikku värillisessä osassa tai päinvastoin. Valkoinen laikku sukupuolielimissä.

o Pää; Yleismuoto, posket, nenä, leukaluut
ja hampaat, otsa, leuka.
Korvien sijainti ja muoto.
Silmien muoto ja väri: 20

o Hansikkaat; etujaloissa: 5
takajaloissa: 5
kiilat: 5
kiilojen ja hansikkaiden yhdenmukaisuus ja symmetrisyys: 5